Olet täällä

Daytraderin kovimmat tuotot ja julmimmat takaiskut - 16.5.2022 02.01

Aki Pyysing kirjoitti:

 

Tässä sitten pikakurssi Helsingin pörssin arvostuksiin. Ainakin mie sivistyin aika paljon. Ja toki olen ilahtunut, että numeroilla esitetään samaa, mitä olen intuitiivisesti pohdiskellut, eli että Helsinki ei ole kallis.

Itselle ilahduttavinta on, että moni osake on aika tavanmaisesti hinnoiteltu, vaikka tuloksesta leikkaisi 10-20%. Toki jollain syklisillä taantumassa leikkuri on paljon isompi. Outokumpu menee helposti jopa miinukselle. Mutta sitten toisaalta, kun katsoo vaikka finanssikriisiä, niin valtaosayhtiöistä kuroi liikevaihto- ja marginaalikuopan kiinni 2010-2012 välissä. Oma ajatukseni on, että taantumien ei pidä olla enää niiin pitkiä ja syviä kuin hevoskärryaikaan tai edes savupiipputeollisuusaikaan. Jotain ollaan opittu kuopista ja nopean datankulun ansiosta osataan jo vähän ennakoida tuotantoa ja varastoja. Ja sitten syklisten alojen osuus koko taloudesta on ollut sitkeässä laskutrendissä aika monta sukupolvea. 

Vielä kun taloutta ei ammuttaisi täyteen rahaa vielä siinä vaihessa kun sitä ei enää tarvita, niin yritysten meno voisi olla paljon mielikuvia tasaisempaa. Vaikka osakepaino on tavanomaista vähän suurempi, niin kyllä 10-15% lasku ihan vielä maistuisi. Sen jälkeen menee happamaksi, vaikka varmaan sekin olisi pitkän ajan vaurauden kannalta positiivista (jos siellä pysyttäisiinkin vähän aikaa, että ehtii uusia tuloja sijoittaa).

Näytä koko viesti
Daytraderin kovimmat tuotot ja julmimmat takaiskut - 22.4.2022 01.25

kahvi kirjoitti:

 

Mikko Mäkinen kirjoitti:

Alkuvuosi on mennyt ihan hyvin. Nomadin tuotto on jotain +10 % luokkaa, mikä on hyvä, kun moni indeksi on suunnilleen 10 % alas. Salkussa on ollut jotain mätiä omenoita (mm Alibaba, ilmastonmuutosfirmoja, Hansa Biopharma), mutta varovainen hajautus (5% paino on jo iso) on auttanut nyt siinä missä menneinä vuosina on laskenut tuottoja. Korkopaperishorteista olen puhunut melkein tämän ketjun alusta saakka - vihdoin sekin positio on selkeästi plussalla(!). No ehkä tuotto/brain damage ei ole ollut järin huikea. Alkuvuonna auttoi, että kasvuyhtiöt olivat olleet jo melko pitkään vilttiketjussa. 

 

Kiitos - hyvä kirjoitus. Olisi kiva, jos avaisit tämänpäiväistä näkemystäsi Hansa Biopharmasta. Toki turskalla olevaa lappua arvioi monesti hieman negatiivisesti, mutta edelleen taidat pitää salkussa? Mitä mietteitä Sinulla on Hansan eilisestä katsauksesta? 

