Marraskuu wrote:

Jos kehitystyöhön panostettaisiin miljardi pari per vuosi, niin saisimmeko Eurooppalaisen tuotteen, joka ajastaan voisi kehittyä paremmaksi kuin Microsoftin vastaavat?

Riippuu varmaan. Jos tuo panostus tarkoittaa jotain EU-tason himmeliä, niin veikkaan, että saadaan ensin melkoinen budjettiylitys ja aikatauluviivästys, mutta viimein sitten kuitenkin valmis tuote, joka muistuttaa jotain Apottia.

Tässä puolustusjutussa on sellainen, että jos miettii asiaa pidemmällä aikavälillä, niin tuntuu selvältä, että eihän puolustus voi ikuisesti olla jenkkien varassa. En nyt ala arvailemaan, että kuinka pitkään maailmassa käydään sotia tai kuinka pitkään vaikka Venäjä on sellainen persereikä, kuin tällä hetkellä, mutta jos miettii, että Trumpista riippumatta onko esim. realistista, että USA huolehtii Euroopan puolustuksesta 2050-luvulla? Entä 2100-luvulla? Että ajan kysymyshän tämä nyt on aina ollut, mitä Trump vauhditti ja eskaloi aika tavalla.

Sijoitusmielessä hankalampi. Mä olen lähinnä miettinyt sellaista negatiivista skenaariota, että EU:n asevarustelu tapahtunee ymmärrettävistä syistä velaksi. Jos taas yhteisvelkapaketteja sun muita aletaan äänestämään nurin, tai uutta eurokriisiä pukkaa yhden tai toisen maan takia, niin kuvittelisin, että seuraavaa uudelleenvalintaansa väijyville poliitikoille olisi pelottavan helppoa pistää puolustusmenojen kasvatusta jäihin.

Sama vika itelläkin. Anteeksi hepreani, mutta vituttaa kuin keskikokoista oravaa varsinkin, kun pitäisi vielä palkita jotain epärehellistä mulkkua perseilystään. Ihan yhteisen hyvän puolesta voisi vaikka myydä alennuksella jollekin, jottei katzman saisi niitä. En kuitenkaan halua pitää itselleni, koska ei riitä mielenkiinto tai mielenterveys lähtä tappelemaan ja pidän ihan merkittävän riskinä, että myyvät kiinteistöjä pilkkahintaan toiselle firmalleen ja antavat sen jälkeen emoyhtiön mennä konkurssiin velkoihin. Laitontahan se on, vaan on tollaisista ennenkin venkoiltu jotenkin lakimiesarmeijan kanssa vapaaksi ja pelkästään se, että tapaus lähtisi menemään tollaiseen suuntaan ja olisin itse vähemmistöomistajana, niin voin vaan kuvitella sitä vitutuksen määrää.

Hynägrande wrote:

 

Aurinkopaneelin hyötysuhteen tuplaaminen olisi myös itsessään miljardien arvoinen juttu, että tässähän on ihan kerrassaan renesanssineroja täynnä koko firma. Hämmästyttävää suorittamista kun heillä on ylivoimainen akku, ylivoimainen tekoäly, ylivoimainen aurinkopaneeli ja kukaan ei vaan ole nähnyt niitä..

Tämähän on ihan loogista. Tyypit väsäsivät supertekoälyn ja promptasivat sen suunnittelemaan vallankumouksellisen akun ja aurinkopaneelit.

Sehän riippuu siitä, että miten tuota luottoa käytetään. Kurinalaisempi kuluttaja toki toimii niin, että kun tulee yllättävä juttu, huono suhdanne tai mitä ikinä, niin siitä selvitään luottokortilla, jonka luotto maksetaan sitten pois, jotta on limiittiä seuraavaa kertaa varten. Vielä kurinalaisempi on toki säästänyt puskuria ennakkoon tällaista tapausta varten kerryttäen sen sitten takaisin, mutta ei nyt mennä tähän.

En tiedä, mutta mulla on mielikuva, että tyypillisin esimerkki on lähempänä sitä, että luottokortilla otetaan luottoa, sitten ensi kuussa sitä pitää lyhentää palkasta, jolloin on vähemmän rahas käytössä, jota kompensoidaan nostamalla juuri maksettu limiitti. Mutta rehellisesti sanottuna en tosiaan tiedä. Yleisesti en usko, että lopputulos on kovin hyvä, kun valtio lähtee sotkeutumaan tähän hommaan.

