Tämä voi olla jossain määrin asuntokauppaa piristävää.

"Parannetaan työvoiman liikkuvuutta ja kehitetään asuntomarkkinoiden toimivuutta purkamalla Pohjoismaiden kireintä asuntorahoituksen sääntelyä. Nostetaan asuntolainojen enimmäiskesto 30 vuodesta 35 vuoteen tukemaan säästämistä ja sijoittamista. Toteutetaan keinoja, joilla voidaan tukea asuntokauppaa ja rakentamista taloudellisissa laskusuhdanteissa. Sallitaan Finanssivalvonnalle asuntolainakaton asettaminen enimmillään 95 prosenttiin kaikille asunnonostajille nykyisen 90 prosentin sijaan. Taloyhtiölainojen osalta pidetään voimassa nykysääntely, mutta mahdollistetaan asetuksella muuttaa suhdannetilanteen mukaan enimmäisluotto-osuutta (60–70 %), lyhennysvapaan kestoa (1—2 vuotta) sekä enimmäislaina- aikaa (30—35 vuotta). Finanssivalvonnan suositusten roolista ja käytöstä teetetään riippumaton oikeudellinen selvitys. Käynnistetään YM:n ja VM:n johdolla selvitysryhmä etsimään ratkaisuja asumisen ja rakentamisen rahoittamisen pullonkauloihin sääntelyä sujuvoittamalla. Selvitysryhmä tekee yhteistyötä oikeusministeriön asuntokauppalain valmistelun kanssa. Lisäksi käynnistetään erillinen selvitys keinoista, joilla käänteisten asuntolainojen suosiota voitaisiin lisätä."

Tekijä wrote:

Kyllä pitää paikkansa. Huomaan kyllä aloituslauseen sanamuodon liian väljäksi, koska tarkoitettu tulokulma olivat korkeakoulut, ja ne mainitsen vasta seuraavassa lauseessa. Pahoittelut.

Ei siis puhuta yrityksille suunnatusta yrityksille suoraan ja epäsuoraan suunnatusta tutkimus- ja kehittämisrahoituksesta, jossa oletus on, että se tuottaa parempia tuotteita ja sitä kautta myyntiä ja etenkin vientiä - enkä tätä panostusta halua kritisoida - vaan korkeakoulujen ja etenkin yliopistojen perusrahoituksesta - jolla tuotetaan perustutkimusta ja akateemisia tutkintoja, myös yritysten tarpeisiin - esimerkkinä vaikkapa lääketieteellisten tiedekuntien rahoitus, joka on merkittävästi supistunut suhteessa kustannuksiin, aivan erityisesti tieteellisen tutkimuksen puolella mutta myös koulutuksessa - eikä edes suhteellisesti kustannuskehitykseen nähden vaan jopa absoluuttisesti. 

Helsingin yliopiston valtion perusrahoitus oli vuonna 2015 noin 454 miljoonaa euroa, mutta se laski vuonna 2016 noin 412 miljoonaan euroon. Viime vuonna se lopulta absoluuttisesti käväisi samalla tasolla kuin vuosikymmen sitten, nimittäin 464 miljoonaa euroa. Tälle vuodelle se laski kuitenkin taas 27 miljoonalla eurolla ja ennen nyt julkistettua lisäsäästöä, ensi vuodelle budjetoitiin 16 miljoonaa euroa pienempää summaa, jolloin oltaisiin oltu taas vuoden 2016 tasossa. 

Tunnen mm. muutaman professorin, joten tiedän, että nykyisin Helsingissä vaikkapa erään keskisuuren erikoisalan opetuksesta ja tutkimuksesta vastaavan lääketieteellisen tiedekunnan osaston vuotuinen käyttömääräraha on 3000 euroa. Kaikki muu kuluu jatkuvasti nouseviin tilavuokriin ja hitaammin nouseviin palkkoihin sivukuluineen, samalla kun kokonaissumma pienenee. Tämän seurauksena tuossa osastolla yksi kolmesta osa-aikaisesta professuurista on viidettä vuotta pakastettuna, jotta rahat riittävät muiden palkkoihin. 

