Olet täällä
Mikko Mäkinen
Mikko Mäkinen
- Liittynyt 1.2.2019
- 50 viestiä
- 0 aloitettua ketjua
Viimeisimmät viestit
Daytraderin kovimmat tuotot ja julmimmat takaiskut - 15.7.2019 14.22
Daytraderin kovimmat tuotot ja julmimmat takaiskut - 11.7.2019 17.24
Nyt tilanne on päinvastainen. Valtion velkakirjat on tuomittu epäonnistumaan sijoituksena. Maalaisjärjellä olen niitä shorttina. Position pitäminen ei maksa käytännössä mitään. Bondifutuureissa vakuusvaade on tyyliin 2%, eli miljoonan euron positio syö 20 tuhatta euroa pääomaa.
>> voisitko selittää miten tämä käytännössä toimii amatöörille? Eli millä treidillä teet tuon shortin? Itsekin Big Shortin nähneenä suunnilleen tiedän mistä puhut, mutta miten käytännössä tuo tehdään?
Valtion velkakirjojen shorttaus suoraan onnistuu vain instituutioilta. Me muut shorttaamme futuureita, jotka ovat siis johdannaissopimuksia tietyn velkakirjan kauppahinnasta tiettynä ajankohtana. Interactive Brokerssilla nämä ovat koodeilla GLB(saksa), OAT (Ranska) ja ZN(USA). Näin ei tarvitse lainata keneltäkään mitään, vaan positio muistuttaa enemmän vedonlyöntiä vastapuolen kanssa.
Daytraderin kovimmat tuotot ja julmimmat takaiskut - 11.7.2019 17.10
Kirjoitin viikko sitten parin oluen jälkeen kolumnin, jonka jätin julkaisematta. Ongelma oli, että se on ehkä vähän hankala ymmärtää ja vähän karrikoiva. Mietin, että joku ymmärtää taas väärin. Monille on vaikea ajatella skenaarioita, ja tämähän on vain kuvaus yhdestä skenaariosta.
Jatkuvasti täyden boolimaljan seuraus on krapula
Jos tarkoitukseni olisi saada aikaan fantastinen lama, miten lähtisin sitä rakentamaan?
Kaiken avain olisi todella reilusti negatiiviset reaalikorot hyvin pitkään. Sillä saisin sijoittajat ottamaan velkaa ja enemmän riskejä, koska muuten ei pääse tuottotavoitteisiin. Tai yleensäkään positiiviseen tuottoon. Käärmeöljykauppiaat tekevät jo nyt työtään luoden hienoja tapoja vivuttaa näennäisesti vähäriskisiä sijoituksia.
Reaalikorkojen pitäisi olla kaikkein alhaisimmillaan juuri, kun OECD-maiden työttömyys lähestyisi alhaisimpia tasoja 40 vuoteen. Tähän sopiva työkalu on tietenkin keskuspankkien uudelleen käynnistyvät velkakirjaostot.
Kaikkien aikojen alhaisimmat korot puskisivat lopulta pessimistisimmätkin yritykset investoimaan aina alhaisemmilla tuotto-odotuksilla. Lisätään kapasiteettia velkarahalla. Tekohengitetään zombie-yhtiöt eloon uudestaan ja uudestaan. Jätetään ikävät rakenteelliset uudistukset myöhempään.
Joka ainut omaisuusluokka työnnettäisiin yliarvostukseen. Pitäisin huolta, että pääomasijoittajat käyttäisivät kaikkien aikojen eniten velkaa. Mikseivät käyttäisi, kun vertailukorko on miinusmerkkinen ja marginaalit lähellä kaikkien aikojen kapeimpia tasoja. Asuntoja voi ostaa niin paljon kuin vakuudet antavat myöten, koska korkojen luvataan pysyvän alhaalla.
Lainaraha ei hakeutuisi ainoastaan investointiin, vaan pitkälti myös omien osakkeiden ostoihin. Velkahan lisää talouskasvua. Enemmän velkaa on enemmän talouskasvua.
”Show me the incentive and I’ll show you the outcome” sanoi jo Charlie Munger. Kaikkien meidän osakkeisiin hieman varovaisesti suhtautuvien pitäisi miettiä, tarjotaanko sijoittajille nyt keppiä vai porkkanaa. Itseasiassa ei kumpaakaan – keskuspankit ovat pumpanneet morffiinia flunssaiseen potilaaseen, mutta me kyyniset sijoittajat vielä nuolemme vanhoja haavoja. Ehkä se euforia vielä nostaa päätänsä.
Mikään ei saa sijoittamaan ensin omia ja myöhemmin lainattuja rahoja paremmin kuin rikastuva naapuri. Euroopassa tämä vaihe on vielä näkemättä koko komeudessaan.
