Ajattelin ensin äänestää ekalla kierroksella taktisesti Haavistoa, ettei Halla-aho vaan pääsisi jatkoon ja sitten Stubia toisella. Siinä olisi kuitenkin pieni riski, että Haavisto menisikin toisella kierroksella keräämään vasemman laidan ja naisten äänet niin paljon, että voittaisi Stubin. Äänestinkin siksi nyt taktisesti Halla-ahoa ensimmäisellä, koska sillä tavalla varmistuu Stubin murskavoitto ja presidenttiys kaikkein varmiten toisella kierroksella.✌️
Tämä logiikka ei nyt ihan auennut. Pelkäsitkö siis että Haavisto saa yli 50% ekalla kierroksella ja/tai ajattelitko että Stubb saa yli 50% ekalla kierroksella?
Tässä taktikoidaan tietysti toiselle kierrokselle pääseviä. Ja kun on kerrottu että Stubb voittaa varmasti Halla-Ahon toisella kierroksella niin Stubbin kannattaja äänestää inhokkiaan Halla-Ahoa ensimmäisellä kierroksella jotta tämä pari olisi toisella kierroksella. Tämä on täysin looginen ja hyvä taktiikka. Ainoa mikä voi mennä vikaan on että Stubb ei pääsisikään toiselle kierrokselle vaan siellä olisi Haavisto ja Halla-Aho. Sitten vaan arvioimaan todennäköisyyksiä.
Taisi kärkikaksikko jo ratketa ennakkoäänissä. Veikkaan kakkoskierrosta 60-40 Stubille. Voisi tulla suurempikin ero, koska PS, Aaltola, KD ja RKP äänet varmasti menee Stubille, mutta ehkä kiihkeimmät fasistisuurmestarin kannattajat jäävät kotiin nukkumaan toisella kierroksella.
Taisi kärkikaksikko jo ratketa ennakkoäänissä. Veikkaan kakkoskierrosta 60-40 Stubille. Voisi tulla suurempikin ero, koska PS, Aaltola, KD ja RKP äänet varmasti menee Stubille, mutta ehkä kiihkeimmät fasistisuurmestarin kannattajat jäävät kotiin nukkumaan toisella kierroksella.
Taitaa fasistisuurmestarin kannattajia olla liikkeellä kun miinuksia tällaisetkin viestit kerää isosti.
Andersson ja Urpilainen siirtyy Haavistolle, isompi osa Rehniltä Haavistolle. Osa PS varmaan myös, jos jaksavat äänestää. Osa ei siedä Stubbia. Veikkaan 56-44
Näin jälkikäteen on tosi sääli, miten Rehnin kampanjakoneisto feilasi joulukuun ja oikeastaan koko kampanjan. Lopputulos on varsin kova, huomioiden että taktinen äänestäminen vei tulosta heikompaan suuntaan.
Rehn olisi ollut paras presidentti. Nyt pitää tyytyä kolmosehdokkaaseen Stubbiin.
Rehn itsekin on minusta vähintään osasyyllinen. Ylirauhallinen argumentointi sopii melko huonosti yhdeksän hengen tenttiin, jossa pitäisi erottua muista. Erityisesti jos/kun on takamatkalla. Vaikka tämä toki taitaa olla Rehnin aito persoona. Joka minusta, tämä tilanne poislukien, on hyvä.
Urpilaisen kampanjasta taas jäi maku, jossa oli suostuttu tekemään palvelus demareille asettumalla ehdolle, kun muuta ei löydetty, mutta haluttiin olla kuitenkin varma ettei tulla valituksi...
Jos vaihtoehdot ovat olla oikeassa sanoen rumasti tai olla väärässä kaikkia miellyttävällä sanomalla - ainakin minä valitsen ensimmäisen.
"Oikeassaolo on tässä tapauksessa ilmeisesti sitä, että on samaa mieltä kanssasi. "
Mielipiteistähän tässä useimmiten on kysymys, mutta myös ajan kuluminen paljastaa oliko henkilö oikeassa vai väärässä.
Mskomu tuossa edellä ansiokkaasti kertoi kuinka Halla-aho on ollut valtavirtaa vastaan oikeilla jäljillä - mielipide toki tämäkin.
