Olet täällä

Random Walkerin matka osakemarkkinoiden maailmassa

Jarkko Aho - Random Walker
67
80131
Sivu:

Sivut

26.2.2021, 17:18
+15
Liittynyt:
27.7.2020, 14:38
Viestejä:
33

Bingo53 kirjoitti:

Varallisuutta säilyttävistä sijoitusinstrumenteista tarinaa ei löydy eikä ihmekään, omistaminen ei ole juuri suosiossa. Ei se mitään, seniileille setämiehille sijoitusomistaminen on ihan hauskaa ajanvietettä ja sen pohdiskelu vielä kivempaa.

Kiitokset kirjoittajalle hyvästä kolumnista, tällaista saa etsiä.

 

Tämä! Jos osakkeet, kiinteistöt, metsä tai vaikka taide tai antiikki sijoituskohteena kiinnostavat niin tietoa kyllä löytyy jos vain jaksaa perehtyä. Mutta koitapa tavallisena piensijoittajana perehtyä korkomarkkinoiden toimintaan ja löytää itsellesi sopivia ja vielä jotain tuottavia korkopapereita sijoituskohteiksi... 

1
+1
0
-1
1
0
26.2.2021, 17:38
+43
Liittynyt:
4.6.2018, 19:06
Viestejä:
22

Sijoitustieto kirjoitti:

"En keskity tässä kirjoituksessa sijoitussuunittelun tai allokaatioprosessin teknisiin perusteisiin, vaan pyrin tuomaan esille prosessin käytännön haasteita ja sijoittajien käyttäytymiseen liittyviä vinoumia." -R.W.https://t.co/ZYoSP9sdpw #sijoittaminen

— Sijoitustieto (@Sijoitustieto) February 26, 2021

 

Toivottavasti ei ole tyhmä kysymys, mutta lasketko itse REIT-yhtiöt osakesijoituksiksi vai kiinteistösijoituksiksi? 

Itselläni ei ole salkussa korkopapereita, mutta lasken sijoitusasuntoni ja REIT-yhtiöt kuitenkin samaan ryhmään kiinteistösijoituksiksi, vaikka REITit pörssissä treidaavatkin.

0
+1
0
-1
0
0
28.2.2021, 18:01
+448
Liittynyt:
29.1.2020, 17:54
Viestejä:
318

Jarkon kolumni sopivasta osakepainosta herätti paljon ajatuksia. Kiitän uskon vanhvistuksesta, vaikka en aiokaan nuodattaa esimerkkiäsi hymiö

Riskinsietokyky on hyvä lähtökohta, mutta se ei ole vain sietokyvyn korkeutta ja siedettävän romahduksen syvyyttä, vaan myös sen määrittelyä, mitä kukin kokee riskiksi. Jos omassa pelikirjassa on mukana Jarkon neljän kohdan perustelujen kohta 1, silloin arvon vaihtelu ei ole uhka, vaan se on mahdollisuus jota kannattaa hyödyntää. 

1. Ostovoima osakkeiden romahtaessa

Ostojen kiihdyttäminen silloin kun uutisissa kerrotaan pörssiromahduksesta on helppo tapa vivuta omaa tuottoaan ylemmäs vuosien periodilla. Pienellä vuoden palkan kokoisella salkulla helppo tehdä, mutta sitten kun salkun koko ylittää vuosikymmenen palkan, ei palkansaaja pysty enää merkittävään lisäykseen hyvästäkään ostopaikasta ellei ole tavalla tai toisella varmistanut maksuvalmiuttaan jo ennalta.  

