Olet täällä
tomjar kirjoitti:Vaikka koronan määrä pysyisi vakiona, pelkällä testimäärän lisäämisellä saa muutosta lukemiin. On kategorisesti (menetelmällisesti) väärin raportoida koronapositiivisten määrää, se pitää aina suhteuttaa tehtyjen testien määrään. On siis aivan eri tehdä 1500 tai 15000 testiä. Jos itse esittäisin asiakkaalle mitä tahansa lukuja ja analyysejä tavalla, jolla THL ja media tekevät, niin potkut tulisi. Näemmä pelotustarkoituksessa saa poimia haluamansa luvun ja esitystavan.
Millaista metriikkaa ehdotat? Jaetaan positiivisten määrä testien määrällä? Se kertoo miten tehokkaasti löydetään positiiviset, mutta ei kerro mitään tautitilanteesta. Joku muu tapa suhteuttaa testien määrään?
Jos testattaisiin harhattomalla satunnaisotoksella koko väestöstä, siitä saisi hyvän arvion laskettua hyvän arvion koronapositiivisten kokonaismäärälle väestössä, mutta nyt kun testataan oireilevat (eikä edes kaikkia niitä), menee vähän vaikeammaksi. Vai oliko ajatus että mitattaisiin jotakin muuta kuin taudin levinneisyyttä väestöstä, koska se on aika kinkkinen määrittää nykyisellä strategialla?
Kovasti on noussut. Jopa niin paljon että mietin kannattaisiko keventää. Tällainen bisnes kun ei skaalaudu siinä missä digitaaliset palvelut. Toisaalta jos on tilaa vielä kasvaa kovasti niin mikäs tässä on mukana pysyessä. Olisinkin kysynyt firmaan paremmin perehtyneiltä että miltä tulevaisuus näyttää nykyarvostuksen valossa?
Itsellekin kertyi paljon vuosia yliopistolta 1995 ja 2015 välissä ja kyllähän se muutos oli ihan valtava. 90-luvulla raha tuli valtaosalle henkilökunnasta suoraan budjetista ja tutkijat tutkivat mikä tuntui kiinnostavalta ja/tai mihin tuntui olevan eniten annettavaa. 2015 mennessä tutkijoista oli tullut oleellisesti yksityisyrittäjiä, jotka hankkivat oman rahoituksensa, hallinnoivat itseään ja ryhmäänsä (jos oli esimiesasemassa) ja tekivät sitä mihin milloinkin rahaa saatiin. Kuitenkin ilman yrittäjän palkintoa, eli isompaa palkkapussia silloin kun tekee hommansa hyvin. Iso osa työajasta meni rahan hankintaan ja iso osa tutkimuksesta jäi sitten tohtoriopiskelijoiden tehtäväksi. Eli suoraa budjettirahoitusta leikattiin ja ulkoisen projektirahoituksen osuutta kasvatettiin. Tämä ymmärtääkseni ainakin osittain myytiin työn tehostamisen ajatuksella, mikä käytännössä tarkoitti stressitasojen hillitöntä nousua kun jatkuvasti pienenevällä tutkimukseen käytetyllä ajalla piti yrittää saada riittävästi aikaiseksi. Voi myös hyvin kuvitella, ettei se laatu siinä ainakaan parantunut. Toinen puoli siinä tietysti on se, että tuolla tavoin pystyttiin paremmin ohjaamaan tutkimusta haluttuihin kohteisiin. Lopputulema on kuitenkin se, että tänä päivänä ei Suomessa taideta enää juuri perustutkimusta tehdä, kaikki on soveltavaa. Mielenkiinnolla odotan miten hommat pyörivät 20 v päästä kun yliopistoilta on poistuneet viimeisetkin perustutkimusta tehneet jäärät.
No julkisen sektorin tehokkuuteen tämä liittyy ainakin sitä kautta, että kun iso osa työajasta menee rahan hankintaan eli siihen että voi tehdä niitä töitä, niin ymmärrettävästi sitä varsinaista tuottavaa työtä tehdään sitten vähemmän. Lisäksi kaikenlaisten tehokkuusmittareiden yms. mukaantulo on johtanut siihen, että hallinnon osuus töistä on kasvanut valtavasti. Tämäkään ei tuota mitään. Oma käsitykseni on se, ettei julkisen puolen työntekijät ole sen laiskempia tai lahjattomampia kuin yksityiselläkään puolella, mutta tehokkaan työnteon edellytykset ovat julkisella puolella paljon huonommat kuin yksityisellä. Tämä siis tutkimuslaitoksiin liittyen. Muista sektoreista julkisella puolella ei ole kokemusta, mutta en ihmettelisi vaikka samansuuntaista kehitystä olisi sielläkin. Ja sikäli kun olen ymmärtänyt oikein, niin ylhäältä saneltuja nuo muutokset ovat olleet, ei yliopistot ja tutkimuslaitokset itse noin halunneet muuttua.