Sen sijaa Stubin kristallipallo näyttäisi olevat huollon tarpeessa, (mielipide tämäkin):
"Kreikka maksaa kaikki velkansa, joka muuta ajattelee on Pölhöpopulisti."
"Turkki on valmis Eu-jäseneksi."
"Venäläisille pitää antaa viisumivapaus"
"Nord Stream on rauhanputki."
"Sormen heristelyt "Russofobeille".
Seuraavat sen sijaan eivät ole mielipideasioita.
Hän "opasti" Trumppia kertomalla että "Ruotsi on yksi maailman turvallisimmista maista."
"Jos Brexit tulee, näemme sellaisen pörssilaskun että finassikriisi on pientä sen rinnalla."
En ihmettele, että kansa valitsee Stubbin presidentiksi. Enemmän ihmettelen sitä että Kokoomus on valinnut hänet ehdokkaakseen - puolueella olisi ollut erinomaisia ehdokkaita useampiakin.
En ihmettele, että kansa valitsee Stubbin presidentiksi. Enemmän ihmettelen sitä että Kokoomus on valinnut hänet ehdokkaakseen - puolueella olisi ollut erinomaisia ehdokkaita useampiakin.
Tuossa on kysymys ja vastaus samassa kappaleessa: siksi, että arvelee kansan valitsevan Stubbin presidentiksi. Tästä voi kohtuullisen varmasti päätellä, että peruste on saada toinen kokoomuslainen presidentti keinoja kaihtamatta. Tässäkin ajan kuluminen paljastaa oltiinko oikeassa vai väärässä.
Eilisistä numeroista voi johtaa, että arviolta puolet voi pitäytyä alkuperäisessä ehdokkaassaan ja noin puolet äänestää sitä vastaan, jotta ehdottomasti ei halua valituksi. Tässä oletan, että taktisia äänestäjiä oli ensimmäisellä kierroksella molempiin suuntiin suurin piirtein yhtä monta. Äänestysprosentti tulee pienenemään, koska perussuomalaisilla väitetään olevan huomattavia vaikeuksia valita tarjolla olevista vaihtoehdoista hyvässä tai pahassa.
Tuo "keinoja kaihtamatta" vähän särähtää korvaan. Eiköhän jokainen puolue aseta sellaisen ehdokkaan, jolla näkee olevan parhaat mahdollisuudet voittaa?
Tuo "keinoja kaihtamatta" vähän särähtää korvaan. Eiköhän jokainen puolue aseta sellaisen ehdokkaan, jolla näkee olevan parhaat mahdollisuudet voittaa?
Ehkä Suomessa tätä näkyy vähemmän, kun puolueita on enemmän, mutta onhan täälläkin puolueiden sisällä erillisiä blokkeja, jotka taistelevat puolueen sisällä ja haluavat toki oman ehdokkaansa puolueen keulakuvaksi. Ehkä tätä näkyy vähemmän presidentinvaaleissa, mutta kuitenkin. Kärjistetysti ei ole iloa, jos oman puolueen ehdokas voittaa, jos se oli oman puolueen väärän blokin tyyppi. Esim. kokoomuksessa tämän voisi nähdä koti-uskonto-isänmaa vs urbaanit liberaalit.
Tuo "keinoja kaihtamatta" vähän särähtää korvaan. Eiköhän jokainen puolue aseta sellaisen ehdokkaan, jolla näkee olevan parhaat mahdollisuudet voittaa?
Tuskin asettaa. Pienemmät tekijät tyyliin vasemmistoliitto, joilla on käytännön minimaalisen saumat, asettanevat usein sellaisen joka parhaiten pystyy puolueen "yleistä" viestiä välittämään. Tuskin Harkimokaan oli liikkeellä presidentinvaalit vaan seuraavat eduskuntavaalit mielessään. Näin ainakin kuvittelisin. Ja esim Livin mahdollisuudet taisivat olla 0,0002% luokkaa. Jos olisivat halunneet asettaa/asettua sen taakse, jolla on mahdollisuudet olivat valinneet tällä kertaa Haaviston heti lähtöön. Pekka kuitenkin on se, joka Vasemmistoliiton äänistä tulee nyt viemään leijonanosan.
Haaviston kerroin nousi aika odotetusta gallupista kympistä yhteentoista.
