Olet täällä

Oliver

Oliver

  • Liittynyt 26.11.2015
  • 35 viestiä
  • 0 aloitettua ketjua

Viimeisimmät viestit

Osta ja unohda - laiskan sijoittajan strategia - 15.10.2018 18.02

Musta keskustelu markkinoiden tehokkuudesta on välillä vähän ihmeellistä. Osan näkemys perustuu oppikirjoista tuttuun Faman tehokkaiden markkinoiden hypoteesiin ja osa vaikuttaa suurin pirtein olevan, hieman kärjistäen, sitä mieltä että hinnat eivät ole ikinä oikeat. Ensimmäisillä on unohtunut, että informaation (hankinta, analysointi yms.) maksaessa aikaa tai rahaa, niin mitään täydellistä tehokkuutta ei voi olla sekä kenties myös päätöksentekoon vaikuttavat ajatusharhat ja muut psykologiset tekijät. Jälkimmäsiltä on puolestaan unohtunut se mekanismi, jolla hinnat muodostuvat. Lopulta asia on kuitenkin vaikea empiirinen kysymys, joka ei keskustelemalla selviä. 

Se että hinnanmuodostus ei ole aina tehokasta, ei kuitenkaan tarkoita, että markkinoilla olisi helppo tehdä rahaa tai että kaikkien kannattaisi osakepoimintaa tai aktiivista kaupankäyntiä harjoittaa. On kuitenkin selvää, että osa siihen pystyy systemaattisesti vuodesta toiseen. Pienillä pääomilla pelatessa se on helpompaa. Mikäli jollain tietyllä (helpolla) tavalla tehdään ylituottoa, niin sen tullessa yleiseen tietoon se useimmiten ei enää toimi. Musta on ollut mielenkiintoista seurata esim. Daytraderin kirjoituksia, niistä voi hieman päätellä sitä ajattelun ja analyysin tasoa, jota ylituottojen tekeminen edellyttää. Kenties vähempikin riittää :)

Btw uusimmassa Talouselämässä oli artikkeli osakepoiminnasta ja markkinoiden voittamisesta. Haastateltavana oli professori Matti Suominen. 

Technopolis - 28.8.2018 20.59

Komppaan edellisiä, iso sulka Akin hattuun! On ollut mielenkiintoista ja opettavaistakin seurata Akin ja petterin erinomaisia kirjoituksia/analyyseja Technopoliksesta. Tuskin olisin ilman tätä ketjua aikoinaan Technopolikseen sijoittanut. Nähdäkseni 4,65  on varsin kohtuullinen tarjous. 

Uhkapelaajan tie kohti Hernesaaren kattohuoneistoa - 26.4.2018 9.32

Eikö helpompaa olisi vain nostaa vuokraa esim. 50 eurolla kuussa ja todeta vuokralaiselle jälleenvuokraamismahhdollisuudesta tapahtumien, kuten Ruisrockin aikana? En tiedä miten onnistuu käytännössä, mutta teoriassa kai parempi vaihtoehto? 

Mielenkiintoisia tilanteita syntyy myös pitkien urheilutapahtumien aikana. Erityisesti kun turisteja tulee rikkaista maista ja tapahtuma pidetään pienessä kaupungeissa, jossa hotellikapasiteetti on sen hetkiseen kysyntään nähden onneton. Viime vuonna Lahden MM-kisojen aikana  ulkomaalaiset turistiporukat vuokrasivat paikallisia omakotitaloja/isoja kerrostaloasuntoja Lahden alueelta jopa koko kisojen ajaksi. Käsittääkseni tuotot olivat hyviä. 

Uhkapelaajan tie kohti Hernesaaren kattohuoneistoa - 10.2.2018 19.54

Joitain yksittäisiä huomioita. Ihan kaikkia asioita, kuten pankkien ostovoima, en ymmärtänyt. Totean aluksi, että esim. keskuspankkien harjoittamaa politiikkaa voi arvostella hyvinkin perustein. Tulokset nähdään vasta jälkeenpäin, silloinkaan ei nähdä sitä mitä vaihtoehtoisessa maailmassa olisi tapahtunut (kontrafaktuaalien puute). En myöskään väitä olevani raha- ja pankkiteorian asiantuntija. Tarkoitus ei myöskään ole vastata ilkeästi.

