Sijoitukset ja treidaus ovat edelleen toimineet tukkoisesti. Ei oikein löydä punaista lankaa hommasta. Vaikka sen tiedostaa, että kerran vuodessa heittää 10 klaavaa putkeen, se silti pääsee vähän ihon alle. Ajattelinkin pitää elokuussa kunnolla lomaa. Sinänsä tuotot ovat tänä vuonna ihan ok, mutta tuntuu, että mahdollisuuksia olisi ollut paljon parempaan. Ei oikein työnteko nappaa. Menneet vuodet olen iltaisinkin innoissani kuunnellut alan podcasteja ja lukenut kirjoja, mutta nyt kiinnostaa ihan muut asiat. Sen takia ei oikein ole tullut kirjoiteltuakaan. Kirjoitin joku aamu puhtaisiin teknologioihin sijoittamisesta. En oikein jaksanut hioa kirjoitusta(kaikki faktojen ja oikeinkirjoituksen tarkistaminen vie yllättävän paljon aikaa) ja toisaalta firmat ovat niin pieniä ja spekulatiivisia, että vähän mietin, viittikö tätäkään julkaista, ettei joku paina säästöjään osakkeisiin. Eli ei todellakaan kannata ottaa sijoitussuosituksena.

Puhtaan teknologian yrityksiin sijoittaminen.

On vaikea kuvitella isompaa megatrendiä kuin ilmastonmuutos ja sitä vastaan taistelu. Pitkään puhtaan teknologian osakkeet olivat enemmän lupauksia ja vähemmän tuottoja. Itseasiassa vuosina 2005-2015 tuotot olisivat olleet surkeita. Viime vuosina ESG:n noustessa kunnolla tapetille, cleantech ampui kunnolla ylös. Nyt on sitten puhuttu kuplasta, kun olemattoman liikevaihdon firmoja hinnoitellaan miljardiluokkaan.

Maailman pitää päästä nollapäästöihin tai ainakin melko lähelle, tai meille tulee todella kuuma vuosisadan lopussa. Puhumattakaan luonnonkatastrofeista. Tämä käsitys muokkaa poliittisia päätöksiä, ja etenkin Eurooppa on alkanut toimia asiassa.

EU:n uusi ilmastopaketti tuo näkyvyyttä hiilipäästöjen nousevaan hintaan, ja nyt kun on päästy velkaelvytyksen makuun, laitetaan rahaa ilmastonmuutoksen vastaiseen taisteluun ihan kunnolla. Yhdysvalloissa demokraattien nouseminen valtaan nostaa tavoitteita ja Kiinakin ainakin retoriikan tasolla tuntuu ottavan ilmastonmuutoksen tosissaan.

Valtaosa ihmisistä ei vielä oikein sisäistänyt, mitä päästöjen tiputtaminen nollaan 2050 mennessä tarkoittaa. Siihen ei päästä pelkästään rakentamalla tuuli- ja aurinkovoimaa. Eikä siirtymällä sähköautoihin. Henkilöautoliikenne on suurusluokkaa 8 % maailman hiilidioksidipäästöistä. Tärkeää, mutta sillä ei vielä kuuhun mennä.

Seuraavassa graafissa on päästöt sektoreittain (taulukko Bill Gatesin kirjasta ”How to Avoid a Climate Disaster”, kannattaa lukea koko kirja):

Meidän pitää sähköistää uusiutuvalla energialla joko kaikki nämä tai sitten jättää jotain sähköistämättä, mutta imeä hiilidioksidia ilmasta. Hiilidioksidiin kaappaamiseen on keinot , mutta se tuskin koskaan on halpaa huvia.

Eli jos muutamme vain sähköntuotannon täysin uusiutuvaksi, meille jää vielä 72 % ongelmasta. Tästä syystä meidän täytyy rakentaa aivan älyttömästi päästötöntä energiaa. Ydinvoima auttaisi tässä, mutta väärät luulot sen vaarallisuudesta verrattuna hiilivoimaan tekee siitä poliittisesti vaikeaa. Koska suurin osa tarvittavasta sähköstä tehdään auronko- ja tuulivoiman kaltaisilla menetelmillä, tarvitsee sähköjärjestelmä isoa remontteja ja paljon uutta sähkön varastointikapasiteettia.

Euroopassakin uusiutuvan rakentamisen täytyy tuplata, muualla nousta vielä paljon enemmän. Tarvitsemme laajamittaista sähkön varastointia ja vetyvoimaa niihin toimintoihin, joita ei voi akuilla pyörittää.

