Hyvin natsasi. Harmi ettei tullut vielä yhtä paniikkipäivää, että olisi saanut loputkin käteiset töihin.
Pienennän vähän painoja myymällä jenkki-indeksiä 10% nousuun. Luultavasti teen väärin. S&P 500 indeksi on edelleen -12% huipuista. Sitten toisaalta jenkeillä on täysi kauppasota Kiinan kanssa, 10% tullit vaikuttavat pohjatasolta - jos aiemmin noin 25% oli kattotaso. Luulisi, että Navarrolle näytetään ovea, niin se toisi markkinalle ehkä vähän lisätilaa nousta. Ennen tuloskautta voi liian nopealla myynnillä ostaa vähän mielenrauhaa.
Älyttömän hienosti kirjoteltu vklp tilanteesta ja ennustus osuikin paremmin kuin oisi voinut uskoa. Sanattomaksi vetää, hatunnosto ja pieni hypetys pitää tulla antamaan tänne. Itsellä jäi turhan paljon käteistä piippuun kun odottelin vielä isompaa paniikkia, toki edelleen vaikea kyllä uskoa isompaan ralliin ylöspäinkään Kiinan kauppasota + Trumpin arvaamattomuus + nykyiset arvostustasot huomioiden. Vaikea olla tässä markkinassa all in, joten eiköhän tolle käteiselle myöhemminkin paikkoja tule.
On kyllä kiva kun kirjottelet näitä ajatuksia ja kommentteja tänne!
Sekä S&P500 ja DAX (kuten valtaosa muistakin indekseistä) on nyt palautunut samoille tasoille kuin ennen Liberation Day tulli-ilmoituksia. Toki osakkeet olivat jo lasketelleet ennen fläppitaulujen kääntöä. S&P500 on noussut 17% pohjilta, mikä on aika huikea saldo kolmeen viikkoon.
Kuva
CTA:t ja markkinan volatiliteetin mukaan osakepainoa pitävät rahastot ehtivät mennä shortiksi tai minimiosakeriskille. Sinänsä ei olisi valtava yllätys jos näiden pakonomaiset ostot jaksaisivat nostaa markkinaa vielä lyhyellä aikavälillä. Tämän lisäksi en sulkisi ollenkaan pois jonkinlaista AI-huumaa, joka nostaisi kurssit uusiin huippuihin tänä vuonna.
Kuitenkin riskit ja tuotot tuntuvat olevan nyt aika tasapainossa, jopa alaspäin kallellaan. Jo tämä hässäkkä tuo maailmankauppaan sellaisen epäjatkuvuuskohdan, että vaikutusta talouskasvuun ja inflaatioon on vaikea arvioida. Vielä kun lisää yhtälöön Trumpin arvaamattomuuden, on suuri houkutus myydä osakkeita. Kun pääomat ovat kasvaneet, ei toisaalta haluaisi roikottaa käteistäkään parin prosentin tuotolla aivan liikaa.
Näillä puheilla myin S&P500:n suojaa, sen verran mitä kolme viikkoa sitten salkkuun ostin jenkkiosakkeita. Pysytään vielä selkeästi yli 50% osakepainossa, mutta hyvin Eurooppa-painoisesti ja kotimarkkinafirmat edellä. Melkein aina viimeisen 10 vuoden aikana kun on tässä kohtaa jarruttanut, on ollut liian aikaisessa. Mutta kun pidän mahdollisena, että Trump vetää uusia ässiä hihasta, niin pääoman suojelu on pääprioriteetti.
Eurooppa pystyisi lisäämään Saksa edellä kotimarkkinan kysyntää korvaamaan kansainvälisen kaupan kuopan melko helposti laittamalla infrastruktuuri- ja puolustusteollisuus-investinnit pikavauhtia toteutukseen. Tässä skenaariossa Euroopalla pyyhkisi hyvin. En vain ole valmis lyömään isosti vetoa sen puolesta, että täällä mikään käynnistyisi riittävän nopeasti.
Huhtikuun alun laskussa kun ei ollut aivan rikki laskuaamuina, niin pystyi tekemään aika pirun hyviä hankintoja. Esim Rheinmetal 970eur 25% laskuavaukseen oli aika älytön paikka ostaa. Siitä tuli kuusinumeroinen tili saman päivän aikana. Toki on paljon ihmisiä, jotka pystyy toimimaan 100%, vaikka salkku näyttäisi -20% viikossa. Itsellä ainakin treidit lähtee paremmin, jos on välttänyt kunnon turpajuhlan. Vaikka en pidä ollenkaan varmana, että tästä mitään uutta laskulegiä lähtisi. Oikeastaan en oikein näe, miten kukaan voi sanoa mitään kovin suurella itsevarmuudella tällä hetkellä markkinan suunnasta.
Jos tullit neuvotellaan nopeasti painotetulla keskiarvolla 10-15% väliin, markkina voisi painaa uusiin huippuihin. Tuo on hallittavissa oleva luku, joskin negatiivista taloudelle ja inflaatiota nostattava. Mielestäni osakemarkkinan ja talouslukujen (väliaikainen) vahvuus poistaa Trump&co painetta tehdä järkeviä asioita.
En ole varma kuinka hyvin hallinnossa ymmärretään, että ikävät asiat alkavat kasaantumaan isosti vasta kuukauden päästä. Siis irtisanomiset ja hintojen laajemmat nousut. Jos siis lähiviikkoina ei tule hyviä diilejä. Jos nopeat diilit tehdään(pidän vähän epätodennäköisenä, koska kysymykset vaikeita, mutta pienet maat voivat olla hyvinkin joustavia) heikkous voidaan ohittaa olankohautuksella.
