Olet täällä

Krenjuussa

Krenjuussa

  • Liittynyt 27.10.2016
  • 107 viestiä
  • 2 aloitettua ketjua

Viimeisimmät viestit

Aloittelevan analyytikon ajatuksia - 18.4.2018 20.36

Loudspringin communications director twiittaa käyneensä Inderesin porukan kanssa keskusteluja. Suora quote tweetistä " Cheers to the crew at for a great meeting. Perfect blend of professionalism and progressive approach in that building "

 

Tästä voisi äkkinäisempi vetää johtopäätöksen että neuvotteluja on ainakin teoriassa käyty myös Loudspringin nostamisesta seurantaa. Tämä toki hyväksi niille jotka Loudspringissä näkevät aliarvostusta. Inderes efektistä voisi koettaa hyötyä lataamalla sisään lappua ja toivomalla kurssinousua. Tosin tämä spekulaatio edellyttäisi useammankin muuttujan toteutumista, ja lähtökohtaisesti myös tietenkin sitä että Inderes päätyy samaan tulokseen kuin itse yhtiöanalyysissä.

FIM tavoite hinta on Loudspringille 1,82. Jos tekisi olettamuksen että A)seuranta on alkamassa B) seuranta alkaisi lisää/osto suosituksella niin voisi olla hyvä betsi ladata nyt sisään ennen kuin asiasta tiedote tulee.

Toki voihan hyvin olla että Loudspringin CD on siellä käynyt mitä hyvänsä keskusteluja käymässä ja ei liity seurantaan mitenkään.

Itselläni siivu löytyy salkusta noin 1,56 keskihinnalla ja kurssi ollessa 1,4 voisi hyvin vähän lataa lisää.

Perjantainahan tulee Loudspringin Q1 joten sieltäkin tulee kurssiliikahduksia.

 

 

 

 

Lehto Group - 11.4.2018 15.20

Yhtiökokouksessa ei suuria yllätyksiä.

Hallituksen valtuuttaminen päättämään omien osakkeiden hankkimisesta

Varsinainen yhtiökokous päätti valtuuttaa hallituksen päättämään yhtiön omien osakkeiden hankkimisesta yhdessä tai usammassa erässä yhtiön vapaaseen omaan pääomaan kuuluvilla varoilla siten, että hankittava määrä on enintään 5.800.000 osaketta. Osakkeet hankitaan Nasdaq Helsingin järjestämässä julkisessa kaupankäynnissä sen sääntöjen mukaisesti tai muulla tavalla. Hankittavista osakkeista maksetaan markkinahintainen vastike. Valtuutus oikeuttaa hallituksen päättämään hankkimisesta myös muuten kuin osakkeenomistajien omistamien osakkeiden suhteessa (suunnattu hankkiminen). Tällöin omien osakkeiden hankintaan tulee olla yhtiön kannalta painava taloudellinen syy. Osakkeita voidaan hankkia käytettäväksi yhtiön liiketoimintaan liittyvien järjestelyjen toteuttamiseksi, yhtiön osakepohjaisten kannustinjärjestelmien toteuttamiseksi tai muutoin edelleen luovutettaviksi tai mitätöitäviksi. Hankitut osakkeet voidaan myös pitää yhtiöllä. Hallitus päättää kaikista muista omien osakkeiden hankkimiseen liittyvistä ehdoista ja seikoista. Omien osakkeiden hankinta alentaa yhtiön vapaata omaa pääomaa. Valtuutus on voimassa vuoden 2019 varsinaiseen yhtiökokoukseen asti.

Tämä toki on hyvin tavanomaista ja harvoin noita käytetään. Olisi silti aika vahva indikaattori yhtiöltä alkaa ostaa omiaan.

Jos kurssi vielä tästä mataa niin ehkäpä yhtiö aloittaa osto-ohjelman. Saahan sitä toivoa.

