mameluk1

+38
Liittynyt:
26.4.2021
Viestejä:
36

Viimeisin YK:n ilmastokokous järjestettiin Iso-Britannian Glasgow'ssa 31.10.-12.11.2021. Glasgow'n kokouksen keskeisenä tavoitteena oli kirittää maita ilmastotoimien kunnianhimossa. Sanomattakin selvää on, että tulevina vuosikymmeninä uusiutuviin energianlähteisiin tullaan syytämään varoja niin yksityisten sijoittajien salkuista, kuin poliittisin päätöksinkin.

Biden allekirjoitti viime viikolla 1,2 triljoonan dollarin päätöksen USA:n infran uudistamiseen. Tästä 65 miljardia on allokoitu uusiutuvan energian rakentamiseen. https://www.investopedia.com/infrastructure-investment-jobs-act-5209581

Lähdin tämän myötä tutustumaan erityisesti Pohjois-Amerikkalaisiin energia-alan firmoihin ja tuolta silmiin osui mm. Brookfield Renewable, Nextera ja Enbridge. Aiemmin olen ollut skeptinen uusiutuvien kaupallistamisesta, mutta kyllähän nämä firmat ihan tulosta tekevät jo nyt. Näistä kaksi jälkimmäistä operoi vielä pääosin fossiilisilla lähteillä, mutta pyrkivät kasvuun uusiutuvien kautta.
 

Brookfieldista:

"Brookfield has an excellent track record. Since its inception, the company has generated an annualized total return of 20%. Powering its growth has been the steady expansion of its portfolio through acquisitions and development projects. Those two factors have increased Brookfield's earnings at a more than 10% compound annual rate over the past decade, fueling 6% compound annual growth in its dividend payments since 2012.

Brookfield sees even more growth ahead -- up to 20% annually through 2025 -- powered by its extensive pipeline of renewable energy development projects and additional acquisitions. That should enable the company to hike its dividend by 5% to 9% per year -- making it one of the best renewable energy dividend stocks while maintaining its top-notch balance sheet."

https://www.fool.com/investing/2021/11/06/brookfield-renewable-continues-to-deliver-high-pow/

https://www.fool.com/investing/stock-market/market-sectors/energy/renewable-energy-stocks/

 

Enbridgesta:

Roughly 14% of EBITDA comes from a regulated natural gas distribution business. And the rest, a scant 3%, is devoted to renewable power that gets sold under long-term contracts. That last one is pretty tiny, but the goal is to use the carbon businesses to fund the growth of the clean energy operations over time.

That brings us to Enbridge's capital spending plans. As they stand right now, the North American midstream giant is targeting 16% of its investment spending toward the clean energy portion of its business. That's far in excess of the 3% of EBITDA clean energy represents, and it includes a number of large offshore wind projects in Europe. But that outsize spending should lead this business to become more important over time, even as the carbon-based businesses continue to toss off huge amounts of cash. Notably, Enbridge expects to have an excess $2 billion in cash flow in 2022 that it will have to find a home for, which could include stock buybacks, so it won't have any problem finding the money for this effort, and may even augment it over time. Meanwhile income-focused investors can collect a fat 6.6% dividend yield while management works, slowly, to update with the world around it.

https://www.fool.com/investing/2021/11/21/3-top-energy-stocks-to-buy-for-the-long-haul/

 

Fortumia varmaan monen salkusta löytyy, mutta oletteko sijoittaneet muihin energiafirmoihin? Enbridgen muhkea osinko allekirjoittanutta houkuttaa ainakin. Fossiilisten polttoaineiden tarve ei hetkessä mihinkään katoa ja firmalta löytyy pääomaa uusiutuviin siirtymiseen asteittain.

0
0
19.9.2022 - 13:15

Tinggeli

+3005
Liittynyt:
30.1.2020
Viestejä:
1936

ST1:n suuromistajan Mika Anttosen ajatuksia vihreästä siirtymästä HS Vision jutussa. Tässä on myös ajatuksia euroopan energikriisin tämän hetkiseen tilanteeseen ja syihin, jotka ovat siihen johtaneet. Myös Uniperin osalta.

Juttu on maksumuurin takana, mutta HS:llä on taas 2 viikon ilmaiskampanja menossa, joten reksiteröitymällä sen voi lukea ilmaiseksi. Tässä alla on osa jutusta lainattuna ja kyllä tämä aihe sijoittamiseen erittäin vahvasti liittyy.

https://www.hs.fi/visio/art-2000009038421.html

"Haastattelun teemana on Eurooppaa ravisteleva energiakriisi, mutta kriisi liittyy Anttosen mukaan vielä isompaan ongelmaan. Maailman päästövähennystavoitteet eivät kohtaa realiteetteja, mikä aiheuttaa kroonista energiapulaa.

Energia-ala ei kykene tuottamaan tasaista puhtaan sähkön tuotantoa sitä vauhtia kuin fossiilista energiaa vähennetään.

”Nyt saadaan vähän esimakua siitä”, Anttonen sanoo.