Jo lähiviikkoina aletaan nähdä huonoja uutisia kuljetusalalta ja vähittäiskaupasta. Koko talouden suhteen kesäkuussa julkaistavat luvut(toukokuulta) alkavat olemaan jo huolestuttavia. Uskoisin, että markkinat ennakoisivat tätä jo aiemmin. Mutta noin yleisesti on vaikea arvioida, mikä on riittävän ikävää, jotta osakkeisiin tulisi kunnon painetta. En kuitenkaan odota mitää äärimmäisen negatiivista loppuvuodelta, joten olisin taas ostopuolella, jos tulee isoja laskuviikkoja. Vaikeampi kysymys on, ostaako edelleen nouseviin kursseihin, jos uutisvirta yllättää positiivisuudellaan.
Markkina ennustaa Trumpin liudentavan tullit pääsääntöisesti alle 10% neuvotteluissa. Poikkeuksina ainakin Kiina, jonka kanssa vääntö tulee olemaan vaikeampi.
Mutta miten sitten Trump tulee toimimaan, niin vähän huolestuttavaa on hänen lukkiutuminen tullien hyötyyn. Hän tuntuu pitävän tulleja käänteen tekevänä ja loistavana ratkaisuna (hänen oma idea) Usa:n talouteen. Hän tuntuu olevan valmis kestämään talouden heikkenemistä tullien tähden. Selittää sitä asiaan kuuluvana ja sitä pitää jaksaa kestää, kun muutoskipujen jälkeen kaikki tulee olemaan paremmin.
Väliaikaisesti kuluttajat huhtikuun aikana ovat todennäköisesti ostaneet enemmän hintojen tulevan nousun tähden. Toukokuussa kulutus tulee Jenkeissä laskemaan vääjäämättä hintojen nousun tähden. Sen jälkeen kaikki riippuu tullien muutoksista. Kuluttajat jäävät odottomaan tullien pienennyksiä kaikissa vähemmän välttämättömissä kestokulutushyödykkeissä, mikäli mediassa tullipäätökset jäävät seilaamaan edestakaisin.
Q2 tulee olemaan vaikea monelle yritykselle siitäkin huolimatta, että tulleja saataisiin kohtuullistettua toukokuun aikana. Toki nopeat neuvottelut ja kohtuulliseksi neuvotellut tullit käynnistävät talouden nopeasti, jolloin q3 onkin jo kovaa kasvua.
Nicolai Tangen hoitaa Norjan suurinta ulkomaille sijoitettujen varojen rahastoa, josta noin puolet on yhdysvaltalaisia osakkeita ja velkakirjoja.
Jos maailmankauppa jakautuu blokkeihin, joita tariffit erottavat, rahasto tulee menettämään hänen mukaansa yli kolmanneksen arvostaan talouksien kärsiessä ja inflaation noustessa. Näyttää pahalta, kuten James Mackintosh The Wall Street Journalissa kirjoittaa, vaikka rahastoa on pelastanutkin sen eurooppasijoitukset.
“You have a warm war and you have a cold war and you have a tech war and you have a trade war, you have a lot of fragmentation,” says the former hedge-fund manager. “It’s negative because it impacts economic growth and potentially inflation. So there’s potential for this being very negative.”
The key question, then: What can you do to protect against this playing out?
Tangenin vastaus on, ettei juuri kovin paljoa. Tätä skenaariota vastaan ei voi juuri hedgettää. Ainoa tapa on toimia on pysytellä hyvin pitkäaikaisissa sijoituksisa ja voimakkaasti hajautettuna. Ja muistaa sijoittaa osingot uudelleen.
The mantra: Don’t check the value of your portfolio, don’t fiddle with it, just file and forget. Keep calm and carry on.
Kirjoittaja ei ole aivan samaa mieltä norjalaisten kanssa, jotka vahvistavat mieltään pitämällä täyttä jäätelöjääkaappia konttorissaan hillitäkseen itsensä tappioiden kuumentaessa tilanteita.
Mackintosh katsoo voivansa suojata salkkuaan maailmankaupan syöksyltä kahdella tavalla: kullalla ja aktiivisella osakkeiden kaupankäynnillä.
Norjan öljyrahasto puolestaan ei voi ostaa kultaa, sillä se on Norjan keskuspankin tehtävä. Aktiivinen kaupankäyntikään ei sovi öljyrahastolle, koska se on sijoituksissaan luonteeltaan kuin supertankkeri. Lähtee, kääntyy ja pysähtyy hitaasti. Niinpä rahaston varat paljolti seuraavat indeksejä.
Yhden muutoksen Tangen on tehnyt hiljattain: vähentänyt US Tekno-osakkeiden painoa.
Jos tullit neuvotellaan nopeasti painotetulla keskiarvolla 10-15% väliin, markkina voisi painaa uusiin huippuihin. Tuo on hallittavissa oleva luku, joskin negatiivista taloudelle ja inflaatiota nostattava. Mielestäni osakemarkkinan ja talouslukujen (väliaikainen) vahvuus poistaa Trump&co painetta tehdä järkeviä asioita.
En ole varma kuinka hyvin hallinnossa ymmärretään, että ikävät asiat alkavat kasaantumaan isosti vasta kuukauden päästä. Siis irtisanomiset ja hintojen laajemmat nousut. Jos siis lähiviikkoina ei tule hyviä diilejä. Jos nopeat diilit tehdään(pidän vähän epätodennäköisenä, koska kysymykset vaikeita, mutta pienet maat voivat olla hyvinkin joustavia) heikkous voidaan ohittaa olankohautuksella.
