Runsas viikko Harvian yhtiökokoukseen (ja kaksi Q1 julkistukseen). 

Viime vuosi graafisesti:

Druuge wrote:

Artsipappa wrote:

Marraskuu wrote:

Israelin koko olemassa olon peruskivi ja agenda on oikeutuksen hakeminen ja kostaminen.

Israelilla olisi muunlainenkin mahdollisuus asemassa, jossa sillä on käytössä naapureihinsa nähden ylivoimainen tekniikka ja voima. Israelilla on ollut mahdollisuus osoittaa johtajuutta edesauttamalla toimintaa, jolla edistettäisiin rauhanomaista ja sallivaa rinnakkaiseloa alueen eri kulttuurien kesken. Tämä vain ei kuulu heidän agendaan ja siten viha ja kosto peittävät kaiken muun alleen.

Tosissaanko olet sitä mieltä että Israel on tuolla alueella se ongelmatapaus? 

Sinällään ihan mielenkiintoinen ajatus, että mikä olisi lähi-idän tilanne jos Israelia ei siellä olisi? Luultavasti olisi sunni vs shiia kisa sitten, mutta missä mittakaavassa? Ja kuka välittäisi täällä susirajalla?

Tuskinpa lähtökohdaltaan ajattelemallasi tavalla muslimien välinen, olihan jo puoli vuosisataa ennen Israelin valtiota kyse nimenomaan juutalaisten ja arabien kädenväännöstä (brittien hallintaan annetulla Palestiinan alueella - itse asiassa jo ennen brittejä, nelisatavuotisen osmaanien valtakunnan loppuvuosikymmeninä).

https://fi.wikipedia.org/wiki/Palestiinan_brittiläinen_mandaatti

Venäjästä ei tule ikinä länsivaltojen kaltaista. Meillä on ollut naapurissa erilaisia malleja Venäjästä satoja vuosia.

Laitetaan vielä toinen sitaatti Pattonin lisäksi:

"The fundamental and most stable feature of Russian history is the slow tempo of her development, with the economic backwardness, primitiveness of social forms and low level of culture resulting from it."

Se, joka kirjoitti näin, tunsi Venäjän hyvin: Lev Trotski, 1932

Pitää pitkälti paikkansa edelleen.

Marraskuu wrote:

Sota loppuu vain sotimalla niin, että molemmille syntyy halu ja tarve lopettaa sotiminen.

“No dumb bastard ever won a war by going out and dying for his country. He won it by making some other dumb bastard die for his country.”

― George S. Patton Jr.

Tekijä wrote:

AlterEgo wrote:

No nyt erottuu viestit hyvin toisistaan, jos vielä pvm fonttia saisi isommaksi

Kaikille: sen aikaa, kun ylläpito oikoo ulkonäköseikkoja, auttaisi paljon, jos sen lisäksi, että lainaatte tekstin, merkkaisitte koko lainattun pätkän kursiiviksi.

Tiedän. Lainaus näyttää jo muutenkin kursiivilta ennen postausta, mutta ei näy sellaisena postauksen jälkeen, ellei sitä itse ole "tuplakursivoinut".

Ratkaistu! Kiitos ylläpidolle!

AlterEgo wrote:

No nyt erottuu viestit hyvin toisistaan, jos vielä pvm fonttia saisi isommaksi

Kaikille: sen aikaa, kun ylläpito oikoo ulkonäköseikkoja, auttaisi paljon, jos sen lisäksi, että lainaatte tekstin, merkkaisitte koko lainattun pätkän kursiiviksi.

Tiedän. Lainaus näyttää jo muutenkin kursiivilta ennen postausta, mutta ei näy sellaisena postauksen jälkeen, ellei sitä itse ole "tuplakursivoinut".

isipappa wrote:

Tietämättä vihreiden muovien kemioista sen enempää: eikös myös UPM ala valmistaa jotain puupohjaista muovin korviketta rakenteilla olevassa laitoksessaan Saksassa? Muistaakseni tuore toimitusjohtaja totesi viime viikolla vuosikokouksessa, että Coca-Colan lisäksi UPM:llä on tälle tuotealueelle muitakin merkittäviä asiakkaita jonkinlaisessa yhteistyössä.