Monelle tulee yllätyksenä, että sekä sementin valmistus että teräksen valmistus päästävät ilmakehään kasvihuonekaasuja samassa mittakaavassa kuin henkilöautoliikenne. Niihin tarvitsee luoda uusia tapoja ajatella valmistusta.

Vetytalous tulee vääjäämättä. Sen pitäisi tulla melko nopeasti, jos haluamme päästä lähellekään nollapäästöihin Euroopassa 2050 vuoteen mennessä.

Tarvitsemme kiertotaloutta aivan eri mittakaavassa kuin nykyään. Autojen akut pitää kierrättää. Samoin muovi ja metallit.

Silti, vaikka olemme rakentaneet valtavasti jo uusiutuvaa energiaa, maailman sähköntuotanto lähteiltään näyttää nyt tältä:

Sähköntuotantokin on yli 60%:sti fossiilisista lähteistä. Meillä on pitkä matka kuljettavana ja tuhansia miljardeja euroja kulutettavana.

Tarvitaan todella paljon tuotekehitystä ja innovointia. Jotain esimerkkejä, missä pitää päästä eteenpäin:

• Helpointa päästöjen vähentämistä on kulutuksen vähentäminen. Ihmisten käytös muuttuu hyvin hitaasti, joten tarvitsemme parempia teknologioita ja nykyisten teknologioiden nopeampaa käyttöönottoa (Koneen uusi hissi voi säästää jopa 90% energian kulutuksesta verrattuna ikivanhaan hissiin nähden.)
• Tarvitsemme turvallista ydinvoimaa ja kehitystä fuusiovoiman eteen.
• Todella paljon lisäkapasiteettia sähköverkkoon ja sähköverkon älyllistäminen. Sähkön käytön ja varastoinnin pitäisi automaationa myötäillä sähköntuotantoa
• Maissa tuulivoimaloiden lupakäytäntöä on helpotettava, tai joudumme rakentamaan todella paljon tuulivoimaa merelle.
• Aurinkoenergiassa innovaatio on rajallista, koska fysiikan lait tulevat vastaan. Mutta paremman sähköverkon myötä sitä voidaan rakentaa enemmän suosiollisiin paikkoihin.
• Päästöjen kaappaamista alkuun tuotantolaitoksissa ja myöhemmin suoraan ilmasta.
• Parempia akkuja sähkön varastointiin ja kulkuvälineiden liikuttamiseen.
• Puhtaalla sähköllä valmistettuja synteettisiä polttoaineita, joita voidaan myös käyttää sähkön varastointiin.
• Jos ilmastonmuutos yllättäen nopeutuisi huomattavasti, pitäisi tehdä tutkimusta esim. pilviin suihkutettavista kemikaaleista, jotta pilvet heijastavat enemmän auringonvaloa pois. Tämän pitäisi olla kuitenkin.
• Parempia tapoja valmistaa sementtiä ja terästä.
• Korvikkeita lihalle ja lannoitteiden valmistusta pienemmin päästöin.
• Emme voi puita istuttamalla tehdä kovin dramaattista lovea ilmastonmuutokseen, mutta biodiversiteetin ja alueiden asumiskelpoisena pysymiseen puilla on positiivinen vaikutus. Kaikkein tehokkain tapa vaikuttaa ilmastonmuutokseen puilla, on lopettaa kestämätön metsän tuhoaminen.

Melkein kaikkiin näistä tarvitsemme rahaa. Sijoituksia, investointeja ja valtion tukia.

Surullinen aspekti tässä kaikessa on, että olemme lopulta politikkojen armoilla. Voimme valaa uskoa kuluttajien ja yritysten voimaan. Mutta on riittävästi näyttöä, etteivät kuluttajat tee vaikeita ratkaisuja tai yritykset pelkkää hyväntekeväisyyttä. Pienetkin asiat ovat tärkeitä, mutta tässä vaiheessa leka on jo vasaraa parempi työkalu. Päästökaupan tiukentamisen lisäksi tarvitsemme lisää tukia teknologioiden alkuvaiheen investointeihin.

Aki Pyysing on oikeassa, kun kirjoittaa, ettei ostamalla ilmastomuutosyrityksen osaketta tapahdu vielä mitään maailmassa. Jossain määrin logiikka kuitenkin muistuttaa ajatusta, ettei äänestäminen kannata, koska juuri sinun äänesi tuskin elinikänäsi vaikuttaa yhteenkään muutokseen vaaleissa, puhumattakaan politiikassa. Mutta jos paljon ihmisiä sijoittaa ilmastonmuutoksen torjumisessa innovointiin ja hankkeisiin, syntyy muutoksia. Aivan kuten äänestämällä.