Jo lähiviikkoina aletaan nähdä huonoja uutisia kuljetusalalta ja vähittäiskaupasta. Koko talouden suhteen kesäkuussa julkaistavat luvut(toukokuulta) alkavat olemaan jo huolestuttavia. Uskoisin, että markkinat ennakoisivat tätä jo aiemmin. Mutta noin yleisesti on vaikea arvioida, mikä on riittävän ikävää, jotta osakkeisiin tulisi kunnon painetta. En kuitenkaan odota mitää äärimmäisen negatiivista loppuvuodelta, joten olisin taas ostopuolella, jos tulee isoja laskuviikkoja. Vaikeampi kysymys on, ostaako edelleen nouseviin kursseihin, jos uutisvirta yllättää positiivisuudellaan.
No +10-15% ei selvästikään riittänyt. Trumpin neuvottelukeinot tuntuvat toimivan. USA saa suhteellisen edullisia diilejä Kiinan ja UK:n kanssa ja tullit ropisevat siedettäville tasoille. Vaikka inhoaisi Trumpia kuinka, ei kannata sulkea silmiään. Asiat ovat menneet parempaan suuntaan. Kun Kiinan kanssa saatiin - joskin väliaikainen - sopu, ostin shortit ja muut suojat kiinni.
Jopa reaalitalouden talousuutiset ovat olleet ok. Varmasti inflaatiossa on painetta ylöspäin ja (tulli-)veronkorotus vähän nakertaa talouskasvua. Mutta ei mitään mullistavaa. Toki Trumpista ei ikinä tiedä, mutta näyttäisi, että pahin on vältetty. En vain jaksa uskoa "Luottamus Yhdysvaltoihin on menetetty, josta seuraa kauheat asiat x ja y" narratiiviin.
Ankkurointibias aiheuttaa kovan nousun jälkeen ikävän ongelman. Minun on hyvin vaikea ostaa 20-30% nousseita osakkeita ja edes olla myymättä niitä, joita reilu kuukausi sitten ostin. Nyt on sitten yli 40% käteistä ja kova etsintä uusille sijoituskohteille. Kun ostin jenkkipainoisesti indeksi-etf:iä, niin ajattelin, että sitähän voisi pitää osan salkusta jatkossa aina indekseissä. Helppo aina sanoa jälkikäteen, mutta olisihan sitä voinut taas olla vähän enemmän malttia. Turhaan realisoi verot voittoja liian aikaisin kotiutellessa. Tässä kun on taas ohjelmointijuttujen sijaan katsonut markkinaa kaiket päivät, on vaikeampi olla hätiköimättä.
X:ssä kaikki sijoittajat tuntuvat taputtelevan itseään olalle vähän väliä milloin mistäkin. Mä taas ruoskin itseäni pienistä mokista. Sinänsähän tuo tulli-kuoppa meni hyvin, vaikkei siltä viime päivinä ole tuntunut, kun katsoo mitä hintoja aiemmin myydyistä osakkeista ja ETF:stä saisi. Vältyin downsidelta indeksien painuessa, mutta sai suuren osa upsidesta. Jopa siihen haastavimpaan kilpakumppaniin DAX:n tuli hyvin kaulaa. Jos on vaativa itseään kohtaan, sijoittaminen on vaikea ala. Siinä aina joku on tehnyt paremmin ja aina olisi itsekin voinut tehdä paremmin.
Alla tuottograafi vrs DAX. Iso kuoppa on ACC osinko.
Kuva
IB:ssä indeksishortit olivat jo viime päivinä isompia kuin longit, niin tuotto(sininen) otti vähän osumaa. Mutta sielläkin kokonaisuus tästä hässäkästä ihan hyvä.
Mitä sä käytät indeksishortteihin tai hedgeihin? Ihan vaan futuuria vai jotain muuta? Oon joskus askarrellut inverse ETF:ien kanssa itse, mutta se ei tunnu oikein luontevalta mulle.
Käytän melkein aina futuureita. En oikein näe, miksi niitä ei käyttäisi, jos niitä on mahdollisuus käyttää. Pohjoismaiden pörsseistä löytyvät sertifikaatit, warrantit yms sisältävät piilokuluja ja niissä on markkinatakaajan armoilla. Short ETF:t taas eivät yleensä seuraa indeksiä kovin hyvin muuten kuin päivänsisäisesti. Melkein kaikkiin futuureihin on nykyään jotain mikroversioitakin. Jos siis ES (S&P500) on kertalaakista 295 tusd, niin mikroversio olisi 29,5 tusd.
Välillä voin ostaa myös myyntioptioita, jos ne on hinnoiteltu kohtuulisesti verrattuna omaan näkemykseen.
Käytän melkein aina futuureita. En oikein näe, miksi niitä ei käyttäisi, jos niitä on mahdollisuus käyttää. Pohjoismaiden pörsseistä löytyvät sertifikaatit, warrantit yms sisältävät piilokuluja ja niissä on markkinatakaajan armoilla. Short ETF:t taas eivät yleensä seuraa indeksiä kovin hyvin muuten kuin päivänsisäisesti. Melkein kaikkiin futuureihin on nykyään jotain mikroversioitakin. Jos siis ES (S&P500) on kertalaakista 295 tusd, niin mikroversio olisi 29,5 tusd.
Minkä välittäjän kautta saa treidattua jenkkifutuureita? Ainakin osa ulkomaalaisista brokereista rajoittaa EU-asiakkaiden futuurikauppaa jenkkituotteilla (käsittääkseni samasta syystä kuin jenkki-ETF:t on kielletty, eli sääntely). Olettaisin, että kaikki välittäjät noudattaa samaa kaavaa?
