Olet täällä

Tekoäly - 30.1.2023 07.37

Näyttää, että ymmärrämme muutamia käsitteitä vähän eri tavalla. Aika yleinen haaste, niin palaan tähän. Määrittelin tässä tietoisuuden sillä tasolla, miten se häilyvästi määritellään eliöille. Eli jos kykenee tunnistamaan oman kuvansa peilistä, niin on tietoinen itsestään. Pieni vähemmistö eläimistä on, mutta lukumääräisesti kuitenkin moni. Tällä määritelmällä tietoisuus ei vaadi kykyä analyyttiseen ajatteluun ja mm. delfiini on tietoinen, vaikkei erityisen viisas verrattuna ihmiseen tai uhkatasoiseen tekoälyyn. Oppimiseen kykenevä tekoäly olisi sitten ihan eri tason ihme ja sellainen kykenisi varmasti kuvatunlaisiin harppauksiin.

Olen myös eri mieltä siitä, mitä ylivertaisella laskentateholla varustettu delfiini saisi aikaan. En näe, että se koodaisi itsestään fiksumpaa algoritmia missään ajassa, koska ei taida ylipäänsä kyetä oppimaan koodausta. Toki delfiinin tasosta voisi kehittyä vaikka minne, mutta se vaatisi nähdäkseni niin fiksua algoritmia (sama kuin yllä), että se osaa kehittää itseään fundamentilla tasolla, johon ymmärtääkseni ei vielä pystytä.

20v aivotutkimusta voi tuoda läpimurtoja tekoälyn kehittymiseen, sitä en epäile. Mooren laki koskee laskentatehoa, ja en tosiaan pidä sitä rajoittavana tekijänä.

Edit. Lisätään vielä jälkikäteen, että en siis usko AI:n putkahtavan mistään yhtäkkiä tai lyhyellä varoajalla. Uskon, että kehitys tulee muistuttamaan enemmän vaikkapa Boston Dynamicsia, eli he ovat tehneet todella hienoja robotteja, jotka osaavat kahdella jalalla juosta, hyppiä voltteja, kiivetä esteiden yli, nostaa esineitä ja korjata tasapainon, jos joku tönäisee. Mutta nämähän eivät tulleet mitenkään yhtäkkiä, vaan monta vuotta saatiin seurata, kun sieltä tuli erilaisia protoja, jotka olivat toki jo silloin todella edistyneitä, niin nykytasoon tai minkään biologisen olennon liikkumiskykyyn verrattuna todella alkeellisia. En usko, että tekoälykehitys on tässä mielessä erilaista, vaan uskon, että ensin alkaa tulemaan hyvin alkeellisia ja sitten aina seuraava sukupolvi on hieman viisaampi, mutta niissä saattaa mennä vuosia välissä. Kun ollaan jossain vaikka kolmannen sukupolven kohdalla menossa, niin ehkä sitten ymmärretään niitä niin paljon paremmin, että erilaiset Skynet-keskustelut ovat hedelmällisempiä.

Että AI olisi niin fiksu, että kykenisi itsenäisesti tekemään uuden sukupolven itsestään, niin nähdäkseni se vaatii jotain kymmennen tai sadannen polven ihmiskehitteistä AI:ta, eli ei tule ihan puskista. Lisäksi näkisin, että ollaan vielä menossa ensimmäisessä generaatiossa tai ehkä sitäkään ei ole oikein vielä tehty. Mun mielestä vaikkapa ChatGPT ei ole tekoäly. Se on todella edistyksellinen, mullistava, hyödyllinen ja olin äimän käkenä, kun sen näin, mutta kaikesta tästä huolimatta se on mielestäni todella hieno hakukone, eikä tekoäly. Tämä käy ilmi vaikkapa siitä, miten helposti sen saa "puhuttua pussiin", koska sillä ei ole minkäänlaista ymmärrystä siitä, mitä se sanoo tai mistä puhutaan. Se on todella hienostunut systeemi poimimaan saadusta syötteestä avainsanoja ja tekemään hakuja niiden sanojen perusteella. Mielestäni tämä ei ole älyä ja siksi en pidä sitä tekoälynä, vaan automaationa.

