Omiin silmiin aika aggressiivisen kirkas tämä uusi ulkoasu. Varsinkin lukemattomat viestiketjut. Tummaa teemaa odotellessa.

Omasta mielestäni rahoituspolitiikan ongelmat kanissa ovat paljon syvemmällä kuin viimeisin anti, joka muuten taisi olla kolmas anti vuoden sisään. Aika moni yhtiön ulkopuolisista on ollut tietoinen, että osinkoa olisi pitänyt leikata jo aiemmin. Tai oikeastaan lopettaa koko osingonmaksu. Tiedän tämän lähinnä siksi, että jopa itse tiesin asian enkä kuulu valistuneimpiin kaninomistajiin.  Kassanhallinta yhtiössä on ollut täysin surkeaa jo ainakin useamman vuoden, kun korot lähtivät liikkeelle. Tämä viimeisin anti on ollut lähinnä viimeisin kohellus pitkässä sarjassa. Taustasyitä on toki paljon pääomistajasta lähtien, mutta yhtiön arvonluonnin kannalta viime vuosien strategia on ollut aika tuhoisa.

Aki Pyysing wrote:

Määräaikaisten sopimusten salliminen vuoden mittaisina ilman perusteita toki kurittaa työtä tekevinään olevaa kansanosaa oikeasti. Kuten esimerkiksi pahoinvointialueiden tiedottajia ja alkoholitarkastajia. Avoimella sektorilla tehdään jatkossakin lähinnä toistaiseksi voimassa olevia koeajallisia sopimuksia. Kaikki eivät välttämättä ole huomanneet Suomessa olevasta työvoimapulasta. Ovat joko suojatyöpaikoissa (kuten mie) tai ylivoimaisessa työmarkkina-asemassa (kuten JR) eikä asia liity niihin mitenkään.

Julkisellahan tämä ei vaikuta mihinkään. Jos joku yksityinen firma alkaisi tekemään määräaikaisuuksia samalla tavalla kuin rakas valtiomme, niin olisivat jatkuvasti oikeudessa ja häviäjinä ulos tulisivat kerta toisensa jälkeen. Julkisella ole oikein edes yritystä keksiä perusteluita määräaikaisille ketjutuksilleen, jotka voivat kestää helposti puoli vuosikymmentä. Yksityisellä noita määräaikaisuuksia ei niin ole omien kokemusten mukaan harrastettu ennenkään muuta kuin kesätöissä ja oikeasti tarpeen vaatiessa. Toki tähänkin on varmasti poikkeuksia. Valtiolla taas ne suoraan saadut vakivirat ovat poikkeus sääntöön ja niitäkin varmasti löytyy.

Pärstäkertoimen mukaan voi edelleen potkia yhtälailla kuin aiemminkin. Se maksaa lakiuudistuksen jälkeen muuten yhtä paljon kuin ennenkin. Olen joskus ollut sellaisessakin firmassa töissä, jossa omistaja tuota oikeuttaan käyttikin aika tehokkaasti. Itsepähän sai laskut maksella. Toki tässä tapauksessa oli vähän ongelmana, että pärstäkertoimen perusteella potkuja sai pitkälti ne, jotka olivat aiheellisesti välillä johtajaa/omistajaa kritisoimassa tai neuvomassa. Vaikea tilanne, kun jos aiheesta etukäteen mainitsee saa fudut, kun on eri mieltä. Jos jättäisi mainitsematta niin sitten saisi haukut johtajan tekemästä huonosta diilistä. Noh, edelleen kai sitä omia miljoonia saa polttaa tyhmillä päätöksillä jos haluaa.

75 % taitaa sijoitusaste olla. Tekisi mieli sanoa, että oli ehkä jossain välissä korkeampikin. Tai itse asiassa olen suhteellisen varma, että se oli yli 100 %, kun korot olivat nollassa, mutta tuli joskus kevenneltyä. Lisäksi sijoitusasteen ylläpitäminen vaatii jossain määrin työtä, kun saa palkkatuloja eikä ole erityisen varakas. Olen harrastanut myös jossain määrin veivaamista ja myin joitain omistuksia tuossa edellisessä pompussakin.