Toinen kysymys vielä: miten Suomen verottaja suhtautuu futuureihin? Eikös futuurit ole melko samankaltaisia tuotteita kuin CFD:t, joissa linjaus on, että voitoista maksetaan verot, mutta tappioita ei saa vähentää. Eli vaikka pääsisikin vastaavalla EU-tuotteella käymään kauppaa, niin arveluttaisi verotuksen vuoksi.
En ole ikinä IB:llä törmännyt esteisiin futuurien kaupassa. ETF:iä varten pitää hakea ammattimaisen sijoittajan status.
On edelleen varminta tehdä osakeyhtiön kautta. Muistelen, että tuo tappioiden vähentämisen estäminen olisi poistunut, mutta en silti haluaisi käydä henkilökohtaisesti todella paljon kauppaa futuureilla, koska en luota verottajan johdonmukaisuuteen.
Chatgpt vetosi tähän ratkaisuun, kun kertoi, että tappiot voi vähentää:
Parin vuoden tauon jälkeen katsaus suomalaisiin osakkeisiin ja niiden arvostuksiin. P/E yksin ei tietenkään kerro koko totuutta. Käytän tässä 12kk eteenpäin katsovaa ennustetta. Siinä on puutteensa(lievä optimismi), mutta mielestäni paras tapa.
OMXH25 on parissa vuodessa tuottanut ~30 %. S&P500 painellut samalla ajalla ~50 % → jonkinlainen torjuntavoitto kait sekin.
Kaksi vuotta sitten tässä ketjussa oli sekä hyviä että huonoja huomioita. Ennustaminen on tunnetusti vaikeaa – etenkin tulevaisuuden. Markkinoilla etu syntyy harvoista oivalluksista. Jos kuvittelee omaavansa sen joka osakkeessa, kärsii vakavasta yli-itsevarmuusharhasta.
Nokia (3,625)
- Alkuvuoden kasvu tuli datakeskus-unelmista. P/E 8 -> 15.
- Nämä unelmat eivät näy luvuissa, vaikka buumi päällä -> osake takaisin alas. -28% huipuista.
- Nokia ei ole kallis, mutta haluanko omistaa sarjapettäjää, joka ei kasva? Itselläni liikaa haavoja tästä.
Kuva
Sampo (10,00)
- Sektori ollut vahvassa vedossa. Yhtiö puskuttaa tutun tehokkaasti ja hyvin johdetusti.
- Vaikuttaa täyteen hinnoitellulta. Itse vältän hinnoittelun takia ko vakuutussektoria juuri nyt.
- Shareholder yield (div + bb) edelleen 5%.
Kuva
UPM (24,57)
- Sellusykli ei ollutkaan ikuinen (eivät ne ikinä ole)
- 6 % osinkotuotto, ja silti vapaa kassavirta kattaa sen jopa heikossa markkinassa.
- Hyvin kansainvälinen ja suhdannekestävä. Tuotantoa Yhdysvalloissakin.
- Osake on halvimmillaan kymmeneen vuoteen.
- Yhtiö ei ole erityisen laadukas, mutta perushyvä, ja omistan halvan hinnan takia. Myisin 20-30% nousuun, ellei suorittaminen parane oleellisesti.
Kuva
Wärtsilä (24,23)
- Kaikki mikä voidaan yhdistää datakeskuksiin kiiltää tällä hetkellä.
- Wärtsilässä on laatuyhtiön leima, mutta siihen nähden tulos ja osake ovat vaihdelleet turhan paljon.
- Ehkä syystä kalliimpi, mutta ei näillä hinnoilla kiinnosta.
Kuva
Fortum (15,13)
- Osake ja tulosennusteet ovat menneet alkuvuodesta eri suuntiin. Sähköistyminen ja datakeskukset ajavat kurssia, muttei vielä näy sähköfutuurien hinnassa.
- Seuraan osaketta tarkasti, mutta tällä hetkellä en omista. Vesi- ja ydinvoima kyllä kiinnostaa salkkuun sekä Suomessa että kansainvälisesti.
Kuva
Elisa (45,90)
- Jotain tämän profiilisen osakkeen kaltaista on hyvä omistaa laskumarkkinoiden turvaksi. Mutta mulle jopa liian tylsää.
- Yhdeksi parhaista teleoperaattoreista maailmassa varmaan ihan oikein hinnoiteltu ja jopa houkutteleva moneen vastaavaan nähden - jos haluaa turvallista mutta maltillista tuottoa.
Kuva
Stora Enso (10,03)
- Ostin spekulatiivisesti metsien eriyttämisuutisen jälkeen – muu bisnes ei innosta, mutta sen valuaatio jää varsin alhaiseksi kun metsät otetaan pois.
- Metsäyhtiön arvo laskisi, jos Venäjä-suhteet palaisivat → suhteellinen häviäjä muihin verrattuna.
Kuva
Kesko (19,62)
- Vakaaksi yhtiöksi kohtuullinen arvostus (P/E 16). Rakentaminen & autokauppa voisivat tuoda tuloskasvua, kunhan Suomen jäinen talous sulaa.
- Mutta: markkinaosuuksien menetys ja yhä kalliit tuotteiden hinnat tähän suhdanteeseeb mietityttävät. Jos yhtiö olisi puolustanut vähän enemmän markkinaosuutta ja vähän vähemmän katetta, olisi se sijoittajan kannalta tavallaan mielenkiintoisemmassa paikassa, vaikka tulos olisikin vähän alempi. Keskon kauppabisnes on poikkeuksellisen kannattavaa - en osaa arvioida johtaako se jatkossakin markkinaosuuden hiipumiseen.