Rahamääriä(M0-M2) tilastoidaan ja ne löytyvät netistä. FED tosiaan lopetti M3:n julkaisemisen, perusteena taisi olla ettei sen julkaiseminen lisää informaatiota. Vähän ihmeellinen selitys IMO, mutta ei sen takana varmaan mitään salaliittoteoriaa ole cool

Rahamäärän kasvua kannattanee pohtia miettimällä, miten rahaa syntyy. Keskuspankit (FED, EKP) ovat pyrkineet vaikuttamaan talouteen omien tavoitteidensa mukaisesti. Kun nimelliskorot ovat olleet nollassa, niin mukaan on tullut epätavanomaisia rahapoliittisia keinoja. Vaikka keskuspankki tarjoaisi rahaa hyvin edullisesti pankeille, mutta mikäli yritykset tai yksityiset henkilöt eivät ole halukkaita velkaantumaan, niin rahapoliittisia tavoitteita on vaikea saavuttaa. Tästä syystähän ns. helikopterirahaa ehdotettiinkin. 

 

Mitä tuolla käteisnostolla siis tarkoitetaan - onkohan pankeissa oikeasti varauduttu johonkin tuollaiseen?

Käteisnostolla tarkoitetaan, että pankin asiakas haluaa nostaa tilitään rahaa. Pankista ei pysty lyhyellä aikavälillä nostamaan rahoaa niin paljon kun sinne on talletettu. Mikäli kaikki haluaisivat nostaa talletuksensa samalla hetkellä, niin pankki ajautuisi maksukyvyttömyyteen. Kuten Kauko toteaa, jo pelkkä huhu aiheuttaisi ongelmia pankille. Talletuspakoja pyritään estämään mm. talletussuojalla.

Yksittäinen maksukyvytön lainanottaja ei aiheuta pankille suuria ongelmia, mikäli kyseessä ei ole hyvin suuri laina. Pankki kattaa luottotappiot omasta pääomastaan. Ongelmat koko pankkijärjestelmälle voivat aiheutua esim. silloin kun iso pankki (vrt. Lehman Brothers) menisi nurin. Pankilla on kuitenkin kannustimet perehtyä lainanottajan tilanteeseen, valvoa lainanottajan toimintaa sekä asettaa mm. kovenantteja. Usein pankki myös vaatii reaalivakuuksia. Pankkisääntely myös asettaa ehtoja pankkien toiminnalle. 

Valtion korkomenot kasvavat korkojen noustessa (vaihtuvakorkoisten) lainojen osalta. Jälkimarkkinoilla velkakirjan arvo laskee korkotason noustessa. Pankki ei myöskään yksipuolisesti muuta tai sanele lainan korkoa. 

 

Miksi muuten käytit sanaa "sijaan" etkä "lisäksi"? Mitä mieltä olet btw että minkälaisia vaikutuksia kansantalouteen (tai keskusteluun) olisi jos osa 
kansasta muodostaisi mielipiteensä suurelta osin linkkaamani FED-videon kaltaisten perusteella ehkä ymmärtämättä täysin asiaa, ja sivuuttaen positiiviset 
jutut taloudesta? Olisivatko vaikutukset välttämättä negatiivisia vai voisivatko olla positiivisiakin jollain tavalla?

 

Siksi että nuo videot eivät tuo oikein mitään lisäarvoa. Ne asiat jotka youtube-videoissa on oikein ovat todennäköisesti oikein myös alan suosituimmissa oppikirjoissa.
En usko, että FED-videon katsominen peruskouluissa muuttaisi mitään. Miksi muuttaisi? Sen sijaan taloustiedettä, kriittistä ajattelua ja luotettavan tiedon etsimistä olisi syytä olla opetusohjelmassa enemmän. Ehkä silloin niitä vakavia sairauksiakin hoidettaisiin lääkärissä eikä millään poppamiehillä. 