Hän näyttää läppäriltään kuvan, johon on koottu maailman väestönkasvu, talouskasvu ja energian kulutuksen kasvu. Kaikki puskevat vääjäämättömästi ylöspäin.

Anttonen osoittaa kuviota, joka kertoo pelin säännöt. Jos väestö kasvaa ja talous kasvaa, myös energian kulutus kasvaa.

80 prosenttia energiasta tehdään yhä öljyllä, hiilellä ja maakaasullaaivan kuin 20 vuotta sitten. Näin tulee Anttosen mukaan myös jatkumaan, kun katsoo energian tuotantolaitoksiin tehtäviä investointeja.

”Ei se osuus ole pienentymään päin. Silti poliitikot, maailman bisnesjohtajat ja muut tärkeät ihmiset kertovat vuodesta toiseen, kuinka he ovat sitoutuneet puolentoista asteen skenaarioon. Eihän se ole toteutumassa ollenkaan!” Anttonen puhkuu.

...................

Energiatransition onnistumiseen tarvitaan Anttosen mukaan kahta asiaa: uusia teknologioita ja solidaarisuutta.

Aloitetaan teknologiasta.

Maailman energiajärjestelmä on perustunut siihen, että öljy, hiili ja maakaasu ovat hyvin liikuteltavissa.

Nyt energiajärjestelmä pitäisi sähköistää. Tuuli- ja aurinkoenergia tuottavat sähköä, jonka liikuttaminen ja varastointi on haastavaa.

Sähkön varastointi olisi kuitenkin välttämätöntä, koska aina ei tuule eikä paista.

Euroopassa tuulivoimaa rakennetaan huimaa tahtia. Tuulettomien hetkien säätövoimana on käytetty maakaasua, mutta nyt Venäjä on sulkenut kaasuhanat.

Ongelma ei kuitenkaan ole pelkästään sota. Kuka haluaa jatkossa rakentaa kaasuturbiinivoimaloita, joita käytetään ainoastaan, kun ei tuule?

”Tee siitä investointisuunnitelma ja vie se yhtiön hallitukselle. Katsotaan, miten mahtaa käydä. Et tiedä käyttötunteja, et tiedä hintaa. Mutta tiedät, että tällaista tarvitaan, jotta järjestelmä pysyy pystyssä.”

Akuutti esimerkki Euroopassa on nestemäisen maakaasun lng:n (liquefied natural gas) tuontiin vaadittava infrastruktuuri.

Mikä yritys ottaa kantaakseen miljardiluokan riskin terminaaleista, joita ei tarvitakaan siinä tapauksessa, että Nordstream-kaasuputket avataan taas?

”Nyt kun maito on maassa, esimerkiksi Saksalla ei ole muuta vaihtoehtoa kuin lähteä valtiona rahoittamaan tätä logistiikan kuntoon laittoa.”

Kun markkinat ovat epävakaat, sähkön hinta voi nousta mihin tahansa, Anttonen sanoo. Epävakaus jatkuu, jos kapasiteettia suljetaan ennen kuin korvaavaa on rakennettu tilalle.

”Tässä on fundamentaalinen väärinymmärrys siitä, miten energiatransitiota voidaan käytännössä toteuttaa.”

Tärkein tarvittava teknologia olisi sähkön varastointi teollisessa mittakaavassa. Jos se onnistuisi, ratkaisu energiatransitioon olisi Anttosen mukaan näköpiirissä.

”Mutta joka tapauksessa se tulee olemaan pirun paljon kalliimpi kuin nykyiset järjestelmät.”

....

Eri valtioilla on käynnissä kilpajuoksu akkuteollisuuden kehittämisessä, mutta materiaalien riittävyys voi pian nousta ongelmaksi. Suomessa Geologian tutkimuskeskuksen apulaisprofessori Simon P. Michaux on tehnyt lohduttomia laskelmia siitä, miten akkuihin riittää mineraaleja. 

Uusien kaivoksien avaamistahti ei ole Anttosen mukaan lähimainkaan riittävällä tasolla, jotta akkuihin voitaisiin tukeutua.

Toinen mahdollisuus on vety ja siitä tehtävät sähköpolttoaineet. Vedyn valmistaminen vaatii kuitenkin valtavasti energiaa.

Havainnollistaakseen mittasuhteita Anttonen kertoo esimerkin St1:n uudesta jättihankkeesta.

Kesällä St1 kertoi alkavansa valmistaa ruotsalaisen Vattenfallin kanssa sähköpolttoainetta lentokoneille. Hanketta varten yhtiöt aikovat rakentaa merelle 400 kappaletta valtavia 15 megawatin tuulivoimaloita. Niiden tuottamasta sähköstä tehtäisiin fossiilivapaata vetyä.

Projektissa tuotettu ja käytetty sähkö vastaisi yhtä kolmasosaa koko Suomen sähkönkulutuksesta. Siitä saataisiin vuodessa miljoona kuutiometriä sähköpolttoainetta, mikä vastaisi Arlandan lentokentän tarvetta.

