Ambea

Muutamia nopeita ajatuksia sen lisäksi, että hyvä kirjoitus.

Tosi nopealla vilkaisulla palkkakustannukset olivat viime vuonna 9 mrd SEK ja google tiesi kertoa, että Ruotsissa hoiva-alan palkat nousisivat tänä vuonna 4,4 %:ia. Tarkoittaisi n. 400 MSEK lisäkustannuksia, joka siis samaa luokkaa, kuin viime vuoden nettotulos. En äkkiä äkännyt, että miten paljon vuokrat ovat, mutta oletan, että merkittävä osa tuosta palkkojen jälkeen jäävästä n. 3mrd SEK kuluista, ja ne nousevat varmaan myös, mutta tuskin enempää, mitä Ambea voi nostaa hintojaan, jotain tulee sieltä silti.

Eli voiko kärjistää, että inflaatio (ml. palkat) syövät "vanhan" tuloksen pois, mutta vastaavasti Ambean hinnannostot määrittävät, että paljon tulosta tulee jatkossa? Vai oliko tässä jo liian paljon oikomista? Voisi kuvitella, että sektorin hinnat nousevat jokseenkin samassa suhteessa, mutta parin minuutin googlauksella en löytänyt vielä mitään. Tuota kautta voisi koittaa arvioida haarukkaa, minkä verran tulosta tulee?

mskomu wrote:

Muutamia nopeita ajatuksia sen lisäksi, että hyvä kirjoitus.

Tosi nopealla vilkaisulla palkkakustannukset olivat viime vuonna 9 mrd SEK ja google tiesi kertoa, että Ruotsissa hoiva-alan palkat nousisivat tänä vuonna 4,4 %:ia. Tarkoittaisi n. 400 MSEK lisäkustannuksia, joka siis samaa luokkaa, kuin viime vuoden nettotulos. En äkkiä äkännyt, että miten paljon vuokrat ovat, mutta oletan, että merkittävä osa tuosta palkkojen jälkeen jäävästä n. 3mrd SEK kuluista, ja ne nousevat varmaan myös, mutta tuskin enempää, mitä Ambea voi nostaa hintojaan, jotain tulee sieltä silti.

Eli voiko kärjistää, että inflaatio (ml. palkat) syövät "vanhan" tuloksen pois, mutta vastaavasti Ambean hinnannostot määrittävät, että paljon tulosta tulee jatkossa? Vai oliko tässä jo liian paljon oikomista? Voisi kuvitella, että sektorin hinnat nousevat jokseenkin samassa suhteessa, mutta parin minuutin googlauksella en löytänyt vielä mitään. Tuota kautta voisi koittaa arvioida haarukkaa, minkä verran tulosta tulee?

Kyllä ne palkat nousee joka vuosi ja tulotkin on indeksoitu jossain määrin inflaatioon, mutta siinä tulee nyt viivettä. Johdon kommentti, että pystyvät tänä vuonna kompensoimaan suurimmat osan palkannousuista hinnankorotuksin on paras arvio tällä hetkellä. Ja edelleen odottavat pääsevänsä vuosien päästä aiemmin asetettuun 9,5% ebita-tavoitteiseen, mutta jonkinlaisella viiveellä.  

Kuitenkin Q1 oli selvästi odotuksia parempi, niin sentään lähtötaso, mistä vähän käydään alemman kautta on korkeampi. 

Analyytikot odottavat epsiä 4,43 sek tälle vuodelle. Itse suhtaudun siihen varauksella, vaikka heilläkin on palkkainflaation takia tehty reilut pudotukset q2 ja q3 tuloksiin. Hyvin poikkeuksellinen vuosi, niin en repisi pelihousujani vaikka tulisi 3,5 sek. Tämä on kuitenkin se vaikein vuosi, ja sitten kun pohja tuloksessa ylitetään, niin voidaan katsoa tulevaisuutta. 

Mielenkiintoinen teksti ja yhtiö. Pitääpä ehkä tutustua tarkemmin, kun itsekin olen vähän skannaillut tylsempiä yhtiöitä, jotka ehkä kestäisivät vähän heikompaa taloustilannetta. Pitää ainakin vähän johtoon tutustua, mikä aina vaikeaa ulkomaalaisissa yhtiöissä, kun ei itsellä suuremmin tietämystä paikallisista nalleista ja pesosista.

