Kuun vaihteen tilanne ja osingot huomioitu tähän asti.

#nälkäsalkku pitää edelleen kärkeä ja vauhti kiihtyy. Muuten kärjessä on ollut vilinää ihan mukavasti ja diskattujakin on viimeisten nousujen myötä vähemmän, joskin niitä on edelleen 89 kpl. Olemme valitettavasti aika heikkoja poimintoja tehneet keskimäärin verrattuna indeksiin.

Foorumi-sankari nimimerkki Aki Pyysing hätyyttelee jo top  5:ttä salkullaan Tulikivi, Kojamo, Raute ja 22 % kehityksellä. Minä olen kilpailun vihoviimeisenä -17 %:lla! On se prkl.

Kuva

Pohjiin myyminen (Q4 jälkeen) tuntuu aina pahalta. Fiilis on kuitenkin vain vahvistunut tuon jälkeen. Otan varmaan jotain muuta seurantaan lähiaikoina tämän tilalle.

Ruotsin valloittaminen ei ole helppoa, eikä aseita siihen ole vielä löydetty. Strategiamuutos vaikuttaa kuitenkin järkevältä ja voisi toimiakin. Koko paketin myymisen sijaan jokainen liiketoiminta-alue kehittää oman myyntistrategiansa ja myydään pienempiä kokonaisuuksia. Ei yhtä skaalautuvaa, mutta todennäköisesti järkevää. Pääomamarkkinapäivässä kuullaan tästä lisää.

Kertokaa, miten saadaan viesti ruotsalaiselle sijoittajalle, jotta he ymmärtävät olla lukematta Redeyen höttöä, ja miksi Inderesin analyysi on parempaa? Jos ei ole yhteisöä, ei ole myöskään asiakkaita, jotka analyysista maksaisivat.

Charlie Munger: Miksi torjumme hyviäkin ideoita?

Charlie Munger, Berkshire Hathawayn varapuheenjohtaja ja yksi aikamme terävimmistä ajattelijoista, on tunnettu kyvystään paljastaa, miten inhimillinen käyttäytyminen usein pettää meidät. Kirjoitan artikkelisarjaa hänen kenties kuuluisimman puheensa, The Psychology of Human Misjudgment, pohjalta. Yksi Charlien puheessaan nostamista psykologisista vinoumista on nimeltään disliking / hating tendency – eli taipumus inhota ja torjua asioita, joita kohtaan tunnemme negatiivisia tunteita.

Mikä on disliking / hating tendency?

Disliking / hating tendency viittaa siihen, että kun emme pidä jostain henkilöstä, ideasta, organisaatiosta tai vaikka brändistä, olemme taipuvaisia näkemään kaiken siihen liittyvän kielteisessä valossa. Vihamielisyys vääristää arviointikykyämme: annamme vähemmän arvoa vastapuolen ansioille, liioittelemme virheitä ja torjumme objektiivisen tiedon. Se on ikään kuin negatiivinen linssi, jonka kautta katsomme maailmaa, ja joka vääristää todellisuutta.

Kuva

Arkielämän sovelluksia

Arjessa disliking / hating tendency näkyy monin tavoin. Esimerkiksi työpaikalla saatamme torjua kollegan hyvän idean vain siksi, ettemme pidä hänestä henkilökohtaisesti. Vastaavasti politiikassa ihmiset usein torjuvat tietyn puolueen ehdotukset tutkimatta niitä kunnolla – koska "ne tulevat väärältä puolelta".

Eikö ole aika kummallista, että puoluekannasta riippuen näistä muuten täysin epäkorreloivista asioista muodostetaan yleensä hyvin samankaltaisia mielipiteitä puolesta tai vastaan:

• Donald Trump
• Ilmastonmuutos
• Rokotteet
• Israel vai Palestiina
• Homoseksuaalisuus
• Maahanmuutto

Tiedätkö mikä on paras ennustava muuttuja sille, että henkilö ei usko ilmastonmuutoksen olevan ihmisen aikaansaannosta? Arvasit oikein: tieto, että henkilö äänesti Trumpia 2016 presidentin vaaleissa (lähde).