Kuva
Konecranes (73,40)
- Nämä (ja Hiabit) myin aivan liian aikaisin, ja ankkuroiduin myyntihintaan, enkä pystynyt ostamaan korkeammalta. Moka mikä moka.
- Nyt tulos on jo historiallisesti erittäin hyvällä tasolla, ja kertoimet nousseet. Ei paras yhdistelmä odotetulle tuotolle.
Kuva
Sitten pitää alkaa katsomaan aamun uutisia. Toivottavasti löydän aikaa ja innostusta tehdä samanlaisia pienemmille ja ulkomaisille firmoille.
Itse ole toisinaan miettinyt mitkä tekijät selittävät että Elisa on ja on ollut nii'in paljon parempi yhtiö ja sijotus Teliaan verrattuna?
Olisiko tämän voinut nähdä joskus kauan sitten = esim. 2000 -luvun alkuvuosina? Itse käytin lähinna ''Luota tuuriin, tartu luuriin'' -tekniikkaa osakkeiden valinnassa.
Youtubessa oli Tero Kuittisen haastis ja uskoi tekoälyn ja -firmojen tulevaisuuden muistuttavan Teleoperaattoreita, jotka osoittautuivat yleisesti aika heikoiksi sijoituksi. Valtavat investoinnit ja myöhemmin verinen hintakilpailu jonka seurauksena katteet jäävät alhaisiksi parhaimmillaankin.
Itse ole toisinaan miettinyt mitkä tekijät selittävät että Elisa on ja on ollut nii'in paljon parempi yhtiö ja sijotus Teliaan verrattuna?
Olisiko tämän voinut nähdä joskus kauan sitten = esim. 2000 -luvun alkuvuosina? Itse käytin lähinna ''Luota tuuriin, tartu luuriin'' -tekniikkaa osakkeiden valinnassa.
Youtubessa oli Tero Kuittisen haastis ja uskoi tekoälyn ja -firmojen tulevaisuuden muistuttavan Teleoperaattoreita, jotka osoittautuivat yleisesti aika heikoiksi sijoituksi. Valtavat investoinnit ja myöhemmin verinen hintakilpailu jonka seurauksena katteet jäävät alhaisiksi parhaimmillaankin.
pl. Elisa.
Teliassa ehkä se fokuksen puute on tuhonnut tuotot. On investoitu Aasiaan, Afrikkaan ja Televisioon. Näistä tuoto ovat olleet surkeita. Kurssille ongelmallista on vielä, että 20 vuotta sitten kehittyvistä markkinoista sai plussaa, mutta ne myytiin vasta kun valuaatiot olivat tippuneet. Fokus ollut kaikessa muussa ja muut ovat vieneet markkinaosuutta. Vähän mutuilua. En väitä, että olisin 20 tai 10 vuotta sitten osannut arvata, että Elisan tuotto on hyvä ja Telian tuotto huono.
Mä en ole ihan samaa mieltä Tero Kuittisen kanssa tuosta, mutta toisaalta vaikea arvioida. Luulen, että jos jotkut yhtiöt pääsevät tilanteeseen, jossa tekoäly itse kehittää tekoälyä kiihtyvään tahtiin, niin emme osaa edes kuvitella mihin se voi johtaa. Tähän tuskin vielä pelkän LLM:n avulla päästään vaan tarvitaan jotain hybridimalleja.
Varmaankin just noin kyseisen Telcon kohdalla. Ei siltikään yhtä katastrofaalista kuin Soneran seikkailut aikanaan. Anyway Telcoista todennäköisesti enemmän tulossa elleivät jo ole ns Utilityja. Ja siinä toiminnassa AI:llä ehkä eniten valueta automaatiossa. Tällä hetkellä ei oikein näy AI business case juttuja joissa ois nähtävissä paljon liikevaihtoa / tuottoa tuolla sektorilla. Todennäköisesti AI voittajia löytyy aikaisemmin jostain innovatiivisistä / nopeista pienistä startup porukoista, kun AI juttuja voi kuitenkin rakentaa suoraan hyperscalereiden stackkiin.
Salkut ovat ATH:ssa ja vuosituotto melkein 40%. Ei kovin ihmeellistä verrattuna X:n keskivertosijoittajaan, mutta varovaiselle sijoittajalle todella hyvin.
Olen pitkälti katsonut sivusta spekulatiivista markkinaa. Mutta esim. Orstedissa oli viime viikolla mielenkiintoinen erikoistilanne, johon osallistuin. Siinä tuulivoimayhtiö haki lisää pääomaa merkintäoikeusannilla, kun Trump kusi niiden muroihin. Orsted ei saa suunnitellusti myytyä tuulivoima-projektejaan, koska niiden rakentaminen on keskeytetty.