Pekan mahdollisuudet voittoon perustuvat Ticon täydelliseen tunaroimiseen nyt juostavilla kalkkiviivoilla, joten vedonlyöntipörssi antaa tähän noin kymmenen prosentin mahdollisuuden. https://t.co/m86slpFXDc
Yksi aita ylitettynä Stubb-longilla, eli HS-gallup, joka oli auringonvarmasti tulossa. Mutta ei tiedetty milloin ja jos mie olisin Hesari, en kertoisi miekään. Gallupeja tulee varmaan vielä muitakin, Keskisuomalaiselt ja Yleltä nyt ainakin. Alan vähän olla kannalla, että jos Stubb ei esittele moloaan telkkarissa, voitto sieltä tulee. Duudsoneihin voisi ehkä olla varaa jo mennä. Helsingissä asuvat ovat helposti vaarassa kuplautua Pecca-ilmiöön, jota vielä HS parhaansa mukaan yrittää pönkittää. Mutta mie en oikein näe Suomen valitsevan kahdesta arvoliberaalista kv-suuntautuneesta sitä vasemmistolaisempaa homoa. Tätä ei tosin kuulemma saisi sanoa telkkarissa, kun pohditaan vaalien tuloksia. Nuo sananvapauden rajoittajaraukat eivät edes ymmärrä olevansa persujen kannatuksen takana paljon enemmän kuin työmies Putkonen. Ja Putkonen jäi jo eläkkeelle, mutta nämä jaksavat yrittää saada cis-cas-cus -kieltä peruslakiin.
No, tilanne on tietysti eri sellaisille puolueille, joiden ehdokkaalla ei ole käytännön mahdollisuutta voittoon. Silloin kisaan lähdetään hakemaan julkisuutta eikä voittoa ja ehdokasasettelun prioriteetit on sitten muualla. Eipä silti, oliko tuolla nytkään yksikään puolue liikkeellä muulla kuin "ykköstykillään"? Määrittelen tähän nyt varmuuden vuoksi, että tarkoitan tällä ehdokasta, jonka arvelivat saavan eniten ääniä. Kokoomuksessa Valtonen taitaa jakaa liiaksi mielipiteitä, Häkkänen ei tainnut edes tarjoutua ehdolle (ellei kulississa blokattu) ja on ehkä vielä vähän liian nuori tähän kisaan (tällä taas tarkoitan sitä, että osa kansasta haluaa kokeneen presidentin, harva haluaa ehdottomasti nuoren ehdokkaan). SDP tulee lähinnä mieleen, olisiko sieltä löytynyt parempaa ääniharavaa. Ehkä ei.
Mutta mie en oikein näe Suomen valitsevan kahdesta arvoliberaalista kv-suuntautuneesta sitä vasemmistolaisempaa homoa. Tätä ei tosin kuulemma saisi sanoa telkkarissa, kun pohditaan vaalien tuloksia. Nuo sananvapauden rajoittajaraukat eivät edes ymmärrä olevansa persujen kannatuksen takana paljon enemmän kuin työmies Putkonen. Ja Putkonen jäi jo eläkkeelle, mutta nämä jaksavat yrittää saada cis-cas-cus -kieltä peruslakiin.
Mä oon saanu esim viimekuukausina yhden riidan aikaan, kun kerroin (itseäni vähän nuoremmalle) tyypille, että "transu" ei ole hyvä sana käyttää transsukupuolisista. Siis, vanha pilkkanimi transvestiiteille, toki on tyhmää kinkshameta ketään, mutta tässä tulee kaksoisloukkaus kun vielä sekotetaan transsukupuolisuus ja transvetismi, ja lisäksi kuulija usein olettaa että ne sekotetaan tahallaan.
Olin olettanut, että kyseessä olis ollu rehellinen tietämättömyys, ja että ihminen ei tahallaan olis halunnu loukata ketään. Noh, sen sijaan kyse oli jostain, mistä tämä henkilö ei missään nimessä halunnut luopua.
Tämä vaikuttaa tilanteelta, jollaisia Aki usein kuvaa. Ja jos ei ole, niin hyvä, mutta itse ainakin koen näiden postausten terän hiukan kohdistuvan omaan toimintaani - olenhan ärhäkäs ja aika "woke". Ja voi tosiaan olla että tämäkin henkilö lipsahti askeleen persumpaan suuntaan koska kohtasi tämmöisen ikävän vastareaktion, eli lisäsin persujen kannatusta. Ja tekisin saman uudestaan. Koska vaikka tämmösellä toiminnalla on vastareaktionsa, niin koen sen myös välttämättömäksi - silläkin on hinta että ihmisiä kiusataan, ja lisähinta sillä, että ihmiset näkevät että kukaan ei siihen puutu.