Eipä tämä oikeastaan luottokortista ole kiinni, vaan ihan yleisesti lainasta. Sitä voi olla käyttämättä, käyttää järkevästi tai käyttää järjettömästi. Oli sitten lainaa ottava taho mikä tahansa. Luottokortit ovat vain yksi tämän jutun alakategorioista.

Eikös se lisää kulutusta, jos ei saa luottokorttia? Siis toki lyhyellä aikavälillä voi tulla negatiivinen shokki ja kuten JR mainitsi, niin ehkä luottokortti korvataan jollain vielä huonommalla (ehkä laittomalla?) luotolla, mutta jos unohdetaan nämä hetkeksi, niin jos Erkki Esimerkki saa verojen jälkeen 2k/kk palkkaa ja polttaa sen kaiken seuraavaan palkkaan mennessä, niin "kulutukseen" menee 2k/kk. Jos hänellä on luottokortti, jota rullaa jatkuvasti, niin osa tuosta kahdesta tonnista menee korkoihin ja jää pois kulutuksesta. Ei mene pitkään, että korot ovat syöneet kulutuksesta enemmän, kuin mitä luottokortti alunperin toi lisää kulutukseen.

Toki toi korko on luotoittajien tuloa, joka jäisi ilman luottokortteja saamatta, mutta sitten taas jossain muualla saataisiin lisää tuloja ja sinne syntyisi töitä jne. Mihin ikinä Erkkimme rahaa laittaakaan. Tai meneekö tässä nyt jotain pieleen?

Ja käytännössä toki on vaarana, että luottokorttifirman saama korkotuotto siirtyy jollekin mafialle ja koska kiskovat isompaa korkoa, niin Erkki kuluttaa entistä vähemmän.

Druuge wrote:

 

Käsitykseni mukaan Amerikkalaisilla on ollut kymmeniä sotilastukikohtia Grönlannissa kylmän sodan aikaan ja parhaimmillaan noin 100 000 sotilasta siellä. Nyt on yksi tukikohta ja parisataa sotilasta. Ymmärtääkseni jenkit voisivat avata uudestaan nuo sulkemansa tukikohdat ja jos se vaatisi uusia vuokrasopimuksia tai vastaavia, Tanska on viestittänyt toistuvasti heidän olevan valmis avaamaan vaikka uusiakin tukikohtia sinne. Tilanne luonnonvarojen osalta on pitkälti sama, grönlantilaiset perustaisivat mielellään yhteisyrityksiä jenkkifirmojen kanssa luonnonvarojen hyödyntämiseksi. Tilanne on kuitenkin se, että pitkälti samoja luonnonvaroja on myös Alaskassa, missä niitä olisi helpompi (=halvempi) kaivaa. Ei kuitenkaan kaiveta. 

 

Kyllä tässä taitaa taustalla olla se, että trump haluaa liittää uusia alueita jenkkilään, kaikki muu on tekosyitä. Hieman yllättävää, että ollaan valmiita rikkomaan Nato tuollaisen takia. Saa pohtimaan, onko tämäkin joku putinin kiero suunnitelma saada jenkit tuhoamaan oman voimapositionsa ja joku on liian hyväuskoinen ja itseään täynnä nähdäkseen, mistä on kyse. Voisi spekuloida niinkin pitkälle, ovatko putin ja trump yhdessä sopineet euroopan tuhoamisesta kahden rintaman sodalla. Trump voisi hyvinkin lähteä siihen mukaan, kun ei ole mikään Eurooppa-fani. En tiedä, lähtisikö kansa tuollaiseen mukaan. Osa tietysti lähtisi ja osa vastustaisi rajusti, mutta mikä on lopulta enemmistön mielipide? 

