Olet täällä

Tesla Motors ja vinoutunut todennäköisyysjakauma - täydellinen shortti vai shorttaajan mahalasku? - 28.11.2019 10.39

Mulla ei ole mitään suurempaa halua väitellä asiasta. Oma rahoitusteorian opiskelu rajoittuu muutamaan kurssiin ja niistäkin on jo useampi vuosi aikaa. CAP-malli on merkittävä osa rahoitusteoriaa, mutta en usko, että sen avulla kannattaa tehdä sijoituspäätöksiä, vaikka toki jonkinlaisena "ajattelukehikkona" voi kenties toimia. Tämä siis noin yleisesti, ei kenellekään erikseen.

Vastaan muutamaan kommenttiin:

Onkija kirjoitti:

 

Pompin tässä nyt, mutta mitä Oliver sanoi

Oliver kirjoitti:

Tässä väännössä on nähdäkseni kysymys juurikin siitä, miten määrittelette alfan. Mikäli se määritellään toteutuneen tuoton ja CAP-mallin tuotto-odotuksen erotuksena, niin alfa voi tietysti olla !=0. Yksittäisen osakkeen kohdalla emme kuitenkaan tiedä, onko a != 0 vai onko u != 0, aivan kuten Jens totesi. Monet kuitenkin ymmärtävät alfan ylituottona, jota ei voi selittää satunnaisuudella. Jos u:n jakauma suurinpirtein tunnetaan, niin tätä (hypoteesi a=0) voidaan hyvän tilastoaineiston avulla testata, esim. siis vaikkapa sijoitusyhtiön tuottoja.

Tämä tarkoitta sitä, että hän kyseenalaistaa kokonaan alfan olemassa olon. Hänen mielestänsä, jos joku on tuottanut ylituottoa, se ei voi olla taitoa, vaan se on ainoastaan sattumaa/tuuria. Toisin sanoen, esim. Jim Simons ja Warren Buffet ovat tuottaneet monta vuotta ylituottoja ainoastaan, tuurilla/sattumalla.

Se on hyvä, että hän on sitä mieltä ja saakin olla sitä minun puolestani, mutta siitä emme ole keskustelleet. Mitä Oliver sanoo, on että jos Ri-E(Ri)>0, se ei tarkoita, että joku on hyvä sijoittaja, vaan kyse on ainoastaan tuurista.

Älä laita sanoja suuhuni. En ole väittänyt, etteikö ylisuuria voittoja voisi tehdä, vaan että on vaikea erottaa havaitusta lopputulemasta onko a!=0 vai onko u!=0. Minä uskon, että taitavimmat sijoittajat pystyvät tekemään ylituottoa yli ajan, mainitsemasi sijoittajat ovat tästä varmasti hyvä esimerkki. Toki täsmällisesti ottaen emme voi sanoa täysin varmasti, onko kyseessä puhdas sattuma vai taito. Kun valitaan riittävän suuri määrä apinoita painelemaan satunnaisesti kirjoituskoneen näppäimiä, niin sieltä tulee lopulta yksi sanasta sanaan oikein kirjoitettu Alastalon salissa. Tämän vuoksi tarvitaankin tilastollista pääätelyä, jotta voimme arvioida ylituoton uskottavuutta, tähän liittyy hyvin olennaisesti u:n jakauma ja havaintojen määrä.

Onkija kirjoitti:
Mun vastaus: on, että kaikki ylituotto on alfaa, eli jos ylituotto oli tuossa 3%, niin sanon että se on alfaa, jos jotain on muuttunut, niin silloin tietenkin E(Ri) muuttuu myös ja näin ollen alfa ei tule nollaantumaan pitkässä juoksussa.

Olen kyllä sitä mieltä, että määrittelemäsi alfalle on johdonmukainen. Tämä ei vain ole ihan ihan se, mitä itse käsitän alfalla tai ylituotolla. Ajattelen asiaa samalla tavalla kuin voittavaa urheiluvedonlyöntiä: Yksittäinen onnistunut veto voi sattumaa tai aitoa taitoa, mutta sitä on vaikea päätellä kummasta on kysymys.

