Olet täällä
Tinggeli kirjoitti:
Myös teollisuus- ja työllisyyspoliitikka on meidän käsissä. Samoin verotus ja tullitariffit.
Pieni tarkennus.
EU on tulliunioni eli tullit eivät meidän käsissä. Tuloverotus on pääosin omissa käsissä mutta perusvapaudet rajoittavat toimivaltaa. Suht tuore esimerkki rajanvedosta on KVL 2021/1, joka on hieman erikoinen, koska se koski 3. maita, mikä liittyy siihen, että pääomien vapaata liikkuvuutta koskeva sääntely koske myös 3. maita.
Alvin osalta kaikilla jäsenmailla on sama lainsäädäntö, joka perustuu 6. alvdirektiiviin. Verokannoissa jäsenmailla toimivalta tietyssä haarukassa. Alvi on varsinainen eu-vero siinä mielessä, että jäsenmaat maksavat veropohjasta pienen osuuden EU:lle eli siinä mielessä EU on kerännyt veroja jäsenmailta jo vuosikymmeniä.
https://www.vero.fi/syventavat-vero-ohjeet/ennakkoratkaisut/94343/kvl001...
Kiinan schiller e/p on on vähän yli 6 % (pe 16). Kiinan markkina oli kuplahinnoissa juuri ennen GFC:tä 2007, joilloin schiller ep n. 2 %. (pe yli 50). Mittarina on MSCI China, joka on laajin Kiina-indeksi. Kuuluvat Shanghai, HK ja NY:ssäkin noteeratut adrät.
https://www.google.com/finance/quote/MCHI:NASDAQ?window=MAX
Tinggeli kirjoitti:
ersotil kirjoitti:Samalla kuitenkin voidaan todeta, ettei yksikään itämerellä kulkeva Tallinkin alus seilaa Kyproksen lipun alaisuudessa. Jokainen kulkee jonkun itämeren valtion lipulla. Tämä tarkoittaa todennäköisesti, että aluksia omistavat Kypros-yhtiöt vuokraavat eli aikarahtaavat alukset itämeren valtioissa sijaitseville yhtiöille.
Kyllä Kyproslainen yhtiö voi liputtaa aluksen Suomen tai Ruotsin lipun alle. Siihen ei tarvita edes paikallista yhtiötä, koska Kypros on EU / ETA-maa. Edustaja toki tarvitaan (esim. laivaisäntä tms.), jotta laivan turvallisuus pystytään takaamaan. Laivaisäntä vastaa laivan turvallisuudesta.
Noinhan se on. Muisti pätkii ja/tai muutoksia ei ole tullut seurattua kovin huolellisesti sen jälkeen kun tomiala muuttui muutama vuosikymmen takaperin.
Tallinkin yhtiöstruktuurikuviosta ilmenee, että jokainen konsernin alus on yhtiöitetty omaan yhtiöönsä (ship owning companies). Googlauksen perusteella voidaan todeta, että näiden alusomistusyhtiöiden sijainti on Kyproksella. Tällaisessa struktuurissa ei kuitenkaan välttämättä ole mitään erikoista, kun puhutaan laivanvarustamotoiminnasta. Se helpotttanee alusten panttausta, myyntiä/rahtausta etc. Samalla kuitenkin voidaan todeta, ettei yksikään itämerellä kulkeva Tallinkin alus seilaa Kyproksen lipun alaisuudessa. Jokainen kulkee jonkun itämeren valtion lipulla. Tämä tarkoittaa todennäköisesti, että aluksia omistavat Kypros-yhtiöt vuokraavat eli aikarahtaavat alukset itämeren valtioissa sijaitseville yhtiöille. Esim. Ruotsin ja Suomen väliä liikennöivä Galaxy on rekisteröity Ruotsin alusrekisteriin eli se kulkee Ruotsin lipulla. Voidaan olettaa, että aluksen omistava Kyproslainen Tallink Sea Line Ltd aikarahtaa Galaxyn Tallink konsernin ruotsaiselle yhtiölle, jolloin aluksen toimntaa hoidetaan Ruotsista, jolloin se on voitu rekisteröidä Ruotsin alusrekisteriin, mikä oikeuttaa kulkemaan Ruotsin lipun alla.
https://www.tallink.com/structure
https://www.marinetraffic.com/en/ais/details/ships/shipid:327429/mmsi:26...
https://www.riksdagen.se/sv/dokument-lagar/dokument/svensk-forfattningss...
https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1994/19940674#O1L1P1
https://view.news.eu.nasdaq.com/view?id=be03dfc65dd5ef8d66188d99ea5912aa...