Hansaa on määrällisesti se maksimimäärä mitä ikinä on ollut (euromääräisesti ei sentään). Vähän eilen aamulla vielä lisättiin. Paljon ei ole muuttunut. Koronan pitkittyminen viivästytti myynnin liikkeelle lähtemistä ja lääketutkimuksiin rekrytointi on ollut vaikeaa osittain samasta syystä(jossain määrin covid voi olla myös tekosyy) Tämä on riskisijoitus, mutta odotusarvoisesti mielestäni karkeasti aliarvostettu. Rahat loppuu tällä vauhdilla 2023 H1 jälkeen, joten rahaa pitäisi varmaan kerätä vuodenvaihteen tienoilla. Toivoisin, että saisivat aikaan jonkun diilin isomman lääkefirman kanssa, jolloin pääoman tarve vähenisi. Jos Idefirix lähtisi myymään vauhdikkaammin, mistä oli nyt viitteitä(30 msek vrs odotus 14), niin kassankin kuluminen hidastuisi. Ikävä jos näillä tasoilla joudutaan pääomaa nostamaan. Jos pääoman tarve ei olisi kovin akuutti, varmaan valtava shorttilaumalla (lähinnä kvanttitaloja varmaan momentumin takia) tulisi aika kiire uloskäynnillä. Mutta sitten isohko anti 60 SEK:llä tai alle sementoisi upsidea ikävästä pois. Omasta mielestä jenkkilistaus on turha tässä vaiheessa. Yrityksen kommunikoinnissa ja tekemisessä on ollut paljon valittamista, joten sinänsä kurssikehitys jotenkin ymmärrettävä. Mutta niinkuin tällaiset caset yleensä, riski on suuri. Analyytikoilla keskitarget on about 200 sek - se ei sinänsä kerro mitään, mutta ne SOTP laskelmat niillä on ihan järkeviä (Redeye tuntuu olevan vähän kuutamolla, niiden bear case tais olla 160 sek, mikä on vain tyhmää, koska moni asia voi mennä pieleen)

Tosiaan viimeisin raportti oli positiivinen. GMB-tutkimus etenee hitaasti, mistä ainoa miinus. Jenkkien phase 3 rekrytointi eteni hyvin, mistä oli pieni pelko. Idefirix myynnin nytkähdys näyttää hyvältä, kun isot markkinat vasta ovat tulossa loppuvuonna. Toiveikas olo tuli, ja sen takia osaketta lisää, vaikka tämmöisissä caseissa keskihinnan alentaminen pitää miettiä aika tarkoin.

Näytä koko viesti
Daytraderin kovimmat tuotot ja julmimmat takaiskut - 22.4.2022 07.38

 

Alkuvuosi on mennyt ihan hyvin. Nomadin tuotto on jotain +10 % luokkaa, mikä on hyvä, kun moni indeksi on suunnilleen 10 % alas. Salkussa on ollut jotain mätiä omenoita (mm Alibaba, ilmastonmuutosfirmoja, Hansa Biopharma), mutta varovainen hajautus (5% paino on jo iso) on auttanut nyt siinä missä menneinä vuosina on laskenut tuottoja. Korkopaperishorteista olen puhunut melkein tämän ketjun alusta saakka - vihdoin sekin positio on selkeästi plussalla(!). No ehkä tuotto/brain damage ei ole ollut järin huikea. Alkuvuonna auttoi, että kasvuyhtiöt olivat olleet jo melko pitkään vilttiketjussa. 

Viimeisen kuukauden aikana olen pelannut 80 tuntia Elden Ring -tietokonepeliä —aika paljon työaikaan. Vaikka tuottoa on tehnyt paljon vähemmän veren maku suussa, niin tuloksiin se ei valtavasti vaikuta. Varmasti tuottoa voisi tehdä 1/3 enemmän kunnon vimmalla. Mutta sitten toisaalta olen miettinyt, että tämmöinen 4-5 h tehokas työaika on varmaan aika normaali. Se, että on keskittynyt yli 10h päivässä suunnilleen ilman taukoja mielelle haastavaan työhön on ehkä sitten poikkeavampaa. En toki istu 10h tietokoneella, mutta usein olen kuunnellut podcastia, lukenut kirjoja ja katsellut kursseja vielä iltaisin. Väkisin yrittämällä sitä helpommin pettyy tuloksiin. Jos ei anna kaikkeaan, on helpompi elää kädenlämpöisen tuotonkin kanssa tarvittaessa. Toki on mukava syventyä ja panostaa, mutta lähinnä silloin kuin siihen on paloa.

 

Joitakin mietteitä tältä aamulta.

-Osakkeiden hinnoittelu on vähän koholla ottaen huomioon nousevat korot. Mutta jo nyt täysin päätön meno on käytännössä loppunut pörsseistä. Varmasti löytyy vielä yliarvostuksia, mutta paikallisesti niitä löytyy valtaosan ajasta. Kasvusektori voi toki ylikorjata aliarvostukseenkin (toivottavasti), mutta nyt kuplalta haiskahtavat arvostukset ovat jo kohtalaisen harvassa.