Tämä vaikuttaa tilanteelta, jollaisia Aki usein kuvaa. Ja jos ei ole, niin hyvä, mutta itse ainakin koen näiden postausten terän hiukan kohdistuvan omaan toimintaani - olenhan ärhäkäs ja aika "woke".
Ei kohdistu siun toimintaan millään lailla. Ärhäkäs olet, mutta et imo woketa sanan huonossa merkityksessä käytännön lainkaan. Tosin kun kerran koet noin, sitten se on sanan huonossa merkityksessä woke-piireissä minun virheeni ja miun pitäisi pukeutua tuhkaan ja ripotella säkkiä päälleni. Jätän kuitenkin tekemättä tälläkin kertaa.
No, tilanne on tietysti eri sellaisille puolueille, joiden ehdokkaalla ei ole käytännön mahdollisuutta voittoon. Silloin kisaan lähdetään hakemaan julkisuutta eikä voittoa ja ehdokasasettelun prioriteetit on sitten muualla.
Tässä olisi kyllä mielestäni paikka uusia presidentin vaalin konseptia. Puolueilta automaattiset paikat pois ja sisään vain valitsijayhdistyksen kautta.
Nyt on katsojillekin (äänestäjille) aika raskasta seurata 10 hengen tenttejä, kun siellä turhat ehdokkaat kailottaa puolueagendaansa ilman huolta toisesta kierroksesta.
Taisi kärkikaksikko jo ratketa ennakkoäänissä. Veikkaan kakkoskierrosta 60-40 Stubille. Voisi tulla suurempikin ero, koska PS, Aaltola, KD ja RKP äänet varmasti menee Stubille, mutta ehkä kiihkeimmät fasistisuurmestarin kannattajat jäävät kotiin nukkumaan toisella kierroksella.
Taitaa fasistisuurmestarin kannattajia olla liikkeellä kun miinuksia tällaisetkin viestit kerää isosti.
Andersson ja Urpilainen siirtyy Haavistolle, isompi osa Rehniltä Haavistolle. Osa PS varmaan myös, jos jaksavat äänestää. Osa ei siedä Stubbia. Veikkaan 56-44
Tuota Rehnin äänestäjien siirtymistä Haavistolle olen kuullut monesti viime päivinä. Mihin tämä ajatus perustuu?
Gallup data kertoo päinvastaista.
Gallupin mukaan valtaosa Li Anderssonia (vas) ja Jutta Urpilaista (sd) ensimmäisellä kierroksella äänestäneistä äänestäisi Haavistoa. Stubbia äänestäsi noin kymmenesosa Anderssonia äänestäneistä ja kolmasosa Urpilaista äänestäneistä.
Valtaosa Olli Rehniä (kesk) ja Halla-ahoa (ps) äänestäneistä tukisi Stubbia. Kolmasosa Rehniä äänestäneistä harkitsee HS:n mukaan Haaviston äänestämistä, ja Halla-ahoa äänestäneistä vajaa viidesosa.
No, tilanne on tietysti eri sellaisille puolueille, joiden ehdokkaalla ei ole käytännön mahdollisuutta voittoon. Silloin kisaan lähdetään hakemaan julkisuutta eikä voittoa ja ehdokasasettelun prioriteetit on sitten muualla.
Tässä olisi kyllä mielestäni paikka uusia presidentin vaalin konseptia. Puolueilta automaattiset paikat pois ja sisään vain valitsijayhdistyksen kautta.
Nyt on katsojillekin (äänestäjille) aika raskasta seurata 10 hengen tenttejä, kun siellä turhat ehdokkaat kailottaa puolueagendaansa ilman huolta toisesta kierroksesta.
Tietysti kyseessä on periaatteellisesti suuri muutos, mutta jos välikysymyksen esittämiseen tarvitaan 20 kansanedustajan tuki voisi presidentinvaaleihin laittaa saman rajan sen sijaan että riittää jos on eduskuntapuolue. Siinä sitten voivat pienpuolueet lähteä jonkun taakse, tehdä yhteiskampanjan tai lähteä keräämään kannattajakortteja.