Samalla tarjoutuu tässä tilaisuus korjata summia, sillä päivän mittaan tarkemmassa uutisoinnissa ilmeni, että korkeakoulujen supistus tulee kahdesta suunnasta ja onkin yhteensä yli 100 miljoonaa. Helsingin yliopiston osuus on runsaat 20 prosenttia, mikä merkinnee noin 25 miljoonaa euroa vähemmän. Tämä tulee olemaan pienin perusrahoitus yli kymmeneen vuoteen.

Tässä ei nyt joko tiedetä mistä puhutaan, tai tarkoituksella vääristellään. En lähtenyt kaivamaan erikseen nimenomaan Helsingin yliopiston perusrahoitusta, oletetaan että olet ne laittanut oikein. Mutta jos Helsingin yliopiston rahoitus heittelee noin paljon, niin siitä he voivat syytää pääosin itseään. Valtion perusrahoitus yliopistoille on ollut pitkään nousussa. Tässä yliopistojen valtionrahoitukset 2020-2024:

2024: 2 152M€
2023: 2 060M€
2022: 1 971M€
2021: 1 920M€
2020: 1 875M€

Oletan että tiedät miten yliopistojen valtionrahoitus jaetaan? Mutta kerrotaan se nyt kuitenkin. Se on nollasummapeliä, ja Suomen kaikki yliopistot kilpailee yllä olevasta rahapotista. Jos Helsingin yliopisto pärjää heikommin rahoitusmallissa verrattuna muihin, niin myös rahoitusta tulee vähemmän. 

Ja tosiaan, kuten yllä mainittiin niin perusrahoitusta ei ole tarkoitettu pääasiassa tutkimuksen tekemiseen. Sillä tehdään jonkin verran myös tutkimusta, onhan se yliopistojen lakisääteinen tehtäväkin. Mutta siitä maksetaan muualta haettavien rahoitusten omarahoitusosuudet joka on yleensö 0%-20% hankkeen kokonaisrahoituksesta. Esimerkiksi v.2023 Helsingin yliopisto sai ulkopuolista tutkimusrahoitusta 255 miljoonaa euroa. Koko yliopistokenttä sai 866 miljoonaa. Eli merkittävä osa yliopistojen kokonaisbudjetista tulee muualta kun suoraan valtiolta.

Jos jotain kiinnostaa, niin linkki 2025 alkaen olevaan rahoitusmalliin:

https://okm.fi/documents/1410845/4392480/Ammattikorkeakoulujen+ja+yliopistojen+rahoitusmallit.pdf/2475ffd6-c8fd-7389-5826-609c4ce10d6f/Ammattikorkeakoulujen+ja+yliopistojen+rahoitusmallit.pdf?t=1712829018346 

maalarimake wrote:

Artsipappa wrote:

maalarimake wrote:

Tuo Krimi on jo menetetty jo ikuisiksi ajoiksi joten mitä merkitystä? Jos siitä saa irti jotain mahdollisiin rauhansopimuksiin niin kannattaahan sitä käyttää, eihän se ole kuin muodollisuus tässä kohtaa?

Miksi olisi menetetty? Toki jos USA toimii näin niin asia hankaloituu. EU voisi lähivuosina tukea tarpeeksi että saadaan vanja vittuun kaikkialta. Se pitäisi olla EU:n tavoite 

Koska ei ole keinoja vallata takaisin? Vai meinasitko Ukrainan valtaavan takaisin ilman ilma- ja merivoimia? Miten tää käytännössä toteutuisi?

Takaisin saaminen edellyttäisi eurooppaa&/tai USA:ta osallistumaan sotaan, sotilailla. 