Takaisin lamatalkoisiin. Kun edellä mainitut keinot ei vielä tunnu riittävän, ottaisin kovimmat aseeni käyttöön. Minulle ei riittäisi enää, että kaiken edellisen avulla päästäisiin hetkellisesti hatusta heitettyyn kahden prosentin inflaatiotavoitteiseen. Haluaisin enemmän.
Koska olimme niin pitkään alle tavoitetason inflaatiossa, johon Euroopassa ei muuten ole vuosikymmeniin kovin moneksi vuodeksi päästy. tällä kertaa haluaisin mennä selkeästi yli. Koska taloustieteiden tohtorit ovat päättäneet, että niin on hyvä. Laitetaan vielä pari juristia tärkeimpien keskuspankkien johtoon, niin selkärankaan saadaan tarvittavaa joustoa. Mikä vielä parempaa, lisätään keskuspankkeihin juuri minun löysää politiikkaani suosivia jees-henkilöitä.
Alkaisin valtion velkakirjojen ja turvallisten yritysvelkakirjojen lisäksi ostamaan myös pankkien lainoja ja lopulta osake-ETF:iä. Kaikki olisi kallista, vauraat olisivat vauraampia kuin koskaan ja boolimalja valuisi yli kuin ikiliikkuja. Olisin juhlittu sankari.
Ainakin hetken verran. Sitten olisi sen alkuperäisen tavoitteeni, laman, vuoro.
Koska riskinotto, velkaisuus ja arvostustasot olisivat juuri korkeimmillaan ennen hämäränkoittoa, nyt on paikka iskeä. Inflaatio olisi jo 2,5% ja edelleen nousussa. Nyt on toimittava, jottei inflaatio jatka kiihtymistään ja kuplat paisumistaan. Vihelletään peli poikki. Nyt, kun kaikki mahdolliset omaisuusluokat on hinnoiteltu siihen, että korot ovat nollassa tappiin asti eikä taantumia enää tule.
Arvaatko minkälainen taloustilanne on muuten herkin mahdollinen koronnostoille? Aivan, juuri se, minkä olen juuri luonut!
Nostamme korkoja. Olisi helppo ymmärtää, että kun kaikki ovat ylilainoitettuja ja arvostustasot tapissa, mitä seuraavaksi tapahtuisi.
Lama, deflaatio ja kurjuus. Ei mikään normaali taantuma, vaan kunnon kurimus. Tällä kertaa elvytysvara olisi hätäisistä koronnostoista huolimatta liian pieni. Keynesin animal spiritsit tekisivät jo työtään. Pessimisti ruokkisi pessimismiä. Velkaa ottaneet ovat pakotettuja myymään. Pörssikurssit romahtavat. Jälleen kerran suurimpia kärsijöitä olisivat viimeisimpinä mukaan hypänneet tavalliset säästäjät ja yrittäjät. Lihavat kissat häviäisivät vähän, mutta moni säilyisi pulskana. Keskuspankkien patruunat olisivat kuitenkin lopussa, ellei MMT-teoria olisi noussut valtavirtaan.
Onko pohjatyö tähän jo nyt tehty?
Moni kohta voidaan jo raksia, muttei luultavasti olla vielä pisteessä, josta ei ole enää paluuta. Mutta tuntuu, että moni itseäni fiksumpi ihminen tuntuu vaativan edellä kuvaamaani politiikkaa. Finanssikriisin jälkeinen pyhä lehmä, kahden prosentin inflaatiotavoite, on saavutettava – maksoi mitä maksoi. Ja sitten on mentävä yli. Nostetaan inflaatiotavoite neljään prosenttiin! Heureka!
Olemme kyllä hyvässä vauhdissa ylilyönteihin, jos talous jaksaa vielä muutaman vuoden puksuttaa. Itseäni tosin kummastuttaa, että moni tätä skenaariota povaava ihminen on joko osakkeista ulkona tai jopa shorttina. Edellä kertomani skenaario nimittäin olisi hetkellisesti osakesijoittajan paratiisi. Osakkeisiin kannattaisi sijoittaa, mieluiten tukevalla velkavivulla. Toki pitää osata myös poistua. Vanhoille parroille edellinen on vaikeampaa, tuoreilta kasvoilta taas jälkimmäinen tuskin onnistuu.
Kuplat ovat siitä hassuja otuksia, että niiden taltuttaminen ilman vakavia seurauksia ei enää onnistu siinä vaiheessa, kun ne ovat syntyneet. Se pitäisi tehdä hyvissä ajoin, eli estää niiden syntyminen. Silloin laskukaudet voisivat olla pehmeitä ja lyhyitä. Ehkä alhaisia tuottoja kautta omaisuusarvojen 10 vuoden periodilla, muttei kuitenkaan negatiivisia.