Samaan kategoriaan liittyy myös äkilliseltä sijoitusmaailman ulkopuoliselta rahanmenolta turvautuminen, jolla varmistetaan ettei jouduta myymään osakkeita laskusuhdanteessa. Tällaisen varakassan pitää käyttötarpeen äkillisyyden vuoksi olla likvidi, joten asunnot ja metsä eivät ehkä toimi kovin hyvin. Mutta ei sen varakassan tarvitse olla omaa rahaa, koska tuloista riippuen maksukortilal voi venyttää askelta yhden kuukauden tilin ylittävän kodinkoneen hajotessa ja luottokelpoinen velaton sijoittaja voi jättää äkillisen kattoremontin tai boilerin hajoamisen tapaisen pakollisen isomman remontin vain tarvittaessa nostettavan velkavivun varaan vivuttamatta sijoituksiaan.   

2. Lähiaikoina tarvittavan tuoton turvaaminen

Tähän nojaa klassinen ohje 100-ikävuodet osakepainosta. Se on selvää, että lyhyellä ajalla tavittavan rahan pitäminen osakkeissa on riski. 

Tämän ei mielestäni tarvitse silti laskea osakepainoa. Kasvuosakkeita voi olla melko jännää jahdata juuri nyt, mutta jos salkku on täynnä kohtuullisilla arvostustasoilla ostettuja osinkopapereita, tilanne voi olla toinen. Sijoitushorisontin peräseinä on tässä tapauksessa Jarkon tavoin tuhkauurnasta maksettavassa salkun verovelassa ja oma kassavirta nostetaan osinkoina. Omat havaintoni tämän vuosituhannen OMXH romahduksista vahvistavat Robert Shillerin kertoman yleisemminkin pätevän periaatteen, että arvon kyykätessä osinko kyykkää merkittävästi vähemmän. Siksi osinkosijoittajaa ei kovin paljon kiinnosta, kuinka paljon muut olisivat valmiita maksamaan osakkeista, joita hänellä ei ole tarkoitus myydä. Lisääkin voi toki ostaa, jos halvalla myyvät. 

3. Tuleva tuotto-odotus

Vaikka pitkällä ajalla osakkeet ovat keskimäärin tuottaneet parhaiten, vaihtelut eri vuosien välillä ovat erittäin suuria. Suurella arvostustasolla ostaneen tuotto-odotus on halvalla ostanutta heikompi. Osakkeille ei ole ollut vaihtoehtoa enää vuosiin, joka on saattanut houkutella osakkeisiin sellaistakin rahaa, joka ei sinne periaatteessa "kuulu". Ei pidä yllättyä, KUN tämän tilanteen muuttuessa myös arvostustasot muuttuvat ehkä pitkäksikin ajaksi. 

4. Paniikkimyynnit pohjalta tuhoavat keskituoton

"Ota tappiot nopeasti ja voitot hitaasti" pätee kahdessakin mielessä. Henkisesti helpottaa kun ensimmäisen kerran tulee turpiin pienellä salkulla. Puolentoista vuoden palkan kokoiseen salkkuun pystyy vielä lisäämään palkasta ihan näkyvän lisäerän kun siitä katoaa hetkessä puolen vuoden palkka. Tämän kokemuksen jälkeen on paljon paremmin henkistä kanttia liipaista kertaeräksi tietämänsä pitkään säästetty korkopaperipositio 15 vuoden palkan kokoiseen osakesalkkuunsa josta on juuri kadonnut enemmän kuin oman talon arvo. Se talon kokoinen kuoppa salkussa konkretisoi tappion 10 - 15 vuoden asuntolainan kokoiseksi. Sormi ei saa epäröidä hiiren napilla likvidoimassa kohdan 1 varakassaa vaikka se onkin ainutkertainen, koska palkasta ei enää pysty tekemään merkittäviä lisäyksiä. Pään olisi silti hyvä tarkistaa minne se ainutkertainen varakassa kaadetaan ennen kuin sormi alkaa klikkailla ostonappia. 