 

Lehto Group - 6.4.2018 17.07

Nuo pareto securitiesin kaupat näkyvät kauppalistoissa mutta eivät näy päivittäisessä vaihdossa. Vaihtoa näytetään ainakin nordnetin mukaan olevan 111,000 kpl jossa kyseiset blokit eivät ole mukana. 

Lisäksi sekä ostajana että myyjänä on Pareto?

voisiko kyseessä olla joku osakkeiden siirto?

Aloittelevan analyytikon ajatuksia - 6.4.2018 12.48

 

Tutkimuksista kauppasodasta ja salkun painoituksesta.

 

Olen tässä viimeviikkoina käynyt paljon keskusteluja mistä piensijoittajan etu markkinalla muodostuu. Seuraavissa tutkimuksissa on tehty samankaltaisia havainnointeja johtuen parista pääteemasta. Tutkimuksissa on tutkittu lähinnä rahastonhoitajien ”parhaita ajatuksia”, hajautusta ja rahaston koon suhdetta menestykseen.

 

Erinomainen tutkimus joka kannattaa jokaisen osakepoimintaa harrastavan lukea.

Best Ideas, Cohen,Polk, Silli 2009

https://papers.ssrn.com/sol3/papers.cfm?abstract_id=1364827

(kiitokset sille ystävälliselle joka minulle tuon sijoituskerhosta linkitti!)

 

Mutual Fund Flows, Performance Persistence, and Manager Skill

Wang 2008

https://papers.ssrn.com/sol3/papers.cfm?abstract_id=1099308

 

Australian Equity Mutual Fund Size Effects

Heaney 2011

https://papers.ssrn.com/sol3/papers.cfm?abstract_id=1009454

 

Elton, Gruber, Blake 2011

Does Size Matter? The Relationship between Size and Performance

https://papers.ssrn.com/sol3/papers.cfm?abstract_id=1826406

 

 

Yksittäisiä tutkimuksia mutta indikoivat sitä mikä mielestäni tuntuu järkevältä. Kaikilla meistä on se oma ”paras” visio. Jos kysyttäisiin kaikilta rahastonhoitajilta, heillä on varmasti 1-3 osaketta joista on vahva näkemys ja siitä portaittain alaspäin. Kuitenkin useimmissa rahastoissa on kymmeniä, ellei satoja osakkeita. Tämä tekee indeksin voittamisesta etenkin kulujen jälkeen todella vaikeaa.

Rahaston koko on suhteessa menestykseen. Pienemmillä pääomilla operoivat menestyvät paremmin. Toki tässä on tekijänä se, että uuden rahaston avannut henkilö ottaa enemmän riskiä koska voi aina sulkea ja avata uuden. Jolloin riski pitää suhteuttaa ylituottoon (jos sellaista tulee).

Mielestäni on kuitenkin loogista, että kyseisissä tutkimuksissa on havaittu korrelaatiota sen suhteen, että pääomat virtaavat rahastoihin jotka tuottavat ylituottoa. Tämä käy järkeen. Rahastonhoitajan palkkio on suhteessa hallinnoitavien varojen suuruuteen, joten lähtökohtaisesti on parempi ottaa lisää rahaa hoidettavakseen. Tämä on hyväksi salkunhoitajalle. Tämä kuitenkin vaikeuttaa tutkimuksien mukaan selkeästi ylituoton saamista. Tähän on monta syytä.

Mitä isompi pääoma sitä vaikeampi on hyötyä täysmääräisesti hinnoittelu virheistä. Toinen tekijä on se, että rahaston pääomien kasvaessa on vaikeampi löytää hinnoitteluvirheistä kärsiviä pienyhtiöitä koska likviditeetti rajoitukset tulevat vastaan.

Käänteisesti näistä voidaan johtaa ajatusmalli jossa pieni pääoma, vapaus painottaa niin kuin haluaa ja pienyhtiössä oman tietotaidon ja yhtiötuntemuksen hyödyntäminen olisi teorian valossa hyvä strategia.

