HanTsiip kirjoitti:

Voi se hullua olla, mutta kyllä siinä logiikkaa on.

Kärsin vissin jo hallitsijasyndroomasta, kun itseäni lainaan. Kohta puhun varmaan itsestäni monikon kolmannessa persoonsassa. Mutta, tämä veroasia ei nyt jättänyt rauhaan minua ollenkaan. Onko Vanhasen ajatus jopa hullun nerokas?

Lähdetäänpä liikkeelle siitä, että olet valtio. Sinulla on pari hyvää korttia taloudellisessa mielessä, voit kerätä veroja ja ottaa velkaa ja jaksottaa näitä. Tavoitteena näillä sitten optimoida yleistä hyvinvointia maksukyvykkyyteen nähden.

Olet sitä mieltä, että taloudellinen lisäarvo valtiossasi tapahtuu huomattavalta osin yritysten kautta. Pienten, suurien ja keskisuurten.

Valtiona olet kohdannut taloudellisen kriisin, jonka seurauksena taloudellisen lisäarvosi tuottajat ovat aika pahassa jamassa, pääomat ovat huvenneet. Aika neuvoton olo on itselläkin. Jos ei siellä yrityksissä keksitä, miten tästä noustaan, niin missä sitten? Perkele, jos tässä tulee vielä päälle yritysten konkurssiaalto, mehän olemme ihan kusessa. Schumpeteriläinen ydinpommi.

Elvytysvelkaa voisi ottaa, mutta miten sen saisi kohdistettua siten, että tämä valtion selkäranka vahvistuisi ja että elvytys kohdistuisi sen elinkelpoisiin nikamiin. ELY-keskuskset ja Business Finland nyt ainakin on pois suljettu vaihtoehto, niiden varojen jakamisesta tulee nyt aina haloo. Jotenkin pitäisi saada niille, jotka sitä tulosta pystyy edes jonkin verran tekemään. Keinovalikoimassa lainsäädäntö ja verotus.

Tämähän on tietynlaista lokaalia optimointia, ei tässä koko maailmaa ehdi pelastamaan. Omistajien kautta suoraan ei siis onnistu, ne kun ovat milloin missäkin ja tuppaavat enemmän harrastamaan globaalia optimointia.

Mitä sinä tekisit?

Kaiken huomion keskittyessä koronapandemian hoitoon, on moni muu yhteiskunnallinen ongelma jäänyt pimentoon. Otetaan nyt vaikka sukupuoliteitse levittyvät taudit. Yksi hyvin yleinen ja vakava sukupuoliteitse tarttuva tauti on elämä. Siihen kuolee lopulta täydet 100% sairastuneista ja lisäksi taudilla on myös suuria vaikutuksia ilmastoon. Koronan ja ilmastonmuutoksen hengessä olen luonnostellut tarvittavia toimenpiteitä tämän taudin kitkemiseksi maastamme.

Ensimmäisenä hätätoimenpiteenä kondomien käyttö on saatava pakolliseksi kaikille. Kaksi tai useampi päällekkäin tarjoaa paremman suojan kuin yksi. Pakollisuus tulisi koskea myös ehkäisypillereitä. Sosiaali- ja terveysministeriön ohjauksella maamme eturivin ohjelmistoyhtiöiden pitäisi pikimmiten toteuttaa ehkäisynvalvontasovellus asennettavaksi kaikkiin älylaitteisiin.

Sosiaali- ja terveysiministeriössä on aloitettava ohjelma seksuaalisten tarpeiden viitteidenkin poistamisesta Maslowin tarvehierarkiasta. Siirtymäkauden aikana kannustetaan ja opastetaan ihmisiä erityisesti sooloseksin pariin. Kaalimato kansallistetaan valtiolliseksi virastoksi osaksi ympäristöministeriötä. Ministeriön fokusta tarkennetaan poistamalla nimestä ynnä muuta -osuus. Kauppaneuvos Sanni Ormasteen johdolla uusi virasto alkaa välittömästi neuvottelemaan kansallisen tason välineosto-ohjelmasta. Kolmella tuotekategorialla luultavasti saavutetaan ainakin 70% kattavuus tarpeellisten aukkojen osalta. Tässä vaiheessa ei ainakaan vielä neuvotella venäläisten tavarantoimittajien kanssa. Mikäli saatavuudessa on ongelmia, palataan tähän vaihtoehtoon.

