Tuli luettua toi kirja lopulta. Sanoisin, että vähän markkinointihenkinen raflaava otsikko ja ainakin mun tulkinta kirjasta ei ollut niinkään "die with zero", vaan enemmänkin, että maksimoi rahankäytöstä saatava ilo sen sijaan, että kylvää autopilootilla rahaa asioihin, jotka eivät vaikuta hyvinvointiin/onnellisuuteen. Ja toki myös sitä, että rahaa ei kannata hillota loputtomiin, sillä monien asioiden ikkuna sulkeutuu vanhemmalla iällä. Toi "die with zero" oli sitten enemmän sellainen äärimmäinen esimerkki, mitä käytettiin vertailukohtana.

Johansson wrote:

 

En ole koskaan täysin ymmärtänyt "ikuisesti kasvavien" eläkerahastojen logiikkaa, rahaa kerätään kasvavaan pottiin ja jos rahastojen kasvattaminen jatkuu kymmeniä vuosia - sata vuotta, sitten joskus kun elossa on enää "pienet ikäluokat" tai "normaalit ikäluokat", niiden ei tarvitse maksaa eläkemaksuja ollenkaan. Eli ei sekään oikeudenmukaista niille ikäluokille, jotka joutuvat kovilla eläkemaksuilla kasvattamaan tuon potin "pienille ikäluokille". Vai tuleeko kohta aika jolloin kriisi on suurimmillaan, ja eläkekassojen koko alkaa laskemaan? Ja milloin tuo aika on? Onko joku laskenut asiaa? Ainakaan nyt eläkekassojen koko ei ole pienentynyt ikinä, onko tarkoitus ikuinen kasvattaminen nykyisen ja seuraavien ikäluokkien hurjilla eläkemaksuilla?

Tämä on asia, jota pystyy aika helposti simuloimaan tulevaisuuteen. Ts. tiedämme vaikkapa 50-60 -vuotiaiden lukumäärän ja eliniän odotteen, joten voimme laskea aika tarkasti, että monta 70-80-vuotiasta Suomessa on 20 vuoden päästä jne. Kun eläkesysteemiä rakennettiin, syntyvyys oli yli kahden niin, että jokainen ikäluokka on ollut edellistä suurempi, jolloin työtä tekevän, ja eläkemaksuja maksavan, osan suhde eläkettä saavaan osaan on pysynyt hyvällä tasolla (toki samalla elinikä on noussut, mutta kuitenkin). Tämän takia eläkekassoja ei ole tarvinnut syödä, joskaan niitä ei ole voitu täysimääräisesti kerryttääkään. Nyt tilanne ei ole syntyvyyden suhteen enää ollut sama ja näin ollen eläkeläisten määrä suhteessa työtä tekevien määrään muuttuu todella radikaalisti, eikä tämä ole mikään spekulatiivinen juttu, vaan helposti laskettavissa nykyisten ikäpolvien kokojen perusteella. Tämän takia sillä, että eläkekassaa ei ole aiemmin jouduttu syömään, ei merkkaa mitään tulevaisuutta ajatellen.

Eli kyllä, eläkekassoja aletaan syömään kiihtyvässä määrin, mutta ei siihen mitään erityistä äkillistä kriisiä tarvita. Tai sitten voidaan sanoa, että kriisi alkoi tulkinnasta riippuen 60-70 -lukujen vaihteessa, kun syntyvyys laski alle kahden, tai sitten 1900-luvun alussa, kun syntyvyys kääntyi laskutrendiin. Mut mun mielestä kummankaan kohdalla ei pitäisi puhua mistään kriisistä.

Onko tuosta capital market dayn Q&A -osiosta muuten tulossa jotain tallennetta tai transkriptiota?

En tiedä, että minkä verran nyt saa irti mistäkin, mutta ilmeisesti noi Theonin ostokohteet on kaikki olleet sellaisia firmoja, joiden kanssa ovat tehneet jo pidempään yhteistyötä, eli laskee varmaan hudin riskiä. Paljon on näemmä uutta tuotetta tulossa, joista en ainakaan itse kykene arvioimaan yhtään. Mutta sivuhuomiona, että ilmeisesti noi tuotteet, mitä Theonin oma tehdas kreikassa tekee, niin näyttää yhden kuvan perusteella kohtuu manuaaliselta kokoonpanolta. Ja jos uuden tehdaslaajennuksen budjettiarvio on 10 miljoonaa, niin ei tosiaan mitään kovin kalliita laitteita tai puhdastiloja ole käytössä. Siihen nähden henkilöstöä jopa yllättävän vähän, kun tuotannossa on vain vähän reilu puolet henkilöstöstä.

Hyvä puoli tässä lienee se, että investointi tuotantokapasiteettiin ei ole kallista ja sitä on varmaan kohtuu helppo nostaa hallitusti. Ts. työpisteitä halliin saa kohtuu halvalla ja nopeasti, sekä haluamansa määrän. Vrt. pitkälle koneistettu tuotanto, tai äärimmäisimpänä esimerkkeinä varmaan vaikka puolijohde- tai terästeollisuus, jossa jos halutaan lisää kapasiteettia, niin joudutaan hankkimaan todella kalliita ja isoja vehkeitä siten, että kapasiteetti nousee kerralla paljon. Mikään pieni lisäys halvalla ei onnistu. Näyttäisivät investoivan myös alihankkijoidensa kapasiteettiin, joka saattaa sitten olla kalliimpaa, tai ainakin osa näytti olevan puhdastilaprosessia.