Tuulipuku kirjoitti:Poikkeuksetta valtiolla ja muissa julkisissa duuneissa työskentelevillä on täysin erilainen työtahti, kuin yksityisellä. Tauot ovat pidempiä, lounaat ovat pidempiä ja tavoitteet ovat matalampia. Johtaminen on heikkoa ja tuloksen tekemisestä ei välttämättä haluta edes keskustella, koska raha. (Vaikka sen pitäisi olla ykkösprioriteetteja - hlökoht kokemus). Mielestäni Sipilän Suomi Oy Ab vertaus oli hyvä ja tällaista ajattelua kaivattaisiin mielestäni julkiselle puolelle.
Tähän yksi näkökohta. Osallistuin hiljattain yhteen rahoitushakemukseen tekoon, jossa oli mukana sekä yksityisiä yrityksiä että valtion tutkimusorganisaatio. Valtion tutkimusorganisaation henkilökustannukset oli noin 10 000 euroa per kuukausi (sisältäen kaikki epäsuorat kulut ja tehollisen työajan huomioimisen esim. lomat), kun yrityksillä se oli noin 20 000 euroa per kuukausi. Toisin sanoen, samalla rahalla sai valtiolta tuplasti sen työmäärän minkä yksityiseltä. Eli ainakin tämän esimerkin pohjalta voi esittää että jos ei ole työteho yksityisen tasolla, ei ole palkkakaan. Toki yritysten pitää tuottaa myös voittoa, mutta tuskin tuossa 100% katteella on töitä tarjottu.
aliisan_avaimet kirjoitti:
Druuge kirjoitti:Onko muuten joku tutkiskellut elokuvayhtiöitä? Tuli sellainen ajatus, että nyt kun kaikkia blockbuster leffoja siirretään hamaan tulevaisuuteen, taseet ottanevat tällä hetkellä kovaa osumaa, ja sitten kun päästään koronarajoituksista pois ja alkavat pukkaamaan leffoja teatterilevitykseen, voi tulot ja kurssit nousta nopeasti ja paljon. Tuossa voisi olla ala joka toipuu nopeasti jahka koronarajoituksia saadaan pois maailmanlaajuisesti.
Sille on ihan syynsä miksi niille on oma termi "Hollywood accounting". Jotenkin lähes kaikki leffat onnistuvat tekemään tappiota vaikka lippuja menisi miljoonia. Kovasti epäilen että korona-ajasta tullaan ottamaan kaikki irti, ja paperitappiota riittää seuraavat kymmenen vuotta. Oheiskrääsän myyntitulot eivät mene leffayhtiölle, eivätkä maksa osinkoa jos eivät tee voittoa. Kurssi voi ehkä nousta, mutta kuinka kestävästi.
Jos taas meinasit konglomeraatteja kuten Disneytä, niiden oma stream-palvelu tasoittaa niin paljon etten näe suurta nousuvaraa leffojen auetessa.
Risteilyfirmojen pomppu taas nähtiin jo viikkoja sitten, siihen kyytiin on jo myöhäistä.
OK, kiitos vastauksesta. Ei tarvitse sitten tätä keissiä tutkia enempää. :)
tappio kirjoitti:
stone kirjoitti:Näillä vanhuksilla silloin tarkoitin kyllä vanhainkodin asukkeja ja kun siellä sitten sairaat hoitajat syöttävät ja juottavat
Puhut siis ihmisistä joiden elinikäodote ilman mitään tartuntoja on alle vuosi. Tällainen ei tuo mitään lisäarvoa koronan vaarallisuuden arvioimiseen.
Eihän se noin mene. Eliniän odote 81 v on vastasyntyneillä. Jos on vielä hengissä 80 v niin odotettavissa on vielä paljon elinvuosia. Mitä vanhempi olet ja vielä elossa, sitä korkeampi on eliniän odote. Johtuu siis siitä, että lasketaan osaotokselle, jonka jäsenet on kaikki selviytyneet hengissä siihen ikään.