Esimerkiksi teknokuplan aikaan tapahtui aika paljon edistymistä tietoverkoissa ja internetissä. Sen jälkeisessä investointilamassa parhaat yhtiöt kyllä jatkoivat kehittymistä, mutta niidenkin piti tiukentaa vyötä. En toivo jättimäistä kuplaa puhtaan teknologian yrityksiin, mutta yliarvostus olisi ilmastonmuutoksen kannalta toivottavampi tilanne kuin aliarvostus.

Miksi sijoittaa Cleantechiin?

• Sijoittajat haluavat sijoittaa vastuullisesti ja tukea ilmastonmuutoksen vastaista taistelua. Näihin asioihin keskittyvät rahastot imevät jo nyt rahaa ja jatkossa vielä enemmän.
• Markkinan potentiaali on valtava ja Euroopan ilmastopaketin ja valtioiden vakavoituessa rahaa ja kannustimia on.
• Koska ilmastonmuutostaistelun vastaisista yrityksiin virtaa rahaa jatkossakin, niiden hinnat luultavasti nousevat. Nollakorkoympäristössä tällainen ala olisi oma suosikkini kuplaantumaan.
• Yritykset, joilla ei vielä ole kovin merkittävää liikevaihtoa, ovat laskeneet melko paljon vuodenvaihteen tasoilta. Varsinkin helposti ymmärrettävät yritykset, kuten sähköautojen tuottajat vaikuttavat edelleen kalliilta. Mutta vähemmän seksikkäät alkuvaiheen yhtiöt vaikuttavat houkuttelevimmilta.

Lopulta kun sijoittaa yrityksiin, joilla on vähän liikevaihtoa ja tulos on pakkasella, ottaa aina todella suuren riskin. Rautateiden ja lentämisen alkuajoilta on tarinoita, joissa suurin osa firmoista meni konkurssiin, vaikka ala kasvoi valtavasti.

Silti nyt ja lähivuosina oikea hevosen valitsemalla voi tehdä hyviä tuottoja ja auttaa ilmastonmuutoksen vastaisessa taistelussa, kun yritykset saavat vähän enemmän pääomaa.

Tavallaan tämä on digitalisaation ohella aikamme suurin muutos maailmassa. Valitettavasti pörssissä on vielä rajallinen valikoima sijoituskohteita, eikä varmasti tiedetä, että ne ovat tulevaisuuden voittajia.

Me olemme sijoittaneet joihinkin ilmastonmuutosyrityksiin, mutta emme varmasti tiedä onko niistä mikään kymmenen vuoden päästä elossa. Alla esittelen joitain meidän sijoituksiamme. Ne ovat enemmän VC-henkisiä sijoituksia, koska periaatteessa kaikki firmat ovat potentiaalisia nollaantujia. Mutta sitten toisaalta energiatransformaatiossa liikkuu järjetön määrä rahaa tulevaisuudessa, ja voittajien arvostuskertoimet ovat varmasti aika suolaisia, kunhan liiketoimintamallit on todistettu (mikä ei millään näistä yhtiöistä vielä ole kovin lähellä)

Smart Wires (37 SEK)

• Tästä olikin jo neljänneskatsauksessa juttua. Ollaan haastateltu entisiä työntekijöitä ja tehty aika paljon tutkimusta. Vaikka alan TAM on suuri ja yhtiön teknologia meidän mielestä todella mielenkiintoinen, on vaikea arvioida kuinka nopeasti tilauksia alkaa tippumaan. Jos ei tipu, niin eiköhän kurssikin vielä alempaa löydä pohjia. 