Tartun vielä tähän:

Onkija kirjoitti:

Tää menee tosi paljon teorian puolelle, mutta ymmärtääkseni, jos käytetään CAPM oletus on aina ,että sulla on täysin hajautettu salkku ja näin ollen et kanna salkussasi mitään systematic riskiä, joten kaiken ylituoton on oltava alfaa.

CAP-mallissa nähdäkseni täysin hajautettu salkku tarkoittaa,että olemme security market linella. Mikäli olemme x-akselin leikkauspisteessä, niin ei ole mitään riskiä. Mikäli olemme jossakin muussa pisteessä suoraa, niin tällöin osakekohtaista riskiä ei ole, mutta on markkinariskiä valittu määrä. Mikäli taas emme ole suoralla, niin salkku ei ole täysin hajautettu.

Onkija kirjoitti:

En ole sanonut tai edes vinkannut siihen suuntaan, että Jens olisi näin sanonut vaan tuo on yleinen harhaluulo, johon taidat itsekin hieman uskoa. Ei tarvitse keskustella mistään riskipreferensseistä, kun et yksin kertaisesti saa tuottoa tuolle yrityskohtaiselle riskille. Mistä tässä nyt ollaan keskusteltu on, että mitä jos tapahtuu jotakin yllättävää, joka vaikuttaa tuottoihin. Ja kysymys nyt kai on että onko se silloin alfaa vai jotain muuta. Oli se tuotto mitä hyvänsä, niin se on yli/alituottoa, josta sinua ei kompensoida = ei näy diskonttauskorossa.

Yleinen harhaluulo, että hajauttamalla saa ilmaista tuottoa? Ok, en ole ikinä kuullut. En myöskään usko asiaan :) 

Onkija kirjoitti:

Eli jos et hajauta hyötysi on 0 ja kun hajautat niin hyöty on 1 = väärin. Jos et hajauta hyötysi on -1 ja kun hajautat niin hyöty on 0 = oikein.

Haluatko avata tätä hieman lisää? En ole ikinä kuullut tälläisestä. Onko hyöty aina -1 tai 0, vai voiko se olla jotain siltä väliltä? Riittääkö, että hajauttaa kahteen osakkeeseen/omaisuuslajiin vai pitääkö olla laajempi hajautus? Onko sijoituskohteiden välisellä korrelaatiolla väliä? Ilmeisesti sijoittajan riskipreferensseillä ei ainakaan mitään merkitystä. 

Luulen, että tässä puhutaan kahdesta tai useammasta asiasta sekaisin samaan aikaan. Vastaan mahdollisesti vielä, mikäli Onkija vastaa, mutta aika kauaksi ollaan tultu Teslasta :-) 

Näytä koko viesti
Tesla Motors ja vinoutunut todennäköisyysjakauma - täydellinen shortti vai shorttaajan mahalasku? - 27.11.2019 10.35

 

 "Olen sanonut alfa=excess return = Ri-E(Ri). "

Tässä väännössä on nähdäkseni kysymys juurikin siitä, miten määrittelette alfan. Mikäli se määritellään toteutuneen tuoton ja CAP-mallin tuotto-odotuksen erotuksena, niin alfa voi tietysti olla !=0. Yksittäisen osakkeen kohdalla emme kuitenkaan tiedä, onko a != 0 vai onko u != 0, aivan kuten Jens totesi. Monet kuitenkin ymmärtävät alfan ylituottona, jota ei voi selittää satunnaisuudella. Jos u:n jakauma suurinpirtein tunnetaan, niin tätä (hypoteesi a=0) voidaan hyvän tilastoaineiston avulla testata, esim. siis vaikkapa sijoitusyhtiön tuottoja.

"It can be argued that Jensen index tells us nothing about the fund, but instead is a measure of the validity of the CAPM. If the CAPM is valid, then every security (or fund) must satisfy the CAPM formula exactly, since the formula is an identity if market portfolio is efficient." - David G. Luenberger (Investment Science)

"Tää menee tosi paljon teorian puolelle, mutta ymmärtääkseni, jos käytetään CAPM oletus on aina ,että sulla on täysin hajautettu salkku ja näin ollen et kanna salkussasi mitään systematic riskiä, joten kaiken ylituoton on oltava alfaa."