Ravintoloiden aukioloa rajoitetaan entisestään. Huviravintoloiden ikäraja nostetaan 65 vuoteen. Alkoholi kielletään, ja kannabis laillistetaan. Selvitetään rauhoittavien mielialalääkkeiden jakelun helpottamista ja löysätään ylivilkkauden (kuten ADHD) diagnoosikriteereitä, sekä käypä hoito -suosituksia. Selvitetään rauhoittavien mielialalääkkeiden määräämistä pakolliseksi kaikille yli 65-vuotiaille. Synnytyssairaalat muutetaan aborttiklinikoiksi. Selvitetään kastraation toteuttamisen mahdollisuutta kaikille yli 12-vuotiaille.

Kansalaisten valvonnan mahdollisuuksien selvittämiseksi asetetaan työryhmä, jota vetää asiassa aiemminkin ansioitunut Ollilan Jorma. Tavoitteena on toteuttaa MTV3:n, poliisin, poliisi-TV:n ja Veikkauksen yhteistyönä kansalaisten koteihin sijoitetuin kameroin ja anturein tietoihin pohjautuva uusi ”Kansalaisvalvonta” tosi-TV peliohjelma.

Elämän leviämisen etenemisen estäminen tarjoaa valtavia taloudellisia mahdollisuuksia Suomen viennistä riippuvaan kansantalouteen. Esimerkiksi työelämän tuottavuutta voidaan parantaa huomattavasti työaikalainsäädäntöä uudistamalla. Tästä on etelärannassa jo valmiit suunnitelmat, tavoitteet vain kolminkertaistetaan. Suuria mahdollisuuksia on myös asuntorakentamisessa, aluepolitiikassa ja digitaalisuudessa.

Tuossa oli alkua kriittisistä ensimmäisistä toimenpiteistä. Kun ongelmaa pohtii tarkemmin, sieltä löytyy varmasti vielä paljon uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Ennen kuin viisaat päättäjämme etenevät näiden välttämättömien toimenpiteiden osalta, muistakaa, sosiaalisia kontakteja on kaikin tavoin vältettävä, kun haluamme rajoittaa elämän leviämistä.

Tinggeli kirjoitti:

 

HanTsiip kirjoitti:

Ymmärränköhän nyt jotakin väärin, mutta eikö juuri tuollaista ko. 15/25 asetelmalla juuri tavoiteltaisi? Rahaa jäisi enemmän yritysten sisälle, vaikka sitten kannattamattomampiinkin investointeihin.

Eihän yrityksen kannata tehdä huonoja investointeja vain siksi, että rahaa on taseessa ja se on pakko tyrkätä johonkin investointiin (*). Sehän on aivan älytön ajatus. Ja kun raha on jo taseessa, ei siitä enää veroja tarvitse maksaa, vaikka se siellä vuodesta toiseen makaisi tuottamattomana (joka sekään ei ole hyvä). Ja jos raha jää makamaan taseeseen, se vähentää myös valtion verokertymää, kun se ei tuota mitään.

(*) voidaanhan se antaa ulos osakaslainana reunaehdoin tai sitten laitetaan tuottamaan vaikka osakkeisiin.

 

HanTsiip kirjoitti:

Jos kansantalouden tasolla yrityksiin vangiksi jäävä lisäpääoma tuottaa enemmän kuin nolla, sehän karkeasti alkaa olemaan jo kannattavaakin näillä korkotasoilla.

 

Mutta kun se yrityksen taseeseen makaamaan jäävä raha (kassa) ei tuota mitään näillä korkotasoilla.

Höh, juurihan tuossa sanoin, että voi se hullua olla mutta voi siinä ajatella olevan logiikkaa. Kun yrityksiin jää ylimääräistä rahaa, se todennäköisesti alkaa valumaan jossakin vaiheessa valua myös huonommin kannattaviin investointeihin, ei toki kaikilla eikä nyt heti ainakaan välttämättä tappiollisiin.

Yrityksien taseeseen jäävän rahan tuottavuus tai tuottamattomuus ei suoraan riipu korkotasoista. Yritin sanoa, että kansantalouden tasolla ja valtion velan korkotasoilla tuossa on logiikkaa, kun ajattelee että verokertymä kasataan sitten myöhemmin (jos niitä kannattavi investointeja löytyykin ja kasvua saadaan aikaiseksi) tai veloille sanotaan hurlumhei (jos investointeja ei löydykään ja tulee kansantalouden konkurssi, kun kaikkien sukupolvien verokertymät täältä ikuisuuteen ei riitä kansantalouden velkojen maksuun).