Oli yllätys nähdä yksityissijoittajien keskituoton jäävän neljäsosaan indeksituotosta. Puuttuukohan sijoittajilta palautekanava, jolla seurata omaaa suoritustaan? Kannattaisi valita realistinen vertailuindeksi, jota vastaan menestyminen antaa todellisen palautteen omasta suorituksesta. Käyköhän tässä niin, että suuri osa sijoittajista tyytyy siihen, että pysyy plussalla tajuamatta muiden kasvattaneen pottiaan heidän omia valintojaan nopeammin pelkästään SePen kyydissä? 

Omat asetukset: 

Kaikki neljä kohtaa ovat myös omassa pelikirjassani. Olen menossa kohti seuraavaa romahdusta yli 95% osakepainolla. Olihan minullakin vuosia aiemmin varattua varakassaa (1) viitenä eri modulina vielä vuosi sitten. Koronadipissä käytin niistä moduleistani jo kolme viime vuonna, enkä näe juuri nyt hyvää perustetta nostaa korkopainoa. Jo liikkeelle laskettujen korkopaperien inflaatiokestävyys korkojen noustessa on huono ja vaikka nouseva korko jossain vaiheessa alkaakin alentaa osakkeiden P/E:tä, ihan pienet koron nostot eivät näillä tasoilla rasita vielä yritysten EPSiä, josta osingot maksetaan. Lasken ehtiväni ryhtyä ostamaan korkopapereita osingoillani sitten kun se alkaa näyttää kiinnostavalta. 

Lähiaikoina tarvittavan tuoton turvaaminen (2) on tehty jo ja rahat ovat tilillä. Yksi perheen autoista piti vaihtua jo viime kesänä, mutta ymmärtäväinen vaimoni lupasi minulle silloin jo varalta valmiiksi tilille nostetun auton kokoisen pelivaran muiden pelimerkkien lisäksi. Nyt en enää kehtaa pyytää häntä ajamaan 18-vuotta sitten hänelle uutena ostetulla autolla vielä yhtä lisävuotta. 

Tuleva tuotto-odotus on pieni (3), joten tyydyn näillä tasoilla vain jatkamaan passiivisten osakerahastojen kuukausiohjelmaa ja kaatamaan osingot takaisin suoriin osakesijoituksiin ettei korkoa korolle mene rikki. Lisäostoihin odotan parempaa tarjousta. 

Paniikkimyyntejä (4) ei tapahtunut 2009, ei 2011 eikä 2019, joten uskon olevani kohtuullisen vastustuskykyinen tälle riskille. Kohdan (2) jatkuva tuotto tukee osinkosijoittajan ajatustapaa hyvin, kun osakkeiden arvojen laskiessa osinkoprosentti kasvaa. Osinkosummani on kasvanut vuodesta 2010 lähtien, vaikka osinkoprosenttini suhteessa salkun kokoon on laskenut trendinomaisesti. Tämä on osa sitä dynamiikkaa, jonka nojalla yrityksen konkreettisesta tuloksesta maksettava osinko vaihtelee vähemmän kuin muiden mielipiteenä muodostuva arvo. Ja sitten ollaankin aika pian taas ostamassa ennätysosingoilla romahtaneilta markkinoilta hyvää tavaraa lisää.  

Jos tällä pääsee epärealistisen suuren osinkoprosentin mannekiiniksi, niin tässä seison enkä muuta voi punastua

3
+1
0
-1
3
0
28.2.2021, 21:28
+448
Liittynyt:
29.1.2020, 17:54
Viestejä:
318

Teknokraatti kirjoitti:

Oli yllätys nähdä yksityissijoittajien keskituoton jäävän neljäsosaan indeksituotosta.

EDIT: ei nyt sentään näin huonosti. Mutta kuvan 4 palkiston mukaan yksityissijoittajien keskiarvo 2.5% on silti alle puolet S&P500 6.1 % indeksituotosta. 