Ihan hyvää pohdintaa ja voi olla näin. Tuohon lihavoituun pitää kuitenkin puuttua. Vieläkö tätä jaksetaan väittää, että Trump on Putlerin kaveri tai ukkelin taskussa? Ottaen siis huomioon, että tukee edelleen Ukrainaa; on laittanut kovemmat pakotteet Venäjälle, mitä aiemmin oli, ja myös painostanut neutraaleja maita niiden piiriin; kävi juuri kaappaamassa Putlerin liittolaisdiktaattorin; kävi pommittamassa toista Putlerin liittolaista (Iran) ja jatkaa painostusta siellä tilanteessa, jossa näyttää, että valta saattaa ihan oikeasti vaihtua; ja ottivat juuri haltuun jonkun venäläisen tankkerin Venezuelan edustalta.

Saa pohtimaan, että millaisia ohjeita Putler Trumpille antaa ja millaisia diilejä nämä keskenään tekevät.

Korjatkaa paremmin tietävät, mutta mun ymmärtääkseni Tanska ei voi myydä Gröönlantia. Se, mitä voisi tapahtua on, että Gröönlanti itsenäistyy ja sitten liittyy Yhdysvaltoihin. Ymmärtääkseni asukkaista monet haluaisivat itsenäistyä, kunhan se ei heikentäisi taloutta ja jossain muistelisin nähneeni, että Tanska maksaa tukia n. 10 000 €/hlö/vuosi, jonka menettäisivät itsenäistyttyään. Trumpin peli voisi siis olla koittaa painostamalla ja maksamalla saada Gröönlanti itsenäistymään (ehkä jotain kivaa Tanskalle vastalahjaksi?), jonka jälkeen joko saada gröönlantilaiset haluamaan liittyä Yhdysvaltoihin (yli 10 000 €/hlö/vuosi tukia, joka olisi aika pikkusumma?), tai sitten jonkinlainen sopimushimmeli, että maa pysyy itsenäisenä, mutta tehdään pari 100-vuotista vuokrasopimusta niin, että Yhdysvallat voi rakentaa alueelle sotilastukikohdan ja hallinnoi käytännössä luonnonvaroja.

Mä en osaa arvioida, että millä todennäköisyydellä näin voisi tapahtua, mutta kuvittelen, että asiat menee joko näin, tai sitten mitään ei tapahdu. Tai en tiedä, että voisiko homma mennä myös niin, että Gröönlanti pysyy Tanskan alaisuudessa, mutta tehdään noi pitkät vuokrasopimusdiilit tai vastaavat? Eikö tämä muuten ole jossain määrin se tapa, miten Kiina toimii maailmalla?

PelleSnuslos wrote:

Tää on sijoittajalle aika oleellinen aihe kun tekoälyä miettii. Kun valuaatiot perustuvat mullistaviin odotuksiin ja ainakin Musk kertoo pitävänsä enemmän todennäköisenä kuin epätodennäköisenä että saavutetaan "universal abundance" aika lähitulevaisuudessa.

Tiedän, että Musk meinaa tällä termillä jotain Star Trekin tai Iain Banksin Culture -series tyylistä scifiä, mutta jos miettii ihmiskunnan historiaa, niin kyllähän tämä on käytännössä jo saavutettu monin paikoin maailmaa. Ei toki universal, koska vaikka nälkää näkevien tai absoluuttisessa köyhyydessä elävien ihmisten osuus laskee kaiken aikaa, niin luku ei ole vielä lähelläkään nollaa. Mutta jos nyt miettii vaikka Suomea, niin kaupasta saa pilkkahintaan vuoden ympäri käytännössä mitä vain elintarvikkeita, töitä ei ole pakko tehdä ja silti pärjää ihan ok, töitä tekemällä rahaa voi sitten päättää polttaa mitä omituisimpiin asioihin. Vaikea sanoa, että onko tällä tavalla sitten kuitenkaan ratkaistu kaikkia ihmiskunnan ongelmia? Tyytymättömyys tuntuu kasvavan johtuen (mun tulkinnan mukaan) jonkinlaisesta yhdistelmästä sitä, että ei koeta merkitystä tai tarvetta, toimettomuudesta ja negatiivisesta uutisvirrasta, josta toki viimeinen ei varsinaisesti liity muuten aiheeseen.