Agilyx (23 NOK)

• Pystyy kierrättämään suurimman osan muoveista joko polttoaineeksi tai raaka-aineeksi uusille muovituotteille. Tämä on Agilyx tekniikka. Lisäksi yhtiö omistaa 75% Cyclexistä (JV Exxonin 25% kanssa), jolla on tietokanta ja muovien hankintaketjut omaan käyttöön ja muille muovien kierrättäjille.
• Liiketoimintamalli on pääomakevyt, jossa Agilyx toimittaa muovinkierrätysjärjestelmät
• Tavoittelee 200-300 miljoonan dollarin liikevaihtoa 2025-2027. Koska melko suuri osa siitä on rojalteja, tämä olisi erittäin kannattavaa liiketoimintaa. Analyytikon arvion mukaan yritys voisi tehdä vuosikymmenen lopussa 50% ebit marginaalia, jos hommat menevät suunnitellusti. No aika isolla varauksella pitää suhtautua.
• Quantafueliin nähden Agilyxillä on paremman tuntuinen teknologia ja paljon pitempi historia, mutta 63% alhaisempi markkina-arvo
• Yrityksen pitäisi syksyllä saada lopullisia investointipäätöksiä ja alkaa rakentamaan laitoksia, jotta case saisi tuulta allensa. 
•  

BW Ideol (31 NOK)

• BW Ideol syntyi öljyinfrastuktuuria offshore porauslautoille toimittavan BW Offshoren ostaessa Offshore tuulivoimayhtiö Ideolin ja spinnaamalla sen erilliseksi pörssiyhtiöksi.

• On melko ilmeistä, että varsinkin länsimaissa pitkät lupakäytännöt ja loputtomat valitukset hidastavat aurinko- ja tuulienergian rakentamista. Merellä tilanne on parempi, etenkin kun mennään vähän syvempiin vesiin pois rantojen välittömästä yhteydestä. Offshore-tuulivoimalat ovat vielä äärimmäisen harvinaisia niiden kalleuden takia. Useimmiten ollaan vielä pilottiasteella.
• BW Ideol on yksi harvoista yhtiöistä, joilla on pystyssä offshore-tuulivoimaa, joten sillä on hyvät lähtökohdat vuosittain lisääntyvissä kilpailutuksissa tuulivoimaloille.
• Yhtiön markkina-arvo on vain 86 miljoonaa euroa. Sillä hinnalla saa 35 miljoonaa euroa nettokassaa, todistetusti toimivan offshore tuulivoima-alustan ja yhteyden BW Offshoren globaaliin osaamiseen suurista meriprojekteista. Hinnassa on siis rajatusti hypekerrointa, vaikka toki riski on suuri.

Aker Clean Hydrogen (6,9 NOK)

• Vedylle on syntymässä todella iso markkina, ja suurin osa yrityksistä on keskittynyt elektrolyysereiden tai voimakennojen valmistukseen. Niillä tulee olemaan valtava kysyntä, mutta on vaikea arvioida, mitkä yritykset nousevat voittajiksi. Kiinalla on monilla aloilla ollut etuna valtion tuki, jolloin esimerkiksi aurinkopaneelien valmistajat muualla laitettiin konkurssiin halvoilla hinnoilla.
• Vetyjärjestelmien rakentamisessa ei vielä näy niin paljon palveluntarjoajia. Tämä on segmentti mikä on tuuli- ja aurinkovoimassa ollut suurin voittaja. Tuulivoimassa markkina-arvoltaan suurin ei ole suurin turbiinivalmistaja Vestas, vaan tuulivoimaloiden rakennuttaja Orsted.
• Aker Clean Hydrogenin liikevaihto on kieltämättä 0 euroa vielä muutaman vuoden, koska hankkeet kestävät pitkään. Mutta yrityksellä on nimiä sopimuksissa mm. Statkraftin ja Yaran kanssa ja melko pal
• Yritys tuli pörssilistoille 16 NOK hinnalla, jolloin markkina-arvo oli 11 miljardia NOK. Tästä noin 3 miljardia oli nettokassa, eli yritysarvo oli 8 miljardia NOK. Nyt kurssilaskun jälkeen kurssi on 6,75 NOK, joten markkina arvo on 4,6 miljardia NOK ja yritysarvo siis 1,6 miljardia NOK. Annista velat huomioonottava yritysarvo on laskenut siis 80 % alle puoli vuotta listautumisen jälkeen. Sehän ei itsessään tarkoita, että yhtiö olisi halpa, mutta ainakin arvonlasku on ollut huima. En yleensä analyytikoiden suosituksista paljon piittaa, muitta kaikki neljä analyytikkoa suosittavat ostamaan osaketta 19,5 keskimääräisellä tavoitehinnalla. Yrityksen pipelinelle ei anneta kovin merkittävää arvoa enää, mikä on ostajan kannalta hyvä.
• Aker Clean Hydrogenilla on Aker yritysryppään resurssit infrapuolella ja paljon käteistä tilillä. Se antaa uskottavuutta, kun kumppanit hakevat rakennuttajaa vetyhankkeille, joita siis tulee lähes varmasti todella paljon Euroopassa. Norja on tässäkin asiassa edelläkävijä, minkä näemme kilpailuetuna ACH:lle.
• Olemme ostaneet yritystä koko matkan yli kymmenestä NOK:sta nykyhintaan, selkeästi liian aikaisin. Mutta näemme, että tämä on rajatusta valikoimasta paras tapa osallistua vedyn vääjäämättömään kasvuun.

