Aivan karmea viikko ollut, joka mittapuulla. Ja taustalla on että elokuusta lähtien meno on ollut erittäin synkkää. 

Mutta jos nyt ajatuksia vähän jäsentäisi tänne blogiin velkavivun suhteen. Hommahan menee lähtökohtaisesti niin, että velkavipu on positiivista, kunhan lainarahalla saatu tuotto ylittää sen lainakustannukset (tällä hetkellä 3,94% verovähennyskelpoinen korko). Toki osakkeiden kanssa touhutessa on vähän sekavampaa, kun on margin callin riskiä osakkeiden toimiessa vakuutena sekä potentiaalista negatiivista vaihtoehtoiskustannusta kun on vivutettu maksit ja ei ole vapaata likviditeettiä jos tulisi jokin houkutteleva erikoistilanne. Tällä hetkellä sijoitusaste on "kevyet" 213%.

Itselläni on nyt tänä vuonna ollut vähän se ongelma, että kassavirtaa ei ole leipätyöstä eli tässä tapauksessa peleistä hirveästi tullut. Vivun kannalta on merkittävä ero siinä, että tuleeko vapaata kassavirtaa muusta elämisestä esimerkiksi kymppitonni per vuosineljännes, kymppitonni per vuosi tai onko se kassavirta sijoituksista muun elämisen rahoittamiseen. Viime vuonna kassavirta esimerkiksi meni Espanjan-kämpän ostoon.

Tässä kun mietin ensi vuotta, niin lienee aika selvää että mitään massiivisia pelitavoitteita en ole laittamassa. Ja mitä mahdolliseen työelämään tulee, niin työmarkkinat eivät ole kuumimmillaan joten senkään kortin varaan ei kauheasti kannata laskea. Ja toisaalta ei sille lisätulolle ole välttämättä pakollista tarvetta, kun historiallisesti 800 tunnin pelaamisella vuodessa (mikä voisi olla tehtävissä) saisi kuitattua 40 000 euron vuosimenot. Ja noistakin kassavirtamenoista osa menee toiseen taskuun, lähinnä asuntolainan lyhennys ja tällä hetkellä Espanjan-kämpästä saatu "nautintaoikeus", mikä vähentää reissukustannuksia. Mutta voi olla että Espanjan kämppä menee myyntiin, mikä taas toisaalta vähentäisi sijoitusvipua kun ne massit lähtökohtaisesti menevät sijoitussalkkuun.

Jos sinänsä ensi vuonna tulee lähtökohtaisesti otettua se näkemys että pokereista ja muusta otetaan se 40k tuottoa, niin lähtökohta on se että vipua vähentävät lähinnä vain pääomatulojen tuotot. Jotka muodostuvat arvonmuutoksesta (toivottavasti positiivisesta) ja osinkotuotoista. Salkun osinkotuotot itse asiassa romahtivat tänä vuonna, kun Citycon lopetti osingonmaksun ja muutenkin salkkuun on eksynyt paljon firmoja joiden osingonmaksu on tauolla.

Ehkä paras tapa arvioida sijoitusvivun voimakkuutta on arvioida, miten pitkään menojen jälkeisellä kassavirralla kestää maksaa sijoituslaina takaisin. Nyt kun salkun suuruus on noin 430k ja lainaa 228k, niin erilaisilla oletuksilla sen tuotoksi  voisi saada seuraavia:

Pelkät osingot huomioituna (nyt noin 3,5% kun merkittävä osa salkusta osinkoa maksamattomia käännefirmoja): 15050€ - korot eli (228 000€ * 0,394 ~ 8983€) =  6 067€

Konservatiivinen välimuoto 7% = 30 100€ - 8 983€ = 21 117€

Tavoitetaso 10% (7% kulujen ja verojen jälkeen) = 43 000€ - 8 983€ = 34 017€

Jos noihin nyt lisätään muusta elämästä kassavirtaa erilaisissa skenaarioissa. Jätetään kaikista huonoimmat pois ja lisäksi yksinkertaistamisen vuoksi kassavirta muualta/muualle sekä lasketaan yksinkertaistetusti: velkapääoma lyhenee oikeasti nopeammin kun korot laskevat velkapääoman mukana. Lisäksi myös pääomatuloverosta vaikutuksia tulee negatiivisia vaikutuksia, mutta ne monelta osin kumoavat tuon pääoman vähenemisestä koituvan korkojen laskun. Luvut on siis enemmän tai vähemmän "sinne päin" kun en jaksa lähteä tarkasti analysoimaan:

