Painoin tähän itsekin samoihin aikoihin reilusti lisää. Kerranhan sitä vain eletään ja niin edelleen. Q3 ulkona, posari liikevaihdon suhteen ja antoivat ensi vuoden liikevaihtoennusteen, jossa ennustavat yli 30 % kasvua. Vielä rajumpaa, jos vertailukohtana olisi tän vuoden alkuperäinen ennuste. Noh, nyt varmaan päästään mittaamaan todella toimarin näkemyksiä, koska kovan ohjeistuksen lisäksi näyttävät pistäneen rahaa sisään aika lailla ympäriinsä. Vajaan 10 % omistus Exosensestä nyt oli omaa luokkaansa, mutta onhan tuolla tehty yritysostoa ja strategisia sijoituksia vähän muuallekin, mm. suomalaiseen Varjoon (noh, vain 5 miljoonaa). Osingonjakosuhdetta näemmä pienentävät, joskin tällä investointitahdilla se kannattaisi laittaa kokonaan nollaan, mutta näillä mennään. Sitten vielä uusi tuotantolinja Belgiaan.

On tässä kyllä riskiäkin, että meneekö kaikki hyvin, vai vedetäänkö kasvuhuumassa vähän liiankin suurella vaihteella? Esim. juuri asiasta tietämättä, niin Belgiassa lienee palkkataso ja kulut paljon suuremmat, kuin Kreikassa, joten pystyvätkö ylläpitämään samaa marginaalia? Marginaalihan laski hieman H1:stä, joka selitettiin matalakatteisemmalla tuotteella (oliko tuo nyt tullut jonkun yrityskaupan myötä portfolioon?). Noh, meikä uskoo, että homma jatkaa rullaamistaan, ei kai tähän muuten olisi tässä määrin sijoittanut.

Edit. Ensimmäinen merkittävä etappi lienee se, että toteutuuhan Q4 tilaukset ennustettuun malliin. Back logihan laski, mikä nyt ei ole sinällään mikään ihme, koska tilaukset eivät osu tasaisesti kvartaaleille. Q4 ollut historiallisesti vahva ja firma vaikuttaa uskovan niin olevan myös tänä vuonna.

Sikäli mikäli sillä enää tässä vaiheessa on mitään väliä, niin en usko suunnitelmalliseen kurssin polkemiseen. Varmasti sellainen juttu, joka ei ole hirveästi haitannut ja jos on joskus pitänyt miettiä, että: "Miksi ihmeessä pääomistaja tekee tällaisia päätöksiä?! Eikö se tajus tuhoavansa omistaja-arvoa?", niin tällainen mahdollisuus lunastaa auttaa ymmärtämään, että pääomistajalle tuo ei ole ollut niin suuri vahinko.

Päättyeöy perustuu siihen, että jos olisi 4D-shakkia pitkän kaavan kautta pelaava suunnitelmallinen tekijä, niin olisi tän voinut hoitaa aika paljon fiksumminkin. Kyllä tää on enempi näyttänyt koko ajan, ja yhä, poukkoilevalta seniililtä paljon enemmän.

Piti vähän hieraista silmiä, kun vilkaisin salkkua. Mut hankala tilanne. 4€ on minusta aivan liian vähän + periaatteen vuoksikin sylettäisi palkita sikalijoita, jotka ryssivät toimintaa siihen malliin, että saavat lunastettua halvalla. Toisaalta pelottaa, että jos tätä ei hyväksy, niin vetääkö pääomistaja vielä enemmän ranttaliksi?

Pitää kysyä tyhmiä, kun ei ymmärrä, niin mites tää nyt menee? Q2:n jälkeen lyhytaikaiset varat olivat 174M ja nyt 104M, eli 70M laskua samaan aikaan, kun operatiivinen liiketoiminta ymmärtääkseni tuotti reilu 20M lisää kassaan, eli vajaa 100M meni jonnekin. Lainojen nominaaliarvot näyttäisivät laskeneen 1873M --> 1862M ja hybridilaina 593M-->561M, eli 40M verran makseltiin velkoja. Millä tuo loppu 60M selittyy?

Vai pitäisikö tässä mieluummin katsoa rahavaroja. Siellä tuo ero Q3:n ja Q2:n välillä näyttäisi mätsäävän paremmin velan kehityksen kanssa?

Pitäisi ehkä avata oma ketju aiheelle, mutta Nordnet on alkanut mielestäni näyttää huonommalta ja huonommalta palveluntarjoajalta ja tekisi ihan periaatteen vuoksi mieli vaihtaa palveluntarjoajaa. Markkinatalous ei toimi, jos huonosta palvelusta ei äänestä jaloillaan. Näiden yllä olevien lisäksi itseä hiertänyt se, että sijoituslainan korko nousi kyllä markkinakorkojen noustessa, kuten pitääkin, mutta ei ole sitten laskenut niiden mukana. Ja sitten melko jatkuvasti tulee jonkinlaista töpeksimistä, mikä vielä selitetään harvinaisen huonosti.

Ois kyllä kova. Tätä väitettä tukee se, että Venäjä on alkanut jo häiritsemään drooneilla siviililentokenttiä ympäri Eurooppaa. Ainakin itse olen melko vakuuttunut, että mitä enemmän päin persettä Venäjällä menee, niin sitä enemmän ne koittavat tehdä kaikenlaista turhaa kiusaa.

big bad bear wrote:

Suomi tarvitsisi nyt oman Javier Mileinsä ja rehellistä Chainsaw Economicsia jotta tämä saadaan käännettyä. Argentiinan "talousihme" saatiin aikaiseksi lähinnä julkisen sektorin leikkauksilla, ja samaan pitäisi pyrkiä Härmässäkin.

