Polymarket sai huomiota aloittamalla heti paavi Francisin kuoltua uuden paavin vedonlyönnin. Vatikaanin 70-vuotiaalla valtiosihteerillä Pietro Parolinilla oli alkuun kuulemma 37% mahdollisuus päästä uudeksi paaviksi. Hän on myös toiminut paavin sijaisena ja pidetään tasaapainoisena vaihtoehtona. Mahdollisuudet ja kilpailu ovat sen jälkeen muuttuneet.
Ei ole Fondialla helppoa. Markkina on todella vaikea, yhtiö on juuri joutunut pilaamaan työilmapiirinsä yt-neuvotteluilla ja pelkään tekoälyn uhkaavan koko liiketoimintamallia. Toki hinta heijastelee tätä, mutta ei tilaa salkussani.
Olin aikanaan sen verran innostunut, että otin jopa sekä yleisö- että instikka-annista. Alkuun näytti hyvältä, mutta tietysti luovuin aivan liian myöhään - vasta koronadipissä, jolloin enää euron yli antihinnan. Nyt huomaan, että sai silloin sentään lähes tuplasti sen, mitä tänään saisi. Ei kuitenkaan varsinaisesti lohduta.
Kyllä pitää paikkansa. Huomaan kyllä aloituslauseen sanamuodon liian väljäksi, koska tarkoitettu tulokulma olivat korkeakoulut, ja ne mainitsen vasta seuraavassa lauseessa. Pahoittelut.
Ei siis puhuta yrityksille suunnatusta yrityksille suoraan ja epäsuoraan suunnatusta tutkimus- ja kehittämisrahoituksesta, jossa oletus on, että se tuottaa parempia tuotteita ja sitä kautta myyntiä ja etenkin vientiä - enkä tätä panostusta halua kritisoida - vaan korkeakoulujen ja etenkin yliopistojen perusrahoituksesta - jolla tuotetaan perustutkimusta ja akateemisia tutkintoja, myös yritysten tarpeisiin - esimerkkinä vaikkapa lääketieteellisten tiedekuntien rahoitus, joka on merkittävästi supistunut suhteessa kustannuksiin, aivan erityisesti tieteellisen tutkimuksen puolella mutta myös koulutuksessa - eikä edes suhteellisesti kustannuskehitykseen nähden vaan jopa absoluuttisesti.
Helsingin yliopiston valtion perusrahoitus oli vuonna 2015 noin 454 miljoonaa euroa, mutta se laski vuonna 2016 noin 412 miljoonaan euroon. Viime vuonna se lopulta absoluuttisesti käväisi samalla tasolla kuin vuosikymmen sitten, nimittäin 464 miljoonaa euroa. Tälle vuodelle se laski kuitenkin taas 27 miljoonalla eurolla ja ennen nyt julkistettua lisäsäästöä, ensi vuodelle budjetoitiin 16 miljoonaa euroa pienempää summaa, jolloin oltaisiin oltu taas vuoden 2016 tasossa.
Tunnen mm. muutaman professorin, joten tiedän, että nykyisin Helsingissä vaikkapa erään keskisuuren erikoisalan opetuksesta ja tutkimuksesta vastaavan lääketieteellisen tiedekunnan osaston vuotuinen käyttömääräraha on 3000 euroa. Kaikki muu kuluu jatkuvasti nouseviin tilavuokriin ja hitaammin nouseviin palkkoihin sivukuluineen, samalla kun kokonaissumma pienenee. Tämän seurauksena tuossa osastolla yksi kolmesta osa-aikaisesta professuurista on viidettä vuotta pakastettuna, jotta rahat riittävät muiden palkkoihin.
Samalla tarjoutuu tässä tilaisuus korjata summia, sillä päivän mittaan tarkemmassa uutisoinnissa ilmeni, että korkeakoulujen supistus tulee kahdesta suunnasta ja onkin yhteensä yli 100 miljoonaa. Helsingin yliopiston osuus on runsaat 20 prosenttia, mikä merkinnee noin 25 miljoonaa euroa vähemmän. Tämä tulee olemaan pienin perusrahoitus yli kymmeneen vuoteen.
Tässä ei nyt joko tiedetä mistä puhutaan, tai tarkoituksella vääristellään. En lähtenyt kaivamaan erikseen nimenomaan Helsingin yliopiston perusrahoitusta, oletetaan että olet ne laittanut oikein. Mutta jos Helsingin yliopiston rahoitus heittelee noin paljon, niin siitä he voivat syytää pääosin itseään. Valtion perusrahoitus yliopistoille on ollut pitkään nousussa. Tässä yliopistojen valtionrahoitukset 2020-2024:
Oletan että tiedät miten yliopistojen valtionrahoitus jaetaan? Mutta kerrotaan se nyt kuitenkin. Se on nollasummapeliä, ja Suomen kaikki yliopistot kilpailee yllä olevasta rahapotista. Jos Helsingin yliopisto pärjää heikommin rahoitusmallissa verrattuna muihin, niin myös rahoitusta tulee vähemmän.