Puolipäivähomma pokerissa aiemmalla tuntipalkalla joka kuittaa menot, kassavirtaa jää tyyliin 3 000€ vuodessa:

Sijoituslainan maksuaika jos vain osingot huomioitu : 228 000 / 9 067 ~ 25,1 vuotta.

7% tuotto-odotuksella: 228 000 / 24 117 ~ 9,5 vuotta.

10% tuotto-odotuksella: 228 000 / 37 017 ~ 6,2 vuotta.

Puolipäivähomma pokerissa + 600h jotain "oikeita töitä" 30€/tuntipalkalla, kassavirtaa jää tyyliin 21 000€ vuodessa:

Sijoituslainan maksuaika jos vain osingot huomioitu : 228 000 / 27 067 ~ 8,4 vuotta.

7% tuotto-odotuksella: 228 000 / 42 117 ~ 5,4 vuotta.

10% tuotto-odotuksella: 228 000 / 55 017 ~ 4,1 vuotta.

Kokopäiväisesti pokeria (tuskin luonnistuu, ellei jostain ala löytymään kadonnutta motivaatiota), kassavirtaa jää tyyliin 43 000€ vuodessa

Sijoituslainan maksuaika jos vain osingot huomioitu : 228 000 / 52 067 ~ 4,4 vuotta

7% tuotto-odotuksella: 228 000 / 67 117 ~ 3,4 vuotta

10% tuotto-odotuksella: 228 000 / 80 017 ~ 2,8 vuotta.

Ehkä pitäisin hyvin maltillisena sijoitusvipua, jonka pystyy maksamaan kassavirroilla pois kolmessa vuodessa ja kohtuullisena jos sen pystyy maksamaan pois viidessä vuodessa. Toki jos porukka ottaa arjessaan muuttuvakorkoista asuntolainaa ajatuksena maksaa se pois 30 vuodessa ja elää muuten kädestä suuhun, niin noita voi suhteessa pitää erittäin turvallisina sijoitusvipuina.

Toki luvut ovat paljon miedompia jos huomioidaan pelikassa ja liferoll osin tai kokonaan mukaan, vähentäväthän ne sekä velkapääomaa että korkokuluja. Tämä nyt on vähän erikoiscase verrattuna tavalliseen sijoittajaan joka tapauksessa kun on pelien takia syytä pitää pelikassaa.

Oma vipu menee vuodenvaihteessa niin tappiin kuin pystyy, ja tammikuussa kevennetään. Tammikuussa sitten puretaan vipua ja pohditaan, että miten korkealle laitetaan tienestitavoitteet ja miten riskaabelisti haluaa vivuttaa huomioiden nykyiset sijoitusmarkkinoiden arvostustasot. Mainittakoon että suurimman omistuksen eli Cityconin tilanne on odottelua, ja jos mitään yllättävää ei tule niin varmaan 60%-80% niistä menee laitaan tarjouskauden lopuksi.

Lyhyesti muita lähtökohtia millä voi lähteä arvioimaan sijoitusvivun suuruutta:

Käytössä olevan vivun määrä suhteessa maksimaaliseen vivun määrään: Tämä olisi tällä hetkellä omassa tapauksessani vähän yli 80%, kun vipua on käytössä about 227k käytössä olevasta noin 275 000 eurosta (200k limiitti, ~50k pelikassasta ja liferollista helposti sekä 25k luottokorteista). Tämä on ihan hyödyllinen ajattelutapa, kun miettii että missä kohdin osakemarkkinoiden arvostustaso menee: pohjilla haluaisi maksimaalisen vivun olevan käytössä, mutta huipulta ei halua ajaa kuoppaan täydessä lastissa.