 

Kauppasodasta ja painotuksesta

Trump uhittelee lisäkorotuksilla. Toivon mukaan kyseessä oikeasti on taktiikka eikä egokysymys. Lähtisin kovin vastahakoisesti kiinan nykyisen ”diktaattorin” kanssa ”which one is tougher” kamppailuun. Juuri poistettu valtakauden aikarajoitus on varmaan omiaan antamaan painoa sille, että ensimmäiset isot operaatiot tämän jälkeen eivät ainakaan voi olla kovin myönnytteleviä.

Trump sitten on oma lukunsa. Jollain tapaa tuntuu, että hänelle koko presidentin homma oli vain iso kasvojen kohotus operaatio. Jos uskoo että kyseessä on narsisti, on hänelle talous ja muu yhdentekevää verrattuna siihen, että hän mielestään ”voittaa” kauppasodan. Tavalla tai toisella. Kiinalta sinällään nerokas veto iskeä tariffit juuri alueille joissa Trumpin kannatus on, tämä sinällään kyllä indikoisi kiinan aseman olevan heikko. Joten Trump saattaa olla oikeassa koko operaatiossaan. Voi olla, että tariffien vaikutukset eivät näy riittävän nopeasti tai Trump saa käännettyä senkin maahanmuuttajien tai Kiinan syyksi, jolloin uusintavalinnassa kyse on taas mediapelistä. Vaikea arvioida. Protektionismi on silti Trumpin aikakaudella tullut jäädäkseen.

FT ja Bloomberg uutisoivat että kiina ei voi enää tariffeilla vastata korotuksiin johtuen maiden epätasapainosta viennin/tuonnin suhteen. Ei löydy enää suoria tuotteita jota verottaa. Tämä ei toki ole ainut asia mitä voidaan tehdä, viimekädessä on huomattavia peliliikkeitä jotka iskevät kaikkien lompakkoon.

Tämä povaa huonoja aikoja globaalille markkinalle. Toisaalta riskiprofiilin kohetessa ja markkinaturbulenssin heilautellessa kursseja, saa yhtiöitä jotka muuten ovat täysin hinnoiteltu hyvään hintaan sisään.

Harkitsen vakavasti kevennystä isoista yhtiöistä jotka ovat enemmän globaalista talouskasvusta riippuvaisia, ja nostamaan painoa pienyhtiöissä ja käteisessä.

Ostopaikkoja tulee avautumaan moneen suuntaan kesää kohti mennessä, etenkin jos markkinasentimentti pysyy hermostuneena. Harmikseni olen jo melko vahvasti vivutettuna kun odottelen että Lehdon aliarvostus korjaantuisi niin pääsee täysin vapaasti hyödyntämään ostopaikkoja.

 

Admicomilta tuli odotetun vahva Q1 ja harkitsen position lisäämistä. Anteihin osallistuminen on toistaiseksi mennyt hyvin. Viimevuonna tuli vain Altiaan ja Admicomiin lähdettyä mukaan. Kumpikin löytyy toistaiseksi salkust pikkuplussilla.

Pidän tässä markkinatilanteessa mieluummin rahoja hyvällä mallilla olevassa pienyrityksessä, jolle globaalikauppa sota on melko vähäinen riski, ja jonka luvut ovat noin hyvät.

 

 

 

 

Ålandsbanken - 5.4.2018 19.04

Tää on hieman hankala ajatusketju avata. Mutta tuli tämä ajatusprosessi käytyä läpi ja omituinen keissi et koetan miettiä mikä siinä voisi olla takana.

Ålandsbankenin A sarjan osakkeella käytiin tiistain avauksessa yksi  3 osakkeen kauppa 17,10 hintaan.

Tämä on sikäli outoa sekä kaupan koon että kaupan reippaan ylikurssin takia. Close kun oli edellisenä kaupankäynti päivänä 15,80.

Eli reippaaseen ylikurssiin iso 50€ kauppa. Mitä tällä haetaan on vaikea sanoa, kurssi majaili siellä koko päivän kunnes juuri ennen closea käytii toinen 20 osakkeen kauppa hintaan 15,80. Näin päästiin takaisin "normaalille" tasolle.