-Inflaatio on suuri peikko. Valtionvelkakirjojen shortit ovat toimineet hyvin. Oma ajatukseni oli, että kovin korkeita korkoja taloudet eivät kestä. Tästä syystä tavoite 10-vuotisille koroille oli US 3 % ja Ranska 1,5 %. Kun käytännössä näissä luvuissa ollaan, niin eilen otettiin korkoshortit pois. 3,5% ja 2% olisivat jo ihan ok tasoja ottaa vähän velkakirjoja longiin. Ei niinkään sen takia, että tuotto olisi houkutteleva, vaan koska ne toimivat hedgenä mahdollisen taantuman varalta. Uskomme inflaation taittuvat kesällä tai syksyllä ja laskevan aika nopeasti 3-4% tasolle jopa jenkkilässä. Euroopassa palattaneen alle 2% viimeistään ensi vuonna. Tästä syystä (ja toki laskeneista valuaatioista johtuen) kasvuyhtiöitäkin on päätynyt selkeästi enemmän salkkuun. Ilmastonmuutostaistelu varmasti lisää jonkin verran inflaatiota, mutta näkisin mahdollisena että liian alhaisen inlfaation ongelmasta voitaisiin päästä sopivan inflaation maailmaan. Se ei olisi positiivista osakkeille, muttei toisaalta järin negatiivistakaan. 

-Inflaatio on myös käteiselle vaarallista. Pitäisi todennäköisenä, ettemme näe enää kovin paljoa positiivisia reaalikorkoja edes pitkissä velkakirjoissa. Käteiselle tämä tarkoittaisi negatiivista reaalikorkoa. Samalla jos osakemarkkinoilta saa yli 3% shareholder yieldin (osingot+omien ostot yms) ja tuloskasvu noudattaa pitkällä aikavälillä inflaation myötä vähän korkeampaa 4-5% tasoa, niin nominaalisesti tuotto osakkeista voisi olla 7-8%. Toki välillä, jos arvostukset palaavat moderniin keskiarvoon ja voittomarginaalit tulevat vähän alas ennätyskorkeilta tasoilta, niin meillä voi silti olla 3-4 vuotta ilman tuottoa. Mutta käteisellä reaalinen miinustuotto on taattu. Toki sitten jos on mestariajoittaja ja osaa sanoa, että karhumarkkina on juuri tuleva vuosi, niin sitten on syytä olla varovainen. Itse en jotenkin näe syytä olla äärivarovainen.

- Niin kauan kuin löytyy yrityksiä, jotka lähtökohtaisesti kasvavat talouden mukana ja joista saa 5-10 % vapaan kassavirran tuottoa, niin on vaikea mennä paljon alle 50% osakepainon. Aikaisemmin paino on ollut usein pienempi, mutta silloin myös kokonaispääoma on ollut pienempi. Kuitenkin erilaisia lyhytaikaisiin mahdollisuuksiin on hyvä olla käteistä. Parhaat näistä paikoista eivät vain skaalaudu hyvin suurempiin pääomiin. Lisäksi sanoisin, että viimeisen 6-7 vuoden aikana osakepaino on ollut liian pieni. 5% fcf:lla saa jo ihan laatuyrityksiä, jotka kasvavatkin. 10% fcf kestävään tasoon joutuu ottamaan jonkin verran riskiä (Esim. hoiva-alan yritykset Humana ja Ambea fcf 10%+, poliittinen riski on ok, kunhan hajautus on laajahko.)