Eli jos on täysin hajautettu salkku, niin ei voi myöskään olla alfaa? :)

"En muista, että missä mutta joku joskus kirjoitti jossain, että kannattaa hajauttaa, koska se on ilmainen lounas, eli ilmaista tuottoa. Tämä ei kyllä pidä paikkaansa, vaan se on toisinpäin. Eli jos et hajauta hyötysi on 0 ja kun hajautat niin hyöty on 1 = väärin. Jos et hajauta hyötysi on -1 ja kun hajautat niin hyöty on 0 = oikein."

Ei kai kukaan ole perustellut hajauttamista ilmaisena tuottona, vaan saman odotetun tuoton saamisen pienemmän riskillä. Hyödyistä puhuminen kai edellyyttää jonkinlaisen oletuksen tekemistä riskipreferensseistä?

 

Näytä koko viesti
Kiinteistö- ja asuntosijoittaminen - 16.6.2019 08.02

Eilisessä iltalehdessä oli mielenkiintoinen artikkeli taloyhtiöiden varallisuudesta. Artikkeli perustui osittain Kantarin kyselytutkimukseen ja Aalto-yliopiston diplomityöhön. https://www.iltalehti.fi/asumisartikkelit/a/dbee60a9-0e1b-468a-bd3a-c9e8c71bce65

Perusväite oli, että taloyhtiöiden varallisuus ei näy asuntojen hinnoissa. Mitä mieltä asiasta, onko pöydälle jätetty rahaa? En ole yllättänyt, jos osa ostajista (ja myyjistä?) ei huomioi taloyhtiön varallisuutta kaupantekopäätöksissä, kun ovat kotia ostamassa(myymässä), mutta eivätkö ahneet sijoittajat ole reagoineet asiaan? 

Ensimmäisenä mieleen tulee ajatus, että euromäääriset tuotot ovat liian pieniä varakkaammille sijoittajille, mutta kohteet ovat, euromääräisesti, liian suuria pienisijoittajille. En kuitenkaan oikein usko tähän, sillä ovathan monet löytäneet Hitas-asunnotkin. Toki Hitas-asuntojen kannattavuus on helpompi ymmärtää. Toinen vaihtoehto on, että tulos on näennäinen, koska on olemassa joitakin havaitsemattomia tekijöitä. Eli esimerkiksi se, että liiketilat tekevät asunnot jollakin tapaa vähemmän halutuiksi. En suoraan sanottuna usko tähänkään. Hyvin nopealla(!) lopputyön selailulla, tässä ei ilmeisesti vertailtu asuntojen myyntiaikoja. Tämä olisi ollut mielenkiintoista tietää. 

Mitä ajatuksia? :)

Näytä koko viesti
Osta ja unohda - laiskan sijoittajan strategia - 15.10.2018 06.02

Musta keskustelu markkinoiden tehokkuudesta on välillä vähän ihmeellistä. Osan näkemys perustuu oppikirjoista tuttuun Faman tehokkaiden markkinoiden hypoteesiin ja osa vaikuttaa suurin pirtein olevan, hieman kärjistäen, sitä mieltä että hinnat eivät ole ikinä oikeat. Ensimmäisillä on unohtunut, että informaation (hankinta, analysointi yms.) maksaessa aikaa tai rahaa, niin mitään täydellistä tehokkuutta ei voi olla sekä kenties myös päätöksentekoon vaikuttavat ajatusharhat ja muut psykologiset tekijät. Jälkimmäsiltä on puolestaan unohtunut se mekanismi, jolla hinnat muodostuvat. Lopulta asia on kuitenkin vaikea empiirinen kysymys, joka ei keskustelemalla selviä. 