Jos kaikki sujuisi täydellisesti, ensimmäinen tippa sähköpolttoainetta saataisiin vuonna 2030 ja hanke olisi valmis vuonna 2045.

”Tällaisia projekteja tarvittaisiin tuhansia, jotta öljy voitaisiin korvata. Ja silloin puhuttaisiin vasta öljystä”, Anttonen sanoo."

...

Anttonen toteaa, että A-Studiossa asiantuntijat voivat sanoa mitä tahansa vaadittavista päätöksistä ja poliitikot voivat sitoutua niihin. Mutta vaadittavat hankkeet eivät tule toteutumaan, vaikka rahaa olisi käytössä tolkuttomasti.

........

Pitääkö yhteiskunnan siis oppia elämään maailmassa, jossa sähköä on käytettävissä eri määriä eri aikoihin?

”Se on ihan selvä”, Anttonen sanoo. ”Puhuisin isommastakin muutoksesta. Jos ilmastonmuutos halutaan taklata, meidän on joka tapauksessa vähennettävä kulutusta. Sitä on vähennettävä joka sektorilla.”

Tämä johtaa Anttosen mukaan talouskasvun hyytymiseen.

”Toivon että löydetään tapa, jolla talous voi kasvaa samaan aikaan kun vähennetään päästöjä ja energiankulutusta. Mutta mikään fakta ei tue sellaista tilannetta. Ei ole sellaista innovaatiota keksitty, että näin voisi tehdä.”

.......

Anttonen esittää suuria kysymyksiä, jotka haastavat vallitsevaa ajattelua:

”Onko energiatransitio toteutettavissa pörssiyhtiöiden logiikalla?”

”Mikä on yhteiskunnan rooli ja mikä on yritysten rooli? Minulla ei ole vastausta, mutta sanon, että se on pirun monimutkainen.”

Ja vielä suurempia kysymyksiä:

Miten maailman väestönkehitykseen voidaan vaikuttaa? Miten kulutustottumuksia voidaan muuttaa? Onko välttämätöntä, että bruttokansantuote kasvaa?"

------

" Länsimaissa puhutaan, että vihreä siirtymä tuo itsessään liiketoimintamahdollisuuksia ja talouskasvua.

Näin voikin olla yksittäiselle maalle tai alueelle, Anttonen sanoo. Mutta ei maapallolle."

........

" Euroopan päästöt ovat maailman päästöistä yhdeksän prosenttia. Ne ovat vähentyneet samaan aikaan kuin talous on kasvanut.

”Me kerromme vuodesta toiseen valheellista tarinaa, että Eurooppa on menestystarina”, Anttonen sanoo.

”Minkähän takia päästöt ovat vähentyneet? Me siirsimme globalisaation myötä suuren osan meidän valmistavasta teollisuudesta rajojemme ulkopuolelle.”

Rehellisempää olisi Anttosen mukaan myöntää, että Euroopan kulutuksen aiheuttamista päästöistä noin puolet näkyy tilastoissa muiden maiden päästöissä."

..........

" Eurooppa ei voi keskittyä siihen, että yhtälöt näyttävät sen omalta kannalta hyvältä. Tärkeintä olisi käyttää Euroopan rahaa ja osaamista siihen, että kehittyvien talouksien energiajärjestelmää rakennettaisiin alusta asti uusiutuvan energian varaan.

Kiinassa, Kaakkois-Aasiassa ja Afrikassa rakennetaan koko ajan hiilivoimaloita. Vaikka aurinko- ja tuulivoima ovat näennäisen edullisia, ne häviävät usein hiilelle, koska säätövoiman rakentaminen tulisi liian kalliiksi. "

..........

" Euroopan omia päästöjä kannattaisi Anttosen mukaan vähentää sitä tahtia kuin uudet innovaatiot antavat myötä.

”Ei silmät kiiluen, että ollaan maailman ykkönen jossain vuosiluvussa. Vaan rationaalisesti, niin kuin on järkevää. Ja sitten pistetään kunnianhimo sinne Afrikkaan ja Aasiaan. Jos siellä rakennetaan tuhat uutta hiilivoimalaa, meidän touhuilla ei ole hirveästi merkitystä.”"

0
0
19.9.2022 - 12:41

hauturi

+3208
Liittynyt:
25.6.2014
Viestejä:
2371

Itse olen ihmetellyt koska ruvetaan tosissaan kaatamaan rahaa fuusioenergian tutkimiseen. Se nyt kai kumminkin ratkaisisi aika monta ongelmaa jos saataisiin kunnolla toimimaan. Vai onko joku jossain todistanut ettei ole ylipäänsä mahdollista? - kyllähän sen kanssa kai edelleen puuhastellaan, mutta kokonaisuuden kannalta aika pienessä mittakaavasa.