Margin callin läheisyys: tällä hetkellä salkun lainoitusarvo on noin 272k, eli puhtaasti sijoitukset huomioiden lainoitusarvosta on noin 83% käytössä. Tosin Nordnetissa on myös pääosa pelikassasta, joten margin calliin on se huomioiden 35%. 

Toki jos koko "firmaa" eli omaa taloutta ajattelee samaan tyyliin kuin pörssiyhtiöitä niin voi myös miettiä omavaraisuusastetta missä on kaikki velat ja kaikki assetit mukana. Tällä hetkellä pääomia on noin 470k ja lainarahaa noin 330k jos liferoll sekä pelikassa lasketaan mukaan eli noin 59% omavaraisuusaste. Jos otetaan liferoll ja pelikassa pois lainarahan puolelta niin omavaraisuusaste on tukevampi, noin 66%.

hauturi wrote:

TL wrote:

Ymmärrän keski-ikä käsitteen melko matemaattisesti. Eli jos/kun suomalaisen miehen eliniän odote on luokkaa 80v on keski-ikä minusta tämän kummallakin puolella tyyliin 35-45v. Jotta 50+ olisi keski-ikäinen, tulisi eliniän odotteen vastaavasti olla 100+.

Olen 58, ja pidän itseäni edelleen keski-ikäisenä, vaikka yo. mukaan ei pitäisi. Mikäs minä sitten olen, kun en nyt vielä ihan vanhuskaan ole?

Ylikypsä?

Plussapäivä pölhölässä, punainen aalto salkussa (mobiiliapissa näkyvä top6 täysin punainen). 

Ei pitäisi edes käydä katsomassa, tulee aina paha mieli. On kyl karmea runaus ollut viimeiset vuodet.

Kuva

PikkuPro wrote:

 

Mutta niin. En ihan ymmärrä miksi aikuiset ei puhu raha-asioista suoremmin lapsilleen...ja sitten ihmettelevät, miksi lapsilla on vaikeuksia hahmottaa raha-asioita.

 

Yksinkertaisin syy lienee että suurin osa aikuisista ei hallitse raha-asioitaan. Ja ne jotka hallitsevat, niin he eivät joko itse luota taitoihinsa tai heille on opetettu että rahasta ei saa puhua koska kateus ja niin edelleen. Tai sitten perheen taloustilanne on niin tiukka ettei haluta lapsille aiheuttaa paineita puhumalla niistä. Sehän voi olla ihan mahdollista vaikka raha-asiansa hoitaisi kunnolla, joskin yleisempää niiden kanssa jotka eivät raha-asioita osaa hoitaa. 

Minusta lapsille olisi tosiaan tärkeä opettaa raha-asioita hyvän esimerkin kautta. Aivan samalla tavalla kuin muutakin elämää. Nykyinen asenne yhteiskunnassa on että pidetään lapsia pimeässä tynnyrissä ja poissa silmistä ilman että kerrotaan mistään mitään ja sitten ihmetellään että miksi 18-vuotiaana he eivät ole heti valmiita aikuisen arkeen.

Sanotaan nyt niin että lamassa velkavankeuteen ajautuneen yksinhuoltajan lapsena hyvät talousopit jäivät saamatta eikä koulussakaan käytännössä minkäänlaista oppia raha-asioista saanut valinnaisten kaupallisten aineiden ulkopuolella. Harmillista että monet asiat on pitänyt oppia kantapään kautta.

Exit Framery 56 kpl á 8,792, entry ilmainen lounas.

Oli melkoinen pidennetty viikonloppu. Lähti käyntiin hyvin lauantaina kasvattajaseuran alumnitapaamisessa, törmäsi sunnuntaina pokereissa seinään ja sitten tuli perhepuolelta yksi suru-uutinen maanantaina (toinen tuli elokuussa, ja se on juuri saatu loppusuoralle). Siinä lienee riittävästi kaikenlaista murehdittavaa niin koitan ottaa tämänkin kuukauden kohtuullisen iisisti ja keskittyä palautumiseen. 

Katsotaan joskos joulun alla heitetään uppotukkeihin jäljellä olevilla hiluilla vuodenvaihdeveivit.

Merkattu minimit Framerya lateregilla puhtaasti pikavoiton perässä. En ollut osallistumassa, mutta kun ylimerkitty ja antia pidetään auki niin mennään tällä.