Nykyisessä yhteiskunnassa, jossa palvelut edustavat valtaosaa taloudesta sekä varastojen- ja kapasiteetin hallinta ovat valovuosia edellä vuosikymmenten takaista tasoa, ei kovin syviä taantumia pääsisi syntymään ilman omaisuusarvojen kuplia. Mutta silti ehkäisemme taantumia kuin maailmanloppua.
Koska viimeksi vauraissa maissa on ollut laajamittainen ja syvä taantuma ilman finanssipuhallusta? Sanoisin, että 1980-luvun alussa. Niin, se oli sitä aikaa kun kärsimme deflaatiopelon sijaan monissa maissa inflaatiosta ja korkeasta työttömyydestä samaan aikaan.
Tällaisista asioista kirjoittaminen on varsin kerettiläistä, ja todennäköisesti aiheuttaisi vain naureskelua akateemikkojen valtavirrassa. Laitetaan kaikki vaan samaan koriin kuin jo vuonna 2011 hyperinflaatiosta ja pörssikuplasta vaahdonneet.
Sanotaan nyt vielä tämä kerettiläisyys: Alan Greenspanin aikakaudelta lähtenyt jokaiseen pieneen talouden yskähdykseen reagointi edesauttoi teknokuplan syntyä, sen jälkeen finanssikriisin syntyä, ja mahdollisesti tulevaa ”se nyt vain on tyhmää olla ostamatta velalla” -kuprun luontia. Vauraissa maissa on historiallisesti alhainen työttömyys ja keskimäärin negatiiviset reaalikorot kautta korkokäyrän.
Kymmenessä vuodessa Hyman Minskyn opit alkavat haalistua: “Stability breeds instability”
On hämmästyttävää kuinka vähän tästä puhutaan. Finanssikriisistä on jo riittävän pitkä aika, jotta harjoitus voidaan toistaa. Ensin viisi vuotta pelättiin jokaista risahdusta. Seuraavat viisi vuotta noustiin pikkuhiljaa optimismin puolelle.
Talouden kannalta parasta ehkä olisi ottaa nyt lievä taantuma, eikä syöttää helvetinkoneelle proteiinia ja anabolisia steroideja. Mutta kuten omassa elämässämmekin, sikailemme mielellämme lyhyellä aikavälillä, vaikka seuraukset olisivat aika selvät pitemmällä aikajänteellä.
En tiedä tuleeko taantumaa seuraavan parin vuoden aikana. Tällä hetkellä osakemarkkinat uskovat, että jos talous heikkenee, keskuspankit tulevat heittämään kaiken mahdollisen taantuman tielle. Aiemmin uskoin, ettei näin kävisi. Nyt en ole enää niin varma.
Itse olen ollut liian varovainen osakkeiden ja korkojen suhteen. Edellisen kahden kuplan jälkeen liian nopeasti ostaneella on arpia. Nousumarkkinassa huolet ja varovaisuus ovat pahasta. Osakkeet ovat nyt suhteellisesti järkevästä päästä omaisuusluokkia, joten siellä pitäisi vaan roikkua melko suurella painolla kunnon kuplaan asti, jos sitä kerta tavoitellaan. Ne viiden prosentin osinkotuotot ovat aika hyviä, jos vaihtoehtona on enimmillään nollakorko.
Pitäisi unohtaa, mitä keskuspankkien (elvyttää järkevämmin) tai poliitikkojen (rakenteelliset uudistukset ja elvyttää enemmän) pitäisi tehdä. Sen sijaan, pitäisi keskittyä siihen, mitä he oikeasti tekevät. Se kaikki tukee vielä osakkeita. Jos tämä tukeva ilmapiiri heikkenee, jälki ei ole kohtuuttoman rumaa. Jos hurlumhei jatkuu, ruumiita tulee, mutta vasta myöhemmin. Nakuna uivat paljastuvat vasta laskuveden tullessa.
Se nyt vaan olisi tehokkaampaa saada aikaan inflaatiota työntämällä rahaa talouteen kuin omaisuusarvoihin (ja toivoa, että se tihkuu talouteen).
Meitä pusketaan osakkeisiin ja muihin riskisiin omaisuusluokkiin. Jatkuvasti säästävien ja tulotasojaan vielä nostavien kannattaa ehkä ottaa vinkistä vaari. Itselläni on onneksi muitakin tapoja saada hyviä tuottoja kuin mennä isolla osakepainolla. Suuri osakepaino voisi olla odotusarvoisesti vieläkin järkevää, muttei luonto tahdo antaa periksi.
