Olet täällä

  stdClass Object
(
    [vid] => 1766
    [uid] => 4215
    [title] => Daytraderin kovimmat tuotot ja julmimmat takaiskut
    [log] => 
    [status] => 1
    [comment] => 2
    [promote] => 0
    [sticky] => 0
    [vuuid] => 88ae93da-dad7-4f91-acc3-5cf01d626065
    [nid] => 1766
    [type] => forum
    [language] => fi
    [created] => 1508091046
    [changed] => 1549912633
    [tnid] => 0
    [translate] => 0
    [uuid] => eafe2ae9-1716-4d4b-a7dc-6b8053e737d9
    [revision_timestamp] => 1549912633
    [revision_uid] => 21
    [taxonomy_forums] => Array
        (
            [und] => Array
                (
                    [0] => Array
                        (
                            [tid] => 6
                            [taxonomy_term] => stdClass Object
                                (
                                    [tid] => 6
                                    [vid] => 2
                                    [name] => Sijoitusblogit
                                    [description] => Sijoitustiedon käyttäjien sijoitusaiheiset blogit.
                                    [format] => 
                                    [weight] => 1
                                    [uuid] => 3c5ab8c2-543f-4e00-bad3-fbf081fee82e
                                    [vocabulary_machine_name] => sijoituskeskustelu
                                    [rdf_mapping] => Array
                                        (
                                            [rdftype] => Array
                                                (
                                                    [0] => skos:Concept
                                                )

                                            [name] => Array
                                                (
                                                    [predicates] => Array
                                                        (
                                                            [0] => rdfs:label
                                                            [1] => skos:prefLabel
                                                        )

                                                )

                                            [description] => Array
                                                (
                                                    [predicates] => Array
                                                        (
                                                            [0] => skos:definition
                                                        )

                                                )

                                            [vid] => Array
                                                (
                                                    [predicates] => Array
                                                        (
                                                            [0] => skos:inScheme
                                                        )

                                                    [type] => rel
                                                )

                                            [parent] => Array
                                                (
                                                    [predicates] => Array
                                                        (
                                                            [0] => skos:broader
                                                        )

                                                    [type] => rel
                                                )

                                        )

                                    [status] => 1
                                )

                        )

                )

        )

    [body] => Array
        (
            [und] => Array
                (
                    [0] => Array
                        (
                            [value] => 

Sijoitustiedon väki sai houkuteltua kirjoittelemaan kolumnia jatkossa heidän julkaisuunsa. Ajattelin aktivoitua samalla keskustelupalstalla. Olen aiemmin jonkin verran satunnaisesti kirjoitellut keskusteluihin, mutta jatkossa sitten vähän enemmän. Lähipäivinä avataan peli allekirjoittaneen haastattelulla.

Tarkoitus on tänne kirjoitella sijoituksista, onnistumisista ja etenkin kunnon tyrimisistä. Joskus voi marmattaa markkinan epäreiluutta ja toisena hetkenä hehkuttaa kuviteltua neroutta.

Vastailen mielelläni, jos jollain on jotain kysyttävää spekulointiin, sijoittamiseen tai johonkin muuhun liittyen.

[summary] => [format] => basic_text [safe_value] =>

Sijoitustiedon väki sai houkuteltua kirjoittelemaan kolumnia jatkossa heidän julkaisuunsa. Ajattelin aktivoitua samalla keskustelupalstalla. Olen aiemmin jonkin verran satunnaisesti kirjoitellut keskusteluihin, mutta jatkossa sitten vähän enemmän. Lähipäivinä avataan peli allekirjoittaneen haastattelulla.

Tarkoitus on tänne kirjoitella sijoituksista, onnistumisista ja etenkin kunnon tyrimisistä. Joskus voi marmattaa markkinan epäreiluutta ja toisena hetkenä hehkuttaa kuviteltua neroutta.

Vastailen mielelläni, jos jollain on jotain kysyttävää spekulointiin, sijoittamiseen tai johonkin muuhun liittyen.

[safe_summary] => ) ) ) [metatags] => Array ( [fi] => Array ( [title] => Array ( [value] => Daytraderin kovimmat tuotot ja julmimmat takaiskut | Sijoitustieto.fi ) [description] => Array ( [value] => Foorumiblogi - Daytraderin kovimmat tuotot ja julmimmat takaiskut ) [twitter:creator] => Array ( [value] => @DaytraderSuomi ) [twitter:title] => Array ( [value] => Daytraderin kovimmat tuotot ja julmimmat takaiskut ) [twitter:description] => Array ( [value] => Foorumiblogi - Daytrader / Mikko Mäkinen - Daytraderin kovimmat tuotot ja julmimmat takaiskut ) [twitter:image] => Array ( [value] => https://www.sijoitustieto.fi/r/styles/thumbnail/public/kuvat/avatarit/picture-20585-1549029404.jpg?itok=kTvrmkna ) [twitter:image:width] => Array ( [value] => 100 ) [twitter:image:height] => Array ( [value] => 100 ) ) ) [rdf_mapping] => Array ( [rdftype] => Array ( [0] => sioc:Post [1] => sioct:BoardPost ) [taxonomy_forums] => Array ( [predicates] => Array ( [0] => sioc:has_container ) [type] => rel ) [title] => Array ( [predicates] => Array ( [0] => dc:title ) ) [created] => Array ( [predicates] => Array ( [0] => dc:date [1] => dc:created ) [datatype] => xsd:dateTime [callback] => date_iso8601 ) [changed] => Array ( [predicates] => Array ( [0] => dc:modified ) [datatype] => xsd:dateTime [callback] => date_iso8601 ) [body] => Array ( [predicates] => Array ( [0] => content:encoded ) ) [uid] => Array ( [predicates] => Array ( [0] => sioc:has_creator ) [type] => rel ) [name] => Array ( [predicates] => Array ( [0] => foaf:name ) ) [comment_count] => Array ( [predicates] => Array ( [0] => sioc:num_replies ) [datatype] => xsd:integer ) [last_activity] => Array ( [predicates] => Array ( [0] => sioc:last_activity_date ) [datatype] => xsd:dateTime [callback] => date_iso8601 ) ) [path] => Array ( [pathauto] => 1 ) [cid] => 27341 [last_comment_timestamp] => 1565927705 [last_comment_name] => [last_comment_uid] => 20585 [comment_count] => 617 [name] => Daytrader [picture] => stdClass Object ( [fid] => 2408 [uid] => 21 [filename] => picture-4215-1508093431.png [uri] => public://kuvat/avatarit/picture-4215-1508093431.png [filemime] => image/png [filesize] => 342294 [status] => 1 [timestamp] => 1508093431 [type] => image [uuid] => 1fd4b31e-5eda-4ff7-8408-29adec93f1a4 [field_file_image_alt_text] => Array ( ) [field_file_image_title_text] => Array ( ) [rdf_mapping] => Array ( ) [metadata] => Array ( [height] => 456 [width] => 456 ) [alt] => [title] => [height] => 456 [width] => 456 ) [data] => a:6:{s:7:"contact";i:1;s:16:"ckeditor_default";s:1:"t";s:20:"ckeditor_show_toggle";s:1:"t";s:14:"ckeditor_width";s:4:"100%";s:13:"ckeditor_lang";s:2:"en";s:18:"ckeditor_auto_lang";s:1:"t";} [forum_tid] => 6 [entity_view_prepared] => 1 [rate_thumbsup] => Array ( [#weight] => 50 [#markup] =>
Thumbsup
[#title] => Thumbsup [#type] => item ) [rate_numbersup] => Array ( [#weight] => 50 [#markup] =>
6
+1
0
-1
6
0
[#title] => numbersup [#type] => item ) [rate_bothnumbers] => Array ( [#weight] => 50 [#markup] =>
bothnumbers
  • ylös
    100%
  • down
    0%
[#title] => bothnumbers [#type] => item ) )

Daytraderin kovimmat tuotot ja julmimmat takaiskut

Sivu:

Sivut

4.11.2017, 17:27
Liittynyt:
12.1.2016, 14:44
Viestejä:
443

Kiitos itsellesi. On hieno huomata, että Suomessa ylipäätäänsä syntyy keskustelua pitkien korkojen tasoista. Mulla on nyt aikaa kymmenisen minuuttia vastata ennen kuin palaan keittiöön, mutta koitan tiistaina tai keskiviikkona palata asiaan vähän perusteellisemmin.

Emme kumpikaan tiedä mihin korot menevät oikein millään aikajänteellä. Teemme arvauksia, ja sekä korkojen nousuun ja laskuun voimme luoda argumenttejä, jotka suurimmalle osalle sijoittajista kuulostavat järkeviltä. Voit olla lopulta oikeassa, mutta muutama juttu tuli mieleen nyt.