 

0
0
19.9.2022 - 13:02

Metheorite

+18
Liittynyt:
30.8.2018
Viestejä:
6

Erinomainen teksti. Anttonen siitä piristävä poikkeus, että hänellä tuntuu olevan aidon analyyttinen lähestymistapa asioihin. Aika harvasta nykymaailmassa voi näin sanoa, kun bonusohjelmien sumentamissa kvartaalisurffiaalloissa ainoa maali on puhua mustaa valkoseksi ja KPI:t paukkumaan yli rajojen. Toki Anttosellakin on omia lehmiä ojassa, mutta erona on että hänellä vaikuttaa oikeasti olevan visio jota toteuttaa, ei pelkkä raha.

Ainoa asia mikä kyllä särähtää hyvin pahasti tuossa omaan korvaan on ydinvoiman totaalinen sivuuttaminen? En tietenkään asiantuntija ole näissä asioissa, mutta se että Eurooppa ampuu itseään jalkaan pakotteilla (ja sitten ostamalla Venäjän kaasua Kiinasta kalliimmalla), vielä kaiken hyvän lisäksi on ajettu/ajetaan ydinvoima alas. Jos pakotteet on ammus polveen, niin ydinvoiman alasajo lienee lähempänä otsanappia. Toki tämä todennäköisesti ollu Venäjän tietoista vaikuttamista viherliikkeiden yms kautta, mutta se että edelleen tässä tilanteessa kielletään ydinvoiman tarpeellisuus tuntuu aika käsittämättömältä. Toki on maita jotka ilmoittanut lisäävänsä ydinvoimaloita (mm. Ruotsi), mutta nämä ovat äärimmäisen pitkiä projekteja (ja sitten on vielä Olkiluoto 3:sia). 

Pääpointti mielestäni lienee juuri tuo että ilmaisia lounaita ei ole. Jos väestö kasvaa niin energiatarve lisääntyy vastaavasti, ja tätä yhtälöä ei valitettavasti ilmastotavoitteet ainakaan paranna.

Samaan hengenvetoon totean vielä ettei jää epäselväksi, en missään nimessä ole ilmastodenialisti tms. Lähinnä koen että fokus on vain viety aiheen sivuun, kuten niin valitettavan usein politiikassa tuppaa olemaan tapana (etenkin kun olisi vastuunkannon aika).

0
0
19.9.2022 - 13:42

GHearst

+437
Liittynyt:
28.12.2021
Viestejä:
551

Venäjä taitaa iskeä Ukrainan ydinvoimaloihin myös levittääkseen ydinvoimavastaista hysteriaa Saksasta ympäri Eurooppaa. Fossiiliset kun olisivat NIIN paljon turvallisempi valinta.

0
0
19.9.2022 - 14:32

Peltinen

+79
Liittynyt:
26.5.2016
Viestejä:
115
hauturi kirjoitti:

Itse olen ihmetellyt koska ruvetaan tosissaan kaatamaan rahaa fuusioenergian tutkimiseen. Se nyt kai kumminkin ratkaisisi aika monta ongelmaa jos saataisiin kunnolla toimimaan. Vai onko joku jossain todistanut ettei ole ylipäänsä mahdollista? - kyllähän sen kanssa kai edelleen puuhastellaan, mutta kokonaisuuden kannalta aika pienessä mittakaavasa.

Mitä tarkoittaa tosissaan? Monikansallisen ITER-projektin budjetti on 15 miljardia euroa (vai dollaria, tosin nykyään aika sama?) joka ei kuulosta enää puuhastelulta. Riski on siinä, että mikään ei takaa saadaanko tuolla 15 miljardilla fuusiovoimaa kehitettyä kaupalliseen käyttöön vai ollaanko sen jälkeen edelleen samassa pisteessä kuin aikaisemmin.

Edit: Nykyinen ITERin hinta-arvio näyttäisi kasvaneen 22 miljardiin euroon.

0
0
19.9.2022 - 15:05

hauturi

+3208
Liittynyt:
25.6.2014
Viestejä:
2371
Peltinen kirjoitti:

 

hauturi kirjoitti:

Itse olen ihmetellyt koska ruvetaan tosissaan kaatamaan rahaa fuusioenergian tutkimiseen. Se nyt kai kumminkin ratkaisisi aika monta ongelmaa jos saataisiin kunnolla toimimaan. Vai onko joku jossain todistanut ettei ole ylipäänsä mahdollista? - kyllähän sen kanssa kai edelleen puuhastellaan, mutta kokonaisuuden kannalta aika pienessä mittakaavasa.

 

Mitä tarkoittaa tosissaan? Monikansallisen ITER-projektin budjetti on 15 miljardia euroa (vai dollaria, tosin nykyään aika sama?) joka ei kuulosta enää puuhastelulta. Riski on siinä, että mikään ei takaa saadaanko tuolla 15 miljardilla fuusiovoimaa kehitettyä kaupalliseen käyttöön vai ollaanko sen jälkeen edelleen samassa pisteessä kuin aikaisemmin.

Edit: Nykyinen ITERin hinta-arvio näyttäisi kasvaneen 22 miljardiin euroon.