Olen siinä mielessä outo, että sijoitusasteeni lie sama laskee sen sitten Matikaisten tai Pyysingien kaavalla. Tämä ehkä siksi, että köyhänä nuorena en omista merkittäviä varallisuuseriä. Toki harkinnassa oli myös kämpän osto, minkä takia keräilin vähän lisää käteistä, koska osakkeiden vaihtaminen asunnoksi nykyhinnoilla ei lämmittäisi. Lisäksi pidän jonkun verran käteispuskuria, vaikka tiedän tämän olevan tyhmää, koska minulla on myös velkaa, josta menee nykyään korkoakin.

Todellisuudessahan edellinen hallitus jätti aika monta pommia tulevalle hallitukselle. Jos haluaa, että Suomessa pääsee julkiselle lääkäriin vielä joskus, niin tuohon surkeaan soteen pitää lyödä miljardeja per vuosi enemmän. Korkomenoihin (toki näiden osalta on suhteellisen turhaa syyttää Marinia) menee niin paljon, että puheet Marinin hallituksen vain vajaa 4 miljardin suuremmasta budjetista ovat kyllä ihan toiveajattelua.  Tosin omaan silmään myös valtion tulot on kyllä jokseenkin optimistisesti laskettu nykyäänkin. 77 jaardia kuulostaa enemmältä kuin valtio tulee keräämään. Olen myös yllättynyt, jos tuo 82,5 jaardia toteutuu 2027.

Pitää myös muistaa, että toisin kuin edellinen hallitus väitti, niin budjetti ei lisääntynyt mitenkään väliaikaisten menojen takia. Ukrainan sodasta ja koronasta voi puhua vaikka kuinka, mutta todellisuudessa julkiseen sektoriin lisättiin helvetisti työpaikkoja. Noita ei yksinkertaisesti voida poistaa sormia napsauttamalla, vaikka joku pyrkyripuolue näin excelissään tekikin. Ikävä kyllä julkiselle on paljon helpompi lisätä työpaikkoja kuin vähentää niitä. Lisäys tuntui onnistuvan sormia napsauttamalla. Lisäksi julkiselle neuvoteltiin juuri iloiset palkankorotukset, jotka lisäävät menoja vielä iloisesti hetken.

Pitkä ja kivinen on tie, jos meinaa tuota julkista järkevöittää. Rakenneuudistusten vaikutus ei tällä hallituskaudella juuri edes näkyisi, vaikka sellaisia saataisiin läpi.

Sanotaan toki tähän vielä sekin, että rakennusalan tilanteen ollessa mitä on, en panisi pahitteeksi, vaikka julkisia rakennusurakoita hoidettaisiin vaikka velkarahalla tällä hetkellä. Toki eipä niitä muuten hoidettaisikaan, mutta nyt olisi ihan hyvä hetki niitä tehdä, jos joskus. Toki en tiedä vieläkö tuo Venäjän rajan kiinni oleminen vaikeuttaa rakentamista tai lähinnä kuinka paljon.

Nämä on aina vaikeita, kun ei tiedä mitä tapahtuu. Luulin jotenkin, että Zuckerberg olisi isompikin, mutta Musk on näköjään merkittävästi pidempi. Tästä huolimatta Zuck on käsittääkseni ihan oikeasti jo jonkin aikaa treenannut vapaaottelemista, joten kai tuon pitäisi olla aika yksinkertaista, jos tosissaan ottelevat. Vaikea nähdä, miten asioista tietämätön pärjäisi mitenkään kaverille, jolla on edes sininen vyö BJJ:ssä. Matossa on ikävä olla, jos vain toinen tietää mitä tekee.

Jos nyt tosiaan edes toteutuu.