Kuva

Tunnen monta tapausta, joissa koko paketti otetaan ikään kuin totuutena puolesta tai vastaan. Ei tarvitse kuin kysyä mitä mieltä olet Donald Trumpista, niin tietää kohtalaisella luottamuksella mitä mieltä kyseinen henkilö on kaikista muista listan asioista. Jos vihaat demokraatteja tai poliittista vasenta, muokkautuu mielipiteesi usein samaisen ryhmän näkyvimpien hahmojen vastakkaiseksi monissa politisoituneissa asioissa.

Charlie itse painottaa, kuinka vaarallista on antaa henkilökohtaisten tunteiden sumentaa rationaalinen arviointi. Hän suosittelee pyrkimystä tunnistaa ja tiedostaa nämä psykologiset vinoumat, jotta niihin ei lankeaisi huomaamattaan.

Sijoittaminen ja disliking / hating tendency

Sijoittajan näkökulmasta disliking /hating tendency voi muodostua kalliiksi. Kuvitellaan vaikkapa tilanne, jossa sijoittaja ei pidä tietystä yhtiön toimitusjohtajasta – ehkä tämän esiintymistapa ärsyttää tai mediassa on ollut kielteisiä juttuja. Tämän tunteen pohjalta sijoittaja saattaa jättää tutkimatta yhtiön taloudelliset fundamentit kunnolla, vaikka kyseessä olisi erinomainen sijoituskohde.

Toinen esimerkki on markkinoiden yleinen suhtautuminen tiettyihin toimialoihin. Jos jokin ala on epäsuosittu tai sitä pidetään eettisesti ongelmallisena, siihen liittyvät yhtiöt voivat jäädä aliarvostetuiksi. Tällöin sijoittaja, joka kykenee sivuuttamaan inhon tunteensa ja arvioimaan kohteen objektiivisesti, voi löytää alihinnoiteltuja mahdollisuuksia.

Syyllistyn itse tähän vinoumaan usein. Yleisin syy on se, että yhtiö on jokaisen sijoittajan huulilla ja kaiken hypetyksen ytimessä – varsinainen sijoittajien darling. Saan tästä yleensä voimakkaan vastareaktion ja alan hylkiä yhtiötä. Usein yhtiöt, jotka päätyvät hypetyksen ytimeen, ovat kuitenkin keskivertoa laadukkaampi (vaikka tämä ei mikään pakollinen kriteeri olekaan). On siis päässyt muodostumaan tilanne, jossa minä inhoan tai ainakin hyljin keskivertoa laadukkaampaa yhtiötä. Kaikki hype loppuu aikanaan ja vanhat darlingitkin päätyvät tavallisten kuolevaisten joukkoon muutaman heikomman neljänneksen vetämänä. Minun hyljeksintäni yhtiötä kohtaan ei välttämättä ole kuitenkaan kadonnut mihinkään enkä edes halua arvioida yhtiön tilannetta ja arvostusta uudelleen.

Psykologisen vastareaktion sijaan hyvä sijoittaja miettisi jotenkin näin: ”Okei, yhtiö on karmean yliarvostettu nyt, mutta millä hinnalla se olisi houkutteleva?” Kuinka paljon helpompi yhtiötä olisi lähestyä objektiivisesti tulevaisuudessa tämän jälkeen vs. mainitsemani alun inhoreaktio? Charlie on usein sanonut, että ”errors of omission”, eli päätökset olla sijoittamatta johonkin laadukkaaseen yhtiöön, ovat olleet hänen urallaan kalliimpia kuin virhesijoitukset heikosti menestyviin yhtiöihin. Disliking  / hating tendency on omiaan luomaan näitä tilanteita.

Charlien ja Warren Buffettin yhteistyössä yksi heidän menestyksensä kulmakivistä on ollut kyky katsoa liiketoimintoja rationaalisesti – ei tunteiden, vaan faktojen pohjalta.

Miten vinoumaa voi torjua?