Voihan olla sattumaa ja voihan olla kyse jostain mistälie suunnitelmasta mutta hieman outoa toimintaa.

Tänään tulee tiedote jossa ilmoitetaan:

https://www.kauppalehti.fi/porssitiedotteet/bank-of-aland-plc-targeted-i...

 

Kyseessä toki B-sarjan osake. Mitä todennäköisemmin kyseessä on myös sattuma. Oikeastaan tästä koko ketjusta sain vasta ajatuksen pohtia seuraavaa ajatusmallia.

Onko mitään valoa siinä että jos saataisiin näin vähäisen vaihdon lapulla ajettua sisään hintaa "teknisellä korotuksella" ylöspäin edes tilapäisesti ennen vastaavia "päätöksiä" jos saadaan näin merkattua yhtiön jakamat X määrä osakkeita hintaan Y ulos. Näinhän saadaa osakkeet merkattua annetuksi hintaan Y jolloin osaketta myytäessä hintaan Y-a on tappiollista kun kyseessä on markkinakurssiin teknisesti veivattu hinta suhteeseen x+B joka on pienempi kuin Y-a

Eli tapauksessa Ålandsbank vedetään kurssia ylöspäin hintaan 17,00 jolloin osakkeiden luovutushetkellä kurssi on ollut hinnassa 17,00 myydään osakkeet tulevina vuosina hintaan 16.00 joka on ylikurssi markkinahintaan mutta alikurssi teknisesti korotettuun hintaan. Näin vältytään veroilta ja kaikki ovat tyytyväisiä.

Toki näissä käytetään kuukauden mittaista keskiarvoa, joten pitäisi veivaa useampana päivänä sama ja siitä nyt pitäisi jäädä kiinni käytännön varmasti.

Who knows, eikä sillä oikeastaan mitään väliä olekkaan, kunhan pisti silmään ja sai "foliohatun" pilkistämään kaapista.

Ehkäpä kukaan ei vastaavaan projektiin lähtisi noin pienellä "hyötyfunktiolla". Mutta tulipahan pohdittua skenaarioita läpi kun ei oikein käy järkeen nuo 3 osakkeen veivit.

EDIT: teknisestihän operaatio ei välttämättä ole edes laiton. Tosin luulisi se jonkun kyseenalaistus mittariston täyttävän kun pyritään vaikuttamaan hintaan hyöty tarkoituksessa. Asian todistaminen sitten onkin toinen juttu.

EDIT2: unohdin mainita että kyseinen 3 osakkeen kauppa oli tehty ålandsbankin ollessa myyjänä joka vaikutti siihen että ajatusketju alkoi rakentumaan.

 

Lehto Group - 5.4.2018 8.27

Kiinteistösijoittajalta mielenkiintoista informaatiota, ja Lippulaivan töiden fyysisestä käynnistymisestä on myös hyvä tietää. Toki liian suuria johtopäätöksiä siitä on syytä olla vetämättä.

Hyvä että firma alkaa herättää huomiota, on helpompi yhdessä seurata firmaa ja nähdä riskejä/mahdollisuuksia.

En olisi järin huolissani siitä, että neuvottelut venyvät ei se hyvä merkki ole mutta noin isoissa projekteissa on aika usein viivästyksiä, kun hierotaan yksityiskohtia kasaan. Voi hyvinkin olla, että ilmoituksessa (suuntaan tai toiseen) kestää esimerkiksi Lehdon yhtiökokouksen(10.4.) jälkeen.

Kuntapolitiikasta en paljoa tiedä, mutta kuvattu valitusprosessi voi hyvinkin olla todennäköinen ja hidastaa hanketta pitkäänkin. Sinällään koko Hippos on hyvä laskea vain potentiaaliseksi upsideksi.