Artsipappa kirjoitti:
Casteliero kirjoitti:
Artsipappa kirjoitti:Onko tosiaan niin että NFT:ta on yli miljoona? Justiinsa.
Saa nähdä omistaako Artsipappa koskaan yhtään NFT:ta. Epäilen.
Todennäköisesti viimeistään siinä vaiheessa, kun kaikki osakkeet siirretään NFT tokeneiksi lohkoketjujärjestelmien päälle.
Noh, totta. Jos tulee ns. Real world adoption niin varmaan sitten. Ja onhan se mahdollista..
Näitä RW adoptioita löytyy jo tänään. Yksi korkean profiilin on Euroopan investointipankin bondi, joka rakennettu Etherumin päälle. Tällaiselle vanhalle vaikeata sisäistää kaikkea uutta, kun pitää alkaa käyttää ja sisäistämään uusia käsitteitä, mutta yrittää pitää. Yksi olennainen on "Token" eli suomeksi ilmeisesti merkki - tecken på svenska.
https://www.eib.org/en/press/all/2021-141-european-investment-bank-eib-i...
https://www.ibm.com/blogs/blockchain/2021/02/blockchain-tokenization-in-...
https://www.santander.com/en/press-room/press-releases/santander-launche...
https://www.cnbc.com/2021/09/10/swiss-bourse-gets-regulatory-approval-fo...
Pikkasen eri mieltä
Sulatumissopimus on tehty Purmo Group Oy Ab:n ja VACin välillä. Pörssitiedotteen otsikkotekstissä viitataan tähän alakonsernin emoyhtiöön. Jos sulatuminen toteutuu, Purmo Group Oy Ab lakkaa olemasta ja Purmo -alakonsernin tytäryhtiöt siirtyvät sulautumisessa VACin tytäryhtöiksi. Tämän jälkeen VACin nimi vaihdetaan Purmo Group Oyj Abp:ksi ja homma selvä.
Hyvä pitää erillään kysymys, miten konserneissa konserniyhtiöiden tilinpäätökset yhdistellään. Kun on lukuisia alakonserneja ja sisaryhtiökonserneja, jokaisen alakonsernin emoyhtiön ei tietenkään tarvitse tehdä konsernitilinpäätöstä vaan konsernitilinpäätöksen tekee yleensä vain yksi yhtiö, pörssiyhtiöissä tyypillisesti Oyj (esim. Wärtsilä Oyj Abp).
Purmon ja VACin sulautuminen on kuitenkin erikoinen siinä suhteessa, että se toteutetaan VACin ja Purmo Group Oy Ab:n välillä absorptiosulautumisena, vaikka VAC ei omista Purmo Group Oy Ab:n osakkeita. Tähän liittynee verokohtelun epävarnuus ja siihen viitataan myös tiedotteessa, ja erikseen vielä rahoituksen edellytysten osalta.
https://www.virala.fi/fi/de-spac
"Virala Acquisition Company Oyj (”VAC”), ensimmäinen Nasdaq Helsinki Oy:n (”Nasdaq Helsinki”)
säännellyn markkinan SPAC-segmentille listattu yhtiö, ja Purmo Group Oy Ab (“Purmo Group” tai
”Yhtiö”), yksi kansainvälisesti johtavista ja maailmanlaajuista johtajuutta tavoitteleva kestävien
sisäilmaratkaisujen toimittaja sekä perheomisteisen Rettig Group Oy Ab:n (”Rettig Group”)
tytäryhtiö, ovat tänään solmineet sulautumissopimuksen VAC:in ja Purmo Groupin yhdistämiseksi."
.