Myös Finnairissa oli omistajia, jotka eivät annista välittäneet. Sitten olis omistajia kuten valtio ja eläkevakuuttajat, jotka merkitsivät omistusoikeuksien suhteessa, mutta eivät voi sääntöjensä(?!) mukaan osallistua toissijaiseen merkintään. Tällöin toissijaisessa merkinnässä sai todella paljon osakkeita suurella alennuksella. Ajattelin, että Orstedissa voisi käydä samoin - mutta jätin asian puolitiehen. Meinaan kaikilla merkinnöillä olisi saanut 22 tuhanteen kappaleeseen asti(riippumatta ensisijaisten määrästä) merkitä toissijaisia osakkeita 66,6 DKK hinnalla, kun osakkeen hinta on 120 DKK. En uskonut, että noin anteliaasti voisi mitenkään saada näin isossa firmassa (Tämähän on yli 20 miljardin euron arvoinen!). Merkitsin noin 40% siitä mitä ensisijaisia tuli merkittyä. Tälläkin tuli melkein 100 tuhatta euroa voittoa, jos ottaa osakkeen nousunkin huomioon. Fiksumpi olisi vain ottanut puoli-ilmaisen option ja tehnyt 500 teur neljän tilin merkinnällä. Tuo oli ei-isoille pelaajille paras ilmaisen rahan paikka mitä muistan. Usein tarjolla on tonneja, joskus harvoin kymppitonneja, muttei ikinä satoja tonneja.
Ettei viikko olisi kuitenkaan ollut liian hyvä: Katsoin, että Orstedin ADR-listaus pink sheetillä treidasi 30% yli todellisen arvon. Shorttasin hyvin maltillisesti ADR:ää ajatuksella, että noin 10 päivän päästä osakkeen konverointi palaa, ja osake palaa käytännössä varmasti oikeaan arvoonsa. No eilen osake kävi 200% ylihinnalla. Minulla ei ole aavistustakaan, miksei siihen löydy mistään myyjiä. Vaihto normaalisti on kuitenkin usein miljoonissa dollareissa päivässä. Kun olin pienellä panoksella parhaimmillaan 35 teur tappiolla ja tappiot palasivat puoleen siitä, niin totesin vaan, että jos tämä voi olla näin raivohullua, niin puolitan positioni. Yhtiötilanteissa kuitenkin lainoja kutsutaan välillä takaisin, joten riskitön "arbi" ei ole. Hauska, että samassa yhtiössä pystyi samalla viikolla tekemään sekä paljon voittoa että tappiota ihmisten irrationaalisen käytöksen ansiosta (short squeeze ei ole kyseessä, koska shorttien keski-ikä on noussut ja määrä on pysynyt paikallaan).
Aloin tekemään kirjoitusta. Mutta ollut kiire koodausjuttujen, markkinan ja muiden kanssa. Enkä oikein meinaa saada siitä riittävän mielenkiintoista. Olen viime aikoina silloin tällöin ollut mukana jossain jännittävissäkin osakkeissa, mutta yleensä pienesti. Siinä ei salkku räjähdä ylös vaikka Micronilla tai AMD;llä saa hyvä tuotot, jos panos on 1% salkusta. Mutta sentään harmittaa raketoinnit vähemmän, kuin edes vähän hyötyy. Mutta ajattelin julkaista keskeneräisen kirjoituksen, koska ensi viikolla alkaa tuloskausi ja se tietää monenlaista työtä. Eli julkaisen kirjoituksen tyngän, jossa piti olla enemmän yhtiöitä, mutta mielestäni tutkallani ei ole mitään, mistä oikeasti innostuisin. Sijoitan osakkeisiin, joista ajattelen saavani noin markkinatuoton vähän alemmalla riskillä.
Tylsiä sijoituskohteita
Monet sijoittajat keskittyvät pääasiassa yhteen osaketyyppiin – joko nopeaan kasvuun tai vakaaseen osinkovirtaan – mutta legendaarinen rahastonhoitaja Peter Lynch muistutti, että menestyksekäs salkku on kuin hyvin rakennettu joukkue: se tarvitsee erilaisia roolipelaajia. Lynch jaotteli sijoituskohteet kuuteen pääluokkaan – kasvuyhtiöihin, vakaasti kasvaviin yhtiöihin, syklisiin yhtiöihin, käänneyhtiöihin, piileviin arvoyhtiöihin ja hidasliikkeisiin jättiläisiin – ja uskoi, että hajauttamalla näihin eri tyyppeihin sijoittaja voi parantaa tuotto-odotustaan ja pienentää riskejä.
Idea oli yksinkertainen mutta tehokas: kun jotkut salkun yhtiöt hidastavat vauhtia, toiset voivat olla juuri lähdössä nousuun. Toisin sanoen koko salkun menestys ei riipu yhdestä tarinasta, vaan monista eritahtisista moottoreista, jotka täydentävät toisiaan.
Kun osakemarkkina alkaa tuntua taas melko kuumalta, itse alan haikailemaan tylsien ja tasaisten tuottojen perään. Näen hyvin mahdollisena, että tekoäly piiskattua markkinan vielä innostuneemmaksi etenkin teknologiayhtiöistä. Sen perässä pelaaminen ei vain tunnu minun teekupiltani. Olen luonteeltani riskejä karttava ja keskityn enemmän pääoman säilyttämiseen kuin maksimoimiseen. Edelleen salkussa on hyvä olla monenkaltaisia yhtiöitä, mutta itse ylipainotan vakaata ja turvallista.
25 vuotta sitten kun teknologiakupla oli kuumimmillaan, tylsät yhtiöt olivat erittäin halpoja. Amerikkalaiset kiinteistörahastot, pienyhtiöt ja pankit olivat halpoja samaan aikaan kuin kaikki trendikäs oli kaikkien aikojen kalleimmalla hinnoittelulla. Nyt emme ole samanlaisessa ääritilanteesta, mutta samaan suuntaan kalleellaan.