Vedyssä HydrogenPro (21 NOK) on sekin ihan mielenkiintoinen yhtiö. Suuri teknologiariski, mutta toisaalta onnistuessaan olisi hyvä tarina. Tämä yhtiö on enemmän vetyteknologian puolella, ja ainakaan itselle hyvin vaikea määrittää, kuinka hyvä yhtiön kilpailuasema tulee olemaan.

Aker Carbon Capture (19 NOK)

• Osake kaappaa tuotantolaitosten päästöjä suoraan ns. piipusta. Osake on yksi melko harvoista tämän alan osaajista. Koska hiilikaappauksen arvo on melko ilmeinen nähdä päästöoikeuksien hinnan noustessa, ACC on noussut alle vuodessa selkeästi yli 5-kertaiseksi listautumishinnasta. Olemme myyneet osaketta sen kallistuessa, mutta siinä on vielä pienehkö omistus.
• Koska edes lähellä nollaa pääseminen päästöissä on äärimmäisen vaikeaa pelkästään talouden sähköistämisellä (joidenkin asioiden päästöttömyys on vain äärimmäisen vaikeaa), on melko selvää, että hiiilen kaappaukselle muodostuu todella iso markkina. Yli miljardin euron markkina-arvo on toki korkea suhteessa lähivuosien liikevaihtoon, mutta ei välttämättä silti liian korkea.
•  

Akkujen valmistajat ja sitä kautta metallien kaivajat kiinnostavat nekin. Hyvää kasvua tarjolla varmasti sielläkin, vaikka hinnat nousseet jo melko lailla. Suurin osa sijoittajista tuntuu keskittyvän melko helposti ymmärrettäviin kohteisiin, kuten sähköautoihin ja niiden lataukseen. Tai vedyssä elektrolyysereiden valmistajiin. Kun vertaa kuinka moni Nordnetissa omistaa tämmöisiä firmoja, niin luvut ovat usein kymmen- tai satakertaisia tässä mainittuihin firmoihin.

Vaaranahan näissä kaikissa on jääkausi investointeihin, jolloin arvostukset voivat tippua pohjamutiin juuri silloin kuin lisärahoitusta kaivattaisiin (koska kassavirrat ovat viivästyneet). Ennen pitkää ne investoinnit saavat tuulta purjeisiin, mutta ihan lähivuosina olisi todella tärkeää, että valtiot ymmärtävät tukea erilaisia hankkeita kuolemanlaakson yli. Teknologiat tulevat halvemmaksi skaalan mukaan. Olisi kuitenkin todella tärkeää saada tuo skaalautuminen kunnolla liikkeelle. Siten myöhemmin ei tarvita enää valtioiden tukia, vaan korkea hiilipäästöoikeuksien hinta hoitaa projektit kannattaviksi.

Tämän kirjoituksen pointti oli lähinnä esitellä firmoja. Hyvä kyllä varautua pettymyksiin, kun sijoittaa yhtiöihin, joiden liikevaihtosarake näyttää nollaa tai melkein nollaa. Ehkä se pääpointti on kuitenkin, että aika harva vielä tuntuu sisäistävän kuinka paljon investointeja päästöjen nollaaminen vaatisi. Toki aiemminkin isot muutokset yhteiskunnassa eivät aina ole johtaneet loistaviin osaketuottoihin, mutta oikeat hevoset valitsemalla varmasti johtaa. Se on toki aika vaikea homma. Jos laaja hajauttaminen  tai suuret kurssivaihtelut eivät houkuta, niin sitten hakut&lapiot vaihtoehto vakiintuneemmista pelureista on varmasti fiksumpi tapa miettiä, kun sijoittaa energiamuutokseen. Lähtökohtaisesti jollekin Fortumillekin on positiivista, että sähkön kysyntä kääntyy kasvuun. 

jayboy kirjoitti:

Onko Latourin kanssa taas sama juttu kuin aiemmin, että vastapainoksi salkkuyhtiöitä long (Esim. Assa abloy, Sweco ja Tomra)? Itsellä näin mutta hirvittää vähän noidenkin kovat alkuvuoden nousut ja tekisi mieli olla vain shorttina Latouriin..