Missä ajassa lienee avainkysymys? Ts. onko tuo vaikkapa vuosibudjetti vai koko hankkeen budjetti esim. 50 vuoden aikana?

0
0
19.9.2022 - 15:18

esavainen

+72
Liittynyt:
26.8.2014
Viestejä:
60

Erinomainen puheenvuoro tosiaan. Anttonen hahmottaa kokonaisuuden tavalla, johon ei julkisuudessa usein törmää. Jos tuulivoiman osuus Suomen energiatuotannosta oli 2,8 % Q4/2021, pitäisi olla selvää, ettei sen tuplaaminenkaan - joka vie vuosia - ole nopea tie onnelaan, toisin kuin on muotia väittää. 

Ydinvoiman mainitsemista minäkin kaipailin. Ydinvoimasta luopuminen Saksassa oli jälkitarkastelussa valtava virhe, mutta kuinka vaikeaa oli päätöstä tehtäessä hahmottaa mahdollisuus joutua kiristyksen kohteeksi? 

EU-parlamentti puolestaan virittelee uutta miinaa "rajaamalla puun laskemista uusiutuvaksi energiaksi":

https://yle.fi/uutiset/3-12625042

Alaa tuntemattomille: Nuorehkon metsän harventaminen (kohtuudessa pysyen) ei vähennä sen kasvua mainittavasti. Suomessa on miljoonia hehtareita, jotka uhkaavat pusikoitua, muuttua ylitiheiksi, jolloin puiden latvukset jäävät pienikokoisiksi, ja yksittäisten puiden kehitys on erittäin hidasta. Harventamalla, jättämällä parhaille puuyksilöille lisää kasvutilaa, saataisiin valtavat määrät bioenergiaa ja samalla ohjattua metsien kehitystä toivottuun suuntaan. Ongelmana ovat kyllä kalliit korjuukustannukset, mikä on vähentänyt kiinnostusta. Nyt EU haluaa vähentää sitä lisää.

Toki EU rajaa uusiutuvan energian puolelle mm. Keski-Euroopan valtavilta metsätuhoalueilta korjattavan puun. Jos metsät jäävät hoitamatta, toki tuhoja saadaan Suomeenkin, ja lahopuuta kaupan päälle. Komission mielestä hyvä diili, vaikka samalla menetetään energiamuoto, joka ihan vaan luonnontieteen valossa on uusiutuva. Viime vuosina puuenergian osuus energiankäytöstä Suomessa on ollut vajaat 30 %, joten kai kai se joutaa mennäkin.

0
0
19.9.2022 - 15:58

Hesu

-316
Liittynyt:
16.9.2022
Viestejä:
45

Uusiutuvilla luotu sähkö pitää varastoida potentiaalienergiaksi, jolloin ei tarvita akkuja. Nostetaan vain massaa ylöspäin tehdyllä sähköllä ja kun tarvitaan energiaa, niin annetaan painovoiman vaikuttaa. Käsittääkseni tässä on vielä kohtuullisen hyvä hyötysuhde, jos vertaa nostoon käytettyä ja laskusta saatuja energia määriä.

0
0
19.9.2022 - 16:41

onC

+161
Liittynyt:
13.12.2019
Viestejä:
76
Hesu kirjoitti:

Uusiutuvilla luotu sähkö pitää varastoida potentiaalienergiaksi, jolloin ei tarvita akkuja. Nostetaan vain massaa ylöspäin tehdyllä sähköllä ja kun tarvitaan energiaa, niin annetaan painovoiman vaikuttaa. Käsittääkseni tässä on vielä kohtuullisen hyvä hyötysuhde, jos vertaa nostoon käytettyä ja laskusta saatuja energia määriä.

Tai sitten jätetään kaikki tuollainen neppailu minimiin ja rakennetaan ydinvoimaa. Onhan se kuitenkin ympäristöystävällisin ja turvallisin tapa tuottaa energiaa. Liikenne saadaan vihreäksi tuottamalla ydinvoimalla ja uusiutuvilla vaikka vetyä. Tuohon uusiutuvatkin sopivat mainiosti, koska kukaan ei kuole, vaikka tuotanto stoppaakin säännöllisen epäsäännöllisesti. 

https://open.spotify.com/episode/2JCszJFLHCgMXbG2sQgUmZ?si=1pLVSJJXRW2S…;

^hyvä podcast jonka kuuntelin jokin aikaa sitten. Käydään läpi kaikkia näitä mitä villeimpiä sähkön varastointimuotoja. 

 

 

 

 

0
0
19.9.2022 - 16:40

Saunatonttu

+52
Liittynyt:
1.6.2021
Viestejä:
71
esavainen kirjoitti:

EU-parlamentti puolestaan virittelee uutta miinaa "rajaamalla puun laskemista uusiutuvaksi energiaksi":

https://yle.fi/uutiset/3-12625042

Alaa tuntemattomille: Nuorehkon metsän harventaminen (kohtuudessa pysyen) ei vähennä sen kasvua mainittavasti. Suomessa on miljoonia hehtareita, jotka uhkaavat pusikoitua, muuttua ylitiheiksi, jolloin puiden latvukset jäävät pienikokoisiksi, ja yksittäisten puiden kehitys on erittäin hidasta. Harventamalla, jättämällä parhaille puuyksilöille lisää kasvutilaa, saataisiin valtavat määrät bioenergiaa ja samalla ohjattua metsien kehitystä toivottuun suuntaan. Ongelmana ovat kyllä kalliit korjuukustannukset, mikä on vähentänyt kiinnostusta. Nyt EU haluaa vähentää sitä lisää.

