Mitä kokeneemmat on mieltä siitä, kumpi on parempi strategia asuntosijoittamiseen:

1. Uudis/uudehko kohde, jossa paljon yhtiölainaa, joka vähennyskelpoinen vuokratulosta. Tällä taktiikalla remonttihuolista ei tarvitse välittää vuosiin ja pankkilainaakaan ei tarvita niin paljoa. Ainoa negatiivinen asia tässä on se, että kassavirta kääntyy helposti negatiiviseksi jos yhtiölainan lyhennysvapaat ovat jo kulutettu.

2. Vanhempi perusrempattu kohde, eli suuremmat remontit tehty. Ei yhtiölainaa. Ostoon käytetään oman rahan lisäksi pankkilainaa pitkällä maksuajalla, joka tuottaa kyllä positiivista kassavirtaa ainakin hieman. Omanpääoman tuotto heikompi ainakin laskureiden mukaan.

Vuokratuotto näissä about sama. 4,5-5%. Molemmat alueella, jossa on kysyntää.

Itselleni ehkä turvallisemmalta kuulostaa vaihtoehto 1 juurikin sen takia, että remonttihuolista ei tarvitse välittää juurikaan mutta netin palstoja kaivaessa huomaan, että sijoittajat kääntyvät useammin vaihotehdon 2 puoleen, miksi? Halvemman ostohinnan takia ?

Mielessä pyörinyt sijoitusasunnon hankinta. Tein alustavia laskelmia asuntosalkunrakentajat.fi:n laskurilla ja vaikka miten numeroita pyörittelen niin saan negatiivisen kassavirran ja noin 4,9% tuoton. Onko tuo 4,9% uudiskohteelle kohtalainen tuotto ? Käsittääkseni tuotto on uudiskohteissa alhaisempi vrt. vanhempi kämppä. Kassavirta kääntyy kyllä nousuun jos lisään omaa pääomaa ja otan vähemmän velkaa mutta oman pääoman tuottohan siinä kärsii. Asunto alueelta jossa kova kysyntä yksiöille eikä varmasti suurta pelkoa tyhjistä kuukausista ole. 

Onko vain lisättävä omaa pääomaa sen verran että kassavirta kääntyy positiiviseksi, tokihan varallisuus karttuu  myös negatiivisella kassavirralla lainan lyhennyksen muodossa...