maaj wrote:

Jokainen toimii omalla tavallaan miten itse haluaa, on se sitten velalla tai ilman velkaa.

Tässä blogissa arvostan rehellisyyttä menee sitten sijoitukset hyvin tai huonosti niin ne uskalletaan myös kirjoittaa tänne. Tämä ja PikkuPron blogit melkein ainoat jossa myös epäonnistumiset uskalletaan myöntää, suurinosa muista kirjoittajista tälläkin forumilla puhuu aina niistä nousijoista mitä on/oli ostettu, mutta kummasti laskijat ja tappiota tehneet laput jätetään mainitsematta.

Ei täällä nyt hirveän montaa aktiivista blogia ole, ja koska minulla on semiaktiivinen, niin rupesin miettimään enkö ole kertonut tappiollisista poiminnoistani? Omaan silmään tämä foorumi on ollut harvinaisen rehellinen keskimäärin onnistumisissa ja epäonnistumisissa, eikä tule mieleen ketään, joka toimisi toisin. Twitter on sitten oma maailmansa.

Hyvä teksti J.Heiskanen!

Ei ole Nokian Panimoa salkussa ja IPOssakin eniten harmittaa ettei tullut ostettua keräilyerästä IPO-olutta. Mielenkiinnolla silti seurailen ja voisin joskus omistaakin, jos päätyisi roskakorihintoihin, missä ei nyt tietenkään ole.

Hamppi10 wrote:

Tämä on varmasti yksi aloista mihin tekoäly vaikutta. Fondian kohdalla toki vaikea etukäteen sanoa onko sillä positiivinen vai negatiivinen vaikutus. 

Inderesillä muuttunut moni asia sen jälkeen kun menivät pörssiin.

Tämä oli yksi syistä, että heitin lappuni laitaan. Toinen oli ihan vaan firman surkea suoriutuminen. Surkea suoriutuminen voi kuitenkin kääntyä ja hintalappu ei tosiaan ole kovin paha. Oma veikkaukseni silti, että ensin Fondia saa tästä hieman tehoja omaan tekemiseensä, mutta viiden vuoden horisontilla yhtiöt leikkaavat Fondian ja käyttävät tekoälymalleja itse tai heille rakennetaan sitä varten agentit. Ja oikeastaan ihmettelen, jos tähän menee viittäkään vuotta.

Isot korporaatit ovat niin onnettoman hitaita, että joutuvat käyttämään vielä lakitoimistoja pitkään, koska pelkäävät virheitä. Mutta nekin ovat isojen lakitoimistojen asiakkaita ennemmin, kuin Fondian. Fondian asiakaskunta taas on jo kertaalleen osoittanut bisnesmallinsa notkeuden ostamalla lakitoimiston palveluna Fondialta. Ja ovat mielestäni todennäkösimpiä vaihtajia, kun tekoälyllä pysty hoitamaan talon sisällä sen, minkä Fondia tekee nyt.

Tekijä wrote:

Almanakka wrote:

• Onnistuuko kansainvälistyminen? Miksikäs ei, mutta toisaalta Suomi taitaa olla tällaisille eristekopeille varsin otollinen markkina.

95 % myynnistä ulkomaille. Pitäisin onnistuneena.

Joo tarkoitin tietenkin sitä, että montako koppia per toimisto Suomesta löytyy verrattuna ulkomaihin, en edellisen vuoden myyntiä. Ulkomailla on vielä paljon voitettavaa ja todistettavaa.

Ihan mielenkiintoinen IPO. En ole ehtinyt tutustumaan kunnolla, enkä ehdi nytkään. Tällaisia ajatuksia kuitenkin heräsi, kun vilkaisin tiedotetta läpi.

• Toimistot ovat aika isossa vastatuulessa ja tämä taitaa olla Frameryn isoin markkina
• Toisaalta "vaihtoehtoiset toimistot", kuten kirjastot tai kauppakeskukset voisivat olla isoja ostajia, kun toimistotyöntekijät siirtyvät tekemään muualta - harva kuitenkaan jaksaa pitkän päälle kotoa tehdä, etenkään jos perheen toinenkin puolikas tekee
• Onnistuuko kansainvälistyminen? Miksikäs ei, mutta toisaalta Suomi taitaa olla tällaisille eristekopeille varsin otollinen markkina.
• Vuoden 2024 luvut olivat hyviä ja paljon parempia, kuin 2025. Ei varmaan sattumaa IPO-ajankohta huomioiden.