Hynägrande kirjoitti:

No tuota, täällä von Hynägranden vapaavaltiossa...

...näyttäisi olevan asiallinen roti maininkien suhteen. Tuo Maslow oli hyvä muistutus, täytyypä pyöritellä sitä vielä uudemman kerran. Hintojen halpuuden suhteen meillä näyttää vapaavaltion kanssa olevan pientä näkemyseroa, täytynee oravanpesässä sitäkin miettiä taas yhdestä uudesta näkökulmasta. Menestystä sinne vapaavaltioon! Vapaus on kuitenkin se suurin rikkaus.

Aki kirjoitti:

Jos osinkoa jakamaton yhtiö pääsee Vanhasen esityksen mukaisesti 15 prosentin verokannalla ja osinkoa jakava 25 prosentilla, lopettaa sijoitusyhtiöni osingonjakamisen kokonaan. Sen sijaan, että sataprosenttisesti omistamani yhtiön rahat siirretään henkilökohtaiselle tililleni ja sitten siirretään yritykseen takaisin, tämä tilisiirto ja sen verotus jätetään väliin.

Ymmärränköhän nyt jotakin väärin, mutta eikö juuri tuollaista ko. 15/25 asetelmalla juuri tavoiteltaisi? Rahaa jäisi enemmän yritysten sisälle, vaikka sitten kannattamattomampiinkin investointeihin. Kaikki yritykset eivät toki tuota ideaa voisi toteuttaa vastaavalla tehokkuudella kuin pörssiin hinnoittelupalveluja ja likviditeettiä tarjoava yritys. Joten kanstantaloudellisesti investointeihin ei päätyisi ehkä ihan yhtä paljoa kuin tarpeen olisi.

Vuosittaisen verokertymän ongelma voidaan hoitaa velanotolla, kuten tähänkin asti. Jos kansantalouden tasolla yrityksiin vangiksi jäävä lisäpääoma tuottaa enemmän kuin nolla, sehän karkeasti alkaa olemaan jo kannattavaakin näillä korkotasoilla. Vaihtoehtoisesti/lisäksi jotenkin tulevaisuudessa muutetaan verotusta, ettei tuosta mahdollisesta lisätuotosta yrityksiin tai omistajille sitten mitään lopulta jää.

Jos sitten käy totaalihuonosti, niin kaipa nuo valtionvelat voi jättää maksamattakin. En oikein tiedä onko oikeudellisesti pätevää kanittaa vielä syntymättömiä.

Voi se hullua olla, mutta kyllä siinä logiikkaa on.

Minulla on ongelma (muukin kuin virhe ohjelmoinnissa). Elämänpelkoni kiihdyttämänä ostin Veijo Börsin osto- ja myyntiliikkestä sinne jo useampaan kertaan kauppaamani kaniturkin takaisin. Olen nyt havainnut, että ostamani kaniturkki ei lämmitä ja siinä ei nukuta hyvin öisin. Väitetysti se oli alennuksessa, mutta havaintojeni mukaan viime aikoina varsinaisesti Veijon liikkeessä ei ALE-tavaraa ole ollut tarjolla. Kiinteistökeisaki on sitä mieltä, että kauppa on hyvä ja että pikkuoravien kannattaa varautua tumman talven varalle betonielementeillä pystyyn ja poikittain. Eihän pikkuorava Keisareiden viisauksista paljoa ymmärrä, mutta Keisareita tulee kuunnella, varsinkin jos ne uhmaavat kolikonheittoa. Toveri VonAatelisen huolien pohjalta yritin perehtyä kaniturkin karvoihin tarkemmin itsekin. Tavasin kanitarhan kymppien profetioita, ja voi IFRSKELE, minun sisälukutaidolla näyttäisi heidän odottavan, että EPRAt juoksee jatkossakin kaakkoon, kuin konsanaan seeprat Afrikan tasangoilla leijonalauman alta.

