Aki Pyysing wrote:

big bad bear wrote:

Aki Pyysing wrote:

big bad bear wrote:

Onko olemassa skenaario, jossa Katzman ostaa nyt ensin "alihintaan" laput pois kuljeksimasta, sen jälkeen ottaa firman ulos pörssistä, sitten perustaa uuden osakesarjan jota ei myy kenellekään paitsi itselleen, ja lopuksi esim. osinkoa maksetaan vain tälle sarjalle jatkossa? Sitten kun firma ei ole pörssissä, ei myöskään alkuperäisistä osakkeista pääse eroon käytännössä muutoin kuin omistajan määrittelemillä ehdoilla. En tunne tätä puolta ollenkaan ja ihan tosissani kyselen. 

Ei laillista vaihtoehtoa. Mahdollisuutta suunnattuun osingonjakoon tutkivat källikallet jo 1980-luvulla. Mutta jos Citycon lähtisi pois pörssistä, en jäisi missään tapauksessa vihamielisen pääosakkaan yhtiöön pienosakkaaksi. Edelleen epäilen, että tämä ostotarjous ei johda pörssistä poistumiseen.

Ehkä ei johdakaan, ja olet varmasti oikeassa, että ei voi suunnata osingonjakoa. Mutta entäs jos lopettaa osingonmaksun kokonaan, kunnes vähemmistöomistajat kyllästyvät ja tarttuvat hänen bidiinsä listaamattomasta osakkeesta?

Tämä on relevantti skenario, jota makaronit yrittivät Finnlinesin kanssa. https://www.is.fi/taloussanomat/porssiuutiset/art-2000001500926.html Silloin Seppo Ilmarinen laittoi vastaan. Meillä ei mitä ilmeisimmin ole enää Seppoa tukena. 

Kuten myös Mustit ja Mirrit tekevät...

1UP wrote:

Tekijä wrote:

Ostotarjouksen tehnyt yhtiö on Kyprokselle rekisteröity energiayhtiö Gunvor.

Lukoilin mukaan ostotarjouksen ehdot on hyväksytty kaupan osapuolten kanssa, eikä neuvotteluja muiden ostajien kanssa ole käyty.

Torbjörn Törnqvist - venäläisten vanha kaveri - omistaa Gunvorista henkilökohtaisesti noin 88 %.

Ja perustajana oli eräs Suomen kansalainen Gennadi Timtšenko, joka toki on jo myynyt osuutensa.

Venäläisen systeemin tuntien voi olla melko varma, että Törnqvistin ostama Timtšenkon osuus on tilapäisesti hallittavana korvausta vastaan eikä todellinen omistaja ole vaihtunut.

Tekijä wrote:

Venäläinen öljy-yhtiö Lukoil ilmoittaa aikovansa myydä kansainvälisiä omistuksiaan. Yhtiön mukaan syynä on sitä vastaan asetetut pakotteet. Lukoil omistaa Suomessa toimivan huoltoasemaketju Teboilin. Yhtiön mukaan mahdollisten ostajien tarjousten käsittely on jo aloitettu.

Äkkiäpä saatiin tarjouksia venäläisestä omaisuudesta. Toivon mukaan markkinavalvojat ovat hereillä, jos ja kun kauppoja tehdään, ettei vain luiskahda avuliaille kaipaanasille, joiden kautta öljy vaihtuu saumatta aserahoitukseen.

Idän uskottu mies

Kävi kutakuinkin kuten rohkenin epäillä.

Ostotarjouksen tehnyt yhtiö on Kyprokselle rekisteröity energiayhtiö Gunvor.

Lukoilin mukaan ostotarjouksen ehdot on hyväksytty kaupan osapuolten kanssa, eikä neuvotteluja muiden ostajien kanssa ole käyty.

Torbjörn Törnqvist - venäläisten vanha kaveri - omistaa Gunvorista henkilökohtaisesti noin 88 %.

Aki Pyysing wrote:

Outokumpu teki q3 tappiota ja osake tuli kymmenen pinnaa alas -> 3,84.

Mie joustavana kaverina otin myytyjä heti erän takaisin. Vähän harmittelen, että olisin ennen osaria voinut kevennellä enemmänkin, kun kerrankin oli näkemys, että nyt tulee kuraa uikkariin. Jos EU säätää terästulleja, se johtuu siitä, että isot teräksentuottajat tekevät tappiota.