80% preemio. On nämä nerokkaita. Salkkuyhtiöt ovat kalliita, mutta niin on vähän kaikki nykyään. Meillä on salkkuyhtiöitä longina, mutta karsittu sieltä ihan pahimmat arvostukset pienemmistä pois. Toki se on houkuttelevaa olla vain shorttina Latouria, mutta hyvä muistaa, että melkein mitä vaan kait voi markkinoilla käydä. 

EUPEDRO kirjoitti:

Olisi mielenkiintoista kuulla ajatuksiasi Airbnb:stä ja Oatlysta. 

Airbnb on mielenkiintoinen, joskaan ei nyt varsinaisesti halpa. Näkisin kyllä helposti, että yritys voi kasvaa 15-20 miljardin liikevaihtoon, jolloin 85 miljardin hintalappu ei ole enää kovin paha. Tuolla liikevaihdolla yritys voisi tehdä jo 3-4 miljardia tulosta. Näen kasvun tällä vuosikymmenellä tuohon luokkaan melko todennäköisenä, mutta siinäkin tapauksessa tuotto osakkeesta tuskin on huikea, joskin ihan ok. Innostuisin enemmän siis alle 100 dollarista nykyluvuilla, mutta en kyllä sulkisi pois sitäkään vaihtoehtoa, että osake tulee salkkuun korkeammallakin. 

Join aamulla Oatlyn tuotetta kahvin kanssa. Hyvä tuote ja erinomainen markkinointi. Kuluttajatuotteet ovat hankalia. Kun osake oli 50% kalliimpi, en oikein ymmärtänyt mihin hinta perustuu, kun ala on varsin kilpailtu ja kilpailu varmasti lisääntyy. Pitäisi tutustua tarkemmin, mutta pintapuolisen tarkastelun jälkeen ei kiinnosta tähän hintaan. 

Hyvä huomata, että nopeasti kehitetyt ajatukseni paljon seuratuista osakkeista tuskin sisältävät mitään tuottoja parantavaa lukijalle. 

ezkelbimbo kirjoitti:

kryptoista ajatuksia tai positioita?

No aina välillä ajatuksiani näistä olen kertonut. Meillä on muutamalla prosentilla kryptoja (ETH ja BTC) osana salkkua. Ei mitään vahvaa näkemystä.

LyijyMake kirjoitti:

Mitä ajatuksia herätti teillä Vincitin LaaS -myynti? 

Aika pieni liike. Kertoo, ettei hanke ollut kovin onnistunut, mutta sitten toisaalta kulut laskevat. Tuoteliiketoiminta on ollut yllättävän vaikea saada isommin liikkeelle. Nyt kun osake on muuten tuhonnut selkeimmän aliarvostuksensa, niin osaketta ei enää löydy salkusta. 

Tyyne kirjoitti:

Latourin preemio on taas reilut 70 pinnaa. Oletko shorttina ja mitä ajatuksia Latourista?

Joo ollaan shorttina. Latour on laatufirma, mutta nyt siitä maksetaan liikaa. 30-40% preemio voisi olla hyvin perusteltu, mutta nyt on överi. Tällä kertaa onneksi shortit maltettiin odottaa yli 60% preemiolle. Toivottavasti Douglas taas myisi. 

En ollut seurannu kryptoja muuten, kun että ne olivat tulleet alas viime viikkoina. Whatsapin ja sähköpostin hälytykset pois ja pitkälle kävelylle. Sit jostain kuitenkin luen, että kryptoissa romahdus. Ethereum -35% ja Bitcoin -25%. Tämä on jo aika koomista, mutta kun tuo nyt näytti vipukavereiden likvidöinniltä, niin pakko oli vielä yksi treidi tehdä, kun jonkinlainen rekyyli tulee, kun vähän edes löytyy pohjaa. Jotenkin tulee viime kesäloma mieleen, kun heti Finnair räjähtää 100% ylös ilman isompaa järkeä. No hyvät voitot kotiin, tuurilla ostoja pohjiltakin ja palautuvat kivasti. Sitten suurin osa myyntiin ja jonkin verran pitoon. Nyt uusi loman yritys. Kai tässä pitää ottaa vanha Nokia taas komerosta käyttöön, että voi lukea sitten aamun lehdistä, mitä maailmalla tapahtuu.