Se ongelma. Mistä köyhä pikkuorava löytää jokseenkin kassavirtaa tuottavaa likvidiä reaaliomaisuutta tumman talven varalle, kun Veijon hullut päivät näyttävät vaihtuneen batshitcrazy hulluihin päiviin? Kuinka muut köyhät pikkuoravat ovat ratkaisseet tämän ongelman, vai eikö tätä ongelmaa esiinny muualla kuin tämän pikkuoravan pesässä? Lämmittääkö Kaniturkki ja tuleeko uni paremmin, jos siihen kietoutuu useamman kierroksen?

KPV kirjoitti:

Kuten kaikki (toivottavasti) tietävät on liikekiinteistön arvo yksinkertaisuudessaan nettotuotto / tuottovaade. Tästä päästäänkin sitten siihen mielenkiintoiseen ja näkemystä vaativaan kohtaan. Noususuhdanteessa perinteisesti korot nousevat (= tuottovaade kasvaa jos oletetaan equity - interest spreadi vakioksi)  eli nimittäjä kasvaa. Samaan aikaan myös vuokrissa on inflaation perustuvaa hinnannousu painetta ja myös tilan kysynnän kasvusta johtuvaa nousupainetta (= osoittaja kasvaa). Lopullinen arvonmuutos riippuu näiden tekijöiden muutosnopeudesta sekä alan yleisistä trendeistä (esim. kauppakeskuskiinteistöjen tuottovaateiden trendinomainen nousu). 

Tätähän minä alun perin kysyin, johon vastaus oli "oletan ainakin tuottojen olevan huonoja". Luin tämän siten, että yhtiön (vuokra)tuottojen arvioidaan olevan huonoja, jota en siis korkojen noustessa ihan ensimmäisenä ajattelisi. Ehkä hän tarkoitti sijoittajan tuottoja? Koko pointti oli tietysti vertailla eri tyyppisten sijoitusten tuottoja korkojen mahdollisesti noustessa ja mikä niihin vaikuttaisi korkojen noustessa. Tai tässä todennäköisemmässä skenaariossa, missä ne eivät nouse ja seinää päin ajamisen vauhti vain kiihtyy.

KPV kirjoitti:

Ei ole myöskään ristiriitaista nostaa esiin oman sijoituksensa keskeisintä riskiä. Tämähän on erittäin johdonmukaista ja jopa suotavaa, ja implisiittisesti siitä on luettavissa se, että korkojen nousuun ei uskota. Miksi muuten tietoisesti tekisi samala/isommalla riskillä pienempää tuottoa? Tässä toiminnassa kaiketi pitäisi ainakin jollain tavalla olla kyse odotusarvon maksimoimisesta, eli jos Aki omalla näkemykselleen pitää korkotason nousua epätodennäköisenä, niin sen vaikutus lopulliseen EV on tällöin mitätön, koska todennäköisyys = vaikutus tuskin on äärettömän negatiivinen. Tässä kohtaa itseasiassa itse sorrut epäjohdonmukaisuuteen, koska mainitset "olkoonkin että esitetty skenaario olisi maltillinen", koska tiedostat ainakin tekstin perusteella asian, muta hyökkäät silti sitä vastaan.

Tämä on tietysti selvää, mutta sinä puhut nyt eri asiasta. Kysehän oli siitä, mitä tehtäisiin korkojen noustessa. "Ottaisin pataan" sijaan minusta loogisempaa olisi sanoa, ceteris paribus, vaikkapa että "korkojen todella uhatessa nousta tuottojen näkökulmasta vaihtaisin sitten vaikka indeksiin". Ei tietysti koskaan sanoisi niin ja onhan mahdollista, että olisi siinä vaiheessa sitten jo myöhäistä.

KPV kirjoitti:

Akilla tietysti on ollut ja varmasti tulee olemaan heikompia kolumneja, mutta ei tämä kyllä ollut yksi niistä.

Eihän tässä ole nyt mitään järkeä. Itse(kin) olen vänkääjä henkeen ja vereen aina ärsytykseen asti, mutta tämä nyt lähinnä näyttää siltä, että olet eri mieltä rokotekommenteista ja yrität sen takia löytää (väkisin) kolumnista lokaa. 

Totta tämäkin, tästähän alun perin esitin vastaan. Triggeröidyin erityisesti kohdasta "joku koronapassi onkin sitten lillukanvarsia". Jo se kohta yksinomaan ansaitsisi metrimäärin "keskustelua". Kansalaisten tietojen ylenmääräinen kerääminen ja keskittäminen ei ole hyvästä, kysykää vaikka II maailmansodan aikaisilta Hollantilaisista heidän silloisen väestötietojärjestelmänsä auvoisuudesta.