 

- Oma pääasiallinen sijoitus- ja treidaustyyli on hyvin aktiivinen arvon hyödyntäminen. Se voi kuulostaa jonkinlaiselta paradoksilta. Usein arvoon keskittyvät sijoittajat mielletään istuvan lähes ikuisuuteen hyvän osakevalintansa kanssa, ellei osake mene selkeästi yliarvostetuksi tai fundamentit happane. Mutta ajatusta ”Mikä osakkeen arvon pitäisi olla tai miten uusi tieto vaikuttaa osakkeeseen” voi käyttää myös päiviä ja viikkoja kestäviin omistuksiin, siinä missä vuosia. En näe sinänsä mitään jalompaa omistaa yhtä aliarvostettua osaketta kymmenen vuotta kuin omistaa 100 aliarvostettua osaketta vuorotellen tänä aikana (toki tuoton pitäisi olla korkeampi vastaamaan vaivaa ja veroja). Ja varmuuden vuoksi todetaan vielä, etten tarkoita niiitä P/B arvoyhtiöitä. QT oli salkun suurin osake, kun osaketta myyttiin kunnolla. Arvolla tarkoitan vain, että osake on alle jonkin subjektiivisen arvion. Erotuksena esimerkiksi trendi-, momentum,-indeksi- tai vaikka teelehti-sijoittamisesta. 

Usein myyn osan osakkeista jo ennen kuin ne ovat mun fair valuessa. Ajatellaan vaikka, että Metso Outotecin fair value on mun mielestä 9 euroa. Ostan luultavasti alle 7 eurosta reilusti. Sitten kun se on 7,7 euroa, ja Sandvikin tulosraportissa mining puoli on kuuman punainen, niin ostan lisää. Mutta kun osake sitten Mocorpin omaan raporttiin nousee yli 8,5 euron, alan jo vähentää. Luultavasti olen ulkona, kun osake on 9,5 euroa, vaikkakin fair value arvio vähän nousi hyvän osarin ansiosta. Riippuu toki siitä, onko muita houkuttelevia kohteita tarjolla. Jos kaikki osakkeet vaikuttavat yliarvostetuilta, saatan odottaa 10 euroon. Jos Kiina menee täyteen lockdowniin ja niiden kiinteistömarkkina mädäntyy entisestään, saatan laskea fair value arviotani eurolla tai enemmän. Bayesilainen ajattelu on itselle aika intuitiivinen, mutta edelleen yllätyn aina kun huomaan että moni fiksu ihminen ei ajattele samoin.

En käytä oleellisesti teknistä analyysiä, vaan koitan miettiä lähinnä mikä yhtiön arvon pitäisi olla tai mikä uuden tiedon vaikutus olisi. Paras tilanne toki on, kun yritys on valmiiksi aliarvostettu ja uusi tieto tukee näkemystä entisestään. Kaikkein paras tilanne on, kun osake säilyy oikeassa arvossa tai alle, vaikka osake nousee vuosi toisensa jälkeen. Silloin olen ihan mielelläni holderi. Yksi osakemarkkinoiden perustavanlaatuisista anomalioista on kuitenkin, että osakkeet heiluvat aivan liikaa ”oikean” arvonsa ympärillä. Vaikea nähdä, ettei sitä jotenkin kannata hyödyntää, jos siihen mahdollisuus on.

- En ole kirjoittanut oikein mitään alkuvuonna. Kirjoittamisesta tuli vähän niin kuin rutiiniaskare — imurointi tms. Kirjoitin HS Visioon vähän väkisin kolumneja. Ne olivat ihan ok omasta mielestäni. Mutta se oli haastavaa kirjoittaa niin että se kiinnostaa isompaakin populaatiota. Kirjoittaminen lähti ajatuksesta ”mitä ihmiset haluaisivat lukea” eikä siitä ”mitä haluaisin kirjoittaa tänään”.  Lopputuloksena saatoin kirjoittaa ja uudelleenkirjoittaa lyhyttä kolumnia pahimmillaan parikymmentä tuntia. No lopetin niiden kirjoittamisen. Sijoitustietoon ja blogiin kirjoittamisessa on ollut ongelma, että olen kirjoittanut jo monta juttua. Toki vain kourallinen ihmisiä lukee mun kirjoitukset yhtä tarkasti kuin itse. Mutta silti en haluaisi kirjoittaa mitään uusintoja. Kierrättää ajatuksiani vähän eri tavalla. Pidän kyllä ihan mahdollisena, että inspiraatio löytyy, mutta joskus voi käyttää vapaa aikansa vaikka siihen Elden Ringiin (ja toki lapsetkin ovat kelpo aikavarkaita hyvästä syystä). Hieman on harmittanut niiden aktiivisten lukijoiden puolesta, jotka ovat kirjoituksia odottaneet. Ehkä kun saa sanaisen arkkunsa auki, niin ehkä se inspiraatio löytyy.  