Artsipappa wrote:

haahuilija wrote:

Jonkun pienen maailmanrahaston väkipakolla voisin ehkä nieleskellä, mutta tämä OST-homma vaikuttaa vähän tyhjältä arvalta. Talousosaamista voi mielestäni vahvistaa muutenkin. Yläkoulussa sijoituskisoja sun muita, niin ehkä sitten kiinnostus herää sijoittamiseenkin, kun alkaa olla se ikä, kun rahaakin alkaa kertyä. Käytäntö tosiaan opettaa paremmin, mutta en nyt ihan pidä tätä nykyistä ehdotettua keinoa oikeana.

Meinaatko tosiaan että sijoituskisa on hyvä, jos nimenomaan et halua ns. "pörssilottoa"? Sehän on paskinta mahdollista kasvatusta, tollasissa sijoituskisoissa kun on pakko koittaa vetää kovalla riskillä.

Mielestäni idea on hyvä jos tämä olisi lukittu AOT eikä OST. OST:lle kun ei voi ostaa rahastoja, jotka olisi aloittelijalle yleensä se paras vaihtoehto. 

Jokainen meistä on aloittanut varmaan vähän huonommalla tietotasolla, jolloin toiminta on ikävä kyllä vähän lottoamista. Tai sitten olen vähemmistössä. Itse ainakin tein lähes pelkkiä virheitä ekan vuoden, vaikka luin ennen toiminnan aloittamista useammankin kirjan sijoittamisesta.

Sijoituskisa on ihan hauska tapa osoittaa käytännössä pörssien toimintaa hallitussa ympäristössä. Vähentää varmaan kynnystä sitten lähteä itse sijoittamaan. Merkittävin erohan noissa on nuoren osallistuvuus. Vanhemmat sijoittavat rahoja ennen kuin osaat edes kuolata vs. teet itse jotain. Toisen idea näistä on kai jonkinlaisen pesämunan luominen ja toinen taas on puhdas opetustapahtuma. Sijoituskisassahan ei varsinaisesti tarvitse edes lotota oikealla rahalla ja siinä samalla voi myös kertoa tarkemmin pörsseistä, yhtiöistä ja omistamisesta. Pörssilotoissakin on siis allekirjoittaneen mielestä eroa. Ihan varmasti sijoituskisat herättävät keskustelua osakkeista ja yhtiöistä välitunneilla, koska teinit ovat usein kilpailullisia. Ei se nyt täydellisesti opeta, miten sijoittaminen toimii, mutta idea onkin herättää kiinnostusta. Tuollaisesta syntymästä perustetusta OST:stä tuskin kaikki nuoret sitten edes kuulisivat ennen 18 ikävuotta.

Kuten Akikin kirjoitti niin käytäntö opettaa usein koulua paremmin, mutta en pidä näiden kahden yhdistämistä mahdottomana. Käytännön asioita voi tehdä koulussakin. Toisekseen on varmaan montakin sijoittajaa, joiden kiinnostus on lähtenyt juuri tuollaisesta koulussa järjestetystä kisasta liikkeelle.

 

JR wrote:

haahuilija wrote:

https://www.hs.fi/talous/art-2000009542124.html
https://www.marketwatch.com/story/most-stocks-end-up-losing-you-money-whats-an-investor-to-do-996e8326

Samaan tutkimukseen molemmat artikkelit käsittääkseni perustuvat, mutta kuitenkin.

Onhan näitä. Tiedä sitten kuinka relevanttia nykyajalla, mutta pieni joukko yhtiöistä tekee valtaosan pörssin tuotoista.

Toki "huono sijoitus" on epämääräinen käsite. Yhtä firmaa lukuunottamatta kaikki osakkeet ovat (tulosorientoituneesti) huonoja sijoituksia parhaiten pärjänneeseen osakkeeseen verrattuna, hiukan vähemmän osakkeita on huonoja sijoituksia pitkäaikaiseen korkotuottoon nähden, ja vielä vähemmän osakkeita tuottaa tappiota.

Pidän kuitenkin alkuperäistä väitettä liioiteltuna.

