Mä oon kans miettinyt, että mikä järki tässä on? Että pakkohan sen on tajuta, että kioskin luottoluokitus, ja sitä kautta uudesta lainasta maksettava korko, ja osakekurssi kärsivät siitä, että governance on hoidettu päin persettä, niin miksi se jatkaa tätä? Mutta ehkä selitys on tosiaan vaan se, että ukkelilla stressi ymv. puskee päälle siihen malliin, että päättää hankkia lisää stressiä sillä, että hankkii hetkellistä hyvää oloa räyhäämällä alaisilleen.

Aina, kun luulee, että ei tämä nyt enää voi mennä hullummaksi, niin erehtyy.

Mielenkiintoinen tulokulma, niin pakko jatkaa spekulointia, jos se ei muita häiritse. Ja tämäkään ei inttämisenä. Mitenhän tuota pitäisi pyöritellä? Koriksessa yksi mun mielestä mielenkiintoinen juttu on, että tilastoitavia suoritteita tulee niin paljon, että se mahdollistaa erilaisia analyysejä. Yksi juttu on se, että tietynlaisten tähtipelaajien kentällä olo nostaa joukkuekavereiden heittoprosentteja, vaikkei tämä itse tekisi mitään (tilastojen valossa siis, eli ei syöttöjä tmv.). Johtuu siitä, että kun koriksessa tyypillisesti puolustetaan miestä ja hyökkäyskään ei samalla tavalla pelaa paikkaorientoituneesti, kuten vaikka jalkapallossa tai jääkiekossa, että ei ole esim. vasenta ja oikeaa laituria, niin joukkueen vaarallisin hyökkääjä on kovassa erikoisvartioinnissa, joka jättää enemmän tilaa joukkuekavereille ottaa haastamattomia heittoja --> heittoprosentit nousee.

Esimerkki Suomesta ja EM-kisoista voisi olla Suomi - Liettua -peli, jossa Liettuan strategia (toimi muuten hyvin) oli puolustaa Markkasta pienellä pelaajalla, jolle ei ole vaikeuksia pysyä perässä, vaikka Markkaselle pelattiin pallottomia screenejä, joten hänessä pysyttiin iholla koko ajan. Tuon strategian heikkous on tietty siinä, että Markkanen voi heittää lyhyen pelaajan yli tai työntää sen pois tieltä, mutta Liettuan strategia oli tuplata Markkanen heti, kun tämä sai pallon, joka sitten avasi tilaa aina muualle, kun Liettua joutui puolustamaan neljällä kolmea vastaan, kun Markkasella oli pallo. Valitettavasti pelinrakennus ei ole Markkasen vahvuus ja Suomi ei saanut rankaistua Liettuaa näistä tilanteista, mutta tässä tähtipelaaja olisi voinut näkyä (ja varmaan näkyisi, jos vastaavaan strategiaan törmätään jatkossa) siinä, että Markkasen ollessa kentällä tiimikaverit saavat vapaampia heittoja. Tästä voi katsoa toisen ääripään esimerkin, kun kukaan ei pysty puolustamaan Nikola Jokicia tehokkaasti, niin sitä yritetään tuplata, ja mitä siitä seuraa, kun ukkeli on varmaan liigan paras pelinrakentaja. Tai kun Curry on kentällä, niin sitä välillä tuplataan, vaikka hänellä ei ole edes palloa, jolloin he pääsevät pelaamaan pallollisena 4vs3.

En tiedä, että näkyykö samanlainen ilmiö jääkiekossa - voi siis hyvin näkyä. Että puolustusta ryhmitetään nimenomaan vastustajan ykkösukkoa vastaan, joka avaa enemmän tilaa kakkosukolle jne. Mutta hyvä pointti, että pelkkä "minuutteja kentällä" tilasto ei ole riittävä päättelemään kaikkea. Ja pointtina ei siis ollut, että pelaajan merkitys koriksessa olisi isompi kuin muissa lajeissa (vaikka oma mutu on tämä), vaan että millaisia kaikkia vaikuttavia asioita löytyy. Jääkiekon erikoisuutena on varmaan vielä ylivoima/alivoima-kuviot, koska ainakin mun ymmärtääkseni merkittävä osa maaleista tehdään ylivoimalla ja ylivoimasta todella suuren osan pelaa ykköskenttä, joka osaltaan korostaa tähtipelaajien merkitystä.