Ikääntyminen on ilmiönä ehkä lievästi deflatorinen. Bondi yieldien suhteen näen sen olevan jatkossa neutraali. Tähän mennessä se on toki ollut korkoja laskeva. Tämä siis liittyen siihen, että baby boomersit ovat säästäneet toistaiseksi, mutta alkavat pikkuhiljaa syömään säästöjään. Nämä ovat lähtöoletukseni, mutta en perusta sijoituksia niihin. Kannattaa pari artikkelia tarkistaa lukasta asiaan liittyen (muistaakseni asiaan liittyviä):

http://www.economist.com/ageing15

https://www.bloomberg.com/news/articles/2017-08-08/aging-populations-set...

https://www.ft.com/content/df61dc42-99fa-11e6-8f9b-70e3cabccfae

Dollarin arvo on mielestäni aika monimutkainen asia. Sen analysoiminen pelkän korkoeron tai velkalastin perusteella voi jäädä turhan simppeliksi. Katsoppa vaikka kauppataseiden kautta, ja homma keikahtaa päälaelleen. Se on kuitenkin se paras mittari valuutan reaalimaailman kysynnälle.

Koko maailma ei ole shorttina pitkiin korkoihin. Paljon parempi kuvaus olisi, että koko maailma, siis kymmeniä tuhansia miljardeja pääomaa, on longina pitkiin korkopapereihin. Shortit ovat tähän nähden hyvin pieni kakku. Ja näin sen kuuluukin olla. Shortit ovat tavanomaista suuremmat, mutta kokonaisuudessaan negatiivinen carry mitä shorttarit kantavat, ei ole kummoinen. Ei ole ikinä ollut näin edullista olla shorttina.

Suosittelen kaikkia miettimään mikä value korkopapereissa nyt on. Yhdysvaltojen 10Y 2,3% antaa hädintuskin positiivisen reaalituoton tämän hetken inflaatio-odotuksilla. Ja matkan varrella voi tulla 20-30% turpaan jos korot nousevat. Omasta mielestäni tuo ei olisi kovinkaan houkutteleva vaikka tietäisin inflaation olevan +-0% seuraavat kymmenen vuotta. Mutta palaan tosiaan tarkemmin!

2
+1
0
-1
2
0
5.11.2017, 19:21
Liittynyt:
10.12.2016, 17:31
Viestejä:
155

Kiitos noista artikkeleista! Se on kyllä totta, että melkein jokaiselle sijoitusidealle löytyy järkevältä kuulostavia argumentteja puolesta/vastaan.

Jätän nyt tässä välissä vain muutaman huomion liittyen demografian vaikutuksista korkoihin, joka itsellä tuli noiden artikkelien pohjalta mieleen. Vaikka et siis perustakaan omaa sijoitusteesiäsi tähän, niin silti ihan mielenkiinnosta pohdin.

Artikkeleissa käsiteltiin pääasiassa "Demographic cliff"-ilmiötä eli odotetaan, että nettosäästäjien määrä vähenee (enemmän jengiä siirtyy eläkkeelle) ja samaan aikaan nettokuluttajien määrä kasvaa (eläkeläiset), jolloin yhä useampi realisoi säästetyn omaisuuden (mm. bondit), mikä ajaa korot ylös. 

Tätä tutkimukset, joita noissakin artikkeleissa on mainittu, todellakin antavat ymmärtää ja siksi ymmärrän argumentin, että väestön ikääntyminen voidaan nähdä jopa voimakkaasti inflatorisena. Näissä tutkimuksissa on mun mielestä kuitenkin pari juttua, mitä ei ole huomioitu:

  • Ei ole huomioitu sitä, että eri tuloluokissa kulutuskäyttäytyminen ja "säästöjen purkaminen" on täysin erilaista. Korkojen, ja muidenkin omaisuusluokkien, kannalta olennaista on katsoa nimenomaan korkeinta viidennestä, koska hieman yli 80% kotitalouksien sijoitusvarallisuudesta on eniten tienaavan 20 % hallussa.
  • Tutkimuksissa oletetaan, että muuttujat kuten työikä säilyy staattisena. Työikä on kuitenkin järjellä mietittynä dynaaminen, koska jengi elää pitempään ja laadukkaammin, niin on myöskin luonnollista olettaa, että eläkkeelle jäädään myöhemmin. Työ on myös siirtymässä teknologian kehityksen myötä yhä vähemmän fyysiseksi, joten ei ole tavatonta, että mieleltään virkeä 80 vuotias tekee jotain kovapalkkaista duunia 6 tuntia päivässä. Toki eläkeikä on noussut hitaammin kuin elinajanodotteen perusteella sen olisi pitänyt, mutta politiikassa tähänkin on herätty ja eläkeikä on kyllä nousemmassa globaalisti.

Näihin liittyen tuon "demographic cliff" -ilmiön ongelmia/väärin ymmärystä on kuvattu aika hyvin tässä paperissa: http://pimcoforum.economist.com/wp-content/uploads/2016/03/70s-is-the-Ne...

Kiteytettynä tuon sisältö on siis seuraava:

  • Väestön ikääntyminen kyllä vähentää säästämistä ja lisää kuluttamista (ja sitä kautta mahdollisesti inflaatiota), mutta tämä trendi alkaa vasta aikaisintaan 2020-2025
  • Koska ylin tuloviidennes vastaa 80% säästöistä, on niiden eläköitymiskäytöksellä merkittävin vaikutus korkoihin. Ylimmän tuloviidenneksen henkilöillä säästämisaste itse asiassa nousee 75 vuotiaaksi asti, jonka jälkeen säästöjä realisoidaan hyvin maltillisesti (jos ollenkaan) verrattuna alimpaan tuloviidennekseen, jossa valtaosa säästöistä poltetaan jo 50-70 vuotiaana. Rikkaimmilla varallisuus tuottaa sen verran passiivista kassavirtaa, ettei tarvitse realisoida.
  • Ylin tuloviidennes myös tekee selvästi myöhempään ikään töitä, mikä selittääkin todennäköisesti säästämisasteen kasvua.
  • Labor participation ylimmän tuloviidenneksen yli 75 vuotiaissa on kasvanut aikavälillä 1998-2013 13%sta --> 32% ja 65-74 vuotiaissa 42%:sta --> 61%

Ainakin yhdysvalloissa eläköityvällä baby boomers sukupolvella on nyt ennätyksellisen korkeat osakepainot, joten myös de-riskingiä voidaan pitää mahdollisena ilmiönä, mikä boostaisi bondien kysyntää ja siten madaltaisi korkoja.

Toki tämä väestön ikääntyminen alkaa jossain kohtaa näkyä inflaatiossa, mutta todennäköisesti vasta noin 10 vuoden päästä. Tietysti argumentteja on aina molempiin suuntiin eikä asia ole niin yksinkertainen, mutta jos tehdään ceteris paribus oletus, niin tässä on syy, miksi itse kallistun deflatoriseen vaikutukseen ikääntymisen osalta tällä hetkellä.

1
+1
0
-1
1
0
7.11.2017, 14:33
Liittynyt:
12.1.2016, 14:44
Viestejä:
443

Korkojen tuleva kehitys

Yhteenveto: Mielestäni pitkien joukkovelkakirjojen fuuturien shorttaaminen on nykyisessä tilanteessa hyvä treidi riskiin nähden. Uskon, että 2018 vuoden lopussa Saksan 10Y valtionvelkakirjan korot voivat nousta nykyisestä 0,34%:sta jopa 3 prosenttiin ja Yhdysvaltojen 10Y vastaava 4,5 prosenttiin. Toki tähän tarvitaan, että maailmantalous pysyy hyvässä iskussa. Noissa lukemissahan ne olivat vuonna 2005 kun työttömyysasteet Euroopassa ja Yhdysvalloissa olivat suunnilleen samalla tasolla kuin nyt. Sijoittajat tuppaavat aina odottamaan lisää samaa, ja unohtavat että maailma ja markkina ovat täynnä yllätyksiä. Näkemykseni on hyvin konsensuksesta poikkeava, jolloin siinä on hyvä turvamarginaali. Vaikka olisin totaalisen väärässä, on tappio hyvin rajattu.  Jos talous ja inflaatio pysyvät heikkoina, häviän vähän. Jos talouskasvu kiihtyy ja kestää muutaman vuoden, voitan paljon.  Varmasti moni tämän lukijoista on kanssani eri mieltä. Jos muut sijoittajat olisivat kanssani samaa mieltä, ei treidipaikkaa olisi. Uskon, että positio pitää ottaa, ennen kuin perusteet ovat ilmeiset.  