Luin tuon mielipidekirjoituksen ja en kyllä ihan hirveästi ymmärtänyt mikä ongelma oli, tai lähinnä ongelma oli entisen jäähallin toiminnoissa ja ei sinällään kosketa Lehtoa muuten kuin mikäli koko prosessi viivästyy kyseisten valitusten pohjalta. Kerkesin vähän huolestua, jos kyseessä olisi joku sisäpiirisotku esimerkiksi siinä kuinka päätös projektikilpailutuksesta tuli.

Toki huono asia että sotkuja taustalla on, sinällään 4.5miljoonan epäselvyys ei toivottavasti 300miljoonan hanketta enää kaada, etenkin jos rahoista on 90% tulee yksityisiltä tahoilta (niin kuin joulukuussa uutisoitiin)

Toivotaan että asia ei viivästy loputtomiin ja että rakennustyöt päästään aloittamaan vielä suunnitellusti 2018 aikana.

 

Truewinner

Myllymäki ei ole noita voinut myydä, on nimittäin edellisessä kaupassa luvannut olla 180 päivää myymättä loppuja omistuksiaan

 

 

Lehto Group - 3.4.2018 10.27

Myllymäen laput valunu pääosin Opn,säästöpankin ja Dansken rahastoille. Etenkin OP-value fund on lisännyt omistustaan, melkein 600k osakkeella.

https://lehto.fi/en/investors/share-and-share-capital/major-shareholders/

 

 

Aloittelevan analyytikon ajatuksia - 30.3.2018 11.36

Jaaritellaanpas vähän tilastotutkimuksesta, kun sitä olen tässä työstänyt viimeviikkoina.

Teen siis osakkeen likviditeetti tutkimusta valmistuakseni. Tutkimuksessani tutkin analyytikkoseurannan vaikutuksia osakkeen likviditeettiin. Hypoteesi on, että Suomen Small-cap yhtiöissä on havaittavissa osakkeen likviditeetin paraneminen sen jälkeen kun osake nousee analyysitalon(Inderes) seurantalistalle.

Olen toistaiseksi tutkinut noin 25 small cap yhtiön kaupankäynti dataa vuoden ajalta ennen/jälkeen seurannan aloitusta.

Tutkin ensiksi mediaanivaihtoa. Rajaan blokkikaupat pois, koska päivittäinen vaihto on keskimäärin joitain tuhansia kappaleita, joten ajoittaiset nurkkaukset joillakin miljoonilla kappaleilla sotkevat tehokkaasti koko tutkimuksen, jos niitä ei rajaa pois.

Tein siis tutkimuksen, jossa tutkin mediaanilukuja kvartaalitasolta ja vertasin sitten kvartaaleita toisiinsa.

Tästä sain melko vakuuttavia tuloksia osalla yhtiöistä päivävaihdon kasvaessa satoja prosentteja.

Tämä kävisi järkeen, ihmiset kiinnostuvat ja osaavat tehdä sijoituksia, kun on ”pureskeltua” dataa.

 

Työtä ei kuitenkaan hyväksytty sellaisenaan, sillä käyttämäni kvartaalimediaaniarvo tutkimus oli ennakkotapaus, eli kukaan ei ollut aikaisemmin tutkinut asiaa niin. Tarvitsen siis tavan tutkia likviditeettiä, joka on jo aikaisemmin hyväksytty ja todettu tapa. En saa alkaa ”luomaan” uutta metodia tässä vaiheessa opintoja, olisi sitten tohtoriaiheen keissejä.

Tutkittuani asiaa löysin Amihud ILLIQ measure tunnusluvun joka mittaa päivittäisen muutoksen eroa päivittäisen volyymiin.

Eli kansankielisesti mittaa kuinka paljon osakkeen hinta muuttuu vaihdettua osaketta kohti.

Tämä on sinällään hyväksytty ja todistettu tapa.

Ongelmaksi tässä sitten muodostuu seuraavat asiat.

Tutkimusmenetelmä sopii hyvin ison likviditeetin yhtiöille ja sitä onkin aikaisemmin käytetty vain SP500 yhtiöissä, joissa likviditeetti on jo lähtökohtaisesti todella paljon suurempi kuin suomen reunamarkkinan pienissä yhtiöissä.