Ärhäkkäimmät nousut saadaan usein nousukauden alussa ja lopussa. Siksi en suosittele hylkäämään osakkeita vielä. Lopulta kukaan meistä ei tiedä mitä tulee tapahtumaan, joten ei kannata olla turhan mustavalkoinen. Aina välillä rahoitusmarkkinoilla asiat voivat todella olla tällä kertaa toisin.
<Tässä piti olla linkki tuohon ylempään korkoshortti-tekstiin>
Daytraderin kovimmat tuotot ja julmimmat takaiskut - 11.7.2019 16.57
Shortit valtion velkakirjoissa
Olen halunnut alkuvuoden olla minimaalisesti shorttina Ranskan velkakirjoihin. Useimpien valtion velkakirjojen korot tekevät uusia pohjia samalla kun OECD-maiden työttömyys on kaikkien aikojen pohjilla. Näen tilanteen eriskummallisena, ja lisäsinkin korkoshortteja selvästi kesäkuussa. Ranskan 10 vuotinen velkakirja antaa -0,05% koron ja Saksan -0,35% koron (9.9)
OECD työttömyys:
OECD Inflaatio (CPI)
Käytännössä inflaatio on siellä, missä se on ollut viimeiset 15 vuotta, eli 2% molemmin puolin.
Työvoiman saatavuudessa on ongelmia. Vielä hintapaineet eivät ole alkaneet purra, mutta katsotaan uudelleen parin vuoden päästä, jos talous vielä kasvaa. 1960-luvulla Yhdysvalloissa luultiin, että minimaalinen työttömyys ja matala inflaatio on uusi normaalitila. Siitä seurasi 1970-luvun hurjat inflaatiovuodet.
Juuri kukaan ei pelkää tällä hetkellä inflaatiota. Liian alhaisesta inflaatiosta taas ollaan todella huolissaan. Ollaan valmis tekemään lähes mitä vain, että se saataisiin nousemaan edes vähän.
Seuraavassa vielä kuvaajat Ranskan 10y velkakirjan reaalituotosta käyttäen core CPI:tä:
Sama reaalituotto Saksan kymmenvuotiselle velkakirjalle:
Nämä siis ovat core-inflaatiosta otettu, joten energian ja ruuan huomioiden korot ovat vielä paljon enemmän negatiivisella. Korot ovat siis aivan mielipuolisen alhaiset.
Ranskan velkakirjaan sijoittaessa investorit takaavat itselleen nykyisessä inflaatioympäristössä yli 5% tappion 10 vuodessa. Saksan velkakirjoihin sijoittaessa taas saat 15% tappion lukittua.
Tämän lisäksi korkojen normalisoituessa nopeasti finanssikriisiä edeltävälle tasolle, molemmat ottaisivat 20-30% arvonlaskun omistuksilleen.
Upside velkakirjoissa on toki deflaatio. Omistuksesi ostovoima voi nousta, jos kaiken muun hinta laskee. Lopulta deflaatioon on kuitenkin helppo ratkaisu, mihin poliitikot kyllä ennen pitkää tarttuvat: rahan printtaaminen ja jakaminen.
Yhdysvaltalaisille sijoittajille nämä velkakirjat ovat paljon houkuttelevampia. Tämä johtuu siitä, että Yhdysvaltojen ja Euroalueen korkoeron takia Yhdysvaltalaiset tienaavat korkopariteetin avulla. On kuitenkin melko kyseenalaista sijoittaa tämän perusteella kymmenvuotisiin instrumentteihin tämän perusteella.
Mikä on edgeni tässä asiassa? Maailman likvideimmät markkinathan ovat tehokkaat, eikä helppoja tuottoja ole saatavilla? Totta. Jos jonkin asian toteutuminen olisi ilmeistä, ei sillä usein pysty tekemään rahaa.
Toisaalta 1980-luvun alussa maalaisjärjellä olisi voinut ajatella, että 15% valtion velkakirjat ovat hyvä sijoitus. 1982 jälkeinen 20-vuotisperiodi oli osakkeille kaikkien aikojen paras monin paikoin ympäri maailman. Harva kuitenkaan ymmärtää, että velkakirjoilla saman tuoton olisi saanut merkittävästi pienemmällä riskillä.
Nyt tilanne on päinvastainen. Valtion velkakirjat on tuomittu epäonnistumaan sijoituksena. Maalaisjärjellä olen niitä shorttina. Position pitäminen ei maksa käytännössä mitään. Bondifutuureissa vakuusvaade on tyyliin 2%, eli miljoonan euron positio syö 20 tuhatta euroa pääomaa.
Se, että on pari vuotta jostain asiasta väärässä, ei automaattisesti tarkoita, että pitäisi muuttaa näkemystä. The Big Short -kirjasta ja -elokuvasta tuttu Michael Burry oli kaksi vuotta väärässä shortatessaan asuntolainajohdannaisia vuonna 2005.