 

Alkuun ihan nopeasti korkojen ja velkakirjojen suhteesta.  Jotta saisi jonkinlaisen kuvan asiasta, niin ajatellaan, että Saksan valtionvelkakirjan korko nousee 0,34 %:sta 1,34 %:n eli yhden prosenttiyksikön. Tällöin valtion velkakirjan hinta laskisi yli 10%:a. Eli korkeampi korko laskee velkakirjan hintaa.  Sama toki tapahtuisi käänteisenä, jos korko laskisi -0,66 %:n.  Tästä syystä, jos uskoo koron laskuun, velkakirjoja kannattaa ostaa. Jos uskoo koron nousuun, niitä kannattaa myydä.

Moni varmasti ihmettelee, miksi ihmeessä 140% salkkuni arvosta on shorttina valtioiden joukkovelkakirjoja. Se on isompi kuin miltä näyttää, koska velkapaperit liikkuvat vaimeammin kuin vaikkapa osakkeet. Mutta kookas positio se on silti.

Euroopan talous on sotkussa, eikä mikään tahdo onnistua. Teknologia, ikääntyminen ja globalisaatio ovat laskeneet pysyvästi inflaation matalalle tasolle, ja keskuspankit ovat edelleen sijoittajan parhaita kavereita. Tämä on vallitseva narratiivi.

Yksi syy toki on, että ideat ovat muuten aika vähissä, mutta haluan jotenkin hyötyä hyvin puskuttavasta taloudesta. Toisaalta olen ollut korkojen nousumahdollisuudesta pitkään väärässä, mutten silti ole käytännössä niillä mitään hävinnyt tai oleellista pääomaa sitouttanut. Tykkään treideistä, jossa väärässä olosta ei koidu ikäviä seurauksia! Toki voisin olla vielä enemmän väärässä, ja pitkät korot menisivät taas reilusti negatiiviselle. Vaikka pidän tätä hyvin epätodennäköistä, markkinalla voi tapahtua melkein mitä tahansa.

Kyse on enemmänkin tuotto/riski suhteesta, kuin siitä, että uskoisin tietäväni tarkalleen mitä maailmantaloudessa tulee tapahtumaan. Pidän luonnollisesti treideistä, joissa tuottomahdollisuus on suurempi kuin häviämisriski. No kukapa ei.

Sijoittajilla on tapana ankkuroitua ( https://en.wikipedia.org/wiki/Anchoring )tiettyihin numeroihin. Kun keskuspankit ovat painaneet korot absurdin alas, siitä on tullut uusi normaali. Eli Eurooppalaisten 10-vuotisten valtiovelkakirjojen keskikorko alle prosentissa on ihan hyvä diili, ajattelevat sijoittajat. Se on parempi kuin vaikka 0% tai jopa pieni miinuskorko, mitä jotkut suuret tekijät joutuvat maksamaan talletuksistaan. Kuitenkin pidemmissä velkakirjoissa on suuri tappioriski. Jos korot nousisivat kymmeneen prosentiin yhden vuoden aikana, häviäisi velkakirjojen arvosta valtaosa.  Tämän todennäköisyys lähestyy toki nollaa, mutta pienemmät nousut ovat jo paljon mahdollisempia.

On kuitenkin aika ainutlaatuinen tilanne koko markkinoiden historiassa, että sijoittavat sitoutuvat pitämään sellaista omaisuuserää jopa kymmenen vuotta, josta hyvin todennäköisesti tulee negatiivinen reaalituotto. Ymmärrän, että on tahoja, joiden on pakko omistaa velkakirjoja vaikka vakuutena. On myös vakuutusyhtiöitä, jotka eivät voi sijoittaa osakkeisiin määräänsä enempää tai pitää käteistä kovin paljoa. On myös valtioiden valuuttarahastoja, joille sijoituksen tuotto on toisarvoinen.

Mutta, aina kun joku omaisuuserä on liian korkealle arvostettu, löytyy päällisin päin päteviä selityksiä, miksi näin on. Hulluimpiinkin kupliin on kyllä rationalisoinnit löytynyt. Hyvin älykkäät ihmiset ovat holdailleet japanilaisosakkeita 1989 tai teknologiaosakkeita 1999. En väitä, että valtioiden velkakirjat olisivat samanlainen kupla. Koko termi ei mielestäni sovi tähän caseen. Enemmänkin kyse on ylihinnoittelussa, joka tiettyyn pisteeseen on ollut rationaalista. Kun joku asia on toiminut pitkään, sijoittajat vain jatkavat saman asian tekemistä.

Kun korot kääntyvät reilumpaan nousuun, en vain oikein tiedä mistä ostointressi siinä vaiheessa tulee. Momentum pelaajat poistuvat paikalta. Pitkäaikaiselle sijoittajalle edes prosentin odotettu reaalituotto ei ole kovin kiinnostava. Markkinalla on tapana ampua yli molempiin suuntiin.

Seuraavassa käyn graafien avulla, miksi nyt asia korkojen nousun suhteen näyttävät vähän valoisammalta. Kaikkia asioita voisi käsitellä vielä tarkemmin ja monipuolisemmin, mutta näistä saa jonkinlaisen kuvan:

Globaalit rahavirrat

No keskuspankeista olette varmaan lukeneetkin. FED aikoo pienentää tasetta maltillisesti. EKP hidastaa paisuttamista ja Japanissa keskuspankki on ostanut niin suuren osan valtion velkakirjoista, ettei kukaan olisi sitä uskonut kymmenen vuotta sitten. Tämä on kuitenkin siis kääntymässä täydellisen tukevasta politiikasta maltillisempaan. Jos inflaatio sattuisi tikkaamaan ylöspäin, huomaisivat keskuspankit olevan ns behind the curve, koska rahapolitiikan vaikutusmekanismit ottavat usein 6-18kk vaikuttaakseen. No nyt pelataan vielä varman päälle.

Toinen hyvin tärkeä on valuuttavarantojen liikkeet. Kun Saudi-Arabia myy öljyä, se saa dollareita. Se usein tunkee ne länsimaiden rahoitusmarkkinoille. Sama koskee Kiinaa, kun se myy jenkkilään moninkertaisesti tavaraa verrattuna siihen mitä se ostaa. Siksi Kiina on yksi suurimmista valtiovelkakirjojen ostajista. Näitä maita riittää: Norja, Sveitsi, Kuwait, Vietnam yms. Kaikilla on tarvetta omistaa dollareita ja pienemmässä määrin euroja. Tämä valuuttavaranto kasvoi valtavasti aina 2013 asti. Puhutaan lähes samansuuruisista summista, mitä keskuspankit ovat ostaneet assetteja. Siis kymmenestä tuhannesta miljardista. Kuitenkin kun raaka-aineet laskivat ja Kiinassa valuuttavarantojen kasvu taittui, tämä virta pysähtyi. Nämä virrat ovat valtavia ja saavat siihen nähden hyvin vähän huomiota. Vaikka raaka-aineet ovat palautuneet pohjilta, on myös valtioiden budjetit ihan eri luokkaa, jolloin ylijäämiä ei samassa määrin kerry. Jotain kuvaa tilanteesta saa IMF:n valuuttavarasto graafista:

Talousindikaattorit

Maailmantalous näyttää oikeastaan parhaalta mitä se on näyttänyt viimeiseen viiteen vuoteen. No näillä on tapana vähän heilua suuntaan ja toiseen, joten lähikuukausina positiiviset yllätykset kääntyvät varmasti laskuun odotusten noustessa. Globaalit ostopäällikköindeksit näyttävät niin hyvältä, ettei pieni takapakkikaan haittaisi:

Työttömyysluvut

Yhdysvalloissa työttömyys alkaa olla jo pisteessä, jossa odotan palkkatason nousevat jo ensi vuonna yli kolmen prosentin vuositahdilla. Euroopassa työttömyys on hyvin erilaista pohjoisessa verrattuna Etelä-Eurooppaan.  Mutta, Pohjois-Euroopassa ollaan jo tasolla, jolla inflaatio normaalisti alkaa kohota. Eteläisistä valtioista Espanjassa inflaatio on jo maanosan huippua vaikka työttömyys on hyvin korkea.

Euroaluuen työttömyysprosentti, suunta ja vauhti ovat yllättävän hyvät:

Yhdysvaltojen työttömyysprosentti. Aletaan lähestyä täystyöllisyyttä. Toki tiedän, että vähän släckkiä on, jos katsoo laajempia työttömyysmittareita, mutta suunta on aika selvä:

Japanissa on ollut pitkään matala työttömyys, mutta palkat eivät ole nousseet. Tämä voi olla edessä myös Euroopassa. En voi varmasti tätä kieltää. Euroopassa lisäksi valtiojohtoja myöten yritetään taivutella työntekijöitä maltillisiin palkkaratkaisuihin. Uskon, että pikkuhiljaa kuitenkin markkinatalouden lait alkavat toimia ja palkat nousta. Japani on toki hyvä argumentti omiani vastaan. You never know.