Kai tämä viesti menee niin tukevasti hömpän puolelle, että sopii blogiin :D

Koriksessa tosiaan yksilö korostuu jalkapalloa ja jäkistä enemmän. Jalkapallossa osa pelaa täydet minuutit, mutta kun kentällä on 10 (tai 11 ml. mokke) pelaajaa, niin yhden rooli on pienempi + kenttä on iso. Jääkiekossa taas taitaa parhaimmillaan tähtipelaajat vääntää joku reilu 20 minuuttia 60:stä, johtuen pelin temmosta. Koriksessa Markkanen kellotti Serbia-pelissä reilu 34min/40, eli aika vähän oli niitä minuutteja, kun ei kentällä ollut. Ylivoimaisesti suurimman osan peliajasta pelaa avausviisikko.

Ei ollut Georgia - Suomi mun bingopapereissa puomivälierissä, eikä se, että Serbia, Espanja ja Ranska ovat kaikki ulkona top 8:sta. Saattoi olla kova meno livenä ja ehkä vähän pelin jälkeenkin.

Ehkä ton "raha ei kiinnista" voi tulkita monella tapaa. Ääripäässä vain raha kiinnostaa kaiken muun ollessa toissijaista ja toisessa ääripäässä sitten varmaan lahjoittaa omaisuutensa hyväntekeväisyyteen tjsp. Siitä voi aina väitellä, että kumpaa kohtaa ollaan lähempänä, mutta itse kuvittelisin, että jos raha olisi merkittävä motivaattori Muskille, niin hän pyrkisi saamaan sellaisia paketteja läpi Teslassa, että saisi helposti paljon rahaa. Nyt voi saada paljon rahaa, jos tavoitteet täyttyvät, mutta helppoina noita tuskin pitää kukaan. Muskia mollaavat enemmänkin mahdottomina?

Väsyneestä provosta huolimatta, niin eikös asia mene niin, että jossain vaiheessa markkinat eivät myönnä enää uutta lainaa. Koska valtion budjetti on rankasti alijäämäinen, niin tuossa vaiheessa ei voida esim. maksaa työntekijöiden palkkoja, koska ei ole tilillä rahaa. Sitten tapahtunee kaikenlaisia asioita, mutta tavalla tai toisella päätetään lopettaa joidenkin asioiden maksamista, jotta voidaan maksaa osa. Tämä päätös tehdään joko tietoisesti, tai sitten sillä tavalla, että maksetaan laskuja järjestyksessä ja kun rahat loppuvat, niin ei makseta loppuja.

Käytännössä tietty homma tuskin menee tuohon, vaan tämä oli esimerkkinä. Todennäköisemmin markkinoilta saatavan lainan korko esim. parin seuraavan luottoluokituksen laskun myötä nousee niin paljon, ettei kantti enää kestä ja sitten joku IMF:n, EU:n tai vastaava himmeli suostuu myöntämään markkinaehtoista halvempaa lainaa sillä ehdolla, että teette tämän, tämän ja tämän. Tuossa vaiheessa vallassa oleva hallitus joko nielee nuo ehdot, tekee vaaditut päätökset ja syyttää kansalaisille siitä ilkeätä Troikkaa(Tm), tai siirtyy ensimmäisessä kappaleessa kuvailtuun skenaarioon. Eli viime kädessä Troikka ilmoittaa, mitä tehdään ja sitten hallitus nuijii päätökset läpi vaaditusti.

Unelmaskenaariossa hallitus ja/tai äänestäjät heräävät todellisuuteen jo ennen kuin luottoluokitus romahtaa ja siirrytään Troikan holhoukseen ja laittavat asioita kuntoon sillä tavalla, että tämäkin skenaario vältetään. Uskon tähän skenaarioon niin vahvasti, että olen alkanut vilkuilemaan ulkomaiden työtarjontaa.

Saas nähdä, millon ehtii perkaamaan kunnolla läpi. Aika paljon on tullut höylättyä positiosta pois, mutta kyllä tätä vieläkin on ihan reilusti. Myynti kasvaa ja marginaali laskee niin, että tulos kuitenkin kasvaa. Bonuksena Altiden teki ensimmäistä kertaa(?) positiivisen tuloksen ja nyt laajennutaan myös yritysostoin. Enpä tiedä, että minkä verran kannattavaa kasvua töltä voi jatkossa odottaa, tuskin kovin suurta ainakaanja hinnoittelu alkaa olemaan mielestäni ihan kohdillaan, että jatkanen höyläilyä pienemmäksi. Tällä arvostuksella ja kasvulla ei voi oikein perustella oman position kokoa, mutta ajattelin, että ratsastetaan hyvässä trendissä, vaikka aliarvostus kääntyisi yli.