“The data from the mortgage services was worse every month—the loans underlying the bonds were going bad at faster rates—and yet the price of insuring those loans, they said was falling. “Logic had failed me,” Burry said. “I couldn’t explain the outcome I was seeing.”
En usko seuraavan taantuman nykyisistä lähtökohdista olevan kovin syvä tai pitkäaikainen. Keskuspankit ja valtiot tulevat ylireagoimaan seuraavaan taantumaan, koska finanssikriisi on tuoreessa muistissa.
Nyt korkomarkkinat tuntuvat jo hinnoittelevan lievää taantumaa. En tiedä tuleeko taantuma puolen vuoden päästä vai kolmen vuoden päästä. Tiedän vain, että tässä noususyklissä ohjauskorkoja ei ole kiristetty niin korkealla, että se aiheuttaisi taantuman. Kauppasota aiheuttaa epävarmuutta, mutta sekään ei takaa taantumaa. Näen taantuman melko epätodennäköisenä ympäristössä, jossa Yhdysvaltojen osakemarkkinat lyövät uusia ennätyksiä. Jotenkin alkaa tuntumaan, että syvä taantuma tulee vasta sitten, kun omistusarvot on saatu puhallettua tasolle, joissa ne sortuvat omaan mahdottomuuteensa.
Oikeastaan näen lyhyellä tähtäimellä pienen elpymisen mahdollisuuden todennäköisempänä. Kiina tekohengittää vielä talouttaan, Trumpin pitää keksiä joku infrastruktuuripaketti talouden vauhdittamiseksi. Tämän hetken narratiivi taloudesta on, että taantuma on tulossa, mutta alkuhetki on vielä epävarma. Narratiivit tulevat ja menevät. Muutama hyvä luku Yhdysvalloista ja tilanne voi näyttää aivan erilaiselta.
Treidi on klassinen “reversion to the mean” näkemys. Ehkä tapahtuu jotain hullunkurista, ja kohta velkakirjat ovat 2% miinuksella. Olen tyytyväinen, jos saan hinnoittelun kautta odotusarvot puolelleni. Ei minun tarvitse osata ennustaa, mitä tarkalleen tulee tapahtumaan. Riittää kun havaitsen, että yleinen näkemys korkojen tulevasta tasosta on yltiöpessimistinen. Markkinat ovat tulevaisuudesta yhtenään ”väärässä”. Ison panostuksen paikka tässäkin treidissä on vasta sitten, jos taloudesta alkaa tulemaan parempia lukuja ja trendi kääntyy. Ei olisi ensimmäinen kerta, kun valtion velkakirjoissakin nähtäisiin myyntipaniikki.
Hemingwayz - 11.7.2019 8.37
Kultafutuuriissa kiinni. Se on toiminut passelisti, niin ei olla alettu vertaileen ETF:n kanssa.
Daytraderin kovimmat tuotot ja julmimmat takaiskut - 10.7.2019 10.26
Muistan et mainitsit ostanneesi kryptovaluuttoja Bitcoinin olleessa ~6000$. Ootko jo ottanut voittoja ja keventänyt positioita tai mikä sun strategia mikä tulee kryptovaluuttoihin?
Tyrin sen. Myin aikoinaan ihan järkevästi, kun tukevan näkösistä tasoista alettiin mennä läpi. Ostin sitten tyyliin 3500 dollarista, mutta möin pienellä voitolla, kun luin että omistamani futuuri otetaan pois markkinoilta. Ehkä loogista olisi ollut siirtyä ruotsalaiseen ETP:n, mutta positio oli niin pieni, ettei sillä ollut väliä. Nykyään siis on vain tuo 5x bitcoin futuuri markkinoilla.
Olit oikeassa tässä suhteessa. Oma näkemykseni oli tällä kertaa väärässä. Meillä on myös erilaiset sijoitustyylit. Olen valmis pitämään omistusta, jos pidän tuotto-odotusta hyvänä. Tässä riskituottosuhde ei ole paras. Sinun strategiassasi taas optimoituu riskituottosuhde, kun markkinoilla oloaika on lyhyt ja käytännössä aina teet näissä erikoistilanteissa +EV betsejä, mutta tämä on erittäin hyvää oppia itselleni, joten kiitos vielä, että jaat näitä.
No kukaan ei tiedä varmasti, mihin suuntiin nämä menevät. On noita vieläkin 10k nakuna. Noin yleisesti en ihan varma, miten mining capex alkaa reagoimaan heikkoihin metallien hintoihin ja talouden heikkouteen.