Ja tosiaan, kuten yllä mainittiin niin perusrahoitusta ei ole tarkoitettu pääasiassa tutkimuksen tekemiseen. Sillä tehdään jonkin verran myös tutkimusta, onhan se yliopistojen lakisääteinen tehtäväkin. Mutta siitä maksetaan muualta haettavien rahoitusten omarahoitusosuudet joka on yleensö 0%-20% hankkeen kokonaisrahoituksesta. Esimerkiksi v.2023 Helsingin yliopisto sai ulkopuolista tutkimusrahoitusta 255 miljoonaa euroa. Koko yliopistokenttä sai 866 miljoonaa. Eli merkittävä osa yliopistojen kokonaisbudjetista tulee muualta kun suoraan valtiolta.
Jos jotain kiinnostaa, niin linkki 2025 alkaen olevaan rahoitusmalliin:
Muutama kommentti. Ensinnäkin, eikös yliopistot yksityistetty tässä hiljattain?
Ei nyt aivan, mutta sinne päin: yliopistot irrotettiin valtio-organisaatiosta ja niille annettiin taloudellis-hallinnollinen autonomia. Vaihtoehtoina julkisyhteisön tai säätiön hallintomuoto. Yksityisiä yliopistoja meillä toistaiseksi ei ole. Yliopistoille tuli osittain ja joskus pääosin ulkopuolinen hallitus ja viroista tehtiin työsopimussuhteisia tehtäviä - mikä teki mahdolliseksi irtisanomiset myös tuotannollisista ja taloudellisista syistä. Samoin tuli mahdolliseksi varainkeruu, ja kiinteistöt siirtyivät yliopistoille - samoin niiden ylläpito. Tilojen supistamisesta on tullut toinen säästökeino. Pääoman kasvattaminen etenee hitaasti, mutta periaatteessa toimii.
Kaikesta ei voi iloita, ja surullista on, että hallitus toisensa jälkeen supistaa koulutuksesta ja tutkimuksesta, joka kuitenkin on yksi kasvun olennainen moottori pitkällä tähtäyksellä. Taas menee korkeakouluilta 68 miljoonaa. Kykypuolueeltakin on pääministeristä riippumatta sujunut leikata yliopistoilta. Tässä seurataan republikaaneja meren toisella puolella.
Väite ei pidä paikkansa. Suomen TKI (T&K) menot on kuitenkin maailman kärkeä (lähde eilinen valtioneuvoston tiedoitustilaisuuden kansliapäällikön esitys) ja ne vielä kasvaa vuonna 2025. Helmikuun tilanne: Vuoden 2025 valtion talousarviossa tutkimus- ja kehittämistoimintaan käytettävät määrärahat ovat 2 857 miljoonaa euroa. Määräraha on noin 600 miljoona suurempi kuin 2021 ja 500 miljonaa suurempi kuin 2023. Valtion tutkimusrahoituksen osuus bruttokansantuotteesta on arviolta noin 1,0 %.
Kyllä pitää paikkansa. Huomaan kyllä aloituslauseen sanamuodon liian väljäksi, koska tarkoitettu tulokulma olivat korkeakoulut, ja ne mainitsen vasta seuraavassa lauseessa. Pahoittelut.
Ei siis puhuta yrityksille suunnatusta yrityksille suoraan ja epäsuoraan suunnatusta tutkimus- ja kehittämisrahoituksesta, jossa oletus on, että se tuottaa parempia tuotteita ja sitä kautta myyntiä ja etenkin vientiä - enkä tätä panostusta halua kritisoida - vaan korkeakoulujen ja etenkin yliopistojen perusrahoituksesta - jolla tuotetaan perustutkimusta ja akateemisia tutkintoja, myös yritysten tarpeisiin - esimerkkinä vaikkapa lääketieteellisten tiedekuntien rahoitus, joka on merkittävästi supistunut suhteessa kustannuksiin, aivan erityisesti tieteellisen tutkimuksen puolella mutta myös koulutuksessa - eikä edes suhteellisesti kustannuskehitykseen nähden vaan jopa absoluuttisesti.
Helsingin yliopiston valtion perusrahoitus oli vuonna 2015 noin 454 miljoonaa euroa, mutta se laski vuonna 2016 noin 412 miljoonaan euroon. Viime vuonna se lopulta absoluuttisesti käväisi samalla tasolla kuin vuosikymmen sitten, nimittäin 464 miljoonaa euroa. Tälle vuodelle se laski kuitenkin taas 27 miljoonalla eurolla ja ennen nyt julkistettua lisäsäästöä, ensi vuodelle budjetoitiin 16 miljoonaa euroa pienempää summaa, jolloin oltaisiin oltu taas vuoden 2016 tasossa.
Tunnen mm. muutaman professorin, joten tiedän, että nykyisin Helsingissä vaikkapa erään keskisuuren erikoisalan opetuksesta ja tutkimuksesta vastaavan lääketieteellisen tiedekunnan osaston vuotuinen käyttömääräraha on 3000 euroa. Kaikki muu kuluu jatkuvasti nouseviin tilavuokriin ja hitaammin nouseviin palkkoihin sivukuluineen, samalla kun kokonaissumma pienenee. Tämän seurauksena tuossa osastolla yksi kolmesta osa-aikaisesta professuurista on viidettä vuotta pakastettuna, jotta rahat riittävät muiden palkkoihin.