Näytä koko viesti
Tekoäly - 29.1.2023 10.32

Skynetit ymv. vaatisivat, että AI kykenee oppimaan asioita käytännössä avoimessa ympäristössä. Tällä hetkellä AI ei kykene käytännössä lainkaan moiseen, siksi totesin, että ei olla vielä koiran tasolla tässä.

Suljetussa ympäristössä, kuten vaikka shakissa, AI on täysin ylivertainen, koska AI:n saama informaatio on hyvin säännönmukaista ja rajattua, jonka lisäksi voidaan hyvin helposti määritellä tavoitteet ja että oliko joku siirto tai lopputulos parempi vai huonompi. Tällainen ei vain ole mahdollista rajoittamattomammassa ympäristössä.

Koira kykenee toimimaan rajoittamattomassa ympäristössä, vaikka sen kapasiteetti omaksua tietoa tai "laskentateho" on mitätön verrattuna tietokoneeseen. Uskon, että ensimmäiset kunnolliset tekoälyt tulevat olemaan biologisten älyjen matkimista, joka taas nähdäkseni vaatisi paljon yksityiskohtaisemman ymmärryksen siitä, miten aivot toimivat. Toki on mahdollista, että äly onnistutaan koodaamaan eri tavalla, mutta en henk. koht. usko, että siinä onnistutaan ilman, että ensin olisi päästy aika pitkälle matkimalla aivoja.

En väitä, etteikö tekoäly voisi olla uhka, vaan että uhka-tasoinen tekoäly on vielä hyvin,  hyvin kaukana ja sen tason tekoälystä ehditään oppia paljon, kun ollaan otettu muutamia askelia sitä kohti. Mun nähdäkseni ollaan vielä aika lailla lähtöruudussa.

Edit. Lisätään vielä tietoisuuden saavuttamisesta. Delfiini on tietoinen. Jos laitettaisiin "delfiinin äly" pyörimään todella tehokkaaseen tietokoneeseen. Sanotaan, että sen laskentateho kykenisi vaikkapa miljoonakertaiseen nopeuteen, eli systeemi kykenisi sekunnissa tekemään sen, mitä delfiini miljoonassa. Kuinka kauan menisi, että tämä supertehokas delfiini koodaisi itseään fiksumman algoritmin? Tän takia en pidä juuri tietoisuutta kriittisenä asiana, vaan oppimiskykyä tai analyyttista ajattelua.

Näytä koko viesti
Tekoäly - 29.1.2023 09.10

En ole ikinä uskonut puheisiin, että tekoäly yhtäkkiä hyppäisi olemaan. Toinen tekoälystä puhuttaessa oleva outous, on tietoisuus ja pelko siitä, että kun AI saavuttaa tietoisuuden, niin se on seuraavana päivänä älyllisesti sillä tasolla, että voi alkaa vaikka Skynetiksi. En myöskään näe tekoälykehitystä laskentateho-ongelmana, vaan softaongelmana.

Nyt kehittyneimmätkin tekoälyt ovat todella alkeellisia - liekö edes koiran tasolla? Toki ne pystyvät rajatussa ympäristössä suorittamaan ja optimoimaan automatiikkaa ihan absurdille tasolle, tai murskaamaan numeroita. Mutta ollakseen tekoäly, pitäisi pystyä hahmottamaam abstrakteja asioita ja oppia imemään tietoa ympäröivästä maailmasta ilman tarkkaan rajattuja sääntöjä ja tässä asiassa ollaan vielä aika lähtöruudussa.

Ja tosiaan tämä ei ole laskentateho-ongelma. Jos olisi, niin nyt olisi algoritmeja, jotka ovat viisaita, mutta hitaita. Todellisuus on enemmänkin tyhmä, mutta nopea. Eli hyvä algoritmi liian vähäisellä laskentateholla voisi vaikkapa keskustella, mutta sillä voisi mennä vaikka viikko muotoilla vastaus johonkin. Nyt "AI:lla" riittää laskentatehoa keskustelemaan vaikka miljoonan ihmisen kanssa yhtäaikaa, mutta se ei ole keskustelua, vaan hyvin rajatuin lainalaisuuksin avulla sopivien lauseiden etsimistä valtavasta tietopankista, internetistä.