Toki EU rajaa uusiutuvan energian puolelle mm. Keski-Euroopan valtavilta metsätuhoalueilta korjattavan puun. Jos metsät jäävät hoitamatta, toki tuhoja saadaan Suomeenkin, ja lahopuuta kaupan päälle. Komission mielestä hyvä diili, vaikka samalla menetetään energiamuoto, joka ihan vaan luonnontieteen valossa on uusiutuva. Viime vuosina puuenergian osuus energiankäytöstä Suomessa on ollut vajaat 30 %, joten kai kai se joutaa mennäkin.

Tämä on yksi vuoden pahimmista mokista mikäli tähän ei saada muutosta. Pusikko uusiutuu liiankin hyvin, kuten jokainen raivaussahaan ikinä tarttunut metsänomistaja tietää. Kuten sanottu, harventaminen ei hidasta kasvua saati hiilen sitoutumista; pikemminkin tilanne paranee, kun puu järeytyy ja saadaan tukkien muodossa rakennuspuuta, joka parhaassa tapauksessa sitoo hiilen vuosisadoiksi!

Tarkennan, etten kuitenkaan halua mitään tukisirkusta energiapuulle, koska vaarana on sen jälkeen harventaa liikaa väärin määritettyjen tukiehtojen ansiosta. Nyt jo ollaan tilanteessa, että väärällä kalustolla teetetyissä harvennuksissa lähtee liikaa tavaraa metsästä (siis silloin kun ison pään motolla vedetään siksakia palstalla eikä kiireessä edes valita poistettavia puita järkevästi) ja metsänomistajan olisi itse asiassa parempi jättää koko harvennus väliin. 

0
0
19.9.2022 - 17:21

Tinggeli

+3005
Liittynyt:
30.1.2020
Viestejä:
1936
Hesu kirjoitti:

Uusiutuvilla luotu sähkö pitää varastoida potentiaalienergiaksi, jolloin ei tarvita akkuja. Nostetaan vain massaa ylöspäin tehdyllä sähköllä ja kun tarvitaan energiaa, niin annetaan painovoiman vaikuttaa. Käsittääkseni tässä on vielä kohtuullisen hyvä hyötysuhde, jos vertaa nostoon käytettyä ja laskusta saatuja energia määriä.

Tämä toimii kyllä mutta on tässäkin haasteensa. Esim. Suomessa ei kuulema korkeuserot riitä tälläisien varastojen rakentamiseen. Lisäksi tähän sisältyy melko massiivinen infran rakentaminen ja esim tekoaltaiden rakentaminen tuntureden laeille ei varmaan saa kiitosta ihmsiltä (saati euroopan vuoristoihin). Suomessa lienee pari vanhaa kaivosta, jossa olisi riittävä korkeusero, mutta niidenkin käyttöönotto on laskettu olevan toistaiseksi kannattamaton. Mutta pienimuotoisesti toimii ja on yhtenä apuna (verrattuna koko vaadittavan varastoinnin mittasuhteeseen).

0
0
19.9.2022 - 17:29

Bingo53

+3359
Liittynyt:
17.8.2020
Viestejä:
2251

Lokan tekojärvi on Euroopan unionin suurin tekojärvi, mikäli ei lasketa mukaan padottuja merenlahtia. Sen avulla säädellään Kemijoen voimalaitoksille tarvittavaa vesimäärää.

Alimman vedentason kohdalla (240 metriä meren pinnan yläpuolella) tekojärven pinta-ala on 216 neliökilometriä ja ylimmällä tasolla (245 m mpy) 418 neliökilometriä. Keskipinta-alalla 315 neliökilometriä sen tilavuus on 1,19 kuutiokilometriä.

Vuotson kanava yhdistää Lokan toiseen suureen Lapin tekojärveen, Porttipahdan altaaseen.

Porttipahdan tekojärvi on Kitisen latvoilla Sodankylässä sijaitseva tekojärvi. Järven pinnan säännöstelyväli on 9 metriä, mikä vastaa pinta-alan vaihtelua välillä 34–214 km². Porttipahdan säännöstelypato sijaitsee järven eteläpäässä. Sen pudotuskorkeus on 30 m ja sen yhteydessä on 35 MW:n vesivoimalaitos.

Ylimääräistä aurinko- tai tuulivoimaa voitaisiin hyödyntää pumppaamalla vettä alemmasta altaasta ylempään ja tuottaa vesivoimaa silloin kun ei paista tai tuule.