Inflaatioluvut

Näissä on tullut yllättäviä takapakkeja viimeaikoina. Tämä onkin suurin syy miksi korot ovat olleet laskusuunnassa. Inflaatio lähtee hitaasti nousuun. Mutta kun se lähtee, ei sen pysäyttäminen välttämättä onnistu pienellä koronnostolla. Ei ihmiset edes tiedä mikä ohjauskorko on. Käyttäytyminen muuttuu, vasta kun ihmiset huomaavat asiat lompakossaan. Asuntolainan korkoihin menee enemmän rahaa tai tavarat maksavat kaupassa enemmän.

Euroopan headline inflaatio on ollut vaisu alkuvuoden nousun jälkeen. Öljyn hinta on toki tässä merkittävä tekijä. Euromääräisenä se on alkuvuodesta laskenut aina lokakuulle asti, jolloin öljy euroissa taas nousi vauhdikkaasti. Myös Euron vahvistuminen on hidastuttanut inflaatiota.

Core inflaatio myös heikko. Näissä on luonnollista vaihtelua, joten itse katson yleensä viimeisen 4kk keskiarvoa.Hitaasti kivutaan vielä ylöspäin. Toki taso on alhainen.

Yhdysvalloissa inflaatio on paremmassa hapessa. FED painottaa vähän alempia PCE inflaatio lukuja. Samaan suuntaan ne menevät. Tässä headline CPI.

Core lukua laskee matkapuhelindatan siirtyminen rajoittamattomiin paketteihin. Kun jotain saa enemmän samaan hintaan, niin se laskee teknisesti kuluttajahintoja. No tämä on kertaluonteinen tekijä, joka ei ole enää ensi vuonna kuvioissa. Vaikutus on pari kymmenystä. US Core CPI:

 

Raaka-aineet

Raaka-aineet ovat viimeisen viiden vuoden aikana olleet suuri painetekijä alhaiseen inflaatioon. Nyt Öljy ja teolliset metallit ovat jo kääntyneet selvään nousuun ja ruokatuotteet ovat pohjaamassa. Jatkossa nämä ovat inflaatiota lisääviä tekijöitä. Joku voisi sanoa, etteivät nämä vaikuta core-lukuihin, joita keskuspankit painottavat otsikkotason inflaatiota enemmän. Oma näkemykseni on, että kerrannaisvaikutuksia aliarvioidaan. Kun kuluttajat huomaavat tuotteiden hintojen nousevan, seuraa palkkakehitys vuoden tai kahden viivellä.

Öljyn hinta on toki noussut, mutta eur/usd suhteen muuttumisen takia sillä ei ole ollut muutosta eurohintaa ennen viimeisintä nousua: Tässä öljyn hinta euroissa:

Teollisuusmetallien hinnat ovat nousseet melko voimakkaasti.Euromääräisesti toki hieman vähemmän. Yksi deflaation lähde kuitenkin vähemmän. Bloomberg industrial metals subindex:

Ruoan hinta on vielä alhainen. Jos katsoo maatalouskoneiden valmistajien Agcon ja Deeren osakekursseja ja tulosennusteita, niin suunta voisi olla muuttumassa. Viljely on syklistä. Kun hinnat nousevat, otetaan käyttöön peltoalaa, koneita ja lannoiteita. Tämä saa hinnat laskemaan. Sama toimii kuitenkin toiseenkin suuntaan. Bloomberg Agcultural subindex:

 

Demografia, Teknologia, Globalisaatio

Nämä toki vaikuttavat inflaatioon. Se, että ne ovat toistaiseksi kaikki vaikuttaneet deflatorisesti, ei välttämättä tarkoita, että sama kehitys jatkuisi. Emme ole kovin hyviä ennustamaan tällaisia asioita. Demografiasta täällä onkin jo ollut juttua ja uskon sen jatkossa olevan aika neutraali tekijä. Globalisaation kasvu ilmiönä on heikentynyt viime vuosina, minkä voi nähdä hyvin vaimeana globaalien tavaravirtojen kasvuna. Jos Trump alkaa kauppakärhämän Kiinan kanssa, vaikutus talouteen on varmasti negatiivinen, mutta samalla hintoja nostattava tekijä. Teknologia toki laskee hintoja, mutta eikö se ole tehnyt sitä jo 150 vuotta?   

Eli kyllä, case ei ole selvä ja helppo. Argumentaatio ei varsinkaan tässä ole aukotonta. Mikään graafi ei näytä indikaatiota "shorttaa velkakirjoja nyt". Kaukana siitä. Kun niitä yhdistelee, saadaan silloinkin vasta hiljaisia signaaleja. Siksi olen aina liian ajoissa. Toisaalta velkakirjojen hinnoittelu on mallia "mitään inflaatiota ei ikinä tulla näkemään". Mutta jos oikein tarkasti katsoo, näkee pieniä aineksia järjettömän alhaisten korkojen aikakauden loppumiselle ;)

4
+1
0
-1
4
0
7.11.2017, 16:16
Liittynyt:
12.1.2016, 14:44
Viestejä:
443
7.11.2017, 20:39
Liittynyt:
10.12.2016, 17:31
Viestejä:
155

Kiitos erittäin hyvästä setistä! Paljon valideja pointteja, jotka voivat osoittaa ainakin oman näkemykseni vääräksi ja siksi on tärkeää ymmärtää näitä. On mielenkiintoista nähdä, miten erilaisia setuppeja tietystä omaisuusluokasta voi luoda ja oikeastaan kaikki kuulostavat loogisilta. Siksi ainakin itse tulen lopulta joka kerta siihen tulokseen, että riskienhallinta ja väärässä olemisen tunnistaminen ovat päätekijöitä treidaamisessa/sijoittamisessa menestymisen takana. Media ja valtaosa sijoittajista keskittyy yleensä liikaa siihen, kuka on väärässä ja kuka on oikeassa. Todellisuudessa sillä ei ole paljoankaan väliä tuottoihin, vaan ainoastaan se ratkaisee, miten hyvin ottaa tappiot vastaan.

Itse pidän inflaation piikkamiista epätodennäköisenä (nojaan enemmän Japanin kaltaiseen kehitykseen), mutta toki se on mahdollista ja sille on täysin järjelliset perustelut kuten toit esille. Jos tällainen yllätys tulee, niin keskuspankit ovat aika helposti behind the curve (--> neg. reaalikorko) ja siksi kulta on mun mielestä hyvä hedge jos haluaa olla longina korkoihin. Mun näkemys on, että kulta + korot tarjoaa erittäin halpaa positiivista konveksisuutta korkoliikkeisiin.

Tuonpa vielä yhden mielenkiintoisen pointin esille, jota ei moni tule miettineeksi: Keskuspankkien elvytyksen ja nollakorkopolitiikan piti akateemikkojen mukaan tuottaa inflaatiota, mutta toisin kävi ja seurauksena oli deflaatio. Tästä herääkin kysymys: jos löysä rahapolitiikka tuottaa deflaatiota, niin voiko kiristävä rahapolitiikka tuottaa inflaatiota? Tämäkin on mahdollisuus, jota ei kannatta jättää huomiotta. Tästä lisää esim. täällä: https://www.huffingtonpost.com/timothy-j-barnett/when-experts-get-stunne...

Näistä pohdinnoista herää kysymys, mikä on näkemyksesi riskienhallintaan ihan yleisesti tai vaikka pelkästään tässä treidissä? Jos kurssit liikkuu väärään suuntaan, oletko valmis maksamaan (tai mahdollisesi lisäämään), ja katkaiset tappiot vasta kun fundamentit selkeästi näyttää, että näkemyksesi ei osukkaan oikeaan? Vedätkö tiukoilla stopeilla jo pelkästään kurssimuutoksia katsoen?

0
+1
0
-1
0
0
8.11.2017, 11:25
Liittynyt:
12.1.2016, 14:44
Viestejä:
443

Näinhän se. Soros: "It's not whether you're right or wrong that's important, but how much money you make when you're right and how much you lose when you're wrong"
Itsekin pidän inflaation piikkaamista hyvin epätodennäköisenä. En kuitenkaan kutsuisi Yhdysvaloissa 2,5% ja Euroopassa 2% core inflaatiota vielä miksikään piikkaamiseksi. Nuo ovat lähivuosina ihan mahdollisia, en väittäisi todennäköiseksi niitäkään.

Löysässä rahapolitiikassa on deflationaarisiakin voimia. Näppituntuma on kuitenkin, että kokonaisuudessaan löysä rahapolitiikka lisää inflaatiota. Ei vaan alkuunkaan niin tehokkaasti kun akateemikot(sisältäen keskuspankkiirit) olettavat.