Uskon, että nykytasolta vaikkapa koiran tasoisen algoritmin tekeminen on suunnaton haaste. Uskon myös, että koirasta delfiiniksi on edelleen suunnaton haaste - ja delfiinit on muuten tietoisia, mutta eivät ihmisen mittapuulla erityisen fiksuja. Edelleen delfiinistä ihmisen tasoiseksi ja yli, on suunnaton haaste. Eli luulen, että AI:n etiikkaa ehditään miettiä vielä noissa väleissä ja silloin on jo ehkä vähän osviittaa, että mitä se tarkoittaa.

Vielä yksi ajatus AI:hin liittyen on, että tunteiden määritelmä lienee aika haastava, mutta ne ovat paljon yksinkertaisempia, kuin analyyttinen ajattelukyky. Paljon ihmistä yksinkertsisemmat aivot kykenevät jo kohtuu monimutkaisiin tunteisiin ja yksinkertaisempiin tunteisiin todella yksinkertaiset aivot - yksinkertaisuus on toki suhteellista, mutta kuitenkin. Tämän takia luulen, että on helpompi koodata softa, jolla on tunteet, kuin jolla on kyky analyyttiseen ajatteluun. Luulen edelleen, että AI:lle koodataan jossain vaiheessa tunteet, jotka ohjaavat sen oppimisprosessia.

Disklaimerina en ole mitenkään kovin itsevarma, että olisin juuri missään näistä väitteistä oikeassa, mutta tämän hetken tietojen valossa pidän näitä todennäköisimpinä asioina.

Näytä koko viesti
Pikkupron HömppäBlogi - 28.1.2023 12.23

Ehkä oli väistämätöntä, että ajautuu tähän. Jännä kyllä sinällään, miksi juuri seksi on sellainen asia, jossa yleensä koetaan tarvetta arvostella muiden valintoja. Kyse on kuitenkin aikuisten välisestä touhusta, eikä edes mistään ihan viime viikolla täysi-ikäistyneistä.

Näytä koko viesti
Inflaatio - 27.1.2023 11.40

Joitain ajatuksia inflaatiosta ihan sillä, että jos päättely sisältää logiikkavirheitä, joille olen itse sokea, niin se ammuttaisiin alas. Kuinka paljon inflaation liikkeet ovat lopulta keskuspankkien politiikan seurausta? Tämän tarkoituksena ei ole kritisoida keskuspankkien tekemisiä, vaan enemmänkin miettiä, että miten ennakoida inflaation kehitystä.

Inflaatio siis nousi ja keskuspankit reagoivat kiristämällä rahapolitiikkaa ja inflaatio on lähtenyt taittumaan. Tähän on helppo nähdä syy-seuraus -suhde ja ajatella, että inflaatio on taittunut koronnostojen seurauksena, mutta olen jäänyt miettimään, että onko sitten kuitenkaan ihan näin. Koronnostoilla on kiistatta kysyntää pienentävä vaikutus, joka toki vaikuttaa inflaatioon, mutta lienee spekulatiivista, että kuinka suuri sen vaikutus on? Viime vuosisadalla on totuttu erilaisiee inflaation ja rahapolitiikan tasapainon hakemiseen, mutta ymmärtääkseni tuolloin inflaatio johtui lähinnä siitä, että työtä tekevä väestö kasvoi, työn tuottavuus nousi lujaa ja jokaisen sukupolven elintaso suhteessa edelliseen oli paljon korkeampi. Tarvittiin jatkuvasti lisää kaikkea, jonka takia tarjonnalla oli haasteita vastata kysyntään - tai näin olen ymmärtänyt.