Kehittyvän AI:n ja robotiikan kuvittelisi jatkavan tätä trendiä. Eli onko sen tuoma materiaalisen elintason nousu sitten lopulta niin erilaista, kuin tietokoneiden tai alkeellisemman automaation? Eli maailma muuttuu, joitain aloja häviää ja uusia syntyy, mutta kuitenkin yleinen vauraus kehittyy siten, että pienituloisimmillakin on mahdollisuus elintasoon, joka olisi ollut monella tapaa melkoista utopiaa muutama sukupolvi sitten eläneille rikkaille*. Voin tulla olemaan todella pahasti väärässä, mutta mä en vain näe, että miten tämä teknologinen vallankumous olisi fundamentaalisti erilainen, kuin aiemmat. Nopeampi varmasti, jonka takia varsinkin lieveilmiöt voivat purskahtaa nopeammin ennen tasaantumistaan tmv., mutta eiköhän asiat muuten jatka menemistään samaan suuntaan kuin aiemminkin, eli keskimääräisesti ihmisten materiaalinen hyvinvointi nousee, vapaa-ajan määrä nousee, erot tuottavuudessa nousee,... mutta ei varmaan helpota doom scrollailuun, kotiin yksin jämähtämiseen, elämän merkityksellisyyden keksimiseen, jne.

*Toki menneiden aikojen rikkailla oli mahdollisuus hulppean kokoisiin asuntoihin hyvillä paikoilla ja palvelijoihin, jotka ovat enemmän tai vähemmän suhteellisia juttuja. Ihmisten tuottamat palvelut toiselle ihmiselle ovat nähdäkseni nollasummapeliä, vaikkei talous muuten sitä ole. Kaikki ihmiset eivät voi palkata kymmentä ihmishierojaa itselleen, vaikka voisivatkin palkata haluamansa määrän hierontatunteja robotilta.

JR wrote:

 

Tää jälkimmäinen on se mulle paljon kiinnostavampi osa historiasta, ja suosittelen siihen romaanikirjallisuutta.

Se on tietysti fiktiota, ja arvauksia, mutta parhaimmillaan erittäin pohdittuja, tutkittuja ja valistuneita arvauksia.

Samaa mieltä ja samaa mieltä. Mun mielestä myös Waltarin kirjat, esim. Mikael Karvajalka ja Mikael Hakim ovat hyviä. Tän lisäksi olen tykännyt tosi paljon "vanhoista historiankirjoista", eli vaikkapa (ei ihan hirveän helppolukuinen) The History of England (Lord Macaulay), jossa käsitellään pääasiassa 1600-luvun lopun ja 1700-luvun Englannin historiaa, ja joka on kirjoitettu 1800-luvun alkupuolella niin, että rivien välistä tulee aika paljon sen kaltaista vertailua, että: "Tuolloin elettiin näin, voitteko kuvitella", joka samalla kertoo meikäläiselle aika paljon siitä, miten 1800-luvun alussa elettiin. Lisäksi tieteen historia on uskomattoman mielenkiintoista ja menee jossain määrin tähän väliin, ainakin osa kirjoista, joissa lähteenä on paljon menneiden tutkijoiden päiväkirjat ja kirjeenvaihto. Tuntuu hullulta, ja mielenkiintoiselta, kuvitella esim. maailmaa, jossa yliopistojen opetus perustui 1500 vuotta vanhoihin antiikin teksteihin, ja mitään uutta ei edes yritetty tutkia, vaan päinvastoin sitä koitettiin suitsia. Jälkimmäisestä nostettakoon vaikka Richard Holmesin The Age of Wonder ja Jacob Bronowskin Ascent of Man.

Pitäisi lukea enempikin, mutta fiktiivisiä historiallisia romaaneja. Tai sitten vain niin vanhoja, että ne ovat sitä vähän tahtomattaankin, kuten Täällä Pohjantähden alla. Valitettavasti tällä tavalla ei pääse ihan hirveän kauas historiassa, koska mitä olen paria vielä vanhempaa kirjaa koittanut lukea, niin sitä kieltä ei vain meinaa ymmärtää ja muutenkin luettavuus on nykystandardeihin tottuneelle turhan vaikeaa.

Edit. ja tietty Orwellin The Road to Wigan Pier. Pitäisi lukea myös Orwellin teoksia, missä kertoo elämästään Ranskassa. Ja Waltarin Appelsiininsiemen.