En vielä ostanut, mutta mietin että ostaisin vähän Sampoa pitkään salkkuun. Tuo ei liene kovin pahoissa hinnoissa nyt ja ei ehkä paremmalla hinnalla saa myöhemminkään.
Onko muuten joku tutkiskellut elokuvayhtiöitä? Tuli sellainen ajatus, että nyt kun kaikkia blockbuster leffoja siirretään hamaan tulevaisuuteen, taseet ottanevat tällä hetkellä kovaa osumaa, ja sitten kun päästään koronarajoituksista pois ja alkavat pukkaamaan leffoja teatterilevitykseen, voi tulot ja kurssit nousta nopeasti ja paljon. Tuossa voisi olla ala joka toipuu nopeasti jahka koronarajoituksia saadaan pois maailmanlaajuisesti. Esim. joskut risteilyfirmat eivät voi tehdä risteilyjä varastoon, elokuvayhtiöt voivat tehdä leffoja varastoon.
ScatterBrain kirjoitti:
Druuge kirjoitti:Tässä on kyberturvallisuuskeskuksen tiedote vaalien turvallisuudesta:
https://www.cisa.gov/news/2020/11/12/joint-statement-elections-infrastru...
Minusta tuo ainakin äkkivilkaisulla näyttäisi olevan ihan asiallinen. Liittyikö ylläoleva keskustelu tähän, vai johonkin muuhun tiedotteeseen?
Kyseinen tiedote ei sisällä seuraavaa Iltalehdessä ollutta kommenttia:
– Marraskuun kolmannen päivän vaalit olivat kaikkein turvallisimmat koko Yhdysvaltojen historiassa. Mitään todisteita ei ole äänestysjärjestelmän peukaloinnista, eikä kadonneista tai vaihtuneista äänistä, virasto tiedotti.
Jos Iltalehti on tuosta (tai todennäköisesti jonkun muun lehden artikkelista) kopioinut tuon sisällön niin sisältö on käännetty väärin.
Todennäköisesti jonkin toisen lehden tai tietotoimiston jutun ovat kääntäneet. Nykyään noita uutisia pitää tehtailla niin kovalla kiireellä että usein mennään sieltä missä aita on matalin, mikä on tietysti valitettavaa. Toisaalta voi olla, ettei väki ole enää valmis maksamaan laadukkaasta tiedonvälityksestä kun "sinne päin" menevää saa ilmaiseksi. Ja kyllä noita käännöskukkasiakin tulee vastaan valitettavan usein.
Yleisellä tasolla olen kyllä samaa mieltä, että tutkinnan vielä ollessa kesken ei pitäisi sanoa että kaikki meni jees. Pitäisi sanoa, että toistaiseksi ei ole löytynyt mitään ihmeempää, jos siis toistaiseksi ei ole löytynyt. Tosin oma tutkijantausta johtaa siihen, että toivoo mahdollisimman eksakteja ilmauksia kaikessa ja se kyllä valitettavasti tekee sitten viestin usein kömpelömmäksi. Tavalliset lukijat ehkä arvostavat enemmän lyhyttä ja ytimekästä, vaikka sitten vedettäisiin vähän mutkia suoriksi. Tai voi niitä tavallisia lukijoitakin olla moneen junaan :)
Mitä tulee kaverin irtisanomiseen, oma näkemykseni on että sai lähteä koska Trump niin halusi. Siis yleensä tällaisista pesteistä yleensä lähdetään joko sen takia, että on töpätty niin rankasti että on pakko, tai sitten joku ylempänä haluaa kaverin veks ja sitten kaivetaan jotakin millä asian voi perustella. Jos kaveri olisi oikonut mutkia suoriksi Trumpin suuntaan, ei olisi mitä luultavimmin tullut edes moitteita valkoisesta talosta. Päin vastoin.
Tässä on kyberturvallisuuskeskuksen tiedote vaalien turvallisuudesta:
https://www.cisa.gov/news/2020/11/12/joint-statement-elections-infrastru...
Minusta tuo ainakin äkkivilkaisulla näyttäisi olevan ihan asiallinen. Liittyikö ylläoleva keskustelu tähän, vai johonkin muuhun tiedotteeseen?