Hieno kirjoitus Mikko! Itsekkin näin aloittelijana voin samaistua tuohon. Ikää kertynyt 27 ja noin vuosi sitten havahduin ensimmäiset sijoitukset tekemään. Ensimmäisenä pisti silmään podcastit ja youtube videot, jota kautta aiheeseen perehtyminen alkoi. Aika piakkoin sitten löysinkin sijoitustiedon, jota lueskellut aktiivisesti.
Hienoa että jaksat kirjoitella aiheesta hyvin selkokielellä myös aloittelijan näkökulmasta.
Kiitos Traveller. Olet ottanut tärkeimmän askeleen. Kunhan jatkat sijoittamista vaikeampinakin aikoina, niin hyvä siitä tulee! Tossa iässä voi heittää kaikki säästöt vaan osakkeisiin ja silti markkinoiden lasku on hyödyksi, koska pääsee sijoittamaan kasvavia säästöjään paremmilla tuotto-odotuksilla. Teoriassa itsellänikin olisi sama tilanne, mutta haluaa vähän varmistella, kun säästöjä on kuitenkin kertynyt jo aika monen vuoden tulojen edestä.
Ajatuksena oli kirjoitella tänne enemmän ihan treidijuttuja(jäänyt turhan vähälle), ja kolumneina sitten vähän laajemmalle lukijakunnalle. Varsinkin sijoitustilaisuuksissa on hauska huomata kuinka erilaisista taustoista ihmiset tulee repimään hihasta.
Daytraderin kovimmat tuotot ja julmimmat takaiskut - 8.7.2019 15.21
Hyvää settiä! Itse näen vielä Outotecillä huomenna nousuvaraa koska, analyytikot nostavat tavoitehintojaan, jenkkilä oli tänään kiinni, joten pelureita puuttui tänään. Kaiken lisäksi Outotecin pääomakustannus on alhaisempi osana Metsoa (ks. hybridilaina), joten sitäkin kautta se on arvokkaampi.
Kiitos. Metso teki tässä temput. Sell-the-news lienee ikiaikaisimipia trading-viisauksia. Samalla sektori on ollut paineessa. Sinänsähän nyt Outotec liikkuu nyt Metson tahdissa, jonka lisäksi omasta mielestäni se on 5-10% diskontolla. Mutta sen ei täydy nopeasti purkautua, enkä voi olla varma, että muut tulevat samaan johtopäätökseen. Tämmöisissä tapauksissa ei kannata älyttömän paljon panostaa.
Moi Mikko!
Mukava huomata ettei startup maailma ole vienyt miestä ihan täysin ja ehdit tehdä vielä kunnon treidejä.
Huomasin twitteristä kun kommentoit Glastonin merkintäoikeusantia tai arbia joka oli merkintäoikeuden vs osakkeen hinnan välillä.
Haluiaisitko avata hieman ajatteluasi tässä casessa. Lähinnä kun konsensus tuntui olevan, että nyt on ilmaista rahaa tarjolla. Ei sillä että mukavat pikavoitot tästä olisi saanutkin jos onnistui poimimaan merkkareita pohjahinnoilla. Kiinnostaisi tietää mikä on näkemyksesi mistä johtui niin suuri myyntipaine merkintäoikeuksissa/osakkeen hinnassa annin aikaan.
Ostin 100 tuhatta merkkaria ja merkitsin ne ja ylimääräisiäkin osakkeita tuli melko hyvin (0,89 euron hintaan). Kun treidistä näytti saavan melkein 10 tuhatta euroa voittoa, niin itselleni tuli houkutus kotiuttaa voittoja. Tähän on kaksi syytä. Ensinnäkin, en ole tehny huolellista analyysiä yhtiöstä. Toisekseen, kaltaisiani pikavoiton tavoittelijoita oli aika paljon, joten osakkeen on vaikea nousta selkeästi 1,3 euron yläpuolelle. Vähän pitemmällä tähtäimellä en näkisi esteitä, että osake sitten nousisi jopa niille tasoille, joista alas lähdettiin.
Myyntipaine on mielestäni ihan luonnollinen. Kaikki omistajat eivät yksinkertaisesti halua ostaa lisää osakkeita. Glaston on ollut aliperformoija, joten se tuskin herättää innostusta sijoittajissa. Oli vähän yllätys, ettei instituutioita juuri löytynyt ostamaan merkkareita, vaikka ne painettiin aika voimakkaasti alas. Joskus isoissa anneissa käy näin. Itse ostin ensimmäiset merkkarit turhan kalliilla, joten oli vähän kynnystä ostaa kovin isoa positiota sitten kun ne olivat todella painuksissa. (Koska losers average losers on kuitenkin ihan pätevä ohjenuora sekin)
Daytraderin kovimmat tuotot ja julmimmat takaiskut - 4.7.2019 14.31
Outotec-Metso
Mielenkiintoinen M&A case aamusta.