Väite on liioiteltu käsittääkseni vain yksittäisten pörssien osalta. Jos huonon sijoituksen määritelmä on tappion tuottaminen, niin tuonkin tutkimuksen mukaan vain 49,5 % tuotti voittoa, vaikka jätettäisiin riskit ja inflaatiot pois. Tuokin on silloin suurin osa ja aika vaikea väittää, että millään huonon sijoituksen määritelmällä tilanne sitten muuttuisi. Osakkeella nollatuloskaan kun ei varmaan monesta ole hyvä, kun ottaa huomioon inflaation tai riskin.

https://www.hs.fi/talous/art-2000009542124.html
https://www.marketwatch.com/story/most-stocks-end-up-losing-you-money-whats-an-investor-to-do-996e8326

Samaan tutkimukseen molemmat artikkelit käsittääkseni perustuvat, mutta kuitenkin.

Onhan näitä. Tiedä sitten kuinka relevanttia nykyajalla, mutta pieni joukko yhtiöistä tekee valtaosan pörssin tuotoista.

Ehkä sitten kuulu vähemmistöön, mutta pidän kaiken maailman OST jokaiselle vastasyntyneelle -ideoita suhteellisen tyhminä. Ensinnäkin, mitä sille lapselle annetaan sinne tilille? Toisekseen voiko vanhemmat sitten laittaa tilille lisää rahaa, kun noita saa olla vain yksi per naama eli onko nämä sitten vanhempien hallinnassa normaalisti?

Lopputuloksena varmaan vanhempien vastuulle jää lyödä ne rahat johonkin. Kuinka moni osakkeita kusetuksena pitävä jättää ne rahat sijoittamatta, koska säilyy edes sen verran? Talouskasvatusta tarvitaan, mutta jos joku täysin uuno laitetaan pörssiloton eteen parin satasen kanssa, niin eiköhän ne rahat ajaudu yhteen osakkeeseen. Aika iso riski sille, että sitten 18v näkee kuinka se raha ei olekaan tuottanut. Suurin osa osakkeista taisi kuitenkin olla huonoja sijoituksia. Ja eiköhän ne onnistujat löydä lähinnä vanhemmat, jotka saattaisivat jo muutenkin ottaa vastuuta talouskasvatuksesta. Jos talouskasvatus jätetään vanhempien vastuulle, niin olettaisin, että lopputulos on aika nykyisenlainen.

Jonkun pienen maailmanrahaston väkipakolla voisin ehkä nieleskellä, mutta tämä OST-homma vaikuttaa vähän tyhjältä arvalta. Talousosaamista voi mielestäni vahvistaa muutenkin. Yläkoulussa sijoituskisoja sun muita, niin ehkä sitten kiinnostus herää sijoittamiseenkin, kun alkaa olla se ikä, kun rahaakin alkaa kertyä. Käytäntö tosiaan opettaa paremmin, mutta en nyt ihan pidä tätä nykyistä ehdotettua keinoa oikeana.

Mielenkiintoinen teksti ja yhtiö. Pitääpä ehkä tutustua tarkemmin, kun itsekin olen vähän skannaillut tylsempiä yhtiöitä, jotka ehkä kestäisivät vähän heikompaa taloustilannetta. Pitää ainakin vähän johtoon tutustua, mikä aina vaikeaa ulkomaalaisissa yhtiöissä, kun ei itsellä suuremmin tietämystä paikallisista nalleista ja pesosista.

Näin suomalaisittain näyttäytyy aika riskisenä hoitajien palkoista riippuvainen yhtiö, mutta olen käsityksessä, että hoitajien suuri palkkakuoppa koskee pohjoismaista vain Suomea. Onko näkemyksesi mukaan Ambealla siis ehkä vähemmän nousupainetta palkkakustannuksissa kuin kotimaisilla toimijoilla, vaikka toki tekstissä palkoista puhutkin? Ei toki ole selviö, että täälläkään hoitajien palkat räjähtäisi käsiin, mutta ainakin jonkinlaista riskiä tuohon liittyy oman näkemyksen mukaan Suomessa. Toki nyt kaikilla aloilla, joissa isot kustannukset työvoimassa isot palkankorotukset, mutta Suomessa yleinen käsitys kuitenkin, että hoitoalalla pitäisi palkkojen nousta reippaasti, vaikka inflaatio olisi edelleen olematon.