Minusta vaikuttaa siltä, että CFD-kaupan erikoinen verokohtelu, jossa luovutustappioita ei hyväksytä verotuksessa voisi myös muodostaa KVL 2021:1 ennakkopäätöksessä SEUT 63 ja SEUT 65 artiklojen nojalla kielletyn pääoman vapaan liikkumisen esteen siltä osin kun on kyse vakiomuotoisesta CFD-kaupasta.
Ei ole vapaan liikkuvuuden este. koska samaa kohtelua sovelletaan CFD -tuotteisiin Suomen sisäisesti (ja EU:n sisäisesti). KVL tapauksissa oli kyse siitä, että Suomessa (ja EU:ssa) saa vähentää johdannaistappiot mutta esim. CME:ssä tehdyistä kaupoista ei saanut eli eri kohtelu, joka juuri muodostaa pääomien iiikkuuvuudelle esteen.
Summa summarum, jotta EU:n liikuvuussäännöksiä ylipäänsä päästään soveltamaan, pitää olla erilaista kohtelua puhtaasti kotimaisen (eu:n sisäisen) ja kansainvälisen tilanteen välillä. Puhutaan usein myös syrjinnästä, jota termiä myös käytetään verosopimusten ns., syrjintäkieltoartikloissa.
kulta short (GCM2)
https://www.cmegroup.com/markets/metals/precious/gold.quotes.html
Ja kiinni. 5 %:n tuotto kelpaa.
Setup oli teknisesti hyvä. Siitä ei valitettavasti voi kertoa enempää. Funda oli linjassa teknisen kanssa: reaalikorko ollut kovassa nousussa pitempään eikä kulta ole reagoinut.
Rakennuksen myynnin osalta tarkoitus on myydä koko kiinteistö, jolla on ko. yhtiön omistaman rakennuksen lisäksi muita, osakkeenomistajan omistamia rakennuksia.
Terminaalitarkoitus harvinaisen selvä.
Myynti ulkopuoliselle on varmaan yksinkertaisempaa, kun kiinteistö ja kaikki sillä olevat rakennukset ovat yksityishenkilöllä, joka myy sen sitten eteenpäin. Mahdollinen ostaja voi vierastaa tilannetta, josssa yhden rakennuksen myy yhtiö ja muut rakennukset ja maapohjan myy yksityishenkilö.
Jos ostajaehdokasmarkkina mudostuu täysmaallikoista, näin varmaan on. Jos kyse vähänkin vaativammasta kohteesta, en aliarvioisi ostajaehdokasmarkkinan sivistystasoa varsinkin jos yhtiöomistukselle on täysin luonetva selitys, kuten esim. kiinteistön alvillisuus tms.
Ylikurssirahaston purkamisen osalta tarkoitus on saada yhtiö mahdollisimman "siistiksi" pöytälaatikkoyhtiöksi, jonka voi sitten myöhemmin mahdollisesti tarvitessaan ottaa taas käyttöön. Mitä vähemmän taseessa on erilaisia eriä, sitä parempi. Ideaalitilanteessa olisi minimiosakepääoma ja sitä vastaamassa käteiskassa eikä mitään muuta.
Vero-optimoinnin kannalta rakennuksen siirto ensin osakkaalle ja sen jälkeen myynti ulkopuoliselle ei hyvä, koska varainsiirtoverotus tuplana eli kannattaisi myydä suoraan terminaaliostajalle.
Purussa osakkaalle syntyvä luovutustappio voidaan hyödyntää koko kiinteistön myynnin mahdollisessa luovutusvoitossa, Purku pitää vain toteuttaa saman verovuonna. Jos tappiota ei saada tällöin käytettyä, jää se joka tapauksessa käytettävksi myöhemmin.