Ilkka tosiaan jatkaa hallintomalli ja erilliset osakesarjat sementoituna. Salkku se vain möyrii. Jos makronäkemys Helsingin pörssistä olikin alkuvuonna oikea, niin huonot hepat ja keskittyminen pörssin pk-firmoihin isojen rallatellessa ovat kyllä hidastaneet vauhtia (Ilkka oli tyyliin hepoista paras eiliseen asti).

Ei mennyt osakesarjojen yhdistäminen lävitse: https://www.inderes.fi/releases/ilkka-oyjn-ylimaaraisen-yhtiokokouksen-paatokset-osakelajien-yhdistamista-ja-siihen-liittyvaa-suunnattua-maksutonta-osakeantia-ei-hyvaksytty

Tiukassa on rakenteet Pohjanmaalla.

Marraskuu wrote:

Edit: Hesuliin tuntuu pääsääntöisesti listautuvan yrityksiä, joiden omistajat ovat yrittäjäuransa siinä pisteessä, että haluavat rahastaa työnsä arvon. Samalla näillä yrittäjillä on jo se paras terä käytetty eikä yrityksen kasvustrategiaa ole mietitty kovinkaan kummoisesti ja monesti listautumista on seurannut lässähdys.

Kyllä niitä hyviäkin firmoja listautuu, mutta ne aika usein ostetaan pois todella maltillisin arvostuksin. Esimerkkinä nyt vaikka omassa salkussa vierailleista firmoista Rovio, jonka Sega osti lopulta reilusti halvempaan hintaan kuin mitä siitä listautumisessa maksettiin. 

Ja suuri osa firmoista jotka voisivat listautua Helsingin pörssiin ostetaan pörssistä jo ennen sitä. Erikoisongelma Suomessa omistajan näkökulmasta hajautuneen omistuksen firmoissa on myös se, että verotuksen takia ei kannata listautua kun osinkovero nousee listautuessa 7,5 prosentista 25,5 prosenttiin.

Suomessa ei mitenkään tueta kansankapitalismia vaan pikemminkin jatkuvasti joka mahdollisuuden tullen rangaistaan sijoittajia lisää.

Nopeasti lukuja vilkaisemalla vaikuttaa kalliilta, joten en lähde tutustumaan enempää.

Onhan noita ollut salkussa mukana, eli ilmeisesti firmoja joilla on kovat hinnat ja arvostukset joita ostetaan fomottaessa? Ns. laatufirmoja.

Kamux, Evolution, Lehto ja monet muut firmat oli hyviä firmoja joita hehkutettiin kovasti täällä ja muualla kun kurssit olivat monta kertaa korkeammalla. Kyydissä tuli käytyä ja onneksi myös poistuttua. Markkina-asemillakin on tapana muuttua, joten niistäkään ei yleensä kannata maksaa liikoja. Stockmann myös erinomainen esimerkki firmasta, jota vielä 2010-luvun alussa hehkutettiin oivana esimerkkinä laatuyhtiöstä.

Selkeästi isoin heikkous itsellä on kyllä ollut että kun on tullut osuttua firmassa oikeaan, niin kurssin nopeasti noustessa on tullut yleensä myytyä kaikki tai liian suuri osa pois. Esimerkkeinä vaikka Deutsche Bank, Fortum ja Wärtsilä. Ja sitten on tullut ostettua jotain jatkuvasti putoavaa puukkoa, mutta ei kolme vuotta sitten kukaan nähnyt että esimerkiksi IT-sektori ja kiinteistösektori olisi näin pitkään syväjäässä. 

Peräpeilistä on helppo löytää sijoituksellisia menestystarinoita, mutta tulevien voittajien löytäminen ei ole niin helppoa. Eikä itseäni kiinnosta maksaa ylihintaa hyvästäkään firmasta.

Ei ole kyllä ehtinyt vielä SBB:n tarinaan tutustua tarkemmin. Oli siinä mielessä huono aika ostaa, että viimeiset 1,5 viikkoa Espanjasta lähdön jälkeen ovat menneet Bratislavassa ja Wienissä sekä nyt on hommia Suomessa.