Tappiollisen position lisääminen ilman jotain katalystiä joka muuttaisi tilanteen lähitulevaisuudessa on rahallisen ja henkisen pääoman riskeeraamista. Lähinnä, jos on voimakas näkemys, voi maltillisesti lisätä optioilla altistumista, koska niissä on stopari sisäänrakennettuna. Jos pääomaan tulee 10% lasku korkeimmasta arvosta, pyrin vähentämään positiot minimiin. Käytännössä alan pienentää niitä jo 6-7% laskuun, koska sillon saa vähän pelivaraa ja objektiivisuutta. Sitä pienempiä laskuja pitää sitten vain kestää. Tämä pätee siis etenkin treideihin ja sijoituksiin jossa ei ole positiivinen carry. En oikein tykkää on/off stopareista. Mielummin pienentää positiota kun se menee väärän suuntaan pikkuhiljaa. Steve Cohenilla on hyvä quote asiaan:

"If you think you're wrong, or if the market is moving against you and you don't know why, take in half. You can always put it on again." If you do that twice, you've taken in threequarters of your position. Then what's left is no longer a big deal. The thing is to start moving your feet. I find that too many traders just stand there and let the truck roll over them.

Yksi graafi, mikä on mielestäni unohtu laittaa: China Producer Prices. Nämä tulevat viiveellä Länsimaiden kuluttajahintoihin. Tiedä kyllä, että palvelut ovat nykyään valtaosa taloudesta, ja lopulta sieltä tulee se kestävä inflaatiotason nousu. Sinne kuitenkin tarvitaan jotain signaaleja. Niitä ovat mm. yleinen talousilmapiiri ja tuotteiden hinnat.

0
+1
0
-1
0
0
8.11.2017, 11:37
Liittynyt:
9.6.2014, 17:41
Viestejä:
900

Daytrader 8.11.2017: Katsaus osavuosituloksiin ja salkkupäivitys

"Osakemarkkina on tällä hetkellä äärimmäisen tylsä. Osakkeet liikkuvat hitaasti ja rauhallisesti. Onneksi aina välillä saamme tietoa yritysten tuloksista osavuosikatsauksien muodossa. Kaltaiselleni treiderille ne ovat keitaita autiomaassa. Jos mikään suuri osake ei pohjoismaissa liiku juuri yli prosenttia päivän aikana, on siinä vaikea osto- ja myynti-ideoita kehitellä lyhyelle aikavälille. Onneksi osavuosikatsausten aikaan sentään nähdään jopa kymmenen prosentin päiväliikkeitä. Tällä kertaa suurin osa Helsingin suurista yhtiöistä raportoi tuloksensa viikon sisällä, eli poikkeuksellisen tiiviisti. Vaikka olen suhteellisen nopea käymään osavuosikatsauksia läpi, on 30 osavuosikatsausta päivässä liian kova tahti. Päivän päätteeksi on suunnilleen yhtä uuvuksissa kuin maratonin jälkeen."

3
+1
0
-1
3
0
8.11.2017, 12:22
Liittynyt:
12.1.2016, 14:44
Viestejä:
443

Otan mielelläni palautetta kolumneista ja toiveita mitä voisi jatkossa käsitellä. Suoraan sanottuna, en oikein tiedä mikä ihmisiä eniten kiinnostaisi.

En ole oikein mitään kahdeksaan vuoteen kirjoittanut. Koitan mieluummin saada julkaistua säännöllisesti tekstejä, jotta laatu paranee ajan myötä ja kirjoittamiseen tulee joku rutiini. Nyt jo olen huomannut kyllä, että tänne kirjoittelu auttaa kyllä prosessoimaan omia ajatuksia. Omassa mielessään on paljon helpompi pitää yllä ajattelutapaa "muut eivät vain tajua". Kun asioita kirjoittelee, niin havahtuu, ettei ne omat argumentit aina ole täyttä timanttia.

4
+1
0
-1
4
0
8.11.2017, 12:32
Liittynyt:
16.12.2013, 13:48
Viestejä:
3098
Daytrader kirjoitti:

Otan mielelläni palautetta kolumneista ja toiveita mitä voisi jatkossa käsitellä.

Esimerkiksi tämän viimeisen kolumnin kaltaista kamaa ei juuri julkaista ja ainakin mie luen erittäin mielelläni. Keep up the good work on ainoa toive, mitä tuli välittömästi mieleen.

1
+1
0
-1
1
0
8.11.2017, 12:56
Liittynyt:
27.10.2016, 12:13
Viestejä:
165

joo erinomaista tavaraa mitä aivan liian vähän on luettavissa(ainakaan ilmaiseksi ja harvoin edes maksusta). Tässä kun itse vasta aloittelen ja koetan opetella on erinomaista että on olemassa tekstejä joista osa menee vielä yli ymmärryksen ja pitää alkaa kaivelemaan lähteitä ja tarkistella asioita jotta pystyy tekstin näkökulman hahmottamaan. Kiitos paljon näistä!

Amerista olen samaa mieltä, irrotin itse amerista edellisenä osari päivänä kun mielestäni markkinoiden +6% reaktio oli aika ylimitotettu. Kurssi tällöin 23,95€ nyt mietin pitkään pitäisikö kelkkaan hypätä uudelleen mukaan kun hinta on taas lasketellut alemmas ja tulevaisuuden näkymät(ainakin yhtiön ilmoituksen mukaan) ovat positiivisemmat. Tuo lumitilanne kommentti on fiksu pointti, olisi itse pitänyt asia ottaa huomioon. Amerin brändisalkun vahvin osa on juuri laskettelutuotteissa ja laskettelumaastojen pienentyminen tulee väkisinkin vaikuttamaan tulokseen.

 

0
+1
0
-1
0
0
8.11.2017, 13:03
Liittynyt:
8.11.2017, 12:36
Viestejä:
25

Täytyi ihan rekisteröityä, jotta voin lausua kiitoksen sanan kun aihetta on. Erittäin mielenkiintoista kuulla perusteltuja makronäkemyksiäsi! Tuoreimmassa postauksessa avasit myös ajatuksiasi tulosjulkistuksiin liittyen ja itse ainakin kuulisin mielelläni myös niihin liittyvää pohdintaa lisää näin vasta-alkajana joka vasta opettelee tuloksien "perkaamista." Informaation tulva on valtava ja on äärettömän mielenkiintoista opiskella mikä tästä tiedosta mahtaa olla oleellista ja mikä ei. 

Kiitos myös Akille ja muille sijoitustiedon hyvää tasoa ylläpitäneille tahoille - monipuolinen palsta missä erityisen ilahduttavaa on se, että erilaiset sijoitustyylit pääsevät kaikki esille, eikä keskitytä vain yhden sijoitusstrategian (esimerkiksi B&H -strategian) korostamiseen. Ymmärrän, että kukaan ei halua menestymisen reseptejä toisilleen kultavadilla tarjoilla, mutta kirjoituksien hyvän tason myötä valtavasti tietoa on tarjolla myös osin rivien välistä tulkitsemalla ja näitä tiedon palasia uskon täältä itse saaneen. Niiden hyödyntäminen on sitten omista taidoista kiinni.

Thanks!:) 

3
+1
0
-1
3
0
8.11.2017, 14:45
Liittynyt:
15.4.2017, 13:51
Viestejä:
145

Keep up the good work! Kirjoituksia nautinto lukea, kun kirjoittajalla on yleensa omaa rahaa pelissa ja omat nakemykset jaksetaan selostaa kunnolla. Et ole mielestani myoskaan sortunut lyhenteiden tai paskan kieliopin viljelyyn, mika taitaa olla monen treiderin ammattitauti (ei se nyt aina voi niilla olla pelkan kiireen takia), ja termit jaksetaan paasaantoisesti selostaa, joten olettaisin tekstien myos avautuvan suuremmalle lukijakunnalle. Graafit myos erittain hyva lisa!

Plussaa myos siita, etta taalla keskustelu pysyy suht tiukasti asiassa, eika jaaritella jostain hyvantekevaisyysprojekteista, keinolihan tuottamisesta, virtuaalivaluutoista ja muusta sijoitukseen liittymattomasta huuhaasta. Makunsa kullakin tietysti, itse mieluummin luen niista jostain muualta.

Palautteen ohella aikasempaan Japanin esimerkki & rahapolitiikka -keskusteluun oma lisaykseni: http://www.ateneonline.it/brue/studenti/box/Illustrating_the_Idea/isbn6683-4_box_illustrating17.2.pdf

0
+1
0
-1
0
0
8.11.2017, 15:07
Liittynyt:
17.9.2014, 10:16
Viestejä:
265

Se ei ehkä ole "sinun juttusi", mutta minä luen mielelläni analyysejä ja pohdintoja yksittäisistä yrityksistä. Aika vähän tällaista sisältöä on suomeksi/suomalaisista yrityksistä, ainakaan mitään laadukkaampaa tekstiä. 

Makropuolella korot ja keskuspankin toiminta, etenkin tulevaisuuden visiot ja skenaariot (varsinkin Euroopassa). 