Ja eilen Orion puolestaan tuli myös alas kymmenisen pinnaa, vaikka orgaaninen liikevaihto nousi 423 miljoonaan euroon 341,3 miljoonasta ja liikevoitto nousi 121 miljoonaan euroon viime vuoden 72 miljoonasta eurosta. Edellinen himpun jäi, jälkimmäinen hieman ylitti ennusteen. Eiköhän siis kannattavuus parantunut. Ilmeisesti monet odottivat 180 miljoonan etappimaksua tänä vuonna, mikä on edelleen mahdollista, mutta nyt todennäköisempää vuodenvaihteen jälkeen. 

Venäläinen öljy-yhtiö Lukoil ilmoittaa aikovansa myydä kansainvälisiä omistuksiaan. Yhtiön mukaan syynä on sitä vastaan asetetut pakotteet. Lukoil omistaa Suomessa toimivan huoltoasemaketju Teboilin. Yhtiön mukaan mahdollisten ostajien tarjousten käsittely on jo aloitettu.

Äkkiäpä saatiin tarjouksia venäläisestä omaisuudesta. Toivon mukaan markkinavalvojat ovat hereillä, jos ja kun kauppoja tehdään, ettei vain luiskahda avuliaille kaipaanasille, joiden kautta öljy vaihtuu saumatta aserahoitukseen.

Idän uskottu mies

Sinne meni koko itäsiipi. Pari päivää sitten oltiin vielä huolissaan, että puiden juuret voivat vaurioitua. Nyt ei ole enää puita eikä rouva Kennedyn puutarhaa. Myös yhdyskäytävä purettiin. Eilen paljastui, että se tilalle tulisi lasikäytävä ja kattoterassi.

Kuva

Aki Pyysing wrote: 

 

Summan kurssikehitys on sellainen, joka antaa uskoa pörssiruletin tolkullisuuteen. Ei tosin miun uskoa mikään ole koitellut vuosikymmeniin. Eli teknokuplan puhkeamisen jälkeen olen ollut harras uskovainen ilman mitään epäilyksiä. 

Uskontunnustukseni:

Minä uskon pörssikurssien lyhyellä aikavälillä hyppivän miten sattuu ja pitkällä aikavälillä käyttäytyvän hyvinkin järkevästi.

"In the short run, the stock market is a voting machine; in the long run, it is a weighting machine".

Ben Graham

The Intelligent Investor, 1949

Tästä projektista on myös arkkitehtitoimiston ulko- ja sisäkuvat saatavilla  - toimisto on erikoistunut uusklassismiin - esim. täällä kymmenkunta:

https://www.reddit.com/r/ArchitecturalRevival/comments/1meehrp/white_house_state_ballroom_east_wing_rebuild/#lightbox

Itäsiipi on toistaiseksi viimeisin Trumpin ajamista muutoksista, jotka on havainnollisesti esitetty tässä yhteenvedossa:

https://www.nytimes.com/interactive/2025/10/21/us/politics/trump-white-house-renovations.html

Valkoinen talo alkaa kiitettävästi muistuttaa Mar-a-Lagoa! Mitään oikeaa budjettia itäsiipihankkeelle ei ole tehty, eikä suunnitelmia hyväksytetty millään taholla. Luovaa tuhoa siis. Ja uskokoon ken haluaa, että sen loppupelissä maksavat toistaiseksi tuntemattomat "lahjoittajat ja Trump itse". 

Eilen listattiin eräällä keskustelupalstalla myös erinomaisia kysymyksiä, jotka nekin ovat kaikki avoimia:

Questions about a ballroom for 1,000 people: 

1) How many balls will there be in a year with 1,000 people? 2) What will the room be used for the rest of the time? 3) Will food be served? 4) Where will it be prepared? 5) How will supplies and event staff access the building? 6) Where will the loading bays be located? 7) How will security be managed? 8) Where will everyone park? 9) How many entrances will 1,000 people need to get into the room? 10) Where will all of the furniture be stored when not being used? 11) How much back-of-house space will be needed for supplies, kitchens, staff rooms, storage, etc.? 12) How will emergency exits be managed? Will guests just flood out onto the White House grounds when someone pulls the fire alarm? 13) How much will these massive events cost? 14) Why not use a nearby convention centre for events this large? 15) What will be done with the building once security concerns, functional difficulties and financial costs get out of hand? 16) Will the “ballroom” be repurposed to be additional office space for an ongoing Trump administration?

Pörssimörssäri wrote:

^ No, se mikä on meille suomalaisille, muille pohjoismaalaisille ja muutamille näiden kulttuurien faneille hillittyä ja tyylikästä, on kaikille muille maailman ihmisille ankeaa, valkeaa ja persoonatonta.
 