Kirjoitan tässä muutamista tylsistä yhtiöistä. Eniten ruotsalaisesta Essitystä, josta on tullut salkkuni suurin yhtiö - vaikkei yhtiö saa mitenkään sukkia pyörimään. Haen tämän kaltaisilla sijoituksilla noin 10% vuosituottoa keskimääräistä osaketta pienemmällä volatiliteetillä. Jos olet siis tottunut tuplaamaan pääomasi vuodessa, niin hopihopi takaisin krypto- ja kvanttilaskenta sijoitusten pariin.
Essity
Essity on ruotsalainen hygienia- ja terveystuotteiden yhtiö, joka valmistaa ja myy mm. wc- ja talouspapereita, vaippoja, aikuisten hygieniatuotteita, siteitä sekä sairaalahygieniaratkaisuja. Yhtiön tunnettuja kuluttajabrändejä ovat muun muassa Tena, Tork ja Libero. Sen liiketoiminta on vakaa ja defensiivinen – kysyntä pysyy melko tasaisena suhdanteista riippumatta. Essity on hyvä esimerkki hitaasti kasvavasta perustarpeita tarjoavasta yhtiöstä.
Syyt miksi yhtiö kiinnostaa juuri nyt:
Osake pärjäisi suhteellisen hyvin laskumarkkinassa
Yhtiö raaka-aineiden kulut ovat laskussa ja näkyvät viiveellä tuloksessa.
Yhtiön pääomistaja Industrivärdet, yhtiön johto(turhan vähän toki) sekä yhtiö itse ostaa Essityn osakkeita.
Yhtiöllä käydään kauppaa tasoilla, joilla usein private equity rahasto napsii pois vakaita vähävelkaisia yhtiöitä. Lundbergien sijoitusyhtiö Industrivärdet toki voi yksin torpata minkä tahansa kaupan. Mutta yhtiöllä on liian pienen velkamäärän takia resursseja ostaa omia osakkeita tai kasvattaa osinkoa.
Yhtiön arvo olisi luultavasti suurempi, jos se jakaisi noin yhtä suuret ammattituotteiden ja kuluttajatuotteiden segmentit erillisiksi listatuiksi yhtiöiksi tai myisi osia pois. Etenkin sairaalatuotteet yleensä hinnoitellaan isommilla kertoimilla.
Ongelmia osakkeessa:
Tulosmarginaali on kaikkien aikojen korkeimmalla tasolla, joten siinä tuskin on paljon parannettavaa. Jossain määrin katetta on parannettu volyymien kustannuksella.
Covidin jälkeisten kovien kasvulukujen jälkeen viime vuonna ja tänä vuonna liikevaihto kutistuu hieman. Raaka-aineiden hinnat ovat tulleet alaspäin, joten on luonnollista, että lopputuotteidenkin hinnoissa on painetta.
Tässä vielä Essityn P/E (sininen) ja EV/EBITDA tunnuslukujen kehitys.
Kuva
Samalla yhtiön velkaisuus suhteessa käyttökatteeseen on laskenut liian alhaiseksi (<1) näin vakaalle yhtiölle. Tämä tarkoittaa ruutia omistajien palkitsemiseen tai yrityskauppoihin.
Kuva
Yhtiön vallihauta on rajallinen suhteessa P&G:n ja Kimberly Clarkkiin. Mutta se on kuitenkin kolmanneksi suurin peluri hygienia-kategoriassa, jolloin suuruun tuo tiettyjä etuja. Paras verrokki Kimberly Clark suuntautuu enemmän Yhjdysvaltojen kuluttajamarkkinoilla; Essity taas globaalimmin ja enemmän ammattituotemarkkinoille. Aiemmin Essityn arvostusero oli pienempi, mutta viime vuosina kasvanut suureksi. Näistä kahdesta Essity on kasvattanut tulostaan selkeästi vauhdikkaammin. Kimberly Clark kertoimetkin ovat muuhun markkinaan nähden mielestäni aika ok:t. Mutta erokin on aika valtava. Jos Euroopan talous heräisi puolustus- ja infrapakettien myötä, niin Essity voisi siitä kuitenkin hyötyä ison Eurooppa-painon takia.
Kuva
Entä kasvu ja tulevaisuus?
Aikuisten markkina tulee kasvamaan paremmin kuin vauvojen (joka kasvanee sekin kehittyvien markkinoiden vaurastuessa). Väestöpommi sataa Essityn laariin. Ei valtavasti, mutta niin, että jatkossa yhtiöllä on hyvät edellytykset kasvaa kansantaloutta nopeammin. Jos tällaista ja taantumat hyvin pärjäävää suhteellisen vähävelkaista yhtiötä saa P/E 12:sta, se on hyvä diili.
Piti ottaa tämän lisäksi pari muutakin firmaa käsittelyyn, mutta en niistä nyt tähän hätään innostunut niin paljon, että ehtisin käyttää tuntikaupalla aikaa perkaamiseen. Ehkä tuloskauden jälkeen.
Tänään DNNGY -38%. Taas tekee Mäkinen voittoa vai? Lainakorko nousi rapsakkaan 360%:n ja osakkeiden muuntamisen alku viivästytettiin yli viikolla. Se riitti ja ostin possan kiinni 23 ja jotain, ja nyt mennään alta 16. Tää ei nyt oikein natsannut. -16 teur. Joskus kun joku positio ketuttaa, on vaan helpompi heittää se helvettiin vaikka olisi positiivinen odotusarvo purra hammasta.
Ei. Ne vaikuttavat karkean yliarvostetuilta. Voisi kuvitella, että kaupallinen läpimurto kestää niin pitkään, että osakkeisiin kerkeää välissä tulla takatalvi, jossa ne menettävät valtaosan arvostaan. En kyllä ole syvällisesti perillä alasta.