Näin suomalaisittain näyttäytyy aika riskisenä hoitajien palkoista riippuvainen yhtiö, mutta olen käsityksessä, että hoitajien suuri palkkakuoppa koskee pohjoismaista vain Suomea. Onko näkemyksesi mukaan Ambealla siis ehkä vähemmän nousupainetta palkkakustannuksissa kuin kotimaisilla toimijoilla, vaikka toki tekstissä palkoista puhutkin? Ei toki ole selviö, että täälläkään hoitajien palkat räjähtäisi käsiin, mutta ainakin jonkinlaista riskiä tuohon liittyy oman näkemyksen mukaan Suomessa. Toki nyt kaikilla aloilla, joissa isot kustannukset työvoimassa isot palkankorotukset, mutta Suomessa yleinen käsitys kuitenkin, että hoitoalalla pitäisi palkkojen nousta reippaasti, vaikka inflaatio olisi edelleen olematon.

Kyllä Mäkinen-efekti on olemassa. Miekin olin oheistanut ostamaan pienen määrän, jos alle 37. Ei ollut.

Jos muuten lähtee juoksemaan tällaisten juttujen perässä, on yleensä lopputulos huono. Ambean maailmassa ei tapahtunut mitään muuta kuin yksi ihminen kirjoitti yhden näkemyksen.

Jep. Ja yleensä efektit (niin Inderes, Mäkinen kuin muut) kestävät 0.5-1.5 päivää. Eli keskimäärin kannattaa ostaa joko ensimmäisen vartin aikana (ja myydä tunnin päästä) tai sitten odottaa pari päivää pahimman fomon laantumista. Toki Ambea voi olla poikkeus, joka ampuu nyt kuuhun. Mutta eipä sekään kovin kamalaa olisi, ostettavaa maailmassa kyllä riittää enemmän kuin mulla rahaa ostella.

haahuilija wrote:

Mielenkiintoinen teksti ja yhtiö. Pitääpä ehkä tutustua tarkemmin, kun itsekin olen vähän skannaillut tylsempiä yhtiöitä, jotka ehkä kestäisivät vähän heikompaa taloustilannetta. Pitää ainakin vähän johtoon tutustua, mikä aina vaikeaa ulkomaalaisissa yhtiöissä, kun ei itsellä suuremmin tietämystä paikallisista nalleista ja pesosista.

Näin suomalaisittain näyttäytyy aika riskisenä hoitajien palkoista riippuvainen yhtiö, mutta olen käsityksessä, että hoitajien suuri palkkakuoppa koskee pohjoismaista vain Suomea. Onko näkemyksesi mukaan Ambealla siis ehkä vähemmän nousupainetta palkkakustannuksissa kuin kotimaisilla toimijoilla, vaikka toki tekstissä palkoista puhutkin? Ei toki ole selviö, että täälläkään hoitajien palkat räjähtäisi käsiin, mutta ainakin jonkinlaista riskiä tuohon liittyy oman näkemyksen mukaan Suomessa. Toki nyt kaikilla aloilla, joissa isot kustannukset työvoimassa isot palkankorotukset, mutta Suomessa yleinen käsitys kuitenkin, että hoitoalalla pitäisi palkkojen nousta reippaasti, vaikka inflaatio olisi edelleen olematon.

Palveluiden hintojen pitäisi nousta inflaation mukana. Itse olen ajatellut, että ikääntyvät yhteiskunnat menevät entistä syvemmälle suohon, jos hoitajien palkkioita merkittävästi nostetaan(koska hoitajia tarvitaan kohta 1,5x karrikoidusti). Mutta en tiedä, miettiikö kukaan niin pitkälle. Aika vaikea niitä hoivakoteja on pystyyn saada, jos homma muuttuu kannattamattomaksi. Ja olen ymmärtänyt, että muissa Pohjoismaissa palkkakuoppa olisi pienempi. Suomen markkinalle en olisi innostunut sijoittamaan, mutta Attendo on saanut parin vuoden tarpomisen jälkeen nostettua hintoja niin, että homma pyörii taas  kannattavasti hoitajamitoitussekoilusta huolimatta.

Joo, jos osake nousee 3% sen takia, että joku kirjoittaa siitä positiivisesti, niin miettisin ensinnäkin kannattaako yleensäkään ostaa. Mutta jos ostaa päättää, niin parin päivän odottelun jälkeen parempi ostaa. Ei markkinaa kiinnosta jonkun mäkisen mietteet, niin tuskin riuhtasut jaksaa kantaa. Varsinkin kun mitää välitöntäntä triggeriä ei ole. Ja kun q2-q3 tuskin mitään herkkuja tarjoilee.