Resurssit Suomesta löytyvät, niitä ei vain ole otettu käyttöön.

0
0
19.9.2022 - 18:03

Hesu

-316
Liittynyt:
16.9.2022
Viestejä:
45

Hooverin pato tuottaa sähköä 9 miljoonan ihmisen tarpeisiin. Siinä on vähän potentiaalia asian suhteen. Toisaalta ympäröivissä osavaltioissa ei ole samanlaisia talvia kuin täällä, joten energian tarve on osittain pienempi. Myös padon vedenkorkeus ja nyt pitkään vaikuttanut kuivuus on vähentänyt sen tehoa merkittävästi. Padon rakentaminen ilman valmista maantieteellistä kohtaa on käytännössä mahdotonta ja Suomessa hyvät paikat jo käytetty. Samalla jos kuitenkin halutaan päästä eroon fossiilisista ja energian tarve pysyy nykyisenlaisena, niin on tehtävä radikaaleja toimia kaikissa asioissa.

0
0
19.9.2022 - 18:28

Tinggeli

+3005
Liittynyt:
30.1.2020
Viestejä:
1936
Bingo53 kirjoitti:
Ylimääräistä aurinko- tai tuulivoimaa voitaisiin hyödyntää pumppaamalla vettä alemmasta altaasta ylempään ja tuottaa vesivoimaa silloin kun ei paista tai tuule.

Näin sen juuri voisi teknisesti tehdä. Ja se olisi järkevää. Vesivoima toimisi hyvin tuuli- ja aurinkovoiman tuotannon tasaajana.

Bingo53 kirjoitti:
Resurssit Suomesta löytyvät, niitä ei vain ole otettu käyttöön.

Niinpä. Ei ole otettu käyttöön, koska uusien vesivoimahankkeiden ja tekoaltaiden rakentaminen on nou nou eikä niitä tehdä. Siksi vain joku vanhaan syvään kaivokseen (suuri pudotuskorkeus) voisi olla mahdollinen. Muistamme varmaan vielä Vuotoksen (Kollajan) tekoaltaan, jota koitettiin 40-50 vuoden ajan saada luvitettua. Tätä 37 MW vesivoimalaa ei saatu rakennettua, kun sille tekoaltaalle ei annettu lupaa ja sitä vastustettiin yli kaiken väripuolueen toimesta.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Vuotoksen_tekoj%C3%A4rvi

"Vuotoksen altaan rakentamisesta on keskusteltu 1950-luvulta lähtien. Rakentaminen ei ollut vuoden 1961 vesilain puitteissa mahdollista. Myös alueen Natura 2000 -status on este vesivoiman rakentamiselle. Vanhasen II hallitus linjasi hallitusohjelmassaan antavansa vesilain muutoksesta ainoastaan yksimielisen esityksen.

Suomen eduskuntapuolueista Vuotoksen altaan rakentamista kannattavat Keskusta ja Kokoomus, ja vastustavat SDP, Vihreät, Vasemmistoliitto ja RKP. Myös ympäristöjärjestöt vastustavat rakentamista. Näkyvimpiä altaan rakentamisen kannattajia on ollut elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen, kun taas Kokoomuksen kansanedustaja Pertti Salolainen on useaan otteeseen ilmaissut vastustavansa hanketta.

Vuonna 2008 Mauri Pekkarisen mukaan Vuotoksen allasta tarvitaan tuulivoiman säätövoimaksi. Nykyinen vesilaki ei anna mahdollisuutta Vuotoksen tekojärven rakentamiseen. Vuotoksen altaan rakentamispäätös kumottiin KHO:ssa vuonna 2002 ja sitä ennen Vaasan hallinto-oikeudessa. Oikeuden mukaan Vuotoksen altaalla olisi pysyviä, syvällekäyviä ja laaja-alaisia haitallisia ympäristövaikutuksia. Vuotos on myös liitetty Natura 2000 -alueeseen.

Voimayhtiön julkisuuteen esittämänä YVA:n tavoite oli, että hankkeen vaikutusalueella olevia useita Natura 2000 -alueita ei olisi vaarannettu ja että kalojen elinolosuhteet sekä koskialueiden virtavesiympäristö olisivat säilyneet ohitettavassa 36 kilometrin osassa Iijokea ennallaan. Voimalaitosrakenteet olisi sijoitettu suunnitelmassa itse jokiuomasta sivuun, johon vedet olisi ohjattu kanavia ja tekoallasta pitkin koskesta.

Tammikuussa 2015 viisi entistä ministeriä – Satu Hassi, Heidi Hautala, Pekka Haavisto, Sirpa Pietikäinen ja Pertti Salolainen – jätti tekoaltaan sisältämään Itä-Lapin maakuntakaavaan mielipiteen, jossa he tuomitsivat Vuotoksen allashankkeen henkiin herättämisen."

Ymmärtääkseni vesivoiman rakentaminen on Suomen osalta loppu. Enempää ei kuulema rakenneta. Ei rakenneta myöskään vesivoiman vaatimia tekoaltaita, joiden alle jää luontoa. Meriä ja meriympäristöä sentään voidaan vielä pilata (tuulivoimametallipömpelistöt).