Noniin. Reilupeli-kerho kokoontui, ja totesi 5 päivää allokaation antamisen jälkeen, että osakkeet otetaan merkitsijöiltä pois, jotta saadaan isommat merkinnät Dansken parhaille asiakkaille. Viime perjantaina tililleni tulleet osakkeet siis otettiin sieltä pois. Lopputuloksena olen isosti Orstedia shorttina.
Tämä herättää monta kysymystä. Esimerkiksi, millä välittäjällä jatkossa tekisi kauppaa ja kuinka paljon 500 tuntia juristin aikaa maksaa. Päätöshän on luultavasti tehty ajatuksella "antaa pienten kitistä".
Aika selvästi tuossa sanotaan, että että toissijaisen pystyy tekemään, kunhan käyttää merkintäoikeuksia myös uusien osakkeiden merkintään. Jos Nordnet jakaa sijoittajille väärää infoa, vastuu lienee Nordnetin, ei sijoittajan.
Kiitos, lainasin sun kuvaa X:ssä. Aika usein sitten vedotaan, että on sitoutunut lukemaan 300 antiesitteen, ja siellä sivulla xx on mainittu toisin. Sitten luotetaan ehkä siihen, ettei piensijoittajat lähde haastamaan päätöstä muuten kuin keskustelupalstoilla. No katsotaan nyt vielä loppuun asti. Ehkä siellä oikeus ja kohtuus voittaa.
Pitäisi ehkä avata oma ketju aiheelle, mutta Nordnet on alkanut mielestäni näyttää huonommalta ja huonommalta palveluntarjoajalta ja tekisi ihan periaatteen vuoksi mieli vaihtaa palveluntarjoajaa. Markkinatalous ei toimi, jos huonosta palvelusta ei äänestä jaloillaan. Näiden yllä olevien lisäksi itseä hiertänyt se, että sijoituslainan korko nousi kyllä markkinakorkojen noustessa, kuten pitääkin, mutta ei ole sitten laskenut niiden mukana. Ja sitten melko jatkuvasti tulee jonkinlaista töpeksimistä, mikä vielä selitetään harvinaisen huonosti.
Noniin. Reilupeli-kerho kokoontui, ja totesi 5 päivää allokaation antamisen jälkeen, että osakkeet otetaan merkitsijöiltä pois, jotta saadaan isommat merkinnät Dansken parhaille asiakkaille. Viime perjantaina tililleni tulleet osakkeet siis otettiin sieltä pois. Lopputuloksena olen isosti Orstedia shorttina.
Tämä herättää monta kysymystä. Esimerkiksi, millä välittäjällä jatkossa tekisi kauppaa ja kuinka paljon 500 tuntia juristin aikaa maksaa. Päätöshän on luultavasti tehty ajatuksella "antaa pienten kitistä".
Kuva
Itseni ja Nallen kirjojen mukaan ruotsalaisten kanssa sopimusten tekeminen on haastavaa, koska ne iltalypsävät ja rimpuilevat irti sopimuksista siinä toivossa, ettei vastapuoli prosessoi.
Tätä rivoutta en olisi uskonut ruotsalaisvälittäjistäkään. Jotka muutenkin jakavat lähinnä kavereilleen. Olen hyvin tottunut saamaan nollan hyvistä, jos annin järjestäjä on ruotsalainen. Mutta se, että kerrotaan, että sait ja sitten viiden päivän päästä, että et saanutkaan on yli kaiken ymmärryksen. Tai ainakin oikeuden ja kohtuuden.
Mie prosessoisin tämän. Ihan periaatteen vuoksi. Toki 100% vahingonkorvauksella luovuttaisin. Varmaan oikeuspaikka on Tukholma ja sieltä saa pätevän juristin jotain 7000 SEK/tunti. Itse asiassa voisi yrittää prosessoida Helsingissä, kun oman välittäjäsi sivuliike on Helsingissä🤔. Mutta nyt meni ekonomi juristien asiassa turhan pitkälle. Tässä casessa lähtisin kuitenkin hakemaan oikeutta, vaikka voitto näyttäisi varmalta kuin Suomelle talvisodassa.
Itseni ja Nallen kirjojen mukaan ruotsalaisten kanssa sopimusten tekeminen on haastavaa, koska ne iltalypsävät ja rimpuilevat irti sopimuksista siinä toivossa, ettei vastapuoli prosessoi.
Tätä rivoutta en olisi uskonut ruotsalaisvälittäjistäkään. Jotka muutenkin jakavat lähinnä kavereilleen. Olen hyvin tottunut saamaan nollan hyvistä, jos annin järjestäjä on ruotsalainen. Mutta se, että kerrotaan, että sait ja sitten viiden päivän päästä, että et saanutkaan on yli kaiken ymmärryksen. Tai ainakin oikeuden ja kohtuuden.
Mie prosessoisin tämän. Ihan periaatteen vuoksi. Toki 100% vahingonkorvauksella luovuttaisin. Varmaan oikeuspaikka on Tukholma ja sieltä saa pätevän juristin jotain 7000 SEK/tunti. Itse asiassa voisi yrittää prosessoida Helsingissä, kun oman välittäjäsi sivuliike on Helsingissä🤔. Mutta nyt meni ekonomi juristien asiassa turhan pitkälle. Tässä casessa lähtisin kuitenkin hakemaan oikeutta, vaikka voitto näyttäisi varmalta kuin Suomelle talvisodassa.
Kyllä ruotsalaisiin voi luottaa! Mut silti mä jotenkin ajattelen, että aina pitää nostaa meteli, niin vähän edes nousee kynnys tehdä huonot.