Eli miten yhtiö pärjää tuossa selkeässä vastatuulessa olevassa markkinassa, kun toisaalta markkinaa olisi valtavasti otettavana ulkomailla? Mikä on yhtiön normaali tulostaso? Jätän merkkaamatta, mutta mielenkiintoinen firma ja kiva jäädä seuraamaan. IPO on harvoin kovin hyvä paikka tehdä pitkäaikaisia sijoituksia.

Uutta strategiaa kehiin. Alla omat ajatukset sitä mukaa, kun tiedotetta luin. Muutos itsessään ei ole yllättävä, kirjoitin näin edellisessä Admicom-artikkelissani:

Leisti veistelee 100m euron ARR-tavoitteesta edelleen. No, onhan se vielä virallinen tavoite. En silti ihmettelisi, jos tätä vähän järkevöitettäisiin.

Sitten itse strategia

Uuden strategian myötä Admicomin tavoitteena on vuoden 2028 loppuun mennessä:

• Palata vahvalle, yli 15% vuotuisen orgaanisen kasvun polulle
• Saavuttaa yli 40% oikaistu käyttökate nykyisille toiminnoille
• Tarjota kattavin ja asiakaslähtöisin alusta tuottavaan rakentamiseen
• Kolminkertaistaa potentiaalisen markkinan koko
• Rakentaa yksi voittava joukkue

Eli riittääkö, jos vuoden 2018 orgaaninen kasvu on yli 15 %, vai pitääkö koko kauden ajan kasvaa keskimäärin tuota vauhtia? Molemmissa täytyy olettaa vahvaa palautumista Suomen rakennusmarkkinalta, joka edelleen antaa odottaa itseään.

Edelliselläkin kaudella tavoitteena oli kiihdyttää kasvua samalla, kun kannattavuus paranee. Softayhtiöllä toki mahdollista, mutta yleensä lisäliikevaihdon hankkiminen maksaa odotettua enemmän (kuten kävi Admicomillekin edellisen strategiansa kanssa).

Tavoite kolminkertaistaa potentiaalisen markkinan koko. Tämä tarkoittaa uusien markkinoiden avaamista Suomen ja Viron rinnalle. Ei tämäkään uutta.

Tavoitteiden saavuttamiseksi Admicom on määritellyt viisi strategian toteuttamisen painopistealuetta:

1. Asiakaslähtöinen tarjoama
2. Tehokas go-to-market -malli
3. Kansainvälinen laajentuminen
4. Liiketoimintaa tukevat lisäarvopalvelut ja
5. Skaalautuvat toiminnot

Konsulttiosuus.

Keskipitkän aikavälin taloudelliset tavoitteet

Uuden strategian mukaisesti Admicom on päivittänyt keskipitkän aikavälin taloudelliset tavoitteensa, jotka on tarkoitus saavuttaa vuoden 2028 loppuun mennessä:

 

Kasvu:

• Jatkuvan vuosilaskutuksen (Annual Recurring Revenue, ARR) orgaaninen kasvu ylittää 15%
• Asiakaspito (Net Revenue Retention, NRR) on yli 106%
• Asiakaspoistuma on alle 6%

Kasvu 15 % orgaanisesti ja asiakkaat olisi saatava ostamaan 6 % enemmän tai kalliimmalla keskimäärin joka vuosi. Tai siis strategiakauden viimeisenä vuonna? Edelleen muotoilu mielestäni tukee sitä, että onnistumiseen riittää, kun 2018 luvut ovat kuvatun kaltaisia. Käytännössä tämä loisi Admicom-tiimille insentiivin olla todella surkeita 2026-27 ja sitten loistaa helppoja vertailulukuja vastaan yhden vuoden ajan. Voi olla, että luen tämän väärin, mutta se ei mielestäni mistään selviä.

Kannattavuus:

• Oikaistu käyttökate nykyisille toiminnoille on yli 40% liikevaihdosta

Tämä on ihan hyvä tavoite. Vuoden 2025 ensimmäisten 9kk aikana ollaan päästy 32 % tasolle, mikä on Admicomin potentiaali huomioiden aika heikko taso. Tekemistä jää kuitenkin riittävästi.