0
+1
0
-1
0
0
8.11.2017, 15:41
Liittynyt:
12.1.2016, 14:44
Viestejä:
443

Kiitos palautteesta! Arvostan. Suomalaisista osakkeista kirjoittelu sekä lyhyen tähtäimen ja vähän pidemmälläkin on varmasti se, mikä eniten kiinnostaa. Ja siitä mulla isoimmat rahatkin on tienattu. Vaikkei se ole ehkä paras aihe oman egon paisuttelulle, se varmasti on jatkossakin päähuomion kohteena. 

Jonkun verran pitää kehittyä ja pitää silmät auki, joten makrotalous ja muut maailman ilmöt pidetään kuitenkin mukana. Toki näitä voi hyvin yhdistellä. Sijoittamisen psykologian käyminen läpi on itsessään ihan mielenkiintoista, mutta jos pystyy tuomaan ihmisille tuttuja caseja esimerkkeihin tai jopa hyödynnettävinä sijoitusideoina, niin siinä varmasti osutaan vielä paremmin maaliin.

2
+1
0
-1
2
0
8.11.2017, 18:12
Liittynyt:
30.6.2014, 18:17
Viestejä:
61

Hyvää lie pyritty tekemään, mutta priimaa on tullut. Kiitos mielenkiintoisista ja hyvin kirjoitetuista teksteistä. Koneellisista osapuolista olet parissa sivulauseessa maininnut, niin jos on algoritmisesta kaupankäynnistä jotakin enemmän sanottavaa liittyen siihen miten vaikuttaa sinun tekemisiisi, mielellään otetaan vastaan.

2
+1
0
-1
2
0
9.11.2017, 12:18
Liittynyt:
29.3.2017, 12:11
Viestejä:
19

Markkinoista ja kaupankäynnin taustalla olevista ajatuksista kiinnostuneena aika paljon on tullut luettua. En ole toistaiseksi nähnyt suomenkielellä mitään edes lähelle yhtä hyvää, eikä ole mitään hävettävää genren kovimpien kansainvälisten blogaajien (The Macro Tourist, Macro Man jne) rinnallakaan.

0
+1
0
-1
0
0
9.11.2017, 13:55
Liittynyt:
12.1.2016, 14:44
Viestejä:
443

Thanks! Suomalaisista kolumneista on vain kolme, jotka luen käytännössä aina. Enbuske, Pyysing ja Huopainen. Vielä kun sais Enbusken tänne kehumaan. ;)

Niille joita korkopohdinnat ovat kiinnostaneet, Blummalla tänään asiaan liittyvä lyhyt pohdiskelu: https://www.bloomberg.com/gadfly/articles/2017-11-09/a-fiendishly-hard-q... Korotkin näyttäisivät tänään päättävän pitkän laskuputkensa. Lähinnä juuri se yhtälö epäilyttää, että talouskasvu on ihan menevää, osakemarkkinat rikkovat päivittäin ennätyksiä ja korot ovat kaikkien aikojen pohjan tuntumassa. Harva olisi osannut ennakoida tällaista tilannetta ennen viime vuosia, ja jonkun noista kolmesta on muututtava seuraavan vuoden aikana.

0
+1
0
-1
0
0
9.11.2017, 16:46
Liittynyt:
18.12.2015, 15:42
Viestejä:
20

Terve, kiitos mielenkiintoisesta blogista. Minkä verran käytät optioita, mitä mieltä tuotteesta osana salkkua? Seuraatko itse oman salkun volatiliteettiä, minkälainen sharpe sulla on ollut sijoittamisessa? Oletko miettinyt oman rahaston perustamista?

0
+1
0
-1
0
0
9.11.2017, 21:37
Liittynyt:
12.1.2016, 14:44
Viestejä:
443

Optioilla on ihan selvä paikka joissain strategioissani. En ole kiinnostunut optioiden vipu-ominaisuudesta. Esim. Teslaa olen shorttina ihan osaketta, koska sen optiot ottavat hyvin huomioon epävarman tulevaisuuden. Pääomista mulla on optioissa enimmilläänkin kiinni muutamia prosentteja. Ostan out of the money optioita pääasiassa. En käytännössä koskaan aseta optioita (vai miten sen suomeksi ilmaistaan?).

Sharpe ei ole mun näkökulmasta kovin mielenkiintoinen. Nordnetin mittareilla(en tiedä miten laskevat) ollut luokkaa 4-6 eri salkuissa. Mutta koko pääomaan en osaa sanoa. Itseäni kiinnostaa volaa enemmän riski pääoman menettämistä. Volahan huomioi liikkeen molempiin suuntiin, mutta sitä ylöspäin riskiä en jaksa murehtia. Max drawdown on oleellisempi. Se on suurimmillaan ollut 22% ja alhaisimmillaan 4% per vuosi. Mutta pienen pääoman treidauksessa luvut on toki ihan eri asia kuin kunnon pääomilla.

Oma rahasto ei tällä hetkellä kiinnosta. Elämä on rahoitusmarkkinan ulkopuolella. En usko, että asia säilyisi niin jonkun rahaston kanssa. Vihdoin kun on saanut edes jonkinlaisen pääoman raavittua kokoon, niin kasvatetaan sitä.

Aiemmin oli pyyntö käydä läpi algoritmikauppaa ja sen vaikutusta omaan kaupankäyntiin. Siihen palaan varmasti.

0
+1
0
-1
0
0
9.11.2017, 22:58
Liittynyt:
26.11.2015, 10:05
Viestejä:
36

Erinomainen blogi! Kuten aiemmin todettu, paljon sellaista mitä muualta ei ole tullut luettua. Maininta ankkuroinnista korkojen yhteydessä oli osuva; havaintojeni mukaan läheskään kaikki (nuoret) asuntovelalliset eivät ole juurikaan tehneet laskelmia erilaisilla korkotasoilla. Tämä on jossain määrin ymmärrettävää, sillä viime vuodet korot ovat olleet hyvin alhaisia. Monille tämä korkotaso on se "ensimmäinen havainto", kun korkoja ei ole aiemmin seurattu. Toki  "uudesta normaalista" on ollut puhetta myös niissä piireissä, joissa historiaa tunnetaan. Hieman eri syistä vain.
 
Yritin aiemmin herättää hieman keskustelua Teslan ketjussa ko. yrityksen arvostuksesta, perustuen Talouselämän uutiseen. Vastauksestasi huolimatta keskustelu jäi aika onnettomaksi. Olisi kiinnostavaa lukea ajatuksiasi liittyen Teslaan tai johonkin muuhun omaisuusmassaan, jossa sinulla on lyhyt positio. 

0
+1
0
-1
0
0
10.11.2017, 23:50
Liittynyt:
7.11.2016, 14:22
Viestejä:
26

Aaron Brown:

Optioita ja muitakin johdannaistuotteita voi hyödyntää jos mihin (riskien ottoon tai niiden välttämiseen), esimerkiksi itse olen rakennellut monesti osavuosikatsauksiin straddleja osakkeille joista tietää että ne heiluvat melko voimakkaasti ennen tai jälkeen osarin, viimeisimpinä esimerkkeinä Nokia ja Snap. Sitten vuorostaan 2016 hedge:sin kaikki positioni Brexit:ltä shorttamaalla FTSE 100 ja puntaa, mikä onkin ollut paras sijoitukseni tähän mennessä. 

Daytrader:

Vaikuttaako algoritmi kauppa merkittävästi omaan treidaamiseesi? Ymmärrän että scalpeerauksessa slippage algoritmien vuoksi on nykyään lähes kestämätöntä, mutta normaaleissa sijoituksissa ei luulisi muutaman kymmenen pipsin slippage kauheasti haittaavan? Itse olen ainoastaan huomannut normaaleissa osakekaupoissa, että algoritmit saattavat joskus voimistaa hintaliikkeitä melko huomattavasti, mikä yleensä vain antaa rationaaliselle sijoittajalle mahdollisuuksia hyödyntää algoritmien aiheuttamia ylireagointeja.

0
+1
0
-1
0
0
13.11.2017, 12:13
Liittynyt:
12.1.2016, 14:44
Viestejä:
443

Tesla: Olettaen, että kaikki menee oikein hienosti, Tesla voisi päästä vuoden 2020 konsensusodotuksen 1,9 mrd usd nettotulos. P/E 26 on noin kolminkertainen verrattuna nykyisiin autovalmistajien kertoimiin. Teslalla on vahva brändi ja markkina on kasvussa, joten voisin nykyisen yli 50 miljardin arvostuksen hyväksyä jos tuohon päästäisiin. Ongelma tulee siinä, että Tesla tarvitsee matkalla sinne kymmenen miljardia pääomaa investointeihin. Velkahanat tulevat jatkossa olemaan tiukalla viimeaikaisten pettymysten ja nykyisen 10 miljardin velkataakan takia. Tämä kaikki on vielä ihan hallittavissa, kunhan autot saadaan aikataulussa tehtailta ja autot eivät syty palamaan. Tai kukaan kilpailija ei kehitä merkittävästi parempia akkuteknologioita, jolloin Teslan kilpailuasetelma heikkenisi merkittävästi. Teslan on pakko antaa liian valoisia tulevaisuuden näkymiä, jotta saavat pääomaa. Yksi iso ongelma ja vaikkapa ison mittaluokan recall, niin tarina on romuna. Tässä on todella monta palasta jotka voivat vielä mennä pieleen.