UPM tekee jo muissa tehtaissaan biopohjaista muovia, jolla on ihan nimekkäitä ja suuria asiakkaita (Kärhä on Muoviteollisuus ry:n toimitusjohtaja):

”BioVerno ja muut vastaavat biopohjaiset muovin raaka-aineet vievät hyvällä tavalla eteenpäin vastuullista muovin käyttöä. Näissä ratkaisuissa tehdään niin sanottua normaalia muovia eli biopohjaista polyeteeniä. Tämä tarkoittaa, ettei jalostusketjuun tarvitse viedä uusia asioita: ei uusia pakkausratkaisuja eikä uusia elintarvikesäädöksiä. Samaan raaka-aineeseen ja loppukäyttöön päästään käyttämättä maakaasua ja öljyä. Nostan sen ihan aidosti ykköseksi vastuullisemmissa muovin tuotantotavoissa”, Kärhä sanoo.

Parhaisiin lopputuloksiin päästään usein luomalla ratkaisuja, jotka toimi­vat saumattomasti eri teollisuudenalo­jen rajapinnoissa. UPM Biopolttoaineet julkisti helmikuussa yhteistyön kan­sainvälisen meijeriyhtiö Arlan, pakka­usyhtiö Elopakin sekä kemikaaliyhtiö Dow’n kanssa.

Yhteistyössä UPM toimittaa kemi­kaaliyhtiö Dow’lle puupohjaista UPM BioVerno -naftaa, jonka Dow jalostaa muovigranulaateiksi. Arlan pakkauk­set valmistava norjalaisyhtiö Elopak hyödyntää granulaatit pakkaustuotan­nossaan korvaten fossiilipohjaisia raa­ka-aineita."

Mutta kuten yllä olevastakin näkyy, muovi on silti muovia. Niinpä tämä voi olla vain osaratkaisu. Ensisijainen tavoite - ainakin meillä unionissa - tulee mitä todennäköisemmin olemaan muovin käytön vähentäminen sen luontoon pääsyn hillitsemiseksi, oli se fossiilista tai biomuovia. Periaatteessa biomuovinkin markkina on siis alkuvaiheen jälkeen pitkässä juoksussa varsin todennäköisesti kutistuva markkina.

Tätä voisi kyllä tuunata:

Edellisen kirjoittajan lainatun tekstin (XXX wrote) loppu ja seuraavan kirjoittajan uuden tekstin alku eivät nyt erotu toisistaan millään lailla.

YP: Kiitos huomiosta! Ongelma on paikannettu ja toistuu tietyillä selaimilla, tullaan korjaamaan pikimmiten.

Finnair todennäköisesti kilpailutti yhteistyökumppaninsa luottokorttiyhtiöistä, koska pitkään partnerina ollut Mastercard-Nordea muuttui viime syksynä Visa-Aktiaksi.

Aktia lähestyi tänään asiakkaitaan tiedotteella, jonka mukaan Finnair-Visan minimilyhennysprosentti muuttuu 1.6.2024.

Prosentiksi on alunperin voinut valita joko 5 % tai 100 %. Jatkossa se on kaikille 3 %.

Ei tässä mitään, mutta jos verkkopankissa on valinnut maksun automaattisen veloituksen, se on kaikille jatkossa 3 % eli jos haluaa maksaa koko summan heti pois niinkuin ennen, ja siis käyttää luottokorttia maksuaikakorttina, on joka hiivatin lasku käytävä kesäkuusta alkaen muuttamassa manuaalisesti.

Lue: Aktia haluaa lisätä korkotuottojaan laskien sen varaan, että osa ei jaksa/viitsi/ehdi käydä kuukausittain tässä asiassa verkkopankissa. Ja joka tapauksessa niiltä, jotka menevät minimillä, saadaan nyhdettyä vielä hieman lisää. Nämä eivät välttämättä ole niitä, joilla on vähiten ongelmia luottojen ja korkojen kanssa.