Se että hinnanmuodostus ei ole aina tehokasta, ei kuitenkaan tarkoita, että markkinoilla olisi helppo tehdä rahaa tai että kaikkien kannattaisi osakepoimintaa tai aktiivista kaupankäyntiä harjoittaa. On kuitenkin selvää, että osa siihen pystyy systemaattisesti vuodesta toiseen. Pienillä pääomilla pelatessa se on helpompaa. Mikäli jollain tietyllä (helpolla) tavalla tehdään ylituottoa, niin sen tullessa yleiseen tietoon se useimmiten ei enää toimi. Musta on ollut mielenkiintoista seurata esim. Daytraderin kirjoituksia, niistä voi hieman päätellä sitä ajattelun ja analyysin tasoa, jota ylituottojen tekeminen edellyttää. Kenties vähempikin riittää :)

Btw uusimmassa Talouselämässä oli artikkeli osakepoiminnasta ja markkinoiden voittamisesta. Haastateltavana oli professori Matti Suominen. 

Näytä koko viesti
Technopolis - 28.8.2018 08.59

Komppaan edellisiä, iso sulka Akin hattuun! On ollut mielenkiintoista ja opettavaistakin seurata Akin ja petterin erinomaisia kirjoituksia/analyyseja Technopoliksesta. Tuskin olisin ilman tätä ketjua aikoinaan Technopolikseen sijoittanut. Nähdäkseni 4,65  on varsin kohtuullinen tarjous. 

Näytä koko viesti
Uhkapelaajan tie kohti Hernesaaren kattohuoneistoa - 26.4.2018 09.32

Eikö helpompaa olisi vain nostaa vuokraa esim. 50 eurolla kuussa ja todeta vuokralaiselle jälleenvuokraamismahhdollisuudesta tapahtumien, kuten Ruisrockin aikana? En tiedä miten onnistuu käytännössä, mutta teoriassa kai parempi vaihtoehto? 

Mielenkiintoisia tilanteita syntyy myös pitkien urheilutapahtumien aikana. Erityisesti kun turisteja tulee rikkaista maista ja tapahtuma pidetään pienessä kaupungeissa, jossa hotellikapasiteetti on sen hetkiseen kysyntään nähden onneton. Viime vuonna Lahden MM-kisojen aikana  ulkomaalaiset turistiporukat vuokrasivat paikallisia omakotitaloja/isoja kerrostaloasuntoja Lahden alueelta jopa koko kisojen ajaksi. Käsittääkseni tuotot olivat hyviä. 

Näytä koko viesti
Uhkapelaajan tie kohti Hernesaaren kattohuoneistoa - 10.2.2018 07.54

Joitain yksittäisiä huomioita. Ihan kaikkia asioita, kuten pankkien ostovoima, en ymmärtänyt. Totean aluksi, että esim. keskuspankkien harjoittamaa politiikkaa voi arvostella hyvinkin perustein. Tulokset nähdään vasta jälkeenpäin, silloinkaan ei nähdä sitä mitä vaihtoehtoisessa maailmassa olisi tapahtunut (kontrafaktuaalien puute). En myöskään väitä olevani raha- ja pankkiteorian asiantuntija. Tarkoitus ei myöskään ole vastata ilkeästi.

Rahamääriä(M0-M2) tilastoidaan ja ne löytyvät netistä. FED tosiaan lopetti M3:n julkaisemisen, perusteena taisi olla ettei sen julkaiseminen lisää informaatiota. Vähän ihmeellinen selitys IMO, mutta ei sen takana varmaan mitään salaliittoteoriaa ole cool

Rahamäärän kasvua kannattanee pohtia miettimällä, miten rahaa syntyy. Keskuspankit (FED, EKP) ovat pyrkineet vaikuttamaan talouteen omien tavoitteidensa mukaisesti. Kun nimelliskorot ovat olleet nollassa, niin mukaan on tullut epätavanomaisia rahapoliittisia keinoja. Vaikka keskuspankki tarjoaisi rahaa hyvin edullisesti pankeille, mutta mikäli yritykset tai yksityiset henkilöt eivät ole halukkaita velkaantumaan, niin rahapoliittisia tavoitteita on vaikea saavuttaa. Tästä syystähän ns. helikopterirahaa ehdotettiinkin. 

 

Mitä tuolla käteisnostolla siis tarkoitetaan - onkohan pankeissa oikeasti varauduttu johonkin tuollaiseen?