PikkuPro wrote:

Tosiaan Nordnet closas eilen +110,27%. Koko Nordnet oli ma aamuna Cityconissa, maksivivulla, siis aivan rajoilla ennen ostotarjousta. Hätädeposin 5k edellisenä päivänä (su), että ei menisi pakkomyynniksi, vipu joku 250% tms. (en oo selvittänyt mikä on max, tiettykään).

 

Hullu mies! :D
Tähän oli jo pakko laittaa täysin turha kommentti.

Painoin tähän itsekin samoihin aikoihin reilusti lisää. Kerranhan sitä vain eletään ja niin edelleen. Q3 ulkona, posari liikevaihdon suhteen ja antoivat ensi vuoden liikevaihtoennusteen, jossa ennustavat yli 30 % kasvua. Vielä rajumpaa, jos vertailukohtana olisi tän vuoden alkuperäinen ennuste. Noh, nyt varmaan päästään mittaamaan todella toimarin näkemyksiä, koska kovan ohjeistuksen lisäksi näyttävät pistäneen rahaa sisään aika lailla ympäriinsä. Vajaan 10 % omistus Exosensestä nyt oli omaa luokkaansa, mutta onhan tuolla tehty yritysostoa ja strategisia sijoituksia vähän muuallekin, mm. suomalaiseen Varjoon (noh, vain 5 miljoonaa). Osingonjakosuhdetta näemmä pienentävät, joskin tällä investointitahdilla se kannattaisi laittaa kokonaan nollaan, mutta näillä mennään. Sitten vielä uusi tuotantolinja Belgiaan.

On tässä kyllä riskiäkin, että meneekö kaikki hyvin, vai vedetäänkö kasvuhuumassa vähän liiankin suurella vaihteella? Esim. juuri asiasta tietämättä, niin Belgiassa lienee palkkataso ja kulut paljon suuremmat, kuin Kreikassa, joten pystyvätkö ylläpitämään samaa marginaalia? Marginaalihan laski hieman H1:stä, joka selitettiin matalakatteisemmalla tuotteella (oliko tuo nyt tullut jonkun yrityskaupan myötä portfolioon?). Noh, meikä uskoo, että homma jatkaa rullaamistaan, ei kai tähän muuten olisi tässä määrin sijoittanut.

Edit. Ensimmäinen merkittävä etappi lienee se, että toteutuuhan Q4 tilaukset ennustettuun malliin. Back logihan laski, mikä nyt ei ole sinällään mikään ihme, koska tilaukset eivät osu tasaisesti kvartaaleille. Q4 ollut historiallisesti vahva ja firma vaikuttaa uskovan niin olevan myös tänä vuonna.

Sikäli mikäli sillä enää tässä vaiheessa on mitään väliä, niin en usko suunnitelmalliseen kurssin polkemiseen. Varmasti sellainen juttu, joka ei ole hirveästi haitannut ja jos on joskus pitänyt miettiä, että: "Miksi ihmeessä pääomistaja tekee tällaisia päätöksiä?! Eikö se tajus tuhoavansa omistaja-arvoa?", niin tällainen mahdollisuus lunastaa auttaa ymmärtämään, että pääomistajalle tuo ei ole ollut niin suuri vahinko.

Päättyeöy perustuu siihen, että jos olisi 4D-shakkia pitkän kaavan kautta pelaava suunnitelmallinen tekijä, niin olisi tän voinut hoitaa aika paljon fiksumminkin. Kyllä tää on enempi näyttänyt koko ajan, ja yhä, poukkoilevalta seniililtä paljon enemmän.

Piti vähän hieraista silmiä, kun vilkaisin salkkua. Mut hankala tilanne. 4€ on minusta aivan liian vähän + periaatteen vuoksikin sylettäisi palkita sikalijoita, jotka ryssivät toimintaa siihen malliin, että saavat lunastettua halvalla. Toisaalta pelottaa, että jos tätä ei hyväksy, niin vetääkö pääomistaja vielä enemmän ranttaliksi?

Pitää kysyä tyhmiä, kun ei ymmärrä, niin mites tää nyt menee? Q2:n jälkeen lyhytaikaiset varat olivat 174M ja nyt 104M, eli 70M laskua samaan aikaan, kun operatiivinen liiketoiminta ymmärtääkseni tuotti reilu 20M lisää kassaan, eli vajaa 100M meni jonnekin. Lainojen nominaaliarvot näyttäisivät laskeneen 1873M --> 1862M ja hybridilaina 593M-->561M, eli 40M verran makseltiin velkoja. Millä tuo loppu 60M selittyy?

Vai pitäisikö tässä mieluummin katsoa rahavaroja. Siellä tuo ero Q3:n ja Q2:n välillä näyttäisi mätsäävän paremmin velan kehityksen kanssa?

Pitäisi ehkä avata oma ketju aiheelle, mutta Nordnet on alkanut mielestäni näyttää huonommalta ja huonommalta palveluntarjoajalta ja tekisi ihan periaatteen vuoksi mieli vaihtaa palveluntarjoajaa. Markkinatalous ei toimi, jos huonosta palvelusta ei äänestä jaloillaan. Näiden yllä olevien lisäksi itseä hiertänyt se, että sijoituslainan korko nousi kyllä markkinakorkojen noustessa, kuten pitääkin, mutta ei ole sitten laskenut niiden mukana. Ja sitten melko jatkuvasti tulee jonkinlaista töpeksimistä, mikä vielä selitetään harvinaisen huonosti.

Ois kyllä kova. Tätä väitettä tukee se, että Venäjä on alkanut jo häiritsemään drooneilla siviililentokenttiä ympäri Eurooppaa. Ainakin itse olen melko vakuuttunut, että mitä enemmän päin persettä Venäjällä menee, niin sitä enemmän ne koittavat tehdä kaikenlaista turhaa kiusaa.