Näytä koko viesti
Coeus Invest GRIT -erikoissijoitusrahasto - 5.2.2022 09.34

Pörssimörssäri kirjoitti:

Minusta olisi tyylikasta, jos korkean profiilin Coeus Invest GRIT:iin sijoittaneet - eli Aki Pyysing ja Mikko Mäkinen - kertoisivat meille avoimesti minka kerroksen vakea he ovat. Jos oon oikein kasittanyt niin jotkut "sisapiirilaiset" paasivat mukaan niin ettei tuottosidonnaista palkkiota tarvitse maksaa. Kuuluuko Aki ja Mikko naihin vai ei?

Eiköhän tuo paras ryhmä koske ihan salkunhoitajia ja heidän läheisiään. En keksi miksi he ottaisivat mun rahoja sisään jollain älyttömällä alennuksella. Ihan listahinnoilla siis mukana. Ja en ole saanut PYN:täkään rahaa sen suosittelusta. Tuskin mitään muutakaan tulen suosittelemaan etujen tms. takia.

Ehkei nyt tässä ketjussa mennä enempää mun tai meidän firman asioihin. Ehkä sen verran sanon, ettei rahastobisnes ole mikään älytön rahasampo alle 100 meurilla(mikä on Suomessa jo paljon) ja toisaalta ihmiset ovat yleensä tarjonneet rahojaan max. 20% tuottopalkkiolla, jolloin oikeasti pitäisi olla aika paljon sitä rahaa, että se olisi toimilupien yms päänvaivan väärti. 

Näytä koko viesti
Coeus Invest GRIT -erikoissijoitusrahasto - 5.2.2022 07.40

Kait se riippuu ihan näkökulmasta. Jos sitä vertaa 1,5-2% tyypilliseen hallinnointipalkkioon, niin se on markkinoiden odotetulla tuotolla(6-7%) alhaisempi. Tietty jos uskoo, että osakkeet indeksit tuottavat jatkossa 10%/a, niin sittenhän se menee tuohon väliin, vaikka vain pysyisivät indeksin tahdissa. Mä kyllä joka kerta valitsen tuottopalkkion vrs hallinnointipalkkion. Insentiivit ovat tärkeitä.

Koska suurimmalla osalla rahastohoitajista ei ole saumaa lyödä indeksiä, niin sanoisin että keskimäärin rahastot ovat välistävetäjiä. Mutta monelle hyvä silti, koska muuten rahat makaisivat tileillä. Tavallaanhan siis muihin rahastoihin vertaaminen on vähän turhaa, koska valtaosaan ei todellakaan kannata sijoittaa versus indeksirahasto. Ainoan muun rahastosijoituksen PYN Eliten tuottopalkkiot eivät ole kyllä haitanneet yhtään. Omistin Vietnam ETF:ää jonkin aikaa lisäksi, mutta se jäi aina telineisiin.

Startupeissa olen kantapään kautta oppinut, että enkelisijoittajien vanha viisaus ”sijoita ihmisiin enemmän kuin tuotteeseen” on aika hyvä oppi. Tässäkin kyse on uskosta. Joko salkunhoitajiin uskoo tai ei. Lopulta rahastosijoituksessa ei ole kyse edes vain nykyosaamiseen sijoittamisesta, vaan myös 5-10v päästä osaamiseen. Itselläni kyse ei ole niinkään molempien salkunhoitajan viimeisen 5v hyvän trackin perusteella asian ajatteluun, vaan kykyyn oppia. Kellä vaan voi tuurillakin olla hyvä tuottohistoria, mutta taito tehdä tutkimusta, ottaa riskiä ja oppia on se mitä tässä arvioidaan. Suomessa on kyllä muitakin hyviä salkunhoitajia, mutta suurin osa kiinteätä hallinnointipalkkiota ottavista on vain töissä. Coeuksen kohdalla draivi lienee vähän erilainen.

Näytä koko viesti
Coeus Invest GRIT -erikoissijoitusrahasto - 5.2.2022 12.40

Syy miksi itse en ole halunnut ottaa muiden rahoja hoitaakseni on juuri se, että ihmiset eivät halua maksaa siitä. 