Tallink Silja Oy lienee Suomen vanhimpia laajempaan toimintaa liittyviä yhtiöitä, kun mitataan kaupparekisterimerkinnällä. Merkintä on 5.3.1897 ja nimi oli silloin Finska Ångfartygs Aktiebolaget. Fiskars on merkitty kaupparekisteriin (0214036-5) muutama päivä myöhemmin. Talllin Silja Oy ei kuitenkaan juridisesti ole tuntemamme pörssiyhtiö (tai Suomessa ADR:ä) vaan vain yhtiö, joka pitkässä historiallisessa ketjussa on kulkenut eteenpäin nykyisin Tallinkin nimellä kulkevan toiminnan osana.
Tässä Taliink Silja Oy:n (y-tunnus 0114296-7 ) kronologiaa, joka nimiruletin osalta ilmenee myös suoraan kaupparekisteristä :
1883 - Finska Ångfartygs Aktiebolaget (FÅA) perustetaan - perustaja Lars Krogius
1897- yhtiö merkitään kaupparekisteriin
1937 - nimenmuutos => Suomen Höyrylaiva Osakeyhtiö - Finska Ångfartygs Aktiebolaget
1957 - yhteisyritys muiden varustamojen kanssa => yhteisyritys myöhemmin Silja Line
1981 - nimenmuutos => Effoa - Finska Ångfartys Ab
1989 - sulautuminen Johnson Linen kanssa = > uusi nimi EffJohn Oy Ab
1995 - nimenmuutos => Silja Oy Ab
1998 - nimenmuutos = Neptun Maritime Abp
1999 - yrityksen myynti => Lontoosta toimiva Sea Container ostaa Silja Oy Ab:n
2000 - nimenmuutos = Silja Oyj Abp
2004 - nimenmuutos => Silja Oy Ab
2006 - As Tallink Gruppista uusi omistaja => uusi nimi Tallink Silja Oy
https://virre.prh.fi/novus/home?execution=e1s19
https://www.tallink.com/structure
https://www.huuto.net/kohteet/finska-angfartys-aktiebolaget--osakekirja-...
Bingo53 kirjoitti:
Y-tunnuksilla 0828463-4 (Purmo Group Finland Oy) ja 2908416-4 (Purmo Group Oy Ab, rinnakkaistoiminimi Purmo Group ltd) saa kyllä vähän toisenlaisia lukuja hakemalla. No tässä lienee Rettig-konsernin sisällä tehty paperitöitä Groupin muodostamisessa.
Purmo Group Ltd:llä on sivusto https://www.purmogroup.com/
Osoite siitä löytyy, mutta ei y-tunnusta.
Olen seurannut vähän tarkemmin tätä Suomen 1. SPAC -keisiä. Purmo Group Oy Ab (Ltd, postiosoite sama kuin Rettigin emolla eli Bulla 46, Hietalahden vieressä) on Purmo -konsernin emoyhtiö ja luvut ovat vain emon omia lukuja eli ei koko konsernin lukuja . Kaikissa vähän suuremmissa konserneissa on täysin normaalia, että emoyhtiössä on aika vähän toimintaa verrattuna koko konserniin. Esim. Wärressä emolla ei vuonna 2020 ollut mitään liikevaihtoa vaan vain 90 meur (s. 227) Operating tuloa, josta valtaosa oli palvelumyyntiä muile konserniyhtiöille. Purmossa emon liikevaihto/myynti 2020 oli 3,3 meur kun koko koko konsernin liikevaihto oli 671 meur. Eli ei mitään ihmeellistä näiltä osin.
Rettigin vuosikertomuksesta ilmenee Purmo Group Oy Ab alakonsernin rakenne varsin selkeästi (s.81). Siihen kuuluu yli 20 tytäryhtiöä. Purmo Group Finland Oy Ab (postiosoite on Pietarsaaressa) näyttää Purmo Groupin alakonsernilta, jossa pyöritetään myös joidenkin ulkomaiden toimintaa. Finlandin tyttäriä on esim. Baltiassa, Venäjällä ja Kiinassa. Finland -yhtiön liikevaihto on vain 40 meur eli murto-osa koko Purmo konsernin liikevaihdosta. Voidaan olettaa , etteivät edes sen omien tyttärien vaihdot ole Finlandin luvussa. Summa summarum ei mitään ihmeellistä näiltäkään osin.
https://www.purmogroup.com/ ei ole y-tunnusta, koska y-tunnusta ei anneta kotisivulle.