Tunnen aurinkoenergia-alaa aika hyvin, ja SolarCity ostos oli vain tarinan elossapitoa. Jos Muskin firma olisi mennyt konkurssiin, niinkuin SolarCity oli hyvää vauhtia menossa, olisi se ollut Muskille paha imago-ongelma. Tämäkin on melkoinen kiviriippa jatkossa, jos osakekurssi vähän tippuu ja oman pääoman nosto laimentaisi enemmän osakkeita. En tunne Teslaa läheskään niin hyvin kuin sitä seuraavat analyytikot. Shortti perustuu ihan siihen, että osakkeen päällä on jossain määrin ansaitsematon sädekehä. Otan shortin kiinni siinä vaiheessa, kun Tesla X:ää pystytään puskemaan tavoitetahtiin ja -hintaan tehtailta. On se varmaan mahdollista. Otan, vaikka kurssi olisi 450 dollaria siinä vaiheessa. Momentum osakkeiden shorttaamisessa kannattaa muistaa Einhornin viisaus "Twice a silly price is not twice as silly; it's just silly," . Mietin jo kiinni ottamista 300 dollarin pintaan, kun tää oli 20% voitolla. Mutta, kaikki oli mennyt juuri niin kuin shorttia laittaessa ajattelin. Katsotaan 200 dollarin kohdalla uudelleen.

Algoritmit: Algoritmeistä on paljon hyötyä markkinalla. Niiden avulla isommat sijoittajat pystyvät ostamaan ja myymään osakkeita vähemmällä ihmisseurannalla. Nykyisin algoritmit ovat suhteellisen älykkäitä - jotkut tosin vielä suosivat kunnon momentum revitään laidasta x% vaihdosta algoritmejä. Piensijoittajille algoritmit taas antavat paremman hinnan kuin ennen, koska pienille määrille bid-ask spread on kapeampi näiden ansiosta. Olisi helppoa vaan arvostella konekauppaa, koska siitä on ollut itselle päänvaivaa. Se, että kaupankäyntiä on vaikea ennakoida, on myös hyvä juttu. Ei yhteiskunnalle tai markkinalle ole mitään hyötyä, jos minä tai joku muu pystyttäisiin front runnaamaan isoja toimeksiantoja tai muuta vastaavaa. Nykyisin skalpeerauskauppa, jossa pyritään tekemään muutaman sentin voittoja, on todellakin äärimmäisen hankalaa. Siksi olen siirtynyt tekemään tuottoni pääasiassa fundamentteihin perustuvasta kaupankäynnistä. Teen toki vielä lyhyempääkin kauppaa. Koska se on marginaalisesti positiivista, se pitää mielen virkeänä ja välittäjän tyytyväisenä.

Mutta jonkin verran arvostelenkin. Kyllä tämä kaupankäynti on mennyt aika sillisalaatiksi. Ihmisten laittamia toimeksiantoja on isoissakin firmoissa aika harvakseltaan, ja tarjouskirjat ovat hyvin epäluotettavia. Käytännössä Nokiankaan tarjouskirja, jossa näkyy viisi parasta tasoa tarjousmäärineen, ei kerro oikein mitään. Vaikkei sen pitäisi olla edes mahdollista, ei aina toimeksiannon tehdessä edes saa kaikkea mitä laidalla on. Olen koittanut pitkään ajatella, että kyse on vain ajoituksesta. Siellä joku algoritmi teki päätöksen poistaa tai lisää tarjouksen 0,001 sekuntia itseäni aikaisemmin. Mutta kun tätä tapahtuu vähän väliä, niin ihmettelen onko Pohjoismaissakin joku källi, jonka avulla ordereita on mahdollista frontata. Tässä on tullut tehtyä niin monta kymmentä tuhatta toimeksiantoa, että haluaisi uskoa ettei itse ole ihan pihalla. Michael Lewisin Flash Boys -kirjassahan selitettiin miten toimeksiantojen fronttaus jenkkilässä onnistuu kaupankäynnin pirstaloitumisen vuoksi. Flash Boys ei välttämättä ole sekään ihan objektiivinen kirja ja sisältää jokusen virheenkin, mutta on siinä enemmän hyviä pointteja kuin ongelmia.

Vaikka OMX ja algoritmikaupankävijät muuta väittävät, on likviditeetti markkinalta heikentynyt. Olisi se voinut heikentyä ilman algoritmejäkin, sitähän emme voi tietää. Silti vuosi vuodelta tuntuu, että markkina on entistä omituisempi ja entistä pienempi toimeksianto liikuttaa koko tarjouskirjaa. Sitä on vaikea todistaa tai edes selittää, mutta tarjous laitojen hivutusta ja markkinan manipulointia tapahtuu subjektiivisesti katsottuna enemmän kuin ennen. Kaipaisin huomattavasti enemmän kilpailua ihmistreidereiltä ja hyvin aktiivisilta sijoittajilta. Nykyisin ei voi enää mitenkään tietää yhtiöön hieman vaikuttavan uutisen kohdalla, tuleeko siihen mitään reaktiota tai onko reaktio oikea. Vaikka odotusarvot ovat puolella, joskus turhauttaa ihmetellä ja odotella, mihin asiasta täysin tietämättömät algoritmit kurssin vievät.

No, kyllä ne ihmisetkin tyhmästi kauppaa käyvät. Varmaan jos mennään vähän vielä kauemmaksi historiaan, on nykyinen tilanne aika hyvä ärsyttävyyksistään huolimatta.

Ihmisillä on usein se kuva, että pörssissä pyörii nykyisin todellä älykäs AI, joka tekee voittoa jatkuvalla syötöllä. 99% nykyisestä konekaupasta on vielä ihan perinteistä koodaajaan koodeja orjallisesti noudattavia algoja. Varmasti tulevaisuudessa on enemmän älyäkin liikkeellä.

 

1
+1
0
-1
1
0
13.11.2017, 13:45
Liittynyt:
15.4.2017, 13:51
Viestejä:
145

Sitten vuorostaan 2016 hedge:sin kaikki positioni Brexit:ltä shorttamaalla FTSE 100 ja puntaa, mikä onkin ollut paras sijoitukseni tähän mennessä. 

Paljonkos P&L:sta oli footsieta ja paljonko puntaa?

0
+1
0
-1
0
0
13.11.2017, 16:41
Liittynyt:
7.11.2016, 14:22
Viestejä:
26

Daytrader:

Jos kyseessä on HFT algoritmi ne näkevät kun teet oman toimeksiantosi markkinoille ja ehtivät purkaa oman toimeksiantonsa ennen kuin sinun toimeksiantosi kerkeää poimia sitä markkinoilta. Tämän jälkeen yleensä sitten tekevät uudet toimeksiannot sinulle heikommalla hinnalla, jos olet mennyt tekemään markkihintaisen toimeksiannon. Kyseessä on melko yksinkertainen Flash Order strategia. Eikä kyse ole niinkään toimeksiantojen front runnaamisesta vaan yksinkertaisesti nopeammasta markkinareagoinnista ja tarjoustasojen näkemisestä. Algoritmeista riippuen mikä niiden tarkoitus on voi olla paljonkin hyötyjä etenkin perus-sijoittajalle, mutta suurin osa ongelmista mitä ne aiheuttavat yleensä kohdistuu institutionaalisille sijoittajille. Ja tietenkin algoritmit pitävät spreadit alhaisina, koska jos spread on enemmän kuin 2 tick:iä niin silloin kyseessä on arbitraasitilanne, joka voidaan hyödyntää pois markkinoilta esim. jos spread on 3 tick voit välistä ottaa 1 tick:in verran voittoa, tekemällä osto tarjouksen +1 tick ja myyntitarjouksen -1 tick, PL +1 tick. 

Kapteeni:

Kulujen jälkeen Footsiesta tuli vain rapiat 30%, mutta punta shorteista sain lähemmäs 100%. Kyseinen trade oli rahallisesti paras tekemäni, kun prosentuaalisesti paras kauppani on ollut kun ostin n. 1,30Nok hintaan Funcomin osakkeita ja myin ne pois hieman yli 5,00Nok hintaan, etenkin kun holdaus-aikaväli oli viime vuoden marraskuusta - 2017 helmikuun alkuun (n. 3kk holdaus ja voitto n. 290%). 