No, tilanne on tietysti eri sellaisille puolueille, joiden ehdokkaalla ei ole käytännön mahdollisuutta voittoon. Silloin kisaan lähdetään hakemaan julkisuutta eikä voittoa ja ehdokasasettelun prioriteetit on sitten muualla.
Tässä olisi kyllä mielestäni paikka uusia presidentin vaalin konseptia. Puolueilta automaattiset paikat pois ja sisään vain valitsijayhdistyksen kautta.
Nyt on katsojillekin (äänestäjille) aika raskasta seurata 10 hengen tenttejä, kun siellä turhat ehdokkaat kailottaa puolueagendaansa ilman huolta toisesta kierroksesta.
Tietysti kyseessä on periaatteellisesti suuri muutos, mutta jos välikysymyksen esittämiseen tarvitaan 20 kansanedustajan tuki voisi presidentinvaaleihin laittaa saman rajan sen sijaan että riittää jos on eduskuntapuolue. Siinä sitten voivat pienpuolueet lähteä jonkun taakse, tehdä yhteiskampanjan tai lähteä keräämään kannattajakortteja.
Näkisin jonkun Hjalliksen tai satunnaisen Väyrysen äänestämisen tosi harmittomana.
Olisi tietysti hauskaa, jos ihmiset joille taktikointi on liian monimutkaista, tai jotka periaatteessa sitä vastustavat, pääsisivät osallistumaan tehokkaasti demokraattiseen prosessiin.
Mutta tärkeintä on joka tapauksessa se, että ei päädytä USA:n tyyppiseen kaksipuoluejärjestelmään - kun siihen päädytään, kansakunta on tuomittu. Kahdella puolueella ei ole insentiiviä välittää demokratian terveydestä, ja on yhtä tehokasta auttaa omaa puolta, kuin vahingoittaa vastapuolta. Ja siinä kohtaa ollaan matkalla rappioon ja sisällissotaan. Itse en tekisi mitään sensuuntaisia liikkeitä kovin herkästi. Toki presidentilla ei ole käytännön mitään väliä, eduskuntavaalit on se ratkaiseva asia jota ei saa pilata, mutta ylimääräiset rajoitukset toivottomien ehdokkaiden asettumisessa presidenttiehdokkaiksi jotenkin tuntuvat tämänsuuntaisilta...
"Olisi tietysti hauskaa, jos ihmiset joille taktikointi on liian monimutkaista"....
Ääniä annettiin 3,4 miljoonaa ja kullakin äänestäjällä oli yksi.
Eiköhän Teillä pojat ole lähtenyt tuo taktinen äänestäminen jo hieman laukalle.
Kerro nyt ihmeessä, miten taktinen äänestäminen on suhteessa joko annettujen äänien tai laillisten äänestäjien määrään? Joo, en nyt toki oikeesti uskonukaan...
Kärkikaksikon selvittyä, Stubbin ja vaimonsa suutelo suut ammollaan kuin virtaheposilla kesti niin pitkään että kameroiden räpsyessä kyseessä tahallinen piiloviestintä.
Pekan ja puolisonsa intensiivinen märkäpussailu olisikin ollut taktisesti viimeisen päälle pahimman luokan virhe, onneksi tyytyivät vain nopean kevyeen haliin, kuin 5 - 0 tilanteessa onnitellaan viimeisellä minuutilla kavennusmaalin tekijää.
Pekka ja Antonio kuvakavalkadissa, 2019 itsenäisyyspäivän linnanjuhlissa, naismaisen siro ja siistitty Antonio ilman maskuliinista partaa olisi vanhoillisesti ajatteleville fossiileille ollut huomattavasti parempi kuin nyt 2024 miehisyyttä tahallisen liikaa korostavassa parrassaan. Sukupuolisessa seksuaalisuuntauksessaan Pekka antaa jatkuvasti ylipaljon eteen vastaehdokkailleen, vaalikampanjaväkensä möhlikin totaalisesti kun ei ollut istuttanut Antoniota parranpoistotuoliin.
Inhokkilistan ykkönen olikin sitten lopulta Hjallis joka sai vähiten ääniä. Vähiten inhotuin oli Stubb, ja toiseksi vähiten inhottu oli Pekkamme.