https://www.asiakastieto.fi/yritykset/fi/purmo-group-oy-ab/29084164/yritys
https://www.asiakastieto.fi/yritykset/fi/purmo-group-finland-oy-ab/08284...
https://mb.cision.com/Main/15003/3283475/1370530.pdf
https://media.rettig.fi/file/dl/i/BiTKWg/NkJr2vfY2hFnh5GPomkjVw/Rettig_A...
aliisan_avaimet kirjoitti:
Jenkeillä on myös oma pienimuotoisempi kauppansa muutamassa osavaltiossa, ja Kiina käynnisti omansa viime kuussa. Kiinan markkina koskee toistaiseksi vain sähköntuottajia, ja hinta on heillä 8.2$/tonni. Jenkkien hintataso seurailee EU:ta.
Tulin tulokseen että mielellään hajauttaisin tähän, varsinkin pörssin nykytasoilla. Sitten en löytänyt mitään keinoa. Hiphip.
Suoraan voi ostaa futuureilla, mutta siihen kauppaan en lähde. Isot summat ja isot riskit, ja jos olet varomaton, joudut ottamaan toimituksen vastaan.
Kaksi ETN:ää on tarjolla, KRBN ja GRN. Molempien kustannusrakenne 0.7-0.8%, ja toinen (aikoo) jakaa vielä vuosittaisen osingonkin. GRN keskittyy EU:hun, KRBN on 68% EU, 15% Cali, 7% USAn itärannikko ja loput sekalaista.Jos tässä vaiheessa lukija olettaa täti EU:n estävän molempien oston, on lukija oikeassa. Allekirjoittanut ei ole tarpeeksi rikas ostaakseen vaarallisia Ameriikkalaisia tuotteita.
Viimeinen porsaanreikä, saisiko optioita? KRBN:lle ei, GRN:lle on. Vaihto on kuitenkin niin surkeaa, ettei yhdenkään sopimuksen kauppaa saisi luultavasti läpi. Vastakkainen laita puuttuu kokonaan useimmista, ja toinen laita on hieman, no, opportunistisesti aseteltu.
Ajatuksia ja keinoja sijoittaa otetaan mielellään vastaan. Idean saa myös haukkua täysin, kunhan perustelee.
Viikolla kaunpankäynnin kohteeksi tuli EU-tuote (perustuu ICEn EUA-futskaan) :
https://www.boerse-frankfurt.de/en/etf/wisdomtree-carbon
https://www.wisdomtree.eu/fi-fi/-/media/eu-media-files/key-documents/fac...
kaleeri kirjoitti:. Eri asia jos jonain vuonna joku todella merkittävä osinko sattuisi juuri tilikauden vaihteeseen. Silloin oikea tapa olisi suoriteperusteella jaksottaa tulo ymmärtääkseni sen päivän mukaan, jolloin osaketta täytyy omistaa, että on oikeutettu osinkoon.
Pikkasen eri mieltä. Jos toiminnan luonne on sellainen, että yleensä omistetaan osake sekä päättävän yk:n aikaan että täsmäytyspäivänä, kirjataan yk:n mukaan. Jos toiminnan luonne, esim. aktiivinen treidaus, tai muut syyt puoltavat täsmäytyspäivän noudattamista, se kelpaa. Varovaisuusperiaate on peruste, joka voi puoltaa, että mennään täsmäytyspäivän mukaan mutta varovaisuuteen pitää olla joku syy. Koskee sekä kirjanpitoa että verotusta, jossa kirjanpidon käsittely pitäisi yleensä hyväksyä.
Tietyin edellytyksin myös mahdollista, että kirjataan ja verotetaan jo ennen yk:ta eli jo kuluvan tilikauden/verovuoden aikana. Puhutaan ns. ennakko-osinkojärjestelmästä. Käsite syntyi kun Merita ja Nordbanken yhdistyivät 1990-luvun lopussa ja piti saada osinko emohtiöön ennen yhdistymistä. Keisissä asia varmistettiin sekä Kila:lta että KHO:ssa
https://www.vero.fi/syventavat-vero-ohjeet/ohje-hakusivu/47901/osinkotul...
https://kirjanpitolautakunta.fi/-/osingonjakoa-koskevan-ennakoivan-paato...
https://finlex.fi/fi/oikeus/kho/vuosikirjat/1999/199900254