Nythän oikeastaan mikään em. ilmiöistä ei päde ja ehkä siksi inflaatiokin on ollut länsimaissa matalaa jo jonkin aikaa ennen tätä viimeisintä käännettä - Japani on toki paras esimerkki, mutta se maa on muutenkin monissa asioissa uniikki, enkä tekisi välttämättä suoraa vertailua. Nyt inflaatio sitten ryöpsähti, jonka syyksi kai epäillään jonkinlaista yhdistelmää pitkään jatkuneesta löysästä rahapolitiikasta ja korona-ajan elvytyksestä (kysyntä), korona-ajan patoutuneesta kysynnästä ja kertyneistä säästöistä (kysyntä) sekä toimitusketjuongelmista ja sodan aiheuttamasta energian hinnan noususta (tarjonta). Näistä kaikki on mielestäni kertaluonteisia tai lyhytaikaisia, paitsi ehkä pitkään jatkunut löysä rahapolitiikka. Siinä missä 1900-luvulla inflaation ajurit olivat pitkäaikaisia: väestönkasvu ei perustunut yhteen suureen sukupolveen, vaan väestö kasvoi pitkän aikaa. Samoin elintasoharppaus sukupolvien välissä oli jatkuvaa, kuten myös työn tuottavuus.

Mikäli siis inflaation ajurit eivät enää ole pysyviä, niin onko niiden aiheuttama inflaatio myöskään pysyvää? Esim. palkat eivät ole nähdäkseni nousseet kaiken aikaa, mikä olisi ruokkinut kysyntää. Mikäli näin, niin olisiko inflaatio taittunut lähes samaan tapaan ilman kovaa kiristystä rahapolitiikassa? Ja jos näin, niin kun rahapolitiikka aletaan taas löysäämään joku päivä, niin pysyykö inflaatio silti jatkossa alhaalla samoista syistä? Joka tapauksessa mun mielestä järjestelmällisesti yliarvioidaan erilaisten toimien seuraukset joskus heppoisinkin perustein, jonka takia erilaiset trendimuutokset aina päivän markkinaliikkeistä lähtien selitetään aina jollain yksittäisellä tekijällä. En pidä mahdottomana, että samanlainen selitys olisi vedetty rahapolitiikan ja inflaation välille.

Onko tässä teidän mielestä mitään järkeä? Tai onko tämä ihan peruskauraa, johon en vain itse ole törmännyt?

Näytä koko viesti
Ukrainan tilanne - 25.1.2023 06.02

Kuinkahan pitkään homma voi jatkua Venäjällä? Varmaan hyvin pitkään, jos taistelulinja jäätyy ja tappioita ei enää tule isosti kummallakaan puolella. Koitin vähän googlailla Venäjän/Neukkujen viimeisimpiä sotia ja ei niissä ihan hirveästi ole kaatunut sotilaita, mikäli lukuihin on uskominen. Afganistanissakin vain 15k, joka on arvioista riippuen van murto-osa siitä, mitä Ukrainassa auringonkukkaa puskevien määrä.

Eli jos sota jatkuu siten, että mobinikkejä kippaa vaikka 50 000 - 100 000 per vuosi ja haavoittuneet päälle, niin ei se nyt kymmentä vuotta kestä. Entä 5? Entä 3? Mitä sellaisia sotia edes on ollut toisen maailmansodan jälkeen, joissa hyökkääjiä menisi kymmeniätuhansia per vuosi? Mun käsittääkseni normi on lähempänä sitä, että kymmeniätuhansia per sota, joka kestää vuosia.

Luulisi, että jopa Venäjällä tai Kiinassa tuollainen alkaisi näkymään hiljalleen. En siis tarkoita, että ukot loppuisi kirjaimellisesti kesken, vaan että kaatuneiden ja vakavasti haavoittuneiden omaisten ja tuttujen määrä alkaa kasvaa aika isoksi ja propaganda kantaa vain niin pitkälle.

Näytä koko viesti
Päivän politiikka - 25.1.2023 04.47

Innilator kirjoitti:

Hesari sopii varmaan ihmisille, jotka eivät osaa englantia ja/tai googlata ja joille riittää elämässä asioiden perustiedot, koska analysointikapaa ei löydy. Sitä en ymmärrä, miksi fiksut ihmiset maksaisivat näistä ”uutisista”.

Helppous. Jossain määrin varmaan myös tapa ja eräänlainen sosiaalinen paine. On helpompi alkaa kahvipöydässä keskustelemaan jostain asiasta, jos se on ollut uutisissa, kuin jos ei ole.

Quote:

Esim. Twitter hakkaa pravdan 100-0 uutisnopeudessa, kattavuudessa ja parhaassa tapauksessa saa myös ylivoimaiset analyysit puolesta ja vastaan. Eihän yksittäinen toimittaja voi voittaa parviälyä.