Kenenkään ei ole pakko tietenkään sijoittaa rahastoihin. Mutta noin yleisemmin ajateltuna tämän rahaston palkkio on tavanomaista pienempi ja intressit yhtenäiset sen keskittyessä tuotto-osaan (Mun näkökulmasta, koska uskon indeksituottojen olevan vaisuja tulevan vuosikymmenen). 

Aika vaikea nähdä miksi ketään osaavaa kiinnostaisi hoitaa muiden rahoja pienemmällä palkkiolla, ellei strategia ole täysin skaalautuva (joka yleensä tarkoittaa pienempää alfaakin). 
 

Itse olen tähän sijoittanut. Ymmärrän täysin ettei suurin osa halua sijoittaa rahastoihin yleensäkään. Mutta en oikein ihmettelyä rahaston tuottomallista tai kalleudesta, kun ne ovat keskimääräistä paljon järkevämpiä.

Toki sitten pitää uskoa salkunhoitajiin. Mutta parhaat rahastosijoitukset maailmassa ovat olleet niitä, joihin pitää maksaa tyyliin puolet tuotoista.(Simons, Cohen)

Näytä koko viesti
Daytraderin kovimmat tuotot ja julmimmat takaiskut - 21.1.2022 12.42

EUPEDRO kirjoitti:

Hei!

Onko teillä Smart Wiresia vielä? Ovatko sen näkymät heikentyneet kesän jälkeen yhtä paljon kuin kurssi? 

Tänään siihen olikin vastaus meidän neljänneskirjoituksessa. Eli valitettavasti on ollut koko matkan. Varmaan laskuun on kaksi syytä: 1. Tappiollisten yhtiöiden osakkeita on murjottu alkuvuonna koko lailla paljon. 2. Yhtiölle ei ole satanut tilauksia siinä tahdissa kuin on odotettu. Se saa sijoittajat kyseenalaistamaan, onko yhtiöllä sitä kilpailuetua, mitä se väittää. 

Sijoitusta taidettiin alun perinkin luonnehtia vähän VC-henkisenä. Eli ajatuksena, että mahdollisesti menee nollaan, mutta onnistuessaan nousisi hyvin 10x. Jos H1:llä tule isoja tilauksia, niin nykyisellä kustannusrakenteella joudutaan tekemän anti jossain vaiheessa. Osakekurssi varmasti heijastelee tätä laskiessaan. 

Näytä koko viesti
Onko päiväkauppa/treidaus hyödyllistä? - 12.1.2022 09.08

TL kirjoitti:

Ihan uteliaisuuttani kysyn, aihe itsessään ei herätä vahvoja tunteita.

Onko niin että päiväkauppiaita on niin paljon että heidän poistumisensa oikeasti näkyisi lappujen likviditeetistä ja spreadeissä? Toisaalta on todettu ammattimaisia päiväkauppiaita olevan todella vähän. Onko sitten harrastelijoita paljon tai vastaavasti ammattilaisten volyymit niin isoja että ne ovat oikeasti merkittäviä suhteessa koko markkinan volyymiin? Vai keskustelemmeko enemmän pari r-kioskia ei prisman myyntiin tai hinnoitteluun vaikuta yhtään mitään tyylisestä ilmiöstä?

Sen arviointiin ehkä treideri voisi olla paras asiantuntija, jos niiden objektiivisuuteen voisi luottaa. Jos ajatellaan, että Helsingin pörssin vaihto on vaikka 150 miljadia euroa, josta jatkuvassa kaupankäynnissä tehdään vaikka 3/4 eli 112 miljardia. Ajatellaan optimistisesti, että spreadi on 0,05%(Nokiassa ja parissa muussa onkin), ja puolet spreadista on 0,025%. Tämähän nyt on lähinnä ajatusleikki, mutta spreadin ylityksen kustannukseksi muodostuisi kait 37,5 meur vuodessa. Jos tuo tuplaantuisi syystä tai toisesta, niin olisihan se kohtuullinen summa rahaa (Jos matikka on edes sinne päin, korjatkaa kun vähän kiire nyt).