Tässä ei edelleenkään ole kysymys mielipiteen muodostamisesta. Se miten raha- ja pankkijärjestelmä toimii, ei ole  mielipidekysymys. Jos olet sitä mieltä, että raha- ja pankkijärjestelmä toimii hyvin/huonosti/jotain, niin se on mielipidekysymys. Ainakin mikäli mitään mittaa sille toimivuudelle ei ole asetettu.

 

Uhkapelaajan tie kohti Hernesaaren kattohuoneistoa - 8.2.2018 15.40

Mitä Viltsu tarkoitat sillä, että kirjoituksen sävy on positiviinen ja kritiikitön? Nähdäkseni kirjoituksessa on tarkoitus kuvailla seuraavia asioita:

(i) Mitä raha on?
(ii) Miten rahaa luodaan?
(iii) Paljonko rahaa voidaan luoda?
(iv) Mikä on keskuspankin rooli rahan luomisessa?

Kirjoitus on deskriptiivinen; se kuvailee rahan ja pankkitoiminnan luonnetta. Se ei ota kantaa siihen, miten asioiden pitäisi olla. Mielestäni sävy on hyvin neutraali.

Korkotasoon keskuspankki voi vaikuttaa (pääosin) epäsuorasti pankkien välityksellä. Tätä vaikuttamista kutsutaan rahapolitiikaksi, jonka välineitä ovat: 

(i) Ohjauskorko
(ii) Avomarkkinaoperaatiot
(iii) Reservivaatimuksen muuttaminen
(iv) Muut

Tarkastelen tässä ainoastaan kohtaa (i). M0 (ns. keskuspankkiraha) määräytyy keskuspankin ja pankkien välisenä kysynnän ja tarjonnan seurauksena. Keskuspankilla voi olla määrä- tai korkotavoite; toinen määräytyy toisen funktiona. Tyypillisesti, ajanhetkellä t, keskuspankki asettaa korkotason, jolla se lainaa rahaa pankeille (tarjontakäyrä on vaakasuora). Tällöin rahamäärä (M0) on endogeeninen. Pankki voi kuitenkin nostaa korkotasoaan seuraavalle periodille (t+1). Ohjauskoron asettaminen on, kuten aiemmin mainitsin, osa rahapolitiikkaa, jolla pyritään vaikuttamaan mm. hintatasoon, talouskasvuun jne. Se voi määräytyä vaikkapa Taylorin säännön perusteella. Ohjauskoron noustessa pankit kysyvät vähemmän rahaa, ceteris paribus, joka vaikuttaa välillisesti korkoihin, hintatasoon jne.

Pankin ja lainanottajan (yritys, kotitalous, muu) välisen lainan syntymisen myötä talouteen syntyy rahaa. Korko on hinta, johon vaikuttaa kilpailutilanne, riskit* yms. Pankki ei voi kuitenkaan pidemmällä aikavälillä lainata rahaa edullisemmin kuin mitä se siitä itse maksaa. Kauko vastasi kirjoituksessa kysymykseen, miksi raha ei häviä (lopu), vaikka lainan maksussa maksetaan koron verran enemmän kuin mitä lainattiin. Vastasiko tämä kysymykseesi koroista?

*Pankkitoiminnan eräs ominaispiirre on ns. credit rationing, jolloin markkinoilla ei välttämättä saavuteta tasapainoa, jossa kysyntä ja tarjonta olisivat yhtä suuret annetulla korkotasolla, ts. kaikki halukkaat eivät saa lainaa. Tämä johtuu epäsymmetrisen informaation aiheuttamista ongelmista, tarkemmin haitallisesta valikoitumisesta. 

Yllä oleva kuvaus ei välttämättä ole täysin oikein, mutta tämän keskustelun vaatimalla tarkkuudella lienee riittävästi oikein. Postaamasi videoiden sijaan suosittelen perehtymään aiemmin mainittuihin kirjoihin, mikäli asia oikeasti kiinnostaa.