Ongelmia syntyy myös siitä, että kaava on siitä hölmö, että se ei tunnista 0 kaupankäynti päiviä eikä kaupankäyntipäiviä joissa Open ja Closing pricet ovat samat.

0 kaupankäyntipäivissä ongelma on se että kaava kun on ABSOLUTE VALUE (Openprice-closingprice)/Volume

Niin nollakaupankäyntipäivissä open pricea ei ole, joten kaava lukee ABS (0-closingprice) joka tekee osoittajaksi pelkän closing pricen, joka on tietenkin noin satatuhatkertainen päivittäiseen muutokseen yleensä.

Nämä voisi vielä korjata, sillä nolla kaupankäynti päiviä on vain joitakin kappaleita. Kaavan yleiset arvot ovat luokkaa kymmenestuhannesosia, joten jos nämä päivät lukee 0 päiviksi niin muutama nollapäivä negatoi tehokkaasti koko vuoden keskiarvon kun 0 on niin valtavan suuri arvo suhteessa yleisiin arvoihin.

Tämänkin voisi vielä kiertää poistamalla nollapäivät kokonaan datasta.

Ongelmaksi tulee seuraavaksi se, kun open ja closing price on sama. Kaava ei ota huomioon kyseisiä päiviä järkevästi, kun vaikka osakkeella olisi käyty kauppaa miljoonalla osakkeella, jos se päivän loputtua on open pricen arvossa, niin tuloksena on 0. Ja näitä päiviä on näin epälikvideillä lapuilla useita.

Jos alan poistamaan kummatkin ongelma datapäivät tilastosta, niin alkaa jo 30% päivistä häviämään ja tuloksilla ei ole mitään oikeaa relevanttiutta.

Ongelmia on myös vähäisen likviditeetin lapuissa muutenkin, monella yhtiöllä käydään vain 1-3 kauppaa päivässä joissa osakkeita vaihtaa omistajaa joitakin satoja. Tämän tyylinen päivä sotkee myös ”tavallisia” kaupankäynti dataa niin merkittävästi, että yksittäinen tarkastelujaksolle sattunut heikompi kauppapäivä, vaikka ei olisi nollakauppa päivä vie käytännössä tuloksen luettavuuden, jos ei koko vuodelta niin ainakin kyseiseltä kvartaalilta.

Taidan vaihtaa koko tutkimusmetodia niin että tutkinkin kiertosarjan nopeutta. Lasken datapäivistä Z-scoret ja poistan kaikki yli vaikkapa 5 olevat pois. Eli yli 5 STD deviationin päässä keskiarvosta olevat datapisteet tulkitaan outliereiksi, jolloin mahdolliset blokkikaupat poistuvat datasta ja saan relevantimpaa tietoa.

osakkeen kiertosarjan nopeus lasketaan seuraavasti.

 (volyymien summa vuodelta/kierrossa olevien osakkeiden määrä)

Toivottavasti saan tästä mediaanitutkimustani tukevia tuloksia ja voin tehdä korrelaatio tutkimuksesta jotain johtopäätöksiä.

Kausaliteetista ei tietenkään voi sanoa mitään, se saa jäädä tästä tutkimuksesta ulos.

Varmaan menee Excelin parissa pääsiäinen, eipähän ole pörssikään auki niin ei ole häiriötekijöitä

Aurinkoista pääsiäistä!

 

Aloittelevan analyytikon ajatuksia - 29.3.2018 11.24

Tuo Mäkelä juttu olikin mielenkiintoinen, hämärästi muistin asian mutta tulipa nyt luettua nuo uutiset muistin virkistämiseksi. Sinällään pidän yllättävänä, että noinkin isoon operaatioon kuin puhelinkuunteluun on lähdetty. Tosin ainahan suomessa on talousrikollisuuteen puututtu suhteessa kovemmin kuin muihin.