Metso ja Outotec ilmoittivat, että Metson Minerals ja Outotec yhdistetään. Metson omistajat saavat paketista 78% ja Outotecin omistajat saavat 22%.
Outotec avasi 5,40, +17%. Metsokin ampaisi ylös 6-7%, käyden hetkellisesti jopa yli 10% nousussa.
Tiedote tuli vasta 9:30, joten aika harva sai tavattua tiedotetta ja laskettua, mikä yhtiöiden arvo olisi.
Itse hahmottelin, että olettaen, että Metso avaa 5% ylös, niin Outotecin arvon pitäisi olla 5,4-6,2 suoraan avauksesta. Koska Minerals ja Flow arvot eivät ole kenenkään tiedossa, oli paljon tulkinnanvaraa(+normaalit fuusioiden epävarmuudet). Ostin kaiken minkä huutokaupasta sai liikuttamatta kurssia liikaa ylöspäin. Eli vähän yli 50k sitä sai napattua a 5,42 eur.
Miten Outotecin pystyi hinnoittelemaan noin niinkun back-of-the-envelope hengessä. Tämä ei ole eksaktia nähnytkään, mutta laitetaan silti: Katsoin nopeasti kolmen analyytikon näkemykset Metson Sum-of-the-parts arvoista. Mikä oli Minerals ja mikä Flow arvo ja mitä velat ja ”muut” kulut olivat. Näin mulla oli Minerals arvio markkina-arvosta ottamalla noista jonkun keskiarvon ja vähän omaa biasta mukaan.
Sanotaan, että Minerals markkina-arvo on 3,5-3,8 miljardia. Outotec on 840 miljoonaa euroa. Yhteensä vaikka siis 4,3-4,7 miljardia euroa. Lisätään vähän synergioita 4,5-4,9. Tästä 22% on 990-1078 miljoonaa euroa. Yhtiöllä 183m osaketta. 5,40-5,90. Lisätään vähän, että Metsokin on hyvässä nousussa ja synergiat hyvin konservatiiviset verrattuna yhtiöiden kertomiin.
Metsoa ostin vain 1,5k, koska halusin keskittyä Outoteciin isommin. Olisi pitänyt ostaa Metsoakin reilummin, mutta myin heti euron voitolla, koska jopa 6-7% nousu tuntui yliampuvalta, kun osake oli noussut jo hyvin kun spekulaatio Flow-toiminnon kohtalosta oli alkanut. Noin teoriassa kurssin pitäisi kestää reilu nousukin, jos synergiat lyödään suoraan kurssiin ja ei ota huomioon, että kurssi on noussut, kun sijoittajat ovat jotain liikkeitä odottaneet. No harvoin ne synergiat ihan täysimääräisesti sinne vikalle riville päätyvät.
Outotecia sain lopulta myytyä 90% 5,9 keskiarvolla, eli 50 sentin voitolla. Ensin riskiä vähentääkseni, ja sitten koska kurssi meni siihen yläreunalle, mihin ajattelin, että se voisi mennä.
Tässä kannattaa kuitenkin huomata, että kun ei ole aikaa kunnolla murskata numeroita, voi olla myös väärässä. Yksin ollessa ei voi ikinä olla varma, onko ajatellut asian oikein. Tämä siis perusteluna, miksi aloitin myymään jo 5,7 alta osakkeita pois.
Tässä osakkeiden kuvaajat klo 14 asti:
Myin siis 47t/53t Outotecista hyvään hintaan, mutta kurssi lähtikin alamäkeen. Osake alkoi taas kiinnostaa 5,65 alta ja ostelin sitä alaspäin mennessä.
Kuitenkin kun mietti yksityiskohtia, ehkä aamulla näkemys oli hieman liian positiivinen Outotecille yläreunan suhteen(?). Toki jos laitetaan synergiatkin jo hyvin sisään uuteen yhtiöön, niin Ote voisi olla hyvinkin yli 6 euron arvoinen. Mutta Metson kurssi alkoi sekin heiketä. Joku yrityskauppakuvio ei ollut kovin yllättävää ja Metson kurssikin on noussut hyvin.
Ostin vielä 35k positiot 5,45 keskiarvolla, mutta kurssi painui aina 5,25 asti. Ei ollut kiinnostavaa lähteä tappelemaan. Samalla olin myynyt Metsoa lyhyeksi, koska halusin juuri yhtiöiden erotukseen ottaa kantaa. Se meni lopulta miinukselle asti.