Jostakin pitää saada takaisin se, mitä onnistuneesti tingittiin pois, jotta oma tarjous voittaisi kilpailutuksessa. 

Kuten asiaan kuuluu, jos et hyväksy muutoksia, sinulla on oikeus irtisanoa sopimuksesi. 

Sivumennen sanoen, Aktialla on vastuullisuusohjelma. 

Visiomme on olla johtava varainhoitajapankki ja tavoitteemme on menestyä vastuullisesti. Toimintamme perustuu arvoihimme Rohkeasti, Osaavasti ja Yhdessä. 

Siihen kuuluu mm.

• Vastuullinen luotonanto
• Kokonaisvaltainen asiakkaan tarpeiden ymmärrys
• Läpinäkyvyys
• Liiketoiminnan etiikka

https://www.aktia.com/fi/vastuullisuus/vastuullisuusohjelma

Ministeri Rydman ei sortunut suuremmin keräämään poliittisia irtopisteitä, vaikka toimittaja syötti lapaan:

RYDMANILTA kysyttiin arviota siitä, onko nyt käynnissä olevilla lakoilla ollut vaikutusta SSAB:n ratkaisuun. "Eivät ne ainakaan ole edesauttaneet Suomen kannalta myönteistä päätöstä. Mutta mikä niiden vaikutus SSAB:n ratkaisuun on ollut, niin se on heidän arvioitavansa asia."

SSABN arvio oli, ettei lakoilla ollut vaikutusta päätökseen. Silti Rydmania voi kompata siinä, etteivät lakot ”ainakaan ole edesauttaneet".

RYDMANILTA kysyttiin myös, kertooko SSAB:n päätös jotain Suomen kilpailukyvystä. 

"Itse asiassa tässä nimenomaisessa tapauksessa en usko, että tämä kertoo kovinkaan paljon Suomen kilpailukyvystä."

Yrityksellä on ollut omat liiketaloudelliset intressinsä juuri siihen, että Luulajan laitoksen modernisointi on ollut heille kiireellisempi asia, koska Raahen laitos on Luulajan laitosta kannattavampi.

Näin epäilemättä on. Mutta kun tavoite oli vähentää päästöjä, päätöstä varmaankin helpotti, että vihreää vetyä jo jossakin määrin tuotetaan Ruotsissa ja suuremmat hankkeet ovat pitemmällä kuin meillä, olkoonkin että kantaverkkoa sähkö kulkee ja sähköpörssi on pohjoismainen. Suomessa ei ole oltu yhtä nopeasti ja tehokkaasti liikkeellä.  

Toiseksi Luulaja saa malminsa Jällivaarasta, jonne on vain satakunta kilometriä. Raahekin saa malmin pääosin Ruotsista ja osittain Norjasta. Luulajasta on Raaheen 800 kilometriä. Taas säästyy päästöjä tällä päätöksellä.

Kyllä kilpailukyvyssäkin löytyy eroja, tässä päätöksessä, jos niitä alkaa etsiä. Ensiksi mainittuun hallitukset olisivat saattaneet voida pitkäjänteisesti yli hallituskausien vaikuttaa, jälkimmäisen eivät tippaakaan.

Lopuksi tietty kotikenttäetu. Yhtiön kotipaikalle on miellyttävä kertoa investoinnista etenkin, kun samalla voi kertoa vähentävänsä kotimaan kokonaispäästöjä 7 % investoinnillaan. Ihan eri asia kuin kertoa vähentävänsä naapurimaan päästöjä. 

Kaikki sellainen on tehty, mikä on tehtävissä. Meidän yhteyden­pitomme SSAB:n johtoon on ollut hyvin tiivistä useidenkin ministereiden taholta.

Kaikista varminta on, että kuinka paljon suomalaiset ovat lobanneetkaan, kymmenen kertaa enemmän on lobattu Tukholmasta. 

Raahe tulee sitten perästä, aika näyttää kuinka paljon. Periaatepäätös siitäkin on olemassa.