Spreadi on vain osa kokonaisuutta, myös kirjan paksuus vaikuttaa likviditeettiin (En käytännössä ikinä saa haluamaani määrää parhaasta tasosta). Ehkä vielä tärkeämmin pörssin toiminnan kannalta on hyvä jos löytyy niitä, jotka ovat valmiit reagoimaan häiriöihin, koska algoritmeiltä puuttuu usein maalaisjärki ja tiukassa paikassa ne vain otetaan pois päältä.

Monen treiderin vaihtoehtoiskustannus olisi, että he harrastaisivat mukavia ja nauttisivat sijoitustuottojen hedelmistä. Eivät ne ala kouluttautumaan lääkäreiksi. Eikä lääkäriliitto hyväksyisi lisää lääkäreitä. Pitäisikö ammattitreiderit, jotka siis voisivat muissa hommissa tienata kollektiivisesti muutamia miljoonia,saada tekemään jotain muuta. Varsinkaan kun kukaan ei tunnu pystyvän menevän mutua pitemmälle mitkä ne treidauksen hyödyt ja haitat ovat. Sitten jos mietitään ei-ammattilaisten kustannusta, niin juuri nyt niistä on sijoitushuuman takia jonkinlainen kustannus kun työelämään siirtyminen esim viivästyy. Mutta puhutaan varmaan tyyliin muutamasta sadasta, jotka kokeilevat täyspäiväisesti, voisiko markkinoilla tehdä tuottoa. Mulla se nyt menee about yhtä paljon kustannukseksi kuin välivuoden reissaaminen maailmalla. Kyllä tämäkin sijoitushuuma vielä jäähtyy. Silloin kun itse vastasin Suomen suurimman retailvälittäjän avainasiakkaista (treiderit), niin siellä oli oikeasti alle kymmenen hyvin ammattimaista treideriä (lähes kaikki alle sadasta treideriksi luokiteltavasta oli palkkatöissä). Yritin hiki hatussa saada niitä Nordnetin treidihuoneelle, jossa lopulta istui 0-2 ihmistä. Eli joo en usko, että on hyödyllistä, että nuoret alkavat sankoin joukoin treidaamaan, mutta uskon, että ammattilaisista on enemmän hyötyä kuin kustannusta yhteiskunnalle, etenkin kuin pankit on pakotettu sulkemaan treidausfunktioitaan. Tällä hetkellä treidaajia on hetkellisesti enemmän, mutta niin oli myös -99 ja -07, mutta niiden jälkeen oli taas hiirenhiljaista. 

Tämä on niin monipuolinen kysymys, että kyllähän tästä saa argumentteja suuntaan jos toiseen, jos poimii omaan näkökulmaan sopivat asiat. Omasta näkökulmasta, jos tehokkuudelle jotain haluttaisiin tehdä, niin poistettaisiin HFT-algojen erinäköiset kieroimmat funktiot (ne tekevät kyllä hyödyllisiäkin asioita)

Näytä koko viesti
Onko päiväkauppa/treidaus hyödyllistä? - 12.1.2022 06.45

juha88 kirjoitti:

Jos voittoa tekevät päiväkauppiaat saataisiin pois, niin kaiken järjen mukaan jäljelle jääneiden sijoittajien tuotto pitäisi nousta. Jollekin yksittäiselle sijoittajalle päiväkauppiaasta voi olla hyötyä, mutta toiselle taas haittaa. Kokonaisuudessa voitolliset päiväkauppiaat vain vievät muiden sijoittajien taskuista rahaa.

Tämä on täyttä totta.