Yhden jälkeen joku algoritmi sentään päätti olla samaa mieltä mun kanssa, Outotec nousi ja Metso laski, niin pienensin positioita. Tässä on vähän vielä lomafiilikset, eikä haluaisi heti alkaa hirveästi riskeeraamaan.
Aika selkeästi huomasi, että case on kimurantti. Usein tällaisissa tapauksissa M&A-talot ja hedgefundit ovat nopeasti ottamassa näkemystä yhtiöiden hintaerolla, mutta tänään oli aika hiljaista. Yhden aikaan iltapäivällä selkeästi isompi peluri alkoi myydä Metsoa ja ostaa Outotecia. Pääsin Metsoista eroon ja pienensin Outotecia.
Tänään kävi vähän tuurikin. En markkinoiden mielestä ollut oikeassa(toistaiseki kurssi 5,50), mutta silti kaupat menivät nätisti. Koska olen sitä mieltä, että Outotec on vähän oman arvion alareunassa edelleen, jätän osakkeita salkkuun ihan hyvin (20k). Metsossa oli vähän sell-the-news henkistä reaktiota. Jotenkin uskoisin, että sijoittajat kuitenkin näkevät lopulta fuusion logiikan ja synergiat. Kuitenkin esimerkiksi Tiedon-Evryn kohdalla näitä ei arvostettu yhtään, joten näissä on aina epävarmuuksia. Mutta riittää, jos saa odotusarvot puolellensa.
Prosessin suhteen vähän tuli lepsuiltua. Ei tankannut faktoja sisään niin nopeasti ja tarkasti, kun olisi voinut. Mutta loman jälkeen kaikille hankalassa casessa, pitää olla tyytyväinen, että tuli hyvät tilit. Muutaman kerran kysytty näitä kauppalaskelmia, niin laitetaan nyt tästä:
Treidaaminen ja aktiivinen kaupankäynti - 26.6.2019 16.10
Kiitokset tähän ketjuun tiputetusta tietotaidosta. Valitettavasti taitaa meiltä monelta mennä viisaudet ohi, sillä ilmaiseksi palstalla tarjotut tiedot eivät ihmismielelle aina kelpaa kullanarvoisena tietona. Itse pyrin kyllä noukkimaan timantit täältäkin.
Yhtenä kysymyksenä lisättäväksi tähän listaan, ja sinulle Mikko, tarjotaanko teille näkyville ja todistetusti voittaville treidaajille vierasta pääomaa hoidettavaksi ja miten suhtaudut näihin tarjouksiin?
Kiitti Johannes! Kyllä vierasta pääomaakin olisi tarjolle. Ei vaan sellaisila ehdoilla, että se kiinnostaisi. Siinä on aika iso informaatioassymmetria. Oikeastaan vain itse tiedän varmasti, etten ota holtittomia riskejä tai toimi jotenkin moraalittomasti toisten ihmisten rahoilla. Vaikka itse antaisin itselleni lainaa(kieltämättä aika paradoksaalista) alle 5 % korolla, ymmärrän kyllä täysin, etteivät muut halua antaa. Toisaalta taas en haluaisi mitään isokorkoista lainaa paineeksi. Muutenkin jo kiinteät kulut ovat nousussa. Joskus voi tulla jopa tappiovuosi, jolloin harmittaa ihan riittävästi jo ilman lainojakin.
Toinen juttu on, ettei nyt omasta mielestäni ole sijoittamisen tai treidauksen kannalta paras hetki (tuotto-odotukset alhaiset ja markkinat vakaat), joten ihan järkevää tehdä myös muita asioita.
Daytraderin kovimmat tuotot ja julmimmat takaiskut - 11.6.2019 8.40
JVK: Kokeilin Infrontin kalliimpia palveluita aika vähän kahden viikon trialin aikana. Itsellä samat asiat löytyy pitkälti Bloombergista, niin en oikein nähnyt syytä opetella Infrontin palvelua käyttämään. Kannattaa pyytää kokeilua, jos kiinnostaa. Ei oikein mistään enää saa täydellistä konsensusennustetta. Kyllä ennusteita saa halvemmallakin poimittua eri lähteistä, mutta onhan siinä oma vaivansa. Yhdistelee halpoja/ilmaisia analyysipalveluita, yhtiöiden kotisivuilta löytyviä ennusteita ja mediasta löytyviä lukuja, niin usein jotain löytyy.
Kiitos palautteesta!
Kultaa voi ostaa myös Euroopasta ETF:n kautta.
En näkisi PYN:n ostoa yhtään huonona liikkeenä. On aika vaikea sanoa paljon mitään Vietnamista lyhyellä aikavälillä, mutta pitkällä horisontilla uskon maahan. Tiedät itse oman riskinsietokykysi, joten vaikea siihen neuvoa, mikä on liikaa ja mikä liian vähän.