kulta short (GCM2)

https://www.cmegroup.com/markets/metals/precious/gold.quotes.html

https://www.tradingview.com/chart/?symbol=COMEX%3AGC2!

Lipsi kirjoitti:

 

Mitä olette mieltä? Tarkastajana ollut KHT -tilkkari big four yhtiöstä.

 

 

Sitä mieltä, että erikoista.

Jos viivästyskorot ja reipas lainakorko luetaan mukaan määrään, jonka ostaja voi saada perittyä, voisi arvo nousta suuremmaksi kuin sinun teoreettinen määrä. Jäljelle jäisi ehkä n. 500 teur, joka siis on aivan maksimimäärä eli varovaisuusperiaate huomioon ottaen sekin kovasti yläkanttiin. Tai sitten ei ymmärrä mistä kyse. 

Aikaisemmassa vastauksessa on jumpattu vaihtoehtoja,. Rakennuksen käypä arvo huomioon ottaen, purkaminen vaikuttaisi kuitenkin luontevalta, joten tässä siitä vähän enemmän.

Yhtiön verotus 

Jos rakennuksen käypä arvo vastaa suurin piirtein poistamatonta arvoa (verotuksessa), purettaessa yhtiön viimeiseksi tulokseksi mudostuu raha eli 2. Jos rakennuksen arvo olisi 6, verotettava tulo olisi 0. Purettaessa vahvisteut tappiot jäävät käyttämättä eli ne eivät siirry osakkeenomistajalle. Kun nyt kysessä vanhempi Oy, kannattaa huomioida, että tappioiden käyttöaika verotuksessa on 10 vuotta, minkä jälkeen ne menetetään joka tapauksessa. Yritysverotuksessa ne saa vähentään kakista tuloista eli ei vain luovutusvoitoista. Tässä kannttaa kuitenkin olla tarkkana tulolähdeuudistuksen rajoitusten kanssa. 

Jos maapohjan vuokrasopimus ei ole siirtokelpoinen/rekisteröintivelvollinen, vähentää olennaisesti rakennuksen arvoa. Joka tapauksessa kiinteistövälittäjän arvio lienee paikallaan. . 

Osakkaan verotus

Jos osakas laittanut yhtiöön yhteensä 16 ja jäljellä on 10, purkaminen synnyttää luovutustappion, joka voidaan vähentää osakkaan verotuksessa niin kuin muutkin luovutustappiot. Osakepääoman korotus luetaan hankintamenoksi. 

alv

Jos ei ole vähennyksiä kvalifioiduista tapahtumista, ei pitäisi olle alviseuraamuksia.

Varainsiirtovero

Osakkeeomistaja maksaa 4 % rakennuksen käyvästä arvosta, 

Muuta

Jos terminaalitarkoituksena on myyydä rakennus ulkopuoliselle, yhtiö voisi tietenkin ennen purkamista itse myydä sen, mutta esitetty on, että tarkotiuksena on siirtää rakennus osakkaalle. 

Muissa vaihtoehdoissa, jos ei ole kyse toiminnan faktisesta supistamisesta ja/tai ei perusteena ole rakennuksen käypä arvo, voi kyseeseen tulla osakkaan verottaminen peitellystä osingosta, mikä kuitenkaan ei ihan kaikissa tapauksissa ole epäedullista.

Jos ylikurssirahastoa puretaan käteiskassan määrällä ja se perustellaan sillä, että toiminta on päättynyt, olettaisiin, että hyväksyttäisiin ja verotettaisiin luovtuksena, josta ei aiheudu luotusvoittoa. 

Jos  Oy:n toimintaa halutaan jatkaa "suppeana" sijoitusyhtiönä, kannattaa kiinnittää huomiota tulolähdeuudistuksen vaikutuksiin. 

Tuo käteiskassa vaikuttaa mielenkiintoiselta. Jos määrä on merkittävä, ja viimeistään kun samanlainen määrä ilmestyy osakkaan tai lähipiirillisen tilille, voi aiheuttaa ongelmia. 

Kaikki edellä sanottu on yleistuntumaa, joten sen perustella ei kannata tehdä päätöksiä. 

Aki Pyysing kirjoitti:

Hätäisesti väittäisin, että jos kiinteistöstä on tehty poistoja, on kyseessä EVL-kohde, eli kahden vuoden asumisen verovapaus ei päde. Pohjana kesä verotoimistossa 1987 ja vuonna 1992 suoritettu LKV-tutkinto. Se on joko EVL tai TVL, vaikka Sipilän hallitus vähennyskelpoisuuksia laajensikin. Ei siis ihan varmalla pohjalla, mutta vahva mutu.

Pikkasen eri mieltä. Pelkästään poistojen tekeminen vuokralleantamisessa ei siirrä omaisuutta EVL -puolelle, jos yksittäinen vuokralleantokohde. Kerran ansaittu oman asunnon verovapaus, eli samaan aikaan omistettu ja asuttu yhtämittaa 2v. säilyy. Aika varmalla pohjalla, ei mutu.