Velkaantuneisuus:

• Nettovelan suhde oikaistuun käyttökatteeseen on alle 2,5

Tällä hetkellä Admicom on nettokäteisen puolella. Tämä tavoite viestii mielestäni aggressiivisemmasta yrityskauppastrategiasta, jota monet sijoittajat ovat ymmärtääkseni peräänkuuluttaneet. Admicomin tase kieltämättä kestää hyvin tämän verran velkaa, mutta en silti toivo, että yrityskauppojen kanssa lähdetään hötkyilemään. Toisaalta täytyy tunnustaa sekin, että tämä markkina konsolidoituu aika vauhdilla tällä hetkellä Pohjoismaissa, ja Admicom on vaarassa jäädä kelkasta. Ehkä hieman lisää vauhtia velalla on kuitenkin hyvä strategia.

Admicomin tavoitteena on saavuttaa vähintään 60 miljoonan euron jatkuva vuosilaskutus (ARR) strategiakauden loppuun mennessä. Pitkän aikavälin tavoitteena on edelleen 100 miljoonan euron jatkuvan vuosilaskutuksen (ARR) saavuttaminen, mutta tavoitetta ei ole kiinnitetty tiettyyn vuoteen.

ARR-kasvun saavuttamiseksi vaaditaan yli 16 % kasvuvauhti Q3 lopusta (36,7 euroa ARR) mitattuna. Tässä ei kuitenkaan puhuta orgaanisesta tai epäorgaanisesta. Edelleen vaikuttaa siltä, että orgaanisen kasvuvauhdin tarvitsee olla yli 15 % vain vuonna 2028, jotta ollaan onnistuneita. Yrityskaupoilla voi sitten hoitaa tämän toisen strategisen tavoitteen kuntoon. Menee ehkä nipottamisen puolelle, mutta näitä tavoitteita ei olla rakennettu mielestäni kovin hyvin. Johto tuskin kehtaa pelata tavoitteiden kanssa niin paljon, kuin ne mahdollistaisivat, mutta kun omistustakaan ei Leistillä juuri ole, ohjaa tämä väkisinkin tekemistä, myönsi tai ei.

Uusi osinkopolitiikka:

“Admicomilla on kasvustrategia, ja prioriteettimme on ylläpitää vahvaa taloudellista asemaa investoidaksemme kasvuun. Kun kassavirta ja investointitarpeet sallivat, pyrimme kohdentamaan noin 30 % vuosittaisesta tuloksesta pääoman palautuksiin osinkoina tai osakkeiden takaisinostoina tai näiden yhdistelmänä."

Tämä on todella hyvin muotoiltu tavoite! Luvataan investoida ensin kasvuun, ja jos jaettavaa jää, jaetaan jotain myös omistajille, koska pääomakeveys sen mahdollistaa. Taseessakaan ei varsnaisesti kannata käteistä hillota. Hyvä!

Vedetään yhteen näin: Haastavat kasvutavoitteet, jotka vaativat apua markkinoilta, heikosti rakennetut taloudelliset tavoitteet (jos ymmärsin ne oikein) ja erittäin toivottu, ja suomalaiseksi yhtiöksi rohkea, muutos voitonjakopolitiikkaan.

Kiitos! Jotain tulee varmasti kirjoiteltua, koska se auttaa jäsentelemään ajatuksia. Ja varmasti myös kotimaisista. Katsotaan nyt kirjoitanko edelleen pelkästään kotimaisista vai laajemmin.

Tulen hyvin todennäköisesti hieman muuttamaan formaattia, jossa artikkeleita kirjoitan. Tarkoitus on olla ytimekkäämpi ja keskittyä vain tärkeimpiin hoksaamiini asioihin. Olen sortunut välillä jaaritteluun ja tyhjästä kirjoittamiseen.

Kysyin nyt samalla mistä te haluatte lukea?

https://x.com/almanakka_/status/1992128718597505340?s=20

Marimekon tapa kertoa tekemisestään alkaa ärsyttää. Voisin kuvitella ruotsalaisiksi. Ruotsalaiset tosin yrittäisivät kasvaa kaiken muun kustannuksella. Marimekko on tyytyväinen, kun strategisesti tärkein alue on tässä vaiheessa vuotta -1%. Joku tietäjä joskus sanoi, että jos rivi vituttaa se pitäisi myydä. Taidan noudattaa tätä neuvoa.

https://x.com/almanakka_/status/1987739877039841617?s=20

Lupasivat laittaa tallenteen sivuilleen. IR-kaveri ei varmaan läkähdytä itseään kiireeseen vaan ottaa kreikkalaiseen tapaan rennosti. Eiköhän se silti sivuille ilmesty jossain kohtaa.