1. Tunnista tunne – pysähdy hetkeksi miettimään, torjutko jotain siksi, että et pidä viestin välittäjästä.
2. Käännä ajattelu ympäri – kysy itseltäsi: “Mitä hyviä puolia tässä voisi olla, vaikka en pidä sen esittäjästä?”
3. Altista itsesi eri näkemyksille – seuraa tarkoituksella myös niitä, joiden kanssa olet eri mieltä.
4. Objektiivisuus testiin – Voisitko perustella päätöksesi ulkopuoliselle ilman tunneperäistä väriä?

Niin, en väittänytkään sen olevan helppoa. Jos se olisi helppoa, kaikki tekisivät niin.

Disliking / hating tendency on yksi niistä psykologisista vinoumista, jotka voivat salakavalasti vaikuttaa elämämme suuriin ja pieniin päätöksiin. Charlien opetuksen ytimessä on kehotus pyrkiä näkemään asiat mahdollisimman selkeästi ja rationaalisesti – ja siinä tämä vinouma on yksi esteradan esteistä.

Ensi kerralla käyn läpi seuraavan esteen: Doubt-Avoidance Tendency.

1. Johdanto
2. Reward and Punishment Superresponse Tendency
3. Liking/Loving Tendency

Sain myytyä Valmetit hyvissä hinnoissa pois, mutta en äkännyt ostaa niitä takaisin. Isot shorttausvolyymit toimivat kyllä kivana sytykkeenä nopeille kurssinousuille, jos syytä annetaan edes vähän. Mielestäni eilinen reaktio oli kuitenkin ylimitoitettu.

Nyt oli Pentiltä niin kovan luokan artikkeli polttavasta aiheesta, että otetaanpa tännekin talteen.

Charlie Munger: Älä rakastu ideoihisi liiaksi

Charlie Mungerin klassikkopuhe The Psychology of Human Misjudgment tarjoaa ainutlaatuisen linssin ihmismielen vinoumien tarkasteluun. Kirjoitan artikkelisarjaa Charlien puheessa mainitsemista vinoumista ja niiden vaikutuksista elämässämme ja sijoituksissamme. Seuraava vinouma hänen listallaan – Liking/Loving Tendency – kuvaa taipumustamme pitää kiinni positiivisista tunteista, vaikka ne sumentaisivat arviointikykyämme. Tämä vinouma linkittyy vahvasti useaan tulevaan vinoumaan, joten Charlie käsitteli tämän aikaisessa vaiheessa puhettaan.

Liking/Loving Tendency viittaa siihen, että kun pidämme jostain tai rakastamme jotakuta, olemme taipuvaisia yliarvioimaan hänen hyviä puoliaan ja aliarvioimaan hänen virheitään. Charlie huomauttaa, että rakastaminen ja tykkääminen synnyttävät puolueellisuutta, joka vaikuttaa arviointikykyymme jopa huomaamattamme.

Miten tämä vinouma toimii?

Ajattele tilannetta, jossa tapaat uuden ihmisen, joka on karismaattinen, ystävällinen ja hymyilee paljon. Jo muutamassa minuutissa saatat huomata ajattelevasi: “Hän vaikuttaa todella fiksulta ja luotettavalta.” Huomaa, että et analysoinut hänen älykkyyttään tai luotettavuuttaan objektiivisesti – ne ajatukset syntyivät, koska pidät hänestä.

Charlie huomauttaa, että tämä vinouma ei rajoitu vain yksilöihin. Voimme alkaa pitää tietyistä yrityksistä, brändeistä, ideologioista tai johtajista, ja sen jälkeen alamme puolustaa niitä lähes automaattisesti, jopa silloin kun ne toimivat vastoin omia etujamme.

Esimerkkejä arjesta

• Perhe-elämässä: Vanhemmat eivät pysty myöntämään rakkaan lapsensa kiusanneen kavereitaan, näpistäneen karkkia lähikaupasta tai tehneen rikoksen, vaikka todisteet olisivat objektiivisesti tarkasteltunakin päivän selvät.
• Työelämässä: Pidämme työkaverista, ja siksi emme huomaa hänen toistuvia virheitään tai emme halua antaa hänelle rakentavaa palautetta. Tai toisaalta, esimies suosii tiettyä alaista ja antaa tälle epäoikeudenmukaisesti etuja.
• Kuluttajakäyttäytymisessä: Rakastamme tiettyä brändiä (esimerkiksi Applea tai Teslan karismaattista johtajaa), ja jätämme huomiotta tuotteiden mahdolliset puutteet tai kilpailijoiden paremmat vaihtoehdot.
• Sosiaalisessa mediassa: Seuraamme ihmisiä, joita ihailemme, ja uskomme helposti heidän näkemyksiinsä – vaikka he eivät olisikaan asiantuntijoita kyseisissä aiheissa.