Tässä tulee vain helppous vastaan. Twitterin voi kyllä modata hakkaamaan keskimääräisen median, mutta väitän, että se vaatii tuntikaupalla töitä valita sopivia seurattavia ja mahdollisesti 1000-kertaisen määrän erilaisten tilien hiljentämistä tai sitten konffausta siten, että näkymässä on vain ja ainoastaan seurattavat tilit. Ymmärrän oikein hyvin, että miksi kaikki eivät halua tuota vaivaa tehdä ja tämän jälkeenkin joutuu monesti tekemään samanlaista "vaikuttajien" omien agendojen henkistä blokkaamista, mitä Hedaria lukiessa. Sitten tässä on vielä paljon riskejä, eli siinä, missä Hedariin luottaessa ei koskaan voi päästä huipputulokseen, niin kaikista puutteistaan huolimatta on siellä rima, vaikka onkin mun mielestä ihan liian matalalla. Twitterissä riman voi saada korkealle, mutta se on myös mahdollista saada haudattua aika syvälle maahan, jonka jälkeen homma lipsahtaa samanmielisten kaikukammioksi, eikä tiedonlähteeksi.

On todella helppo lukea valmiita uutisia samasta paikasta ilman etsimistä. Olisin valmis maksamaan laadukkaasta julkaisusta, jos sellainen tulisi vastaan. Ja koska sattuneista syistä mua kiinnostaa aika paljon Suomen asiat, joka taas ei juuri ulkomaisia medioita kiinnosta.

Näytä koko viesti
Päivän politiikka - 25.1.2023 03.35

Lipsuu Hesari-keskusteluksi, mutta ei se mitään. Mainittakoon, että en itse tilaa Hedaria ja jos tilaisin, niin varmaan peruuttaisin tilaukseni, koska en kokisi saavani rahalle vastinetta. Mutta menee mustamaalauski väilllä aika pahasti yli. On siellä edelleen paljon laadukkaita juttujakin ja vaikka sivullisena voisi luulla, että joka artikkeli on woke-tyrkytystä, niin ei nyt sentään ihan. En uskalla sanoa, että missä suhteessa laadukkaat ja laaduttomat artikkelit ovat, mutta laaduttomien määrä on niin suuri, että en haluaisi moisesta palvelusta maksaa.

Minua ei edes woketus sun muu toimittajien oma agenda häiritse niin paljoa, koska se on kuitenkin helppo bongata ja suodattaa pois. Ärsyttävää, mutta ei ole show stopper. Muita ei-kriittisiä miinuksia Hedarissa on itselleni jatkuvat täysin viihteelliset henkilöartikkelit, joissa ei sinällään kai ole mitään vikaa, mutta ei vain kiinnosta - makuasia. Kopioidut artikkelitkaan eivät oikein haittaa, koska jos lukee vain yhtä tai kahta mediaa, niin ihan hyvä vain, että isot jutut kopsataan niihin, vaikka se joskus onkin sen verran laiskaa, että sisältävät käännösvirheitä tai on kopsattu tökeröt virheetkin.

Kriittinen ongelma minulle on virheet ja yleinen laaduttomuus. En tiedä kovinkaan monesta asiasta hirvittävän paljoa, mutta muutamista asioista kuitenkin. Kun lukee näistä aiheista uutisia, niin ne sisältävät jatkuvasti pahojakin virheitä. Ei niin paljoa eikä välttämättä joka artikkelissa, että koko artikkelin voisi kipata roskikseen, mutta kuitenkin liikaa. Tästä voi sitten päätellä, että myös muut aihealueet sisältävät ihan samanlaisia virheitä samassa suhteessa, mutta oma asiantuntemus ei vain riitä bongaamaan niitä. Tästä taas seuraa se, ettei voi kunnolla luottaa artikkeleihin ja toden totta. Aina välillä tulee tutkittua jonkun artikkelin, jonka aihetta en tunne kovin hyvin, taustat ja siinä huomaa, että toimittaja ei kyseistä taustatsekkiä ole tehnyt ja artikkeli sisältää merkittäviä virheitä. Tämä on sellainen juttu, joka tappaa oman maksuhalukkuuden täysin. Tässä mielessä Hedari ei liene mitenkään poikkeus, vaan varmasti ihan yleinen median ongelma, joka lienee jonkinlainen yhdistelmä vääriin asioihin keskittymistä (keskitytäänkö artikkeleiden laatuun vai klikattuihin uutisotsikoihin?) tai yleistä linjattomuutta, sekä liian vähäisiä resursseja.