^^ Ironia rakennuttajan tunnetusta tyylistä meni huomaamatta ?

Hynägrande wrote:

Heikin Ashi wrote:

Pitkä kuva kertoo, että on sitä kullassa ollut kovaa maniaa ennenkin. Esim. vuonna 2001 alkoi 11 vuotta kestänyt kova nousu. Nyt on ponnisteltu ylös pari vuotta. Vuosina  1977-1980 noustiin vielä parabolisemmin kuin nyt.

Kuva

PS. Kullan hinta ei ole vain Kiinasta kiinni. Kiinan ohella  Puola, Intia ja Turkki ovat hankkineet vielä Kiinaakin huomattavasti  enemmän kultaa vuonna 2024. Kaikilla noin tupla Kiinaan verrattuna. Vuoden 2024 luvut perustuvat World Gold Councilin (WGC) kokonaisselvitykseen.  Puola jatkoi ylivoimaisesti suurimpana ostajana myös vuonna  2025. Intia ja Turkki vähensivät ostoja.

Mutta arvaatteko minkä maan keskuspankki on päättänyt myydä varantojaan? Suomen tietenkin, tottakai.

Kiinan keskuspankin motiiveja voi arvailla, mutta kyllähän se on jonkinlainen signaali kun markkinoilla keskuspankit ovat kokonaisuudessaan olleet ensin nettomyyjinä vuosia ja sitten kääntyvät ostajiksi. Eikä ostaminen ole loppunut, vaikka dollarimääräinen hinta nousee. 

Myynti ei sinänsä ole huono asia, jos ajoitus on oikea ja irrotetut varat käytetään järkevästi.

Myytiin 5 tonnia vuoden lopussa: 49 -> 44 tonnia.

https://www.suomenpankki.fi/fi/ajankohtaista/lehdistotiedotteet-ja-uutiset/tiedotteet/2024/suomen-pankki-kasvattaa-valuuttavarantoaan/

Ostettiin USD, GBP ja jeniä.

Perustelu:

Valuuttakurssiriski on Suomen Pankin rahoitusvarallisuuden merkittävin riski. Koska valuuttavarannon kasvu lisää Suomen Pankin valuuttakurssiriskiä merkittävästi, Suomen Pankki vahvistaa varauksiaan lisääntyvää valuuttakurssiriskiä vastaan myymällä noin 10 prosenttia kultavarannostaan. Myyntien jälkeen Suomen Pankilla on nyt kultaa noin 44 tonnia ja sen markkina-arvo on noin 3,5 mrd. euroa. 

Taala heikkeni: EUR/USD tänä vuonna +12,2 %

Punta heikkeni: EUR/GBP tänä vuonna +5,03 %

Jeni heikkeni: EUR/JPY tänä vuonna +8,44 %

Kulta tänä vuonna +62,8 %

Kulta vaihdettiin siis heikkeneviin valuuttoihin. Riski toteutui. Ja miten oikeastaan kullan myyminen suojasi laskevilta valuutoilta ???

Sanoo TÄ:

Selling gold to hedge foreign currency risk when buying foreign currency is generally not a sound strategy. Selling gold to acquire a foreign currency can be counterproductive because gold is often considered a safe-haven asset, and selling it can expose you to the currency risk you are trying to avoid. A better approach to hedging would be to use a financial instrument like a forward contract or currency options.

Why selling gold is not recommended for this purpose

 

• Gold is a safe haven:

  When the value of a foreign currency is depreciating, investors may turn to gold as a safe asset, which can cause gold's price to rise. Selling gold at that moment would be selling an asset that is increasing in value to acquire one that is declining.

   
• Contradictory hedging:

  Selling gold to buy a foreign currency is the opposite of how gold is typically used for hedging. Gold is often used to hedge against currency depreciation, not to offset it by being sold.

   

How to hedge foreign currency risk effectively

• Use financial derivatives:

  Instruments like currency futures or options are designed to hedge foreign exchange risk by locking in an exchange rate for a future transaction.

   
• Take a short position in the foreign currency:

  You can open a derivative position that profits from the depreciation of the foreign currency you are buying.

   
• Natural hedging:

  Some companies use natural hedging by diversifying their assets and liabilities across different currencies to reduce aggregate exposure.

   
• Consider the costs and complexity:

  Hedging can be costly and complex. A strategy to hedge currency risk using derivatives might have associated transaction costs and could reduce potential windfall gains.

   

In summary, selling gold to hedge foreign currency risk is not a wise strategy. A better approach is to use a financial instrument designed for currency hedging, such as a forward contract or currency option.