Toisaalta yhtään galluphaastattelua ei tehty ketä inhoat kysymyksellä, sillä suomalaiset ovat niin fiksua väkeä että suvaitsevat inhoamatta omiaan kuten kaikkialla muuallakin maailmassa oikeaoppiset tekevät, fiksuuden asteestaan riippumatta.
Itse hätkähdin kun presidentinnäköinen Olli jo tappionsa kärsineenä marssi haastatteluun paksun tummasankaiset lasisilmät päässä. Vaikutti että urkin silmälasit oli kaivettu naftaliinista esiin, mutta se oli tuossa vaiheessa jo auttamattomasti myöhäistä.
Inhokkilistan ykkönen olikin sitten lopulta Hjallis joka sai vähiten ääniä. Vähiten inhotuin oli Stubb, ja toiseksi vähiten inhottu oli Pekkamme.
Tämän toki tiedätkin, mutta vaaleissa, joissa voi äänestää vain yhtä ja on enemmän kuin kaksi ehdokasta, ei tuloksista voi päätellä inhokkilistan osalta mitään.
"Olisi tietysti hauskaa, jos ihmiset joille taktikointi on liian monimutkaista"....
Ääniä annettiin 3,4 miljoonaa ja kullakin äänestäjällä oli yksi.
Eiköhän Teillä pojat ole lähtenyt tuo taktinen äänestäminen jo hieman laukalle.
Kerro nyt ihmeessä, miten taktinen äänestäminen on suhteessa joko annettujen äänien tai laillisten äänestäjien määrään? Joo, en nyt toki oikeesti uskonukaan...
Tätä taktista äänestämistä olen myös itse pohtinut ja tässä taitaa olla tietty näkemysero ja ristiin puhumista havaittavissa.
Mielestäni ero on selkeä näiden skenaarioiden välillä:
a) insinööri-Virtanen analysoi työpisteellään vedonlyöntikertoimia ja toisen kierroksen asetelmia ja toteaa että on fiksua äänestää taktisesti ensimmäisellä kierroksella.
b) Yliopiston dosentti A-Studiossa selostaa vaaliasetelmaa ja kehottaa äänestämään taktisesti, syystä xyz
c) eduskuntapuolueen puheenjohtaja kampanjoi muiden puolueiden äänestäjille korostaen taktista äänestämistä, jotta henkilöä X ei ainakaan valita
Kaikilla on yksi ääni, jolla lopulta on vain häviävän pieni merkitys. Jos kuitenkin voi vakuuttaa massat jostain, voi tällä olla suurikin vaikutus jos marginaalit ovat tiukat.
Totta kai yhden annetun äänen merkitys on häviävän pieni. Noista esimerkeistä vain A kuvaa sitä, muut ovat sitten vaalivaikuttamista ja retoriikkaa, vaikka taktinen äänestäminen mainittaisiinkin.
Pointti oli siis, että jos haluaa saada mahdollisimman paljon irti siitä häviävän merkityksettömästä äänestä, niin taktinen äänestäminen voi siinä auttaa. Ja se lisää äänen tehoa suhteellisesti, ja tällä ei ole mitään tekemistä sen kanssa, että yhden äänen merkitys on mitätön.
Pointti oli siis, että jos haluaa saada mahdollisimman paljon irti siitä häviävän merkityksettömästä äänestä, niin taktinen äänestäminen voi siinä auttaa. Ja se lisää äänen tehoa suhteellisesti, ja tällä ei ole mitään tekemistä sen kanssa, että yhden äänen merkitys on mitätön.
Tästä olen eri mieltä, tai sitten ymmärrän asian väärin. Kuinka paljon yhtä ääntä saa vivutettua taktisesti äänestämällä? x2?
Yhden henkilön taktinen äänestäminen on turhaa "laukalle lähtemistä". Jos kuitenkin saa retoriikalla tai vaalivaikuttamisella aikaan taktisen äänestämisen tärkeyden mielikuvan isommassa joukossa, on tällä myös todellisuudessa vaikutusta tuloksen kannalta.
Taktista äänestämistä on siis mielestäni mahdotonta käsitellä "tyhjiössä", yksi ääni kerrallaan. Vaan tähän tarvitaan jokin primer.