Käteisnostolla tarkoitetaan, että pankin asiakas haluaa nostaa tilitään rahaa. Pankista ei pysty lyhyellä aikavälillä nostamaan rahoaa niin paljon kun sinne on talletettu. Mikäli kaikki haluaisivat nostaa talletuksensa samalla hetkellä, niin pankki ajautuisi maksukyvyttömyyteen. Kuten Kauko toteaa, jo pelkkä huhu aiheuttaisi ongelmia pankille. Talletuspakoja pyritään estämään mm. talletussuojalla.

Yksittäinen maksukyvytön lainanottaja ei aiheuta pankille suuria ongelmia, mikäli kyseessä ei ole hyvin suuri laina. Pankki kattaa luottotappiot omasta pääomastaan. Ongelmat koko pankkijärjestelmälle voivat aiheutua esim. silloin kun iso pankki (vrt. Lehman Brothers) menisi nurin. Pankilla on kuitenkin kannustimet perehtyä lainanottajan tilanteeseen, valvoa lainanottajan toimintaa sekä asettaa mm. kovenantteja. Usein pankki myös vaatii reaalivakuuksia. Pankkisääntely myös asettaa ehtoja pankkien toiminnalle. 

Valtion korkomenot kasvavat korkojen noustessa (vaihtuvakorkoisten) lainojen osalta. Jälkimarkkinoilla velkakirjan arvo laskee korkotason noustessa. Pankki ei myöskään yksipuolisesti muuta tai sanele lainan korkoa. 

 

Miksi muuten käytit sanaa "sijaan" etkä "lisäksi"? Mitä mieltä olet btw että minkälaisia vaikutuksia kansantalouteen (tai keskusteluun) olisi jos osa 
kansasta muodostaisi mielipiteensä suurelta osin linkkaamani FED-videon kaltaisten perusteella ehkä ymmärtämättä täysin asiaa, ja sivuuttaen positiiviset 
jutut taloudesta? Olisivatko vaikutukset välttämättä negatiivisia vai voisivatko olla positiivisiakin jollain tavalla?

 

Siksi että nuo videot eivät tuo oikein mitään lisäarvoa. Ne asiat jotka youtube-videoissa on oikein ovat todennäköisesti oikein myös alan suosituimmissa oppikirjoissa.
En usko, että FED-videon katsominen peruskouluissa muuttaisi mitään. Miksi muuttaisi? Sen sijaan taloustiedettä, kriittistä ajattelua ja luotettavan tiedon etsimistä olisi syytä olla opetusohjelmassa enemmän. Ehkä silloin niitä vakavia sairauksiakin hoidettaisiin lääkärissä eikä millään poppamiehillä. 

Tässä ei edelleenkään ole kysymys mielipiteen muodostamisesta. Se miten raha- ja pankkijärjestelmä toimii, ei ole  mielipidekysymys. Jos olet sitä mieltä, että raha- ja pankkijärjestelmä toimii hyvin/huonosti/jotain, niin se on mielipidekysymys. Ainakin mikäli mitään mittaa sille toimivuudelle ei ole asetettu.

 

Näytä koko viesti
Uhkapelaajan tie kohti Hernesaaren kattohuoneistoa - 8.2.2018 03.40

Mitä Viltsu tarkoitat sillä, että kirjoituksen sävy on positiviinen ja kritiikitön? Nähdäkseni kirjoituksessa on tarkoitus kuvailla seuraavia asioita:

(i) Mitä raha on?
(ii) Miten rahaa luodaan?
(iii) Paljonko rahaa voidaan luoda?
(iv) Mikä on keskuspankin rooli rahan luomisessa?

Kirjoitus on deskriptiivinen; se kuvailee rahan ja pankkitoiminnan luonnetta. Se ei ota kantaa siihen, miten asioiden pitäisi olla. Mielestäni sävy on hyvin neutraali.