Hyvä asia tietenkin, että noita seurataan ja rangaistaan. Ei tarvita yhtään lisää epäluuloisuutta kansan keskuuteen pörssin suhteen.

Digitalist on toinen ihme lappu, taitaa olla pörssin vähiten vaihdettu osake. Silläkin on melkein päivittäin jotain 5-10€ kauppoja ja usein juuri reippaaseen ylikurssiin. Mitään kovin järkevää hyötyä en noista osannut päätellä. Tuli tuossa tammikuu seurattua päivittäistä kaupankäyntiä aika tarkkaan, kun oli pieni sivuveto kyseisestä lapusta.

Voisi kuvitella, että ihmiset seuraisivat noita vaihtomääriä, tosin kyllähän noista aina näkee kysymyksiä Sharevillessa että ”miksi tänään noustaan näin paljon” kun vaihtoa on ollut kyseisellä osakkeella 40e edestä.

En kovin äkkiä näe tuossa erityistä hyötymismahdollisuutta mutta joku varmaan näkee, kun sitä noin paljon tapahtuu.  Käsittääkseni nuo huonon likviditeetin pienyhtiöt eivät edes näy ”suurin muutos” listoilla, joten edes sinne pääsemisestä ei voi olla syy.

Loudspring dippasi eilen huolella, ja olihan tuo aika karmea etenkin toimitusjohtajan katsauksen puolesta. Luvut sinällään ihan ymmärrettävät, käsittääkseni tappio johtui pääosin siitä, että on kasvatettu omistusta hyvin menestyvissä omistusyhtiöistä. Omistusyhtiöiden liikevaihto kasvoi 77% ja näkymät niissä näyttivät hyvältä. Ison riskin lappu, sinällään toki idea onkin, että yhtiön omistamista start-upeista edes yksi nousisi riittävän isoksi toimijaksi.

Toimitusjohtajan kirjoitus oli kyllä epäammattimaisin ja selittelevin katsaus minkä olen eläissäni lukenut. Ihme sepittelyä ja se että isosti tappiollista vuotta kuvataan ”hauskaksi” on kyllä hemmetin epäammattimaisen kuulosta. Toivotaan että kyse oli vitsistä joka ei nyt auennut ainakaan minulle. Tosin kyllä niitä ”haastavia” vuosia on nähty jo riittämiin, että ehkä tämä on uuden ja suoremman kommentoin alku. Uskoo ken näkee.

Yhtiöön sijoittamisen katson itse vähän ”tenbagger” strategian noudattamisena mutta yhtenä keskitettynä betsinä, ja jos enviromentalist megatrendistä saadaan edes pieni siivu, niin uskon sieltä jotain voittoa tulevan. Sitä paitsi pidän putoavista puukoista, joten sitä nyt marginaalisiivu salkusta löytyy. Saa nyt nähdä, en ihan hirveän tarkkaan ole yhtiöön jaksanut vielä perehtyä, kun omistus siivu on niin pieni.

 

 

 

Dovre - 27.3.2018 18.39

Late kirjoitti:

Ja eipä Dovre tiedottele mistään. Ei mitään uutista mistään pitkään aikaan. Ja jos ei ole tiedotettavaa, niin päivittäisivät sijoittajaosioonsa kotisivuilleen edes jonkun kuulumiskirjeen.... Ei kovin houkuttelevaa uusille mahdollisille sijoittajille.

No muokataan sen verran, että tosiaan tuosta Baltic Connectorista tiedottivat.

 

Tätä pohdin siitä näkökulmasta että kun omien osto-ohjelma on edelleen menossa, niin yhtiön intressi varmaan ei ole kovin aktiivisesti mainostaa vaikka olisikin "hyviä uutisia" tiedotettavana. Saa nyt nähdä jos alkavat osto-ohjelman lakattua avoimemmin tiedottamaan etenemisestä.

Tosin voi vaan olla että pienessä yhtiössä ei ole ketään korvamerkitty tiedottamista hoitamaan ja jää helposti silloin tekemättä.