Idea residuaalipöytälaatikkoyhtiöstä ihan ok mutta koska nykypäivänä oy.n perustaminen aika mitätön toimenpide, ja jos mainitut verohyödyt menetettäisiin, purkuvaihtoehto vaikuttaa edelleen aika fiksulta vaihtoehdolta. Näin varsinkin jos näyttää siltä, että oy:n mahdolliset vahvistetut verotappiot vanhenevat käsiin.
Sama disclaimer kuin edellisessä viestissäni.
Mitä olette mieltä? Tarkastajana ollut KHT -tilkkari big four yhtiöstä.
Sitä mieltä, että erikoista.
Jos viivästyskorot ja reipas lainakorko luetaan mukaan määrään, jonka ostaja voi saada perittyä, voisi arvo nousta suuremmaksi kuin sinun teoreettinen määrä. Jäljelle jäisi ehkä n. 500 teur, joka siis on aivan maksimimäärä eli varovaisuusperiaate huomioon ottaen sekin kovasti yläkanttiin. Tai sitten ei ymmärrä mistä kyse.
[
Mutta mikäpä se sitten on säännelty markkina ja mikä ei.. 
Yllä mainittuja säänneltyjä markkinoita ovat pörssi tai sitä muussa ETA-valtiossa vastaavan markkinoiden ylläpitäjän ylläpitämä monenkeskinen kaupankäyntimenettely. Säänneltyjen markkinoiden luettelo on katsottavissa osoitteessa ESMA Registers (europa.eu). Säänneltyihin markkinoihin rinnastuvista ETA-valtioiden ulkopuolista markkinoista on luettelo osoitteessa Third-country markets considered as equivalent to a regulated market under EMIR (europa.eu) ja EUR-Lex - 32021D0583 - FI - EUR-Lex (europa.eu).
https://www.vero.fi/syventavat-vero-ohjeet/ohje-hakusivu/48914/johdanna…
Aikaisemmassa vastauksessa on jumpattu vaihtoehtoja,. Rakennuksen käypä arvo huomioon ottaen, purkaminen vaikuttaisi kuitenkin luontevalta, joten tässä siitä vähän enemmän.
Yhtiön verotus
Jos rakennuksen käypä arvo vastaa suurin piirtein poistamatonta arvoa (verotuksessa), purettaessa yhtiön viimeiseksi tulokseksi mudostuu raha eli 2. Jos rakennuksen arvo olisi 6, verotettava tulo olisi 0. Purettaessa vahvisteut tappiot jäävät käyttämättä eli ne eivät siirry osakkeenomistajalle. Kun nyt kysessä vanhempi Oy, kannattaa huomioida, että tappioiden käyttöaika verotuksessa on 10 vuotta, minkä jälkeen ne menetetään joka tapauksessa. Yritysverotuksessa ne saa vähentään kakista tuloista eli ei vain luovutusvoitoista. Tässä kannttaa kuitenkin olla tarkkana tulolähdeuudistuksen rajoitusten kanssa.
Jos maapohjan vuokrasopimus ei ole siirtokelpoinen/rekisteröintivelvollinen, vähentää olennaisesti rakennuksen arvoa. Joka tapauksessa kiinteistövälittäjän arvio lienee paikallaan. .
Osakkaan verotus
Jos osakas laittanut yhtiöön yhteensä 16 ja jäljellä on 10, purkaminen synnyttää luovutustappion, joka voidaan vähentää osakkaan verotuksessa niin kuin muutkin luovutustappiot. Osakepääoman korotus luetaan hankintamenoksi.
alv
Jos ei ole vähennyksiä kvalifioiduista tapahtumista, ei pitäisi olle alviseuraamuksia.
Varainsiirtovero
Osakkeeomistaja maksaa 4 % rakennuksen käyvästä arvosta,
Muuta
Jos terminaalitarkoituksena on myyydä rakennus ulkopuoliselle, yhtiö voisi tietenkin ennen purkamista itse myydä sen, mutta esitetty on, että tarkotiuksena on siirtää rakennus osakkaalle.