Pointti oli siis, että jos haluaa saada mahdollisimman paljon irti siitä häviävän merkityksettömästä äänestä, niin taktinen äänestäminen voi siinä auttaa. Ja se lisää äänen tehoa suhteellisesti, ja tällä ei ole mitään tekemistä sen kanssa, että yhden äänen merkitys on mitätön.
Tästä olen eri mieltä, tai sitten ymmärrän asian väärin. Kuinka paljon yhtä ääntä saa vivutettua taktisesti äänestämällä? x2?
Yhden henkilön taktinen äänestäminen on turhaa "laukalle lähtemistä". Jos kuitenkin saa retoriikalla tai vaalivaikuttamisella aikaan taktisen äänestämisen tärkeyden mielikuvan isommassa joukossa, on tällä myös todellisuudessa vaikutusta tuloksen kannalta.
Taktista äänestämistä on siis mielestäni mahdotonta käsitellä "tyhjiössä", yksi ääni kerrallaan. Vaan tähän tarvitaan jokin primer.
Riippuen siitä mikä sen taktisen äänen ja oman suosikkiehdokkaan ero on, niin sitä saa vivutettua yhdestä käytännön äärettömään, kertoimena. Toki se vivutettukin efekti on hirveän vähäinen, mutta lähtökohta on usein puhdas 0. Ei ole mitenkään hirveän vaativaa matikkaa, että top-3 ehdokkaan äänestäminen useammin vaikuttaa lopputulokseen kuin Hjalliksen äänestäminen.
Ja että tehokas vaalivaikuttaminen tai markkinointi on paljon tehokkaampaa... Tietenkin on, mutta eihän siitä ole kysymys, pelkästään siitä, että äänensä vähäistä efektiä voi nostaa äänestämällä taktisesti.
Väljarundersökning: En tredjedel av väljarna anser att Pekka Haavistos partner är en orsak att inte rösta på honom
Elikkä yksi syistä olla Pekkaa äänestämättä, on Antonio, tätä mieltä on peräti, siis peräti kolmasosa äänestäjistä.
Sen sijaan Stubbia äänestämättömille, Stubin misu ei ole kenellekään syy Stubbin äänestämättömyyteen.
Pitämällä Antonio kaapissa, homma näyttäisi aivan toiselta, sillä nyt, toisinkuin första gången 2012 Pekkas homosexualitet har varit helt marginell.
(Helsingfors universitet tutkimus jossa 1300 tutkitun otos, julkistettu tänään, ennen ensimmäistä valintakierrosta)
Ehkä olisi aiheellista, luotettavasti parhaimman saadaksemme, kerran viikossa pudottaa vain vähiten ääniä saanut, tulokset aina maanantai-iltaisin, päivän parhaaseen katseluaikaan klo 20:00, viikonlopun puhelinäänestysten perusteella.
Kymppi per soitto eikä soittorajoituksia, tulot käytettäisiin lyhentämättömänä ulkomaanvelan maksuun. Ylijäävällä rahalla voitaisiin palkata lisää kansanedustajia.
"Ehdokkailta kysyttiin, kuinka he toimisivat, jos tasavallan presidentiksi valituksi tultuaan Venäjän presidentti Vladimir Putin haluaisi onnitella puhelimitse.
Stubb sanoi, että hän ei ottaisi puhelua vastaan. Haavisto ottaisi.
Haavisto totesi, että enemmälti hän ei alkaisi Putinin kanssa puhumaan ilman koordinointia liittolaisten kanssa. Pelkkien onnitteluiden vastaanotto on kuitenkin hänen mielestään eri asia.
Stubb ei alkaisi Putinin kanssa minkäänlaisiin puheisiin. Hän arvioi, että Putin hyödyntäisi keskustelua propagandassaan.
Länsimaat ovat jäädyttäneet korkean tason yhteydet Venäjän kanssa sen jälkeen, kun Putinin johtama maa hyökkäsi Ukrainaan kaksi vuotta sitten."
Jotenkin vähän kyllä hämmästyttää, että Latviassa ja Serbiassa on homoseksuaali pääministerinä/presidenttinä, mutta Suomessa ei näköjään voi. Siis onko tästä tullut joku Arabimaa tai uusi Venäjä? Jotenkin odotin vähän enemmän suvaitsevaisuutta.
