Mielenkiintoinen tuo Nordnetin Nousijat ja laskijat näkymä. Yleensä tuollaiset pyrkii näyttämään yhtä paljon nousijoita ja laskijoita ja poikkeaa tuosta vain, jos ei ole riittävästi nousijoita tai laskijoita. Nordnetin logiikka näyttää olevan kuitenkin se, että näytetään 8 itseisarvoltaan suurinta nousijaa tai laskijaa. Esimerkiksi tänään minulla on listalla vain yksi nousija, vaikka olisi yli 1,5% nousseita näytettäväksi. Ilmeisesti ei tosiaan näytä niitä, koska seitsemänneksi eniten laskenut on yli 1,7% laskussa. Tunarointia vai tarkoituksella noin? 

Koronarokotuksiahan otti alun pakollisten jälkeen huomattavasti enemmän erilaisiin riskiryhmiin kuuluvat. Tuokin vääristää tilastoja huomattavasti, jos ei saada korjattua pois juuri oikein. Jos siellä on oikeasti joku tuollainen riippuvuus, niin se kyllä sitten näkyy muissakin tutkimuksissa, joita varmaan alkaa pikku hiljaa tulla. Ja sitten joku tekee tutkimuksen, jossa analysoi näiden yksittäisten tutkimusten tuloksia ja sitten aletaan olla tarkempien tulosten äärellä. Mutta kuten JR tuossa toteaakin, pitää verrata rokotteen hyötyjä sen haittoihin. Täysin turvallisia rokotteita ei ole, mutta on hyvin paljon rokotteita, jotka kannattaa siitä huolimatta ehdottomasti ottaa.

Ihan yleisenä kommenttina, ymmärtääkseni ensimmäisen vaiheen testeistä on vielä pitkä matka valmiiseen lääkkeeseen. Olen myös ymmärtänyt, että aika moni lupaava lääke kosahtaa johonkin ensimmäisen vaiheen läpäisyn jälkeen. Esim. tässä ei ole taidettu vielä tutkia lainkaan, onko lääkeaineesta mitään hyötyä, jos tuota ylläolevaa luin oikein. Eli hyvä tulos, mutta oleellisesti tarkoittanee vain, että voidaan edetä seuraavaan vaiheeseen. Voi mennä vielä vuosia, ennenkuin on pankkiin asiaa (paitsi lainaneuvotteluun).

Kuinka moni on yrittänyt saada kuusikymppisenä töitä, jos on edellinen työ lähtenyt alta? Veikkaan, ettei ole ihan helppoa. Tässäkään mielessä se eläkeiän nosto ei välttämättä toimi ollenkaan niin hyvin, kun voisi paperilla näyttää. Sen sijaan itse ihmettelen sitä, että töissä ei saa pysyä niin kauan kuin haluaa, jos joku on valmis palkkaa maksamaan. Ainakin olen siinä käsityksessä, että viimeistään 69 vuotiaana on pakko jäädä eläkkeelle. No toki senkin jälkeen voi tehdä töitä vaikka yrittämällä, mutta valtaosa meistä kuitenkin on palkkatöissä ja siihen tottuneita. Eläkkeellejäämispakko ei tunnu olevan tätä päivää, paitsi kenties sellaissa vakansseissa, joissa henkilö voi itse päättää asiasta. Sellaisiakin varmaan pari on.

Wikistä poimittua:

In 1975, the SAM-D missile successfully engaged a drone at the White Sands Missile Range. In 1976, it was renamed the PATRIOT Air Defense Missile System.

Full-scale development of the system began in 1976 and it was deployed in 1984.^[7] Patriot was used initially as an anti-aircraft system. In 1988, it received an upgrade providing limited capability against tactical ballistic missiles (TBM), designated PAC-1 (Patriot Advanced Capability 1).

Eli melko vanha tuokin systeemi on. Toki sitä on päivitetty tuonkin jälkeen, esim. parempi tutka ja oletettavasti softapäivityksiä vähän väliä. Mutta siis mistään tämän vuosikymmenen tuotteesta ei ole kysymys.

Jos vihulaisen ohjukset alkavat pääsevän läpi, varmaan sitä nopealla aikataululla taas päivitetään. Tällaista kilpajuoksuahan se on aseteollisuudessa, ja sotien aikaan tunnetusti kehitys on valtavan nopeaa. Meidän säätutkienkin juuret ovat toisessa maailmansodassa.

Mitä tuo kriittisempi suhtautuminen suorassa lähetyksessä tarkoittaa? Nythän siellä oli kaksi muutakin asiantuntijaa, jotka totesivat etteivät tunne tätä CSIS:n tutkimusta. Toimittajanko olisi pitänyt tuntea? Pitäisikö suoraan lähetykseen osallistujia tentata etukäteen, että mitä aikovat sanoa ja faktatarkistaa ne? Vai pitäisikö jokaisen puheenvuoron jälkeen toimittajan todeta, että emme oikeasti tiedä, pitääkö tämä paikkaansa? Vai miten A-studion pitäisi toimia, että homma menisi oikein? Laitoin peukun kirjoitukselle, mutta tätä kohtaa jäin ihmettelemään. Ollaanko Suomessakin siinä pisteessä, että jokaisessa asiaohjelmassa pitää olla lauma ihmisiä tekemässä reaaliaikaista faktantarkitusta, miten se sitten toteutettaisiinkaan. Asioiden googlettelu kun ei välttämättä totuutta kerro, ja jos kyse on jostakin isommasta tutkimusrapsasta, eihän sitä välttämättä ennätä edes lukemaan läpi ennenkuin ohjelma on jo ohi.

No, lakimiehellä on vissiin maisterin tasoinen tutkinto, kun taas proffaksi pitää olla dosenttiin rinnastettava pätevyys, eli vähintään kahden väitöskirjan verran tutkimusta. Eli siis maisteri + ~10 vuotta. Tai noin se ainakin oli ennen vanhaan. Ja niitä proffan pätevyyden omaavia yliopistoissa yleensä riittää, joten vain harvat ja valitut niihin vakansseihin pääsee. Keskikokoisella laitoksella saattaa olla 2-3 proffaa. Toisin kuin vaikka ulkomaisissa huippuyliopistoissa, joissa voi olla proffa per 2 tai 5 opiskelijaa. Sanoisin, että proffat ovat pääsääntöisesti palkkionsa ansainneet, kun taitaa kuukausipalkkakin olla maisteritasoa, jos vaikka ekonomeihin tai lakimiehiin vertaa. 

En ole tarkasti seurannut tätä, mutta eikö tässä ollut joku kuluttajariitalautakunnan tai vastaavan suositus, että KKV tulisi tuon 600 vastaan? Sen takia vissiin ylipäätänsä meni oikeuteen? Jotenkin näin maallikkona tuntuisi, että olisi parempi maksaa 600 kuin tehtailla melkein miltsillä kuluja, jotka voi kaatua itse maksettavaksi. Ja miltsi oikeudenkäyntikuluja viittaa siihen, ettei ole ollut ihan triviaali case. Mutta saatan siis olla tässä ihan pihalla.

Näköjään Nordnetista on hävinnyt vastatili ja nyt pitäisi käyttää jotakin ulkomaista Trustlyä sen asettamiseksi uudestaan. Onkohan tuo turvallista vai onko tuonne jopa joku hakkeri päässyt väliin? Miten voi olemassa ollut vastatili yht'äkkiä olla kadonnut?

Minullakin on tätä jonkin verran, hyvä maantieteellinen hajautus ja huomattavan defensiivinen. Tai näin ainakin itse ajattelin ostaessa.