Q2 tulos ulkona. Enpä tuosta mitään kovin ihmeellistä äkkiseltään löytänyt. Vuokrat, vuokra-aste, vuokralaisten myynti, kiinteistöjen käypä arvo ja kävijämäärät vähän nousseet. Vuokra-aste tosin vähän alempana, kuin vuosi sitten, mutta kuitenkin kaikki näyttäisi menevän oikeaan suuntaan, joskin toki muutokset on melko marginaalisia. Citycon taisi saada vakuudettomalla bondilla huhtikuussa jollain 5,4 %:n korolla rahaa, jonka jälkeen euriborit on tippuneet pari kymmenystä.

Tämän vuoden lopulla näyttäisi erääntyvän 45M lainaa ja ensi vuoden lopulla 150M lisää, jotka pitäisi pystyä kattamaan helposti lyhytaikaisilla varoilla + operatiivisella tuloksella, mutta sitten ensi vuoden lopulla "erääntyy" myös reilu 300M hybridiä, jota varten varmaan sitten pusketaan uusi hybridi? Limiittiä on vielä pankkiin, että mitään kassakriisiä tässä nyt ei vieläkään ole päällä. Eipä tämä tilanne ole tainnut oleellisesti muuttua, mutta eipä näitä tule niin aktiivisesti pyöriteltyä, että hyvä aina kerrata itselleni. Vuonna 2027 ei sitten näyttäisi erääntyvän kuin 142M lainoja, joiden maksu varmaan riippunee siitä, että saadaanko divestoitua? Tai sitten vain rullataan.

Keskikorko näyttäisi olevan 4,03 % ja hybrideillä n. 6 %. Euribori 1 %:iin, niin aletaan varmaan olemaan lähellä 4 %:ia, kun haetaan sijoittajilta lainarahaa?

Juu, se lienee ihan mahdollista, että yksi päivä sekoaa lopullisesti tai seuraava tilttaus on viimeinen. Toisaalta se on tainnut välillä, ainakin puheiden tasolla, tilttailla ja puhunut sekavia ns. aina. Noh, nähtäväksi jää. Toivottavasti jaksaa pysyä pois politiikasta.

Mä en tiedä, että onko tämä oikeasti kuinka relevantti: https://arcprize.org/leaderboard
Mutta olen ollut ymmärryksessä, että olisi (ehkä joku tietää paremmin) ja olen muutenkin ollut ymmärryksessä, että Grok on pärjännyt yleisesti hyvin ja lähtenyt jonkinlaiselta takamatkalta, koska aloittivat touhun myöhemmin. Et kyllä sinne on varmaan muitakin saatu töihin, kuin toistaitoisia jees-miehiä työviisumikiristyksellä.

Tämä ei tarkoita, että Musk olisi miellyttävä ihminen tai ei-sekava, tai salaliittohörhö tai vaikka mitä, mutta kyllä se vaan näyttää kerrasta toiseen saavan kasattua tiimin, joka tekee todella vakuuttavaa jälkeä. Ehkei se niin sietämätön sitten kuitenkaan ole, mitä uutisia lukemalla voisi ymmärtää, koska väitän, että tyypit, jotka ovat töissä SpaceX:ssä, X/XAI:ssa, NeuraLinkissä, Teslassa, jne. saisivat hyväpalkkaisia duuneja muualtakin ja ovat varmasti tietoisia siitäkin, että millainen maine Muskilla on julkisuudessa, tai millaisena ulkopuoliset ihmiset sen näkevät. Silti menevät töihin näihin firmoihin ja tekevät pitkää päivää. Miksi?

Jos se olisi noin helppoa, niin miksei muut miljardöörit tai valtiolliset tahot vain pistä samanlaisia tiimejä kasaan ja kehitä samanlaisia tuotteita?

Tsemppiä täältäkin ja ihan hauska näitä on ollut lukea. Hankaliahan noi blogaajan haasteet on, mutta myös hyvin ikiaikaisia ja universaaleja, joka voi auttaa siinä mielessä, että niiden kanssa ei ole yksin ja aiheesta löytyy paljon esim. kirjallisuutta. Mun mielestä oli hauska lukea Rooman keisarin pohdintaa siitä, että millä saisi itsensä motivoitua nousemaan sängystä, kun on hulluna hommaa, joka kaatuu päälle ja ahdistaa.