Muissa vaihtoehdoissa, jos ei ole kyse toiminnan faktisesta supistamisesta ja/tai ei perusteena ole rakennuksen käypä arvo, voi kyseeseen tulla osakkaan verottaminen peitellystä osingosta, mikä kuitenkaan ei ihan kaikissa tapauksissa ole epäedullista.
Jos ylikurssirahastoa puretaan käteiskassan määrällä ja se perustellaan sillä, että toiminta on päättynyt, olettaisiin, että hyväksyttäisiin ja verotettaisiin luovtuksena, josta ei aiheudu luotusvoittoa.
Jos Oy:n toimintaa halutaan jatkaa "suppeana" sijoitusyhtiönä, kannattaa kiinnittää huomiota tulolähdeuudistuksen vaikutuksiin.
Tuo käteiskassa vaikuttaa mielenkiintoiselta. Jos määrä on merkittävä, ja viimeistään kun samanlainen määrä ilmestyy osakkaan tai lähipiirillisen tilille, voi aiheuttaa ongelmia.
Kaikki edellä sanottu on yleistuntumaa, joten sen perustella ei kannata tehdä päätöksiä.
Talented Solutions Oy perustettu 2016. Oli ilmeisesti it-henkilöstövälitystfirma tai jotain sinnepäin. 2016 jälkeen ilmeisesti Reaktor-konsernin joitakin yhtiöitä ja/tai näiden toimintoja siirretty Talentedin alle ja 2021 emon nimi vaihdettu Witted Megacorpiksi. Hallituksessa mm. Reaktorin väkeä. Jos Reaktor mukana, IT-tausta lienee kunnossa. Mutta Tj:n haastattelu ja firman kotisivujen sisältö mitäänsanomatonta.
https://tietopalvelu.ytj.fi/yritystieto.aspx?YRTI=NIM1&yavain=2638806&t…
https://www.sttinfo.fi/tiedote/reaktor-rakensi-kaikessa-hiljaisuudessa-…
https://www.inderes.fi/fi/videot/witted-megacorp-suunnittelee-listautum…
https://www.kauppalehti.fi/yritykset/yritys/witted+megacorp+oy/2778226-8
Hätäisesti väittäisin, että jos kiinteistöstä on tehty poistoja, on kyseessä EVL-kohde, eli kahden vuoden asumisen verovapaus ei päde. Pohjana kesä verotoimistossa 1987 ja vuonna 1992 suoritettu LKV-tutkinto. Se on joko EVL tai TVL, vaikka Sipilän hallitus vähennyskelpoisuuksia laajensikin. Ei siis ihan varmalla pohjalla, mutta vahva mutu.
Pikkasen eri mieltä. Pelkästään poistojen tekeminen vuokralleantamisessa ei siirrä omaisuutta EVL -puolelle, jos yksittäinen vuokralleantokohde. Kerran ansaittu oman asunnon verovapaus, eli samaan aikaan omistettu ja asuttu yhtämittaa 2v. säilyy. Aika varmalla pohjalla, ei mutu.
Edelliset 3 laskukautta/kriisiä ovat:
1. Dotcom -kupla 2001
2. Pankkikriisi 2008
3. Corona 2020
Kaikissa olen ollut mukana ja pelikirja on ollut selkeä: usd:n pitkä korkopaperi. Koronan yhteydessä vakuusvaatimukset ovat olleet niin korkeat, että käytännössä vain usd on ollut mahdollinen eli varsinaista turva-assettia ei ole ollut.
Nyt on meneillään kriisi, jossa pitkä usd korko ei ole suoja-assetti, koska reealikorko raskaasti miinuksella. Pelkkä USD jotain vastaan tarjoaa ehkä hetken suojan mutta sekään ei tietysti tuota mitään.
https://fred.stlouisfed.org/series/DGS10
Ja edellä oleva voidaan vahvistaa. Sitten Ukrainahyökkäyksen alun, pitkä usd korko nousussa.
https://fred.stlouisfed.org/series/DGS10