Näytä koko viesti
Päivän politiikka - 25.1.2023 08.13

Nythän osakesäästäjien määrä Suomessa on kasvanut, joskin osa lienee jättänyt leikin laskumarkkinan vuoksi - jota ainakin Aki on tainnut pelätä jo jonkin aikaa, ja joka on tapahtunut aiempien laskumarkkinoiden kohdalla. Joka tapauksessa pitkä trendi näyttänee edelleen ylöspäin. Liekö tällä vaikutusta puoluekannatuksiin pidemmässä juoksussa tai vaikuttaako muuten vain puolueiden ajamaan politiikkaan. Ts. jos joku kaunis päivä valtaosa väestöstä sijoittaa osakkeisiin vaikka vain ETF:iin automaattisijoituksella ilman minkäänlaista seuraamista, niin jatkavatko edelleen puolueiden äänestämistä, jotka lähinnä vaativat sijoittajien päitä vadeille yhteiskunnan loisina? Eli tippuuko vasureiden kannatus, vai alkavatko ne vain lähentymään pohjoismaisia aatesisariaan puolueina, joissa ei ole rikos ymmärtää jotain taloudesta tai numeroista?

Optimistina haluan uskoa, että tämä viivotinanalyysi pätee. Toki tätäkin saanee odottaa jonkun vuosikymmenen. Mutta idealistista höttöä viljelevänä mulle saattaisi riittää jopa se, että asioiden näkee ratkeavan, vaikkei ehtisi sitä itse näkemään. Vääräkin toivo ja usko tulevaan ovat kovaa huumetta.

Näytä koko viesti
Päivän politiikka - 24.1.2023 09.04

GHearst kirjoitti:

Minkäänlaiseen optimismiin ei ole syytä, hihhuleiden lisääntymiskyky on ylivertainen. Jumalattomat ovat katoava kansanosa.

Näistä viivotinanalyyseista tuppaa aina unohtumaan, että kaikki asiat eivät pysy vakiona. Kuten ylle laitettiinkin, niin uskovaisten määrä vaikuttaisi tippuvan siitäkin huolimatta, että syntyvyyttä tarkastellen heidän pitäisi vallata maailma. Vaikeapa näitä on ennustaa. Koko mun elämän ajan on puhuttu siitä, kuinka ylikansoitus tekee selvää maapallosta, scifi-kirjoissa tyypillisesti ihmiskuntaa riittää asuttamaan useita planeettoja ja eläkejärjestelmät ymv. on rakenenttu ikuisesti kasvavan väestön mallin mukaan. Nämä ovat toki olleet ihan valideja näkemyksiä omana aikanaan ja en väitä, että olisin itse osannut sen aikaisilla tiedoilla 70-luvulla järkeillä, että homma kääntyy.

Japanissa näköjään aletaan puhumaan jo ihan vakavissaan päinvastaista: https://asia.nikkei.com/Politics/Kishida-says-Japan-on-brink-of-social-d... Ja jos katsoo Japanin syntyvyyttä, joka toki laski jo vähän aikaisemmin, kuin monessa muussa paikassa, niin ehkä sitten kuitenkin elän vielä näkemään sen päivän, kun kouluissa aletaan opettamaan matalan syntyvyyden vaaroista. En usko, että tämä ihan hetkeen tapahtuu ja en varsinkaan usko, että merkittävä määrä viime vuosituhannella syntyneistä ikinä päivittäisi tietojaan tämän asian suhteen, mutta 2060-luvulla lienee jo 2040-luvulla syntyneitä opettajia. En ala arvailemaan, että mitkä silloin ovat ihmiskunnan suurimmat ongelmat tai haasteet, enkä edes sitä, että mistä "yleisesti pidetään" suurimpina haasteina. No varmaan nuorison rappiota ja jotain "uutta" liikettä.

Näytä koko viesti