Turms kirjoitti:

 

HanTsiip kirjoitti:

Vaikea ostaa koronarokotemyönteisyyttä samoilta tahoilta, kun oikea reaktio näissä tapauksessa on lähinnä varmistimen poistaminen.

 

Vaikea keksiä mitään nolompaa kuin väkivaltafantasiointi Alabaman malliin. Mitä eduskunta edellä, sitä pienet perässä.

Voi Turms. https://www.youtube.com/watch?v=peFnnb5Mtwc

Aki Pyysing kirjoitti:

 

HanTsiip kirjoitti:

 

Aki Pyysing kirjoitti:

Tämä pohjautuu näkemykseeni, että eurokorot eivät nouse merkittävästi ja kiinteistöjen tuottovaateet taloudellisen tilanteen vakiinnuttua laskevat…Jos EKP jostain miulle käsittämättömästä syystä päästää eurokorot nousemaan selvästi, ottanen lähivuosina pataan indeksiltä ihan huolella.

 

Odotatko siis kiinteistösijoitusten tuottovaatimusten kohoavan enemmän korkojen noustessa kuin (indeksiin sisältyvien) kasvuosakkeiden tuottovaatimusten, koskapa arvioit häviäväsi indeksille korkojen noustessa. Jotenkin itse perstuntumalta ajattelen, että korkojen noustessa lähiajan kassavirrat olisivat tärkeämpiä kuin kaukaisuuden tulevaisuuden.

 

Odotan ainakin tuottojen olevan huonoja. Korkojen noustessa (yli aiempien korko-odotusten) löytyy voittajayhtiöitäkin, mutta kiinteistösijoitusyhtiöitä ne eivät ole. Toki korkojen nostessa kaukaa diskontattujen tuottojen arvo ottaa osumaa, mutta siellä puolella, missä ollaan enimmäkseen uskon varassa, usko voi paremmin kestää korkojen nousua.

Eikö ainakin liiketiloja vuokraavien kiinteistöyhtiöiden pitäisi saada kassavirtaa paremmin korkea- kuin matalasuhdanteessa? Vai voiko korkojen nousun ajatella liittyvän muuhun kuin taloudellisen toimeliaisuuden lisääntymiseen?

En myöskään ymmärrä tuota ”ottanen pataan indeksiltä ihan huolella”. Mikset sitten vaihtaisi indeksiin? Tässä on nyt kyllä virhe. Ei samassa sijoituskolumnissa voi haukkua erilaisen riskiprofiilin omaavia sijoittajia laskutaidottomiksi idiooteiksi ja sanoa pitävänsä kiinni markkinatuoton alittavassa portfoliossa ilman kunnon perusteita, olkoonkin että esitetty skenaario olisi marginaalinen. Loogisia epäjohdonmukaisuuksia voi esittää vain kolumnien välillä. Koska kolumni ei täytä laatuvaatimuksia, haluan purkaa kaupan. Vaadin kolumniin käyttämäni ajan takaisin. Sopuratkaisuna tarjoan: seuraavan viiden kolumnin aikana teidän on toimitettava vähintään yksi timanttinen kirjoitus, ja jatkossa loogiset epäjohdonmukaisuudet pidetään kolumnien välillä, kuten tähänkin asti. Uskon, että kuluttaja-asiamies on samaa mieltä kanssani.

Aki Pyysing kirjoitti:

Tämä pohjautuu näkemykseeni, että eurokorot eivät nouse merkittävästi ja kiinteistöjen tuottovaateet taloudellisen tilanteen vakiinnuttua laskevat…Jos EKP jostain miulle käsittämättömästä syystä päästää eurokorot nousemaan selvästi, ottanen lähivuosina pataan indeksiltä ihan huolella.

Odotatko siis kiinteistösijoitusten tuottovaatimusten kohoavan enemmän korkojen noustessa kuin (indeksiin sisältyvien) kasvuosakkeiden tuottovaatimusten, koskapa arvioit häviäväsi indeksille korkojen noustessa. Jotenkin itse perstuntumalta ajattelen, että korkojen noustessa lähiajan kassavirrat olisivat tärkeämpiä kuin kaukaisuuden tulevaisuuden.