Samalla tarjoutuu tässä tilaisuus korjata summia, sillä päivän mittaan tarkemmassa uutisoinnissa ilmeni, että korkeakoulujen supistus tulee kahdesta suunnasta ja onkin yhteensä yli 100 miljoonaa. Helsingin yliopiston osuus on runsaat 20 prosenttia, mikä merkinnee noin 25 miljoonaa euroa vähemmän. Tämä tulee olemaan pienin perusrahoitus yli kymmeneen vuoteen.
KORKEAKOULUJEN perusrahoituksesta leikataan vuosina 2026–2028 yhteensä siis 117,7 miljoonaa euroa.
Ei saisi ei, mutta ei Trump siitä perusta. Hänelle lienee luvattu jo Trump Tower Moscow, jota on halunnut alun perin. Pakotteet enää vain esteenä. Trump ajattelee vain itseään ja ehkä poikkeuksena Jr.
Vakaa nero Trump löysi oikeudenmukaisen tien rauhaan Ukrainassa seuraavin ehdoin: 1) Venäjä saa laillisesti ja ikuisesti Krimin 2) Venäjä saa Donbasin, Hersonin ja Zaporižžjan ym. alueita mitä tahtoo 3) Venäjä saa Yhdysvalloilta merkittävää taloudellista tukea ja USA poistaa Venäjän asevoimien tarvitsemien kehittyneiden USA-komponenttien vientikiellon 4) Ukraina siirtää 50 % luonnonvaroistaan Trumpille
5) Ukraina ei pääse ikinä jäseneksi länsiorganisaatioihin
6) Venäjän sotarikokset ja muut pikku jutut unohdetaan 7) Ukraina kiittää ja ylistää Trumpia, hallelujaa!
Onko minulta jäänyt jotain huomaamatta?
Aika paljon saa aikaan lahjoittamalla yhden imartelevan muotokuvan. Nyt jää nähtäväksi, pitääkö EU rivit suorina (Unkaria lukuun ottamatta tietenkin) ja sanoo "ei käy". En ole kauhean optimistinen, mutta kovasti toivon.
..Alan luulla, että historiankirjoitus tulee suhtautumaan suopeasti Orpopurraan. Ei tietysti vasemmistolainen historian kirjoitus, mutta kai nyt jotain objektiivisehkojakin politiikan tutkijoita on olemassa. Rankkaisin parhaaksi hallitukseksi sitten Lipponen I:n..
Minulle on jäänyt vähän hämäräksi Orpopurran toimet työpaikkojen ja investointien lisäämiseksi Suomessa nyt ja lähitulevaisuudessa. Näen myös työpaikkojen ja investointien puutteen Suomen suurimpana ongelmana nyt ja lähitulevaisuudessa ja näihin toivoisin hallituksen keskittyvän.
Mielenkiinnolla kuulisin mielestäsi merkittävimmät toimet mitä Orpopurra on tehnyt edistääkseen yllä mainittuja asioita. Vai näetkö, että (turhat) kulut karsimalla Orpopurra teki tehtävänsä?
Kaikesta ei voi iloita, ja surullista on, että hallitus toisensa jälkeen supistaa koulutuksesta ja tutkimuksesta, joka kuitenkin on yksi kasvun olennainen moottori pitkällä tähtäyksellä. Taas menee korkeakouluilta 68 miljoonaa. Kykypuolueeltakin on pääministeristä riippumatta sujunut leikata yliopistoilta. Tässä seurataan republikaaneja meren toisella puolella.
Yhdysvaltain kotimaan turvallisuusministerin Kristi Noemin käsilaukku varastettiin washingtonilaisessa ravintolassa sunnuntai-iltana. Varkaudesta kertoi ensimmäisenä uutiskanava CNN.
Käsilaukussa oli useita arkaluontoisia ja henkilökohtaisia tavaroita, kuten Noemin passi, ajokortti, kotimaan turvallisuusministeriön kulkulupa, luottokortteja ja 3 000 dollaria käteistä.
Noem oli illallistamassa suositussa The Capital Burger -ravintolassa, ja hän oli laskenut käsilaukkunsa tuolinsa alle, mistä se varastettiin, CBS News kertoo.
Salainen palvelu on käynyt läpi ravintolan valvontakameroiden kuvat ja todennut, että laukun vei tuntematon, valkoihoinen mies, joka oli peittänyt kasvonsa suojamaskilla. Varasta ei ole saatu vielä kiinni.
Salainen palvelu suojelee kotimaan turvallisuusministeriä ympäri vuorokauden, ja ministerin mukana oli turvamiehiä. He eivät kuitenkaan huomanneet varkautta, vaan ministeri totesi sen itse.
Turvallisuusministerin turvamiehillä on mennyt työpäivä kohtuu pieleen.😀
Käsilaukussa oli ... 3 000 dollaria käteistä.
Lähipiiri ymmärtää pitää mukana cashiä, kun pörssi syöksyy tullien mukana...