Sitten toisaalta. Jos treidaajat otetaan pois, likviditeetti kyllä heikkenee. Likviditeetti houkuttaa likviditeettiä. Mentäisiin yhä enemmän tilanteeseen, jossa salkunhoitajat soittelevat meklarien välityksellä toisilleen ja järjestävät kaupat pörssien ulkopuolella. Se kutistaisi entisestään normisijoittajien mahdollisuutta tehdä kauppaa. Isot spreadit hyödyttävät kärsivällisiä ja haittaavat niitä, joiden tarvitsee saada rahat kaupasta nopealla aikataululla. Mutta eikö tosiaan sillä ole mitään rahallista arvoa sijoittajille yleisesti, ettei joudu maksamaan  prosentteja spreadin yli kaupan tekemisestä? Iso spreadihan (tai tarjouskirjan laihuus) tarkoittaa, että kaupankäynti nopealla aikataululla on kallista. Odottamalla ehkä löytyy joku kiireinen, jolloin tätä kulua ei tarvi maksaa. Ja kaupankäynti vähenee, koska ihmiset odottelevat. Likviditeetissä on tietty positiivisuuden ja negatiivisuuden kierre. 

Jotenkin kait voisi ajatella, että jos elintarvikekauppoja olisi vähemmän mutta isompia, ruoan hinta olisi halvempaa. Mutta ihmiset haluavat käydä lähikaupoissa tekemässä pikaostoksia. Voisi ajatella, että nämä pienet lähikaupat vievät kuluttajien taskuista rahaa. Tai sitten voi ajatella, että kuluttajilla on hyvä olla mahdollisuus myös tehdä ostoksia nopeasti kalliimmalla. Tästä toki isossa kaupassa käyvä voi närkästyä, koska skaalaedut hänen liikkeessään pienevät. Hänen mielestään lähikaupat voisi verottaa pois markkinoilta. 

Näytä koko viesti
Onko päiväkauppa/treidaus hyödyllistä? - 12.1.2022 06.26

Treidauskeskustelussa toistuu aika paljon samoja ajatuksia kuin silloin kun keskustellaan shorttaamisen kieltämisestä. 

Ollaakseen elinkelpoinen treidaaja, pitää tehdä voittoa (kuten Henry11 kirjoittaa). Toki momentumiin ostaminen voi kiihdyttää fundamenteistä erkaantumista. Mutta toisaalta se vastakkainen kauppa pitää tehdä paremmalla hinnalla. Eli keskimäärin voittava treideri on myymässä silloin kun hinta on vielä hullumpi. 

Jos mietitään vaikka shorttaamisen kieltämisen puolustajia, niin siellä usein ajatellaan, että shorttaajat ovat niitä jotka mätkivät romahtaneita osakkeita laitaan. Mutta kyllähän voittava treideri ottaa positionsa kiinni jo siinä vaiheessa kun markkinoilla on paniikki. Kun kaikki muut ovat aivan jäässä, on hyvä että on jotain sijoittajia, jotka tekevät ostamalla voittoa. Tarvitaan siis eri motiiveilla ja eri aikahorisonteilla toimivia toimijoita. Suurimmat voitot tehdään kun ollaan ajoissa oikeaan suuntaan ja mennään vastakkaiseen suuntaan kun ajattelusta tulee valtavirtaa. Finanssikriisissä tai eurokriiseissä kriisien syvimmät ja irrationaaliset kuopat syntyivät jo siinä vaiheessa kuin herkkien sektorien shorttaaminen oli aikaa sitten kielletty. Olisi tyhmää väittää, että näillä välttämättä olisi syy-yhteyttä. Mutta sitten toisaalta se shorttaajien tuoma likviditeetti pahimpina hetkinä olisi voinut auttaa. 

Pointti ei ole, että treidaajat olisivat yhteiskunnan tukipilareita. Silti tuntuu, että treidaamisesta melko vähän ymmärtävillä on melko lennokkaita ja vääriä kuvia, miten treidaajat ja markkinat toimivat. 

On ihmisiä, jotka tekevät pienemmän pään satojen tuhansien salkuilla ei niin vähän satoja miljoonia vaihtoa. Pyörittävät salkkunsa siis tuhansia kertoja vuodessa. Yleensä se vaatii, että häärää ahkerasti molemmilla laidoilla ja tuotto volyymiin nähden on roposia. Sitten on niitä, jotka vedättävät osakkeita keskustelupalstoilla saaden taloudellista hyötyä myöhemmin ansaan astuvien taloudellisista tappioista. Viimeisen vuoden aikana ehkä kaikkein eniten on yllättänyt, että jälkimmäinen ryhmä saa paljon enemmän sympatiaa ja positiivista julkisuutta. 

Näytä koko viesti