0
+1
0
-1
0
0
13.11.2017, 16:45
Liittynyt:
12.1.2016, 14:44
Viestejä:
443

"Jos kyseessä on HFT algoritmi ne näkevät kun teet oman toimeksiantosi markkinoille ja ehtivät purkaa oman toimeksiantonsa ennen kuin sinun toimeksiantosi kerkeää poimia sitä markkinoilta. Tämän jälkeen yleensä sitten tekevät uudet toimeksiannot sinulle heikommalla hinnalla, jos olet mennyt tekemään markkihintaisen toimeksiannon. "

Ongelma mulle on tässä, etten haluaisi uskoa sitä. Pörssit väittävät ettei tuo ole mahdollista. Luulin, että tuohon olisi puututtu, kun sen julkituonnista on jo monta vuotta. Mitä helkutin järkeä siinä on, että joku kaupallinen toimija näkee toimeksiantoni ennen kuin se on markkinalla? Tiedän kyllä, miten tämä tehdään Amerikan pörsseissä, mutta eihän täällä ole edes niin montaa pörssiä, jolloin tuommoisen kitkemisen pitäisi olla hyvin helppoa. Siis joku HFT-pulju pääsee verottamaan kaikkia muita kaupantekijöitä riskittömästi. Siistiä. Ei ihme, että Virtu teki voittoa joka ainut päivä monen vuoden ajan. Rahallinen tappio tosta ei ole oleellinen. En vain ymmärrä kenen oikeustajuun tuo mahtuu.

0
+1
0
-1
0
0
13.11.2017, 17:46
Liittynyt:
7.11.2016, 14:22
Viestejä:
26

Eivät he näe sitä ennen kuin se tulee markkinalle vaan he näkevät sen samantien kun se käytännössä tulee markkinalle. On ollut myös tapauksia missä voi olla ollut niin, että HFT puljuilla on suhteet välittäjään niin että he näkevät myös välittäjän tarjouskirjan, yleensä pientä maksuavastaan.

Frontrunnaamisestahan HFT yhtiöitä on monesti syytetty sen takia, että on tiettyjä tapoja miten he voivat pitää toimeksiantojaan piilotettuna tarjouskirjassa, vaikka heidän toimeksiantonsa onkin siellä eli voi vaikka näkyä että sinun tarjouksesi on paras, vaikka siinä on 5 parempaa piilotettua tarjousta edelläsi.

Sitten nuo HFT firmojen käyttämät haamutarjouksethan on melko helppo poimia jos sinulla on pääsy HFT hintadataan, koska kyseiset toimijat tekevät ja peruvat samoja toimeksiantoja useita kertoja sekunttien sisällä, eikä kukaan normaali sijoittaja voi näin tehdä. Yhteen väliin mietin sivustoa, joka näyttäisi kuinka paljon milläkin osakkeella käydään algoritmikauppaa ja minkä tyyppiset algoritmit siellä käyvät kauppa. Tosin ne jotka on helppo havaita ovat niitä aggressiivisia algoja, kun sitten älykkäämmät algot on huomattavasti vaikeampi /mahdoton havaita.  

0
+1
0
-1
0
0
13.11.2017, 17:29
Liittynyt:
7.11.2016, 14:22
Viestejä:
26

Mikä noiden haamutarjousten idea on, että HFT pulju ottaa vastaan vaikka toimeksiannon (sillä harvemmin haluavat ottaa itselleen markkinariskiä) myydä Nokiaa 5e/kpl hintaan, no HFT lähtee toteuttamaan toimeksiantoa ja alkaa välkytellä 5e haamu-myyntilaitaa. Sitten joku sijoittaja koittaa tarjoukseen tarttua markkinahintaisella ostotarjouksella, niin HFT purkaa kyseisen toimeksiannon ja muuttaa sen 5,01e hintaiseksi ja koska uhrilla oli markkinahintainen avoin toimeksianto niin kauppa toteutuu kyseisellä hinnalla. Tämän jälkeen HFT maksaa alkuperäiselle toimeksiannon antajalle 5e/kpl - miinus komissiot ja pitää extra 0,01e/kpl itsellään. 

0
+1
0
-1
0
0
13.11.2017, 17:44
Liittynyt:
10.11.2015, 01:31
Viestejä:
25

Itse kummastelin myös vasta tätä meininkiä. Koitin ostaa osaketta x hintaan y joka oli markkinahinta johon oli myyntilaitaa tarjolla. Laitan ostoitoimeksiannon ja yhtäkkiä osaketta x ei olekaan kaupan hintaan y vaan hinta pompsahti y+vähän lisää. Kyllähän tossa kusetettu olo tulee ainakin kun jollain toimijalla markkinoilla eri vapaudet/saa vetää toimeksiantonsa pois. Käynyt useaan otteeseen tuo. Jos nuita sanotaan vaan haamutarjouksiksi ja on ihan sallittua toimintaa niin kyllä on paskasti suunniteltu/reguloitu pörssi. Sama asia käytännön elämästä: menet markkinoilta ostamaan vaikkapa mattoa, näät matossa hintalapun 50€ ja ilmoitat mattokauppiaalle että ostaisin kyseisen maton. Tähän mattokauppias tokasee että matto maksaa sulle muuten 55€. Tehdäänkö kaupat vai pyöritetäänkö mattokauppias maton sisälle ja rappusia alas?

0
+1
0
-1
0
0
13.11.2017, 18:02
Liittynyt:
7.11.2016, 14:22
Viestejä:
26

Hyvä esimerkki ilmiöstä on tämä: Mies x myy markkinoilla mattoa 50€ hintaan, tokaiset hänelle että minä ostan sen, jonka jälkeen lähestytte molemmat toisianne jotta voitte kätellä kaupan merkiksi. Juuri kun koitat kätellä kyseistä henkilöä hän katoaa kuin savuna ilmaan ja ilmestyy välittömästi kauempana uudestaan. Mies x huutaa heti "myydään matto 55€ hintaan" ja suoraan tulee kättelemään sinua tapahtuneen kaupan merkiksi. Etkä itse edes huomaa että hinta oli tosiaan eri kuin alunperin, vasta kun olet jo poistunut markkinoilta.

Vaan onhan näitä koitettu rajoittaa esimerkisi monessa pörssissä on jo asetettu viive ennen kuin toimeksiannon saa purkaa jne. vaan kyllä ne henkilöt jotka näitä oikeasti haluaa tehdä aina ne onnistuu jotenkin kiertämään. Toimeksiantojen piilotuskin minusta perustuu puhtaasti tiettyjen pörssien rakenteellisiin heikkouksiin eli niin sanotusti bugeihin. Ongelmahan monesti tulee juuri siitä että koodaamistaidoiltaan nämä lafkat ovat täysin ylivoimaisia verrattuna pörsseihin. 

0
+1
0
-1
0
0
14.11.2017, 11:11
Liittynyt:
12.1.2016, 14:44
Viestejä:
443

Esimerkki algoritmien voimasta ja ihmistreidaajien vähäisestä määrästä. Tänään Tikkurila on noin 5% nousussa eli markkina-arvoa on tullut lisää 37 miljoonaa euroa. En löydä mitään tietoa kilpailijosita, analyytikoilta tai mistään muustakaan firmaan vaikuttavasta tekijästä. Käytännössä nousun sai aikaan UBS:n suhteellisen agressiiviset 6 tuhannen kappaleen ostot ekan vartin aikana. Koska laidat olivat tyhjät, kurssi nousi sen melkein viisi prosenttia, etenkin kun momentumia pelaavat algot hyppäsivät kyytiin kesken ostojen. Voi toki takana olla joku isompi ostointressi, minkä takia kurssi nousee, mutta usein näissä ei oikein mitään syytä ole. Jonain toisena päivänä tuommoinen sadan tuhannen euron osto ei aiheuttaisi mitään värinää kurssissa.

No kun kurssi nousee viisi prosenttia ilman syytä, niin joku varmasti alkaa myymään sitä voimakkaasti? No eipä juuri. Itse tuohon myin 5k, mutta eiköhän ne päivän päätteeksi ole komealla turskalla. Joskus takavuosina, kun pankeissa oli vielä jonnin verran proppitreidereitä, tuo olisi myyty pari prosenttia alaspäin ja katsottu kuinka kova ostointressi on sillä hinnalla. Ymmärrän kyllä, että pitkäaikasen holdarin ei kannata reagoida 5 prosentin kurssimuutokseen, mutta ongelma on, ettei ole oikein ketään muuta, joka reagoisi. Tietysti hyvä kysymys, onko tämä ongelma? Itse jotenkin ajattelen, että olisi hyvä jos pörssistä voisi ostaa vähän isommankin määrän osaketta, ilman että kurssi lähtee lapasesta.

0
+1
0
-1
0
0

Sivut