Korkotasoon keskuspankki voi vaikuttaa (pääosin) epäsuorasti pankkien välityksellä. Tätä vaikuttamista kutsutaan rahapolitiikaksi, jonka välineitä ovat: 

(i) Ohjauskorko
(ii) Avomarkkinaoperaatiot
(iii) Reservivaatimuksen muuttaminen
(iv) Muut

Tarkastelen tässä ainoastaan kohtaa (i). M0 (ns. keskuspankkiraha) määräytyy keskuspankin ja pankkien välisenä kysynnän ja tarjonnan seurauksena. Keskuspankilla voi olla määrä- tai korkotavoite; toinen määräytyy toisen funktiona. Tyypillisesti, ajanhetkellä t, keskuspankki asettaa korkotason, jolla se lainaa rahaa pankeille (tarjontakäyrä on vaakasuora). Tällöin rahamäärä (M0) on endogeeninen. Pankki voi kuitenkin nostaa korkotasoaan seuraavalle periodille (t+1). Ohjauskoron asettaminen on, kuten aiemmin mainitsin, osa rahapolitiikkaa, jolla pyritään vaikuttamaan mm. hintatasoon, talouskasvuun jne. Se voi määräytyä vaikkapa Taylorin säännön perusteella. Ohjauskoron noustessa pankit kysyvät vähemmän rahaa, ceteris paribus, joka vaikuttaa välillisesti korkoihin, hintatasoon jne.

Pankin ja lainanottajan (yritys, kotitalous, muu) välisen lainan syntymisen myötä talouteen syntyy rahaa. Korko on hinta, johon vaikuttaa kilpailutilanne, riskit* yms. Pankki ei voi kuitenkaan pidemmällä aikavälillä lainata rahaa edullisemmin kuin mitä se siitä itse maksaa. Kauko vastasi kirjoituksessa kysymykseen, miksi raha ei häviä (lopu), vaikka lainan maksussa maksetaan koron verran enemmän kuin mitä lainattiin. Vastasiko tämä kysymykseesi koroista?

*Pankkitoiminnan eräs ominaispiirre on ns. credit rationing, jolloin markkinoilla ei välttämättä saavuteta tasapainoa, jossa kysyntä ja tarjonta olisivat yhtä suuret annetulla korkotasolla, ts. kaikki halukkaat eivät saa lainaa. Tämä johtuu epäsymmetrisen informaation aiheuttamista ongelmista, tarkemmin haitallisesta valikoitumisesta. 

Yllä oleva kuvaus ei välttämättä ole täysin oikein, mutta tämän keskustelun vaatimalla tarkkuudella lienee riittävästi oikein. Postaamasi videoiden sijaan suosittelen perehtymään aiemmin mainittuihin kirjoihin, mikäli asia oikeasti kiinnostaa.

Näytä koko viesti
#Teerenpelit 2 - Jukka Oksaharju - 7.2.2018 09.56
Velho kirjoitti:

Mullakin jäänyt kehumatta tämä, mikä pitää nyt korjata, koska muistin kuitenkin haukkua sitä Vuoksenmaan sepustelua. Tämä oli ihan loistava jakso ja isot kiitokset siitä sekä tekijälle että vieraalle - huipputyötä! smiley

 

+1

Näytä koko viesti
Innofactor - 7.2.2018 09.53

9.11.2017 

Innofactoria treidattiin tänään alle eurolla (0,995). Vuoden korkeimmasta kurssista (1,80) on lähtenyt lähes puolet. Vaikuttaa, että markkinoilla uskotaan vaikeuksien olevan ainakin osittain pysyviä. Näin tietysti voi olla, mutta käsittääkseni TJ:n puheet ja teot ovat aiemmin kohdanneet aika hyvin. Yrityksellähän on edelleen kovat tavoitteet ja usko selkeään parantamiseen. Näiden pohjalta, kun mietin osakekurssin mahdollista todennäköisyysjakaumaa, ostin hieman osaketta. Yli 0,1 euron EPS kasvavalla markkinalla voisi kyllä tuplata nykyisen kurssin, jos vaikeudet osoittautuvat tilapäisiksi. Voisiko joku kertoa, miksi Innofactor ei olisi hyvä sijoituskohde nykyisellä hinnalla?

 Näyttää siltä, että ongelmat eivät olisi kertaluonteisia. Katson ainakin vielä yhden neljänneksen, mutta mielelläni lukisin  mielipiteitä ja analyysia yhtiöstä. 

Näytä koko viesti