Tehtiin siellä vähän muutakin, mm. regulaatiota on purettu sitäkin moottorisahalla, mutta kyllä, olisi tarvetta.

Mä oon kans miettinyt, että mikä järki tässä on? Että pakkohan sen on tajuta, että kioskin luottoluokitus, ja sitä kautta uudesta lainasta maksettava korko, ja osakekurssi kärsivät siitä, että governance on hoidettu päin persettä, niin miksi se jatkaa tätä? Mutta ehkä selitys on tosiaan vaan se, että ukkelilla stressi ymv. puskee päälle siihen malliin, että päättää hankkia lisää stressiä sillä, että hankkii hetkellistä hyvää oloa räyhäämällä alaisilleen.

Aina, kun luulee, että ei tämä nyt enää voi mennä hullummaksi, niin erehtyy.

Mielenkiintoinen tulokulma, niin pakko jatkaa spekulointia, jos se ei muita häiritse. Ja tämäkään ei inttämisenä. Mitenhän tuota pitäisi pyöritellä? Koriksessa yksi mun mielestä mielenkiintoinen juttu on, että tilastoitavia suoritteita tulee niin paljon, että se mahdollistaa erilaisia analyysejä. Yksi juttu on se, että tietynlaisten tähtipelaajien kentällä olo nostaa joukkuekavereiden heittoprosentteja, vaikkei tämä itse tekisi mitään (tilastojen valossa siis, eli ei syöttöjä tmv.). Johtuu siitä, että kun koriksessa tyypillisesti puolustetaan miestä ja hyökkäyskään ei samalla tavalla pelaa paikkaorientoituneesti, kuten vaikka jalkapallossa tai jääkiekossa, että ei ole esim. vasenta ja oikeaa laituria, niin joukkueen vaarallisin hyökkääjä on kovassa erikoisvartioinnissa, joka jättää enemmän tilaa joukkuekavereille ottaa haastamattomia heittoja --> heittoprosentit nousee.

Esimerkki Suomesta ja EM-kisoista voisi olla Suomi - Liettua -peli, jossa Liettuan strategia (toimi muuten hyvin) oli puolustaa Markkasta pienellä pelaajalla, jolle ei ole vaikeuksia pysyä perässä, vaikka Markkaselle pelattiin pallottomia screenejä, joten hänessä pysyttiin iholla koko ajan. Tuon strategian heikkous on tietty siinä, että Markkanen voi heittää lyhyen pelaajan yli tai työntää sen pois tieltä, mutta Liettuan strategia oli tuplata Markkanen heti, kun tämä sai pallon, joka sitten avasi tilaa aina muualle, kun Liettua joutui puolustamaan neljällä kolmea vastaan, kun Markkasella oli pallo. Valitettavasti pelinrakennus ei ole Markkasen vahvuus ja Suomi ei saanut rankaistua Liettuaa näistä tilanteista, mutta tässä tähtipelaaja olisi voinut näkyä (ja varmaan näkyisi, jos vastaavaan strategiaan törmätään jatkossa) siinä, että Markkasen ollessa kentällä tiimikaverit saavat vapaampia heittoja. Tästä voi katsoa toisen ääripään esimerkin, kun kukaan ei pysty puolustamaan Nikola Jokicia tehokkaasti, niin sitä yritetään tuplata, ja mitä siitä seuraa, kun ukkeli on varmaan liigan paras pelinrakentaja. Tai kun Curry on kentällä, niin sitä välillä tuplataan, vaikka hänellä ei ole edes palloa, jolloin he pääsevät pelaamaan pallollisena 4vs3.

En tiedä, että näkyykö samanlainen ilmiö jääkiekossa - voi siis hyvin näkyä. Että puolustusta ryhmitetään nimenomaan vastustajan ykkösukkoa vastaan, joka avaa enemmän tilaa kakkosukolle jne. Mutta hyvä pointti, että pelkkä "minuutteja kentällä" tilasto ei ole riittävä päättelemään kaikkea. Ja pointtina ei siis ollut, että pelaajan merkitys koriksessa olisi isompi kuin muissa lajeissa (vaikka oma mutu on tämä), vaan että millaisia kaikkia vaikuttavia asioita löytyy. Jääkiekon erikoisuutena on varmaan vielä ylivoima/alivoima-kuviot, koska ainakin mun ymmärtääkseni merkittävä osa maaleista tehdään ylivoimalla ja ylivoimasta todella suuren osan pelaa ykköskenttä, joka osaltaan korostaa tähtipelaajien merkitystä.

Kai tämä viesti menee niin tukevasti hömpän puolelle, että sopii blogiin :D

Koriksessa tosiaan yksilö korostuu jalkapalloa ja jäkistä enemmän. Jalkapallossa osa pelaa täydet minuutit, mutta kun kentällä on 10 (tai 11 ml. mokke) pelaajaa, niin yhden rooli on pienempi + kenttä on iso. Jääkiekossa taas taitaa parhaimmillaan tähtipelaajat vääntää joku reilu 20 minuuttia 60:stä, johtuen pelin temmosta. Koriksessa Markkanen kellotti Serbia-pelissä reilu 34min/40, eli aika vähän oli niitä minuutteja, kun ei kentällä ollut. Ylivoimaisesti suurimman osan peliajasta pelaa avausviisikko.

Ei ollut Georgia - Suomi mun bingopapereissa puomivälierissä, eikä se, että Serbia, Espanja ja Ranska ovat kaikki ulkona top 8:sta. Saattoi olla kova meno livenä ja ehkä vähän pelin jälkeenkin.