Oletko valmis henkilökohtaisesti osallistumaan? Minä en ainakaan ole. Eikä ole muukaan maailma kuten on nähty 

En ole ammattisotilas, niin ei mua sinne varmaan ensimmäisenä lähetetä. Mutta ehdottomasti olen sitä mieltä, olin päivänä yksi, että NATOn olisi pitänyt mennä heti Ukrainan avuksi.

maalarimake wrote:

Tuo Krimi on jo menetetty jo ikuisiksi ajoiksi joten mitä merkitystä? Jos siitä saa irti jotain mahdollisiin rauhansopimuksiin niin kannattaahan sitä käyttää, eihän se ole kuin muodollisuus tässä kohtaa?

Miksi olisi menetetty? Toki jos USA toimii näin niin asia hankaloituu. EU voisi lähivuosina tukea tarpeeksi että saadaan vanja vittuun kaikkialta. Se pitäisi olla EU:n tavoite 

big bad bear wrote:

No mä oon ainakin saanut margin callin yhdestä omistamastani asunnosta Nordealta. Ne selitti silloin, että pankki saa tasaisin väliajoin parilta välittäjältä jonkun geneerisen hinta-arvion per neliö ko. postinumeroalueella, jota sitten verrataan lainan määrään ja katsotaan, riittääkö vakuusarvo. Mun kohdalla asia ratkaistiin niin, että me valittiin välittäjä joka kävi paikan päällä ja kirjoitti arvonmääritystodistuksen tms. joka sitten lähetettiin pankille ja kieltäydyttiin lisävakuudesta. Homma OK.

Se välittäjä silloin kertoi, että nimenomaan ullakkohuoneistoilla ja erikoisemmilla kämpillä on tuo ongelma pankkien kanssa, kun keskineliöhinta ei pysty esim. huomioimaan kattoterasseja yms. hinnoissa. Eli vaikka jos keskustakämppien keskineliöhinta on 7k eur/m2 ja ko. kämpän arvotus jossain 12k eur/m2 niin siinä on aika iso ero vakuusarvolle.

Sijoituslainoissa vastaavaa lauseketta ei välttämättä ole. Mutta silti väitän että pankki ei olisi pakottanut sua tota myymään vaikka lisävakuutta, tai uutta määritystä ei olisi saatu.

Riki wrote:

Artsipappa wrote:

Bingo53 wrote:

.

.

Pakkomyynti on siinä margin callin seuraus, kun asunto-osakkeiden arvo on laskenut vakuusarvon alle eikä lisärahaa ei ole.

En viitsi koko viestiä quotettaa ettei blogi täyty näistä. Mutta aika pitkälti paskapuhetta. Ellei käytäntö ole muuttunut, niin normaalin asuntolainan ehdoissa on yleensä lauseke jossa sanotaan ettei pankilla ole oikeuksia vaatia lisävakuuksia vaikka asunnon markkina-arvo laskisikin. Vaikka lauseketta ei olisi niin mikä intressi pankilla on ryhtyä raskaaseen prosessiin jossa varmasti menetetään iso liuta asiakkuuksia? Syitä miksi pankilla ei ole mitään intressiä lähteä tällaiseen prosessiin henkilön kanssa joka hoitaa velvoitteensa on nyt ainakin: 1. Asiakassuhteet. Pankki haluaa pitää kiinni erityisesti niistä joilla on velkaa ja jotka hoitavat velvoitteensa ajallaan. 2. Prosessi on raskas myös pankille ja tuo kuluja 3. Vakaat tulot tärkeitä pankille, joita tulee 1 kohdan asiakkuuksista. 

Edes 90-luvun romahduksessa ei lähdetty realisoimaan jos velvoitteet hoidettiin. En väitä etteikö koskaan ikinä missään olisi näin käynyt, mutta todella marginaalisia tilanteita.

Bingo käsittääkseni tarkoitti tilannetta, jossa nousseiden kulujen takia asiakas ei pysty hoitamaan maksuja ja lisävakuutena puutteen takia ei saa lyhennysvapaata. Seurauksena pakkomyynti. Tästä olisin kiinnostunut, onko pankit kieltäytyneet lyhennysvapaita ja asiakas ajautunut pakkomyyntiin?

Pahoittelen spämmiä. Joo, näissä tilainteissa tietenkin voi mennä asunto myyntiin. Mutta se ei ole margin call. Siitä tässä oli puhe :)

Bingo53 wrote:

.