Hoivabusinekseen liittyy myös eettisiä kysymyksiä. Kuinka paljon voittoa hoiva-alan yritys saa tehdä ja millä keinoilla? Voiton maksaa lopulta yhteiskunta.

Tänään televisiossa | Suomalaisdokumentti paljastaa vanhustenhoidon todellisen tilan ja aikansa supertähti loistaa tulisessa pääosassa: https://www.hs.fi/kulttuuri/art-2000009643514.html?share=4e970fbf70ce0ae1310fe245337587ca

Virginie wrote:

Hoivabusinekseen liittyy myös eettisiä kysymyksiä. Kuinka paljon voittoa hoiva-alan yritys saa tehdä ja millä keinoilla? Voiton maksaa lopulta yhteiskunta.

Tänään televisiossa | Suomalaisdokumentti paljastaa vanhustenhoidon todellisen tilan ja aikansa supertähti loistaa tulisessa pääosassa: https://www.hs.fi/kulttuuri/art-2000009643514.html?share=4e970fbf70ce0a…

Tämä on poikkeuksellisen helppo kysymys ainakin meille markkinataloususkovaisille: Hoivayritys saa tehdä niin paljon voittoa kuin suinkin pystyy. Mutta regulaatiota sen täytyy minimissään noudattaa ja saa halutessaan pitää vaippaikäisistä parempaakin huolta kuin regulaation vaatiman minimin.

Tama on poikkeusellisen vaikea kysymys jokaiselle optimointialgoritmeilla leikkineelle markkinataloususkovaiselle. Me nimittain tiedamme, etta optimointialgoritmit ovat suorastaan nerokkaita testaamaan heikkouksia annetuista reunaehdoista (regulaatiosta). Markkinatalous toimii optimointialgoritmin tavoin ja periaatteessa toki ongelman ydin on perassa laahaava regulaatio, mutta kaytannossa ongelma on monisyisempi ja on mielestani varsin perusteltua ajatella, etta vanhukset eivat ole se taho joka pistetaan ensimmaisena karsimaan kissa-hiiri -leikeista.

Pahimman Mäkinen-pompun taituttua otin tarkkailuerän.

Kiitoksia Mäkiselle hyvästä ja kiinnostavasta artikkelista, näitä on odoteltu.

Tekisi itsekin mieli sijoittaa, mutta pelimerkit on jo ripoteltu Suomi-markkinalle. Jätetään kuitenkin korvan taakse.

Huomasin muuten että uusinta artikkelia ei löydy tuolta Mikon kirjoittajasivulta listauksesta: https://www.sijoitustieto.fi/kirjoittajat/Mikko%20M%C3%A4kinen

Ruotsi ja Norja nyt noin 10-20 % valuutta-alennuksesta. 

Poimin Norjasta Wallenius-Wilhelmseniä. Ambea toki myös mielenkiintoinen. 

Q2 rapsa tuli ulos jo viime viikolla ja sain viimein aikaseksi yrittää tulkita sitä. Markkinareaktio oli positiivinen, joten oletuksena pelättyä parempi. Sen jälkeen toki koko pörssi on tullut alas ja taidetaan olla taas aika lähellä osaria edeltänyttä hintaa, mutta suhteessa indeksiin ylempänä.

Yksiköt sijaitsee eri maissa ja niillä on vähän eri asiakaskunta ja varmaan palvelut. Koitin seurata, että minkä verran käyttöasteet on muuttuneet, jotta voisi arvioida, että minkä verran hintoja on nostettu ja että minkä verran toimintaa koitetaan kasvattaa. Vardagaan on rakenteilla paljon lisää vuodepaikkoja, mutta muuten aika pientä. Pisti silmään, että Norjassa Stendi tekee huonoa marginaalia, eikä toimintaa kasvateta, eli mikä homma? Stendillä näyttää, että myyntiä tulee 1,1 MSEK / vuode (vain Q2), kun muissa vastaava on 0,2; 0,3 ja 0,7. Toisaalta siellä näyttäisi olevan 6500 työntekijää vajaata 700 vuodepaikkaa kohden, joka ei näytä järkevältä, eli selkeästi erilaista bisnestä, mutta mitähän tuolta sitten pitäisi seurata, jos ei vuodepaikkoja? Stendissä näyttäisi aina olleen marginaali selkeästi pienempi, mihin muualla on päästy.

Minkälaisia mietteitä @Mikko Mäkinen sinulle jäi osarista?