#Teerenpelit 2 - Jukka Oksaharju - 7.2.2018 21.56

Velho kirjoitti:

Mullakin jäänyt kehumatta tämä, mikä pitää nyt korjata, koska muistin kuitenkin haukkua sitä Vuoksenmaan sepustelua. Tämä oli ihan loistava jakso ja isot kiitokset siitä sekä tekijälle että vieraalle - huipputyötä! smiley

 

+1

Innofactor - 7.2.2018 21.53

9.11.2017 

Innofactoria treidattiin tänään alle eurolla (0,995). Vuoden korkeimmasta kurssista (1,80) on lähtenyt lähes puolet. Vaikuttaa, että markkinoilla uskotaan vaikeuksien olevan ainakin osittain pysyviä. Näin tietysti voi olla, mutta käsittääkseni TJ:n puheet ja teot ovat aiemmin kohdanneet aika hyvin. Yrityksellähän on edelleen kovat tavoitteet ja usko selkeään parantamiseen. Näiden pohjalta, kun mietin osakekurssin mahdollista todennäköisyysjakaumaa, ostin hieman osaketta. Yli 0,1 euron EPS kasvavalla markkinalla voisi kyllä tuplata nykyisen kurssin, jos vaikeudet osoittautuvat tilapäisiksi. Voisiko joku kertoa, miksi Innofactor ei olisi hyvä sijoituskohde nykyisellä hinnalla?

 Näyttää siltä, että ongelmat eivät olisi kertaluonteisia. Katson ainakin vielä yhden neljänneksen, mutta mielelläni lukisin  mielipiteitä ja analyysia yhtiöstä. 

Uhkapelaajan tie kohti Hernesaaren kattohuoneistoa - 7.2.2018 21.36

Optiosijoittajan treidit&makronäkemykset - 5.12.2017 10.28

Mielenkiintoinen kirjoitussarja! Aiheesta ei kai ainakaan suomeksi ole kirjoitettu liikaa. Erityisesti Grossman-Stiglitz paradoksia käsitellään aivan liian vähän, kun puhutaan markkinoiden informaatiotehokkuudesta IMO. Oma käsitys passiivisen sijoittamisen vaikutuksesta markkinatehokkuuteen on, että passiivinen sijoittaminen vähentää markkinatehokkuutta. MUTTA mikäli passiivisen sijoittamisen osuus kasvaa tarpeeksi suureksi, niin tämä luo kannustimet analysoida yrityksiä (josta aiheutuu aika- ja vaivakustannuksia), jolloin päädytään jonkinlaiseen "tasapainoon". 

#Teerenpelit 1 - Jorma Vuoksenmaa - 17.11.2017 22.52

Mikä olisikaan parempaa mainosta vihjeitä myyvälle taholle kuin julkaista todistusaineistoa palautusprosenteista? Kun vielä huomioi Vuoksenmaan reagoinnin kyselyihin ja epäilyihin (kts. esim. ylikerroin), niin syntyyhän siitä väkisinkin mielikuva, ettei vedonlyönti ole enää voitollista. Vuoksenmaan vedonlyöntiin liittyvät jutut ovat IMO usein hyviä ja loogisia, mutta tehdäänkö niillä rahaa vielä vuonna 2017 onkin täysin eri asia. Hienon uran kuitenkin tehnyt vedonlyönnin parissa! Kannattaa katsoa Pörssipäivä, jossa Vuoksenmaa ja  professori Markku Kaustia olivat vieraina. 

#Teerenpelit hyvä idea. Vähän kävi niin, että paljon puhetta ja hieman vähemmän asiaa. Vähemmän asiaa voi johtua siitä, että Pörssipäivän jaksossa sekä Sijoitustiedon vanhassa haastattelussa oli käsitelty ainakin osittain samoja asioita. Haastattelijalla voisi olla hieman aktiivisempi ote keskusteluun, nyt vastattiin yksinkertaisiin kysymyksiin aika pitkästi ja epätarkasti. Toivottavasti jatkossa palstalla voi esittää mahdollisia kysymyksiä ennen haastattelua.