.

Pakkomyynti on siinä margin callin seuraus, kun asunto-osakkeiden arvo on laskenut vakuusarvon alle eikä lisärahaa ei ole.

En viitsi koko viestiä quotettaa ettei blogi täyty näistä. Mutta aika pitkälti paskapuhetta. Ellei käytäntö ole muuttunut, niin normaalin asuntolainan ehdoissa on yleensä lauseke jossa sanotaan ettei pankilla ole oikeuksia vaatia lisävakuuksia vaikka asunnon markkina-arvo laskisikin. Vaikka lauseketta ei olisi niin mikä intressi pankilla on ryhtyä raskaaseen prosessiin jossa varmasti menetetään iso liuta asiakkuuksia? Syitä miksi pankilla ei ole mitään intressiä lähteä tällaiseen prosessiin henkilön kanssa joka hoitaa velvoitteensa on nyt ainakin: 1. Asiakassuhteet. Pankki haluaa pitää kiinni erityisesti niistä joilla on velkaa ja jotka hoitavat velvoitteensa ajallaan. 2. Prosessi on raskas myös pankille ja tuo kuluja 3. Vakaat tulot tärkeitä pankille, joita tulee 1 kohdan asiakkuuksista. 

Edes 90-luvun romahduksessa ei lähdetty realisoimaan jos velvoitteet hoidettiin. En väitä etteikö koskaan ikinä missään olisi näin käynyt, mutta todella marginaalisia tilanteita.

Bingo53 wrote:

Farseer wrote:

Erona toki että margin call voi iskeä sijoituslainaan osakkeissa toisin kuin asuntolainaan.

Kyllä pakkomyynti voi kohdistua lainalla ostettuun asuntoonkin: Finanssivalvonnan tuoreen selvityksen mukaan pankit laittoivat vuonna 2024 eli viime vuonna 445 asuntoa pakkomyyntiin asuntovelallisen maksuongelmien takia.

Lainaa pitää muistaa lyhentääkin, erityisesti oman kodin lainaa.

Mututen hyvä, mutta tämä ei ole margin call.

EDIT: Sori tupla. joku muu ehti viisastella ennen mua.

Uskotko että Trump vain pelottelee, ja pakittaa pian tullimääräyksissään..? Koska jos nykyisenkaltaiset tullit jää voimaan, niin tiputusta on tiedossa ja paljon. Kiina ei voi perääntyä kiristyksen edessä, poliittisesti aika mahdotonta. Trump on niin jääräpäinen että mieluumin ajaa maailmantalouden rotkoon kun perääntyy. 

Toivotaan että olet oikeassa ja tämä on väliaikainen pikainen kuoppa. Mutta ei se oikein siltä nätä. Kiina nosti omat tullinsa 84% hetki sitten.

von Fyrckendahl wrote:

Artsipappa wrote:

Onko tullien aiheuttamat hinnannousut mukana inflaatioluvuissa? Tulleilla on toki vaikutusta hintoihin, mutta se on pohjimmiltaan kertaluonteinen vero, ei jatkuva hintojen nousu niin kuin inflaatio määritellään.

Inflaatiolla tarkoitetaan ainakin Suomessa yleensä kuluttajahintojen nousua. Kuluttajahinnassa on tullit ja verot mukana.

Inflaatiolla on taipumus ruokkia itse itseään sen jälkeen, kun se on saatu käyntiin. Aikaa myöten hinnat nousevat enemmän kuin mitä ensimmäinen korotus oli.

Tulli on jatkuva vero siinä mielessä, että se peritään koko ajan yhä uusilta ja uusilta tavaraeriltä. Tulli ylläpitää uutta, aiempaa korkeampaa kustannus- ja hintatasoa, kunnes tulli kumotaan.

Eli jos tullit perutaan 6kk päästä, niin iskeekin deflaatio? Mielestäni siinä on pieni nyanssiero ja sillä on merkitystä miksi hinta noussut.