Liking/Loving sijoittamisessa

Sijoittamisessa tämä vinouma voi olla erityisen kallis. Charlie itse varoittaa sijoittajia rakastumasta osakkeisiinsa. Jos sijoittaja alkaa pitää liikaa tietystä yhtiöstä – sen johtajasta, tuotteista tai tarinasta – hän voi jättää huomiotta heikkenevät fundamentit, kasvavat riskit tai ylisuuren arvostuksen.

Usein sijoittajat puhuvat “lempiosakkeistaan”, mikä voi olla vaaran merkki. Lempiosake on usein voimakkaasti viimeaikoina noussut osake. Positiivinen mielikuva hyvistä tuotoista alkaa vaikuttamaan sijoittajan tulkintaan uutisvirrasta. Kun tunteet astuvat peliin, rationaalinen päätöksenteko kärsii. Silloin ei ehkä myydä, kun pitäisi, tai ostetaan lisää, kun olisi järkevää pysyä poissa.

Tunnistan itse altistuneeni tälle vinoumalle esimerkiksi Nesteen kanssa. Rakastuin ideaani niin paljon, että tulkitsin monet uutiset positiiviseksi, vaikka jouduin olemaan erityisen luova.

Esimerkki: kansainväliset sijoittajat kyselivät Nesteen tulospuheluissa uusiutuvan lentopetrolin marginaaleista. Johto vältteli vastaamista ja ohjeisti varovaisen kuuloisesti kokonaismarginaalista, josta lentopetrolin piti olla kasvava osa. Helpoin selitys tälle on, että johdolla ei ole näkyvyyttä marginaaliin tai pelkäävät sen olevan odotettua heikompi. Minun rakas sijoituslapseni ei kuitenkaan heikkoutta näytä, vaan päättelin tämän johtuvan siitä, että johto ei halunnut kertoa asiakkailleen, lentoyhtiöille, miten älyttömän kannattavaa uusiutuvan lentopetrolin jalostaminen on neuvotteluiden ollessa käynnissä. Mahdollista, mutta ei varmaan se kaikista todennäköisin syy.

Toinen esimerkki on ns. "kotimaan vinouma", jossa sijoittaja suosii liikaa oman maan yrityksiä vain, koska ne tuntuvat tutuilta ja turvallisilta – ei siksi, että ne olisivat parhaita vaihtoehtoja.

Miten torjua vinoumaa?

Charlien lääke tähänkin vinoumaan on yksinkertainen mutta vaatii itsekriittisyyttä: tunnista tunteesi ja etsi aktiivisesti vastakkaisia näkemyksiä. Jos huomaat pitäväsi jostakin ihmisestä, yrityksestä tai sijoitusideasta erityisen paljon, kysy itseltäsi: Voisiko tämä tunne sokaista minut?

Charles Darwinilla oli tapana kirjata ylös kaikki, mikä haastoi hänen voimassa olevan mielipiteensä, ja hän kiinnitti näihin asioihin erityistä huomiota.

You should take the best ideas that you’ve ever had — the ones that you’re most invested in — and actively try to destroy them.

-Charlie Munger

Kuva

Objektiivisuuden säilyttäminen vaatii tietoista ponnistelua – ja joskus kylmää päätä. Mutta se voi tehdä eron hyvien ja huonojen päätösten välillä. Jos Charlie Munger ja Charles Darwin ovat soveltaneet jotain tapaa olla rakastumatta olemassa oleviin ideoihin, kannattaa ihan jokaisen meistä antaa sille ainakin pieni mahdollisuus.

Seuraavassa artikkelissa tulen käsittelemään tämän artikkelin aiheen vastakohdan – Disliking / Hating Tendency.