0
+1
0
-1
0
0
2.3.2021, 18:26
+32
Liittynyt:
4.11.2018, 18:02
Viestejä:
95

Nuo pienyhtiö ETF hiukan kiinnostaa. Onko heittää muita, kuin Russel 2000? Löin isosti kiinni korona dippiin, jolloin käteisvarat kävi nollassa syksyllä. Nyt kädetristissä toivotaan, että kertyy taas käteistä riittävästi. Itselle on pahinta katsoa laskumarkkinaa ilman käteisvaroja. Siinä ressaantuu väkisin. 

1
+1
0
-1
1
0
14.3.2021, 20:33
+95
Liittynyt:
7.6.2016, 19:22
Viestejä:
26

Kiitos kaikille viimeisimmän kirjoitukseni synnyttämästä hyvästä keskustelusta. Alla lyhyet vastaukseni esitettyihin kysymyksiin.

Mellon kirjoitti:

Toivottavasti ei ole tyhmä kysymys, mutta lasketko itse REIT-yhtiöt osakesijoituksiksi vai kiinteistösijoituksiksi? 

Itselläni ei ole salkussa korkopapereita, mutta lasken sijoitusasuntoni ja REIT-yhtiöt kuitenkin samaan ryhmään kiinteistösijoituksiksi, vaikka REITit pörssissä treidaavatkin.

Ei ole ollenkaan tyhmä kysymys, sillä tässä asiassa sijoittajat jakautuvat kahteen eri koulukuntaan. Osa sijoittajista pitää REIT-yhtiöitä osakesijoituksina, mutta minä luokittelen ne kiinteistösijoituksiksi, kuten sinäkin teet. 

luxa kirjoitti:

Nuo pienyhtiö ETF hiukan kiinnostaa. Onko heittää muita, kuin Russel 2000? Löin isosti kiinni korona dippiin, jolloin käteisvarat kävi nollassa syksyllä. Nyt kädetristissä toivotaan, että kertyy taas käteistä riittävästi. Itselle on pahinta katsoa laskumarkkinaa ilman käteisvaroja. Siinä ressaantuu väkisin. 

Omasta salkustani löytyy kaksi pienyhtiö-ETF:ää: iShares MSCI World Small Cap UCITS ETF (IUSN) ja SPDR MSCI USA Small Cap Value Weighted UCITS ETF (ZPRV). Kuten nimistä voi päätellä, IUSN sijoittaa kehittyneiden markkinoiden pienyhtiöihin markkina-arvopainotetusti ja ZPRV USA:han painottaen pienyhtiöjoukon arvoyhtiöitä. IUSN:n kokonaiskulut (ml. spredi ja indeksipoikkeama) ovat hieman pienemmät ja AUM on huomattavasti suurempi. Pyrin aina sijoittamaan kokoluokaltaan todella isoihin ETF:iin, jottei minun tarvitse pelätä rahaston lakkauttamista. ZPRV on kooltaan omaan makuuni vähän turhan pieni (AUM noin 200 mUSD), mutta pääoma kasvaa onneksi kovaa vauhtia, joten aika korjannee ongelman. Painotan rahastosijoitusteni pienyhtiöallokaatiossa nimenomaan arvoyhtiöitä, sillä pienyhtiöiden ylituotto selittyy pitkälti arvoyhtiöillä (pienet kasvuyhtiöt ovat itse asiassa tuottaneet historiallisesti melko heikosti). Pieniin arvoyhtiöihin sijoittavia ETF:iä ei kuitenkaan ole suomalaissijoittajille kovin paljon tarjolla ja ZPRV on mielestäni vaihtoehdoista paras. Koska IUSN on markkina-arvopainotettu, siinä on mukana myös kasvuyhtiöitä. Hajautusmielessä on mielestäni hyvä omistaa erilaisia pienyhtiöitä (ja muualtakin kuin USA:sta), vaikka pääpaino olisikin pienissä arvoyhtiöissä. 

R.W. 

5
+1
0
-1
5
0
7.4.2021, 10:58
+969
Liittynyt:
9.6.2014, 17:41
Viestejä:
1250
3
+1
0
-1
3
0

Sivut