0
0
19.9.2022 - 18:47

Tinggeli

+3005
Liittynyt:
30.1.2020
Viestejä:
1936
Hesu kirjoitti:

Hooverin pato tuottaa sähköä 9 miljoonan ihmisen tarpeisiin. Siinä on vähän potentiaalia asian suhteen.

Hooverin padon generaatttorin läpi juoksee 3341 kuutiometriä vettä sekunnissa (lähde Internet: 118000 cubifoot). Tunnissa se on 20246460 kuutiometriä ja vuorokaudessa 485915040 kuutiometriä.

Oletetaan, että altaasta pitää riittää 1 vuorokaudeksi vettä.  Jos vesialtaan korkeus on 15 metriä, niin sen sivut olisivat noin 5,4 x 6,0 km, jolloin siinä olisi juuri 1 vuorokauden vesimäärä. Melkoisen suuri allas, pinta-alallisesti että myös pumpputehon kannalta.

Toki kyseessä on 2080 MW voimala jota voisi verrata  Olkiluoto 3:n 1600 MW tehoon. Mutta jos suuremassa määrin halutaan fossiilisita eroon ja rakentaa tuulivoimaa sen 2000 MW verran, niin tuossahan on sittten sen altaan mittakaava vuorokauden varastoa varten. Toki tehtävissä, jos vaan saa rakennus- ja ympäristöluvan.

 

0
0
19.9.2022 - 20:51

Peltinen

+79
Liittynyt:
26.5.2016
Viestejä:
115
hauturi kirjoitti:

Missä ajassa lienee avainkysymys? Ts. onko tuo vaikkapa vuosibudjetti vai koko hankkeen budjetti esim. 50 vuoden aikana?

Iter projektissa rakennetaan siis fuusiovoimalaitos koekäyttöön. Kyseessä on yksi kalleimmista tieteellisistä projekteista koskaan, siksi "pienen mittakaavan puuhastelu" on ehkä lievä understatement. Sähköä tuo voimalaitos ei tule vielä tuottamaan, tuotettu energia hävitetään vielä taivaan tuuliin ja tuhlataan samalla 300 MW teholla sähköä, eli pienen ydinvoimalan verran. Rakennusprojekti alkoi 2013 ja valmista pitäisi olla 2025. Samalla rahalla olisi saanut rakennettua kolmen OL3:n verran ydinvoimaa. Jos kokemukset ovat hyviä niin seuraavan projektin on tarkoitus tuottaa myös sähköäkin, nykyaikataululla heti vuonna 2051.

 

0
0
19.9.2022 - 21:37

Riskilä

+49
Liittynyt:
27.11.2021
Viestejä:
22
Bingo53 kirjoitti:

Lokan tekojärvi on Euroopan unionin suurin tekojärvi, mikäli ei lasketa mukaan padottuja merenlahtia. Sen avulla säädellään Kemijoen voimalaitoksille tarvittavaa vesimäärää.

Alimman vedentason kohdalla (240 metriä meren pinnan yläpuolella) tekojärven pinta-ala on 216 neliökilometriä ja ylimmällä tasolla (245 m mpy) 418 neliökilometriä. Keskipinta-alalla 315 neliökilometriä sen tilavuus on 1,19 kuutiokilometriä.

Vuotson kanava yhdistää Lokan toiseen suureen Lapin tekojärveen, Porttipahdan altaaseen.

Porttipahdan tekojärvi on Kitisen latvoilla Sodankylässä sijaitseva tekojärvi. Järven pinnan säännöstelyväli on 9 metriä, mikä vastaa pinta-alan vaihtelua välillä 34–214 km². Porttipahdan säännöstelypato sijaitsee järven eteläpäässä. Sen pudotuskorkeus on 30 m ja sen yhteydessä on 35 MW:n vesivoimalaitos.

Ylimääräistä aurinko- tai tuulivoimaa voitaisiin hyödyntää pumppaamalla vettä alemmasta altaasta ylempään ja tuottaa vesivoimaa silloin kun ei paista tai tuule.

Resurssit Suomesta löytyvät, niitä ei vain ole otettu käyttöön.

Porttipahta ja Lokka on käytännössä samalla tasolla, eikä niiden välissä ole voimalaitosta. Porttipahta laskee voimalaitoksen läpi suhteellisen kapeaan ränniin, eli padon alapuolella ei riitä vesi kummoiseenkaan energian varastointiin, ellei pumppaa sitä ylöspäin useamman voimalaitoksen läpi.

0
0
19.9.2022 - 21:50

tonza

+1227
Liittynyt:
4.3.2020
Viestejä:
620
Tinggeli kirjoitti:

 

Hesu kirjoitti:

Uusiutuvilla luotu sähkö pitää varastoida potentiaalienergiaksi, jolloin ei tarvita akkuja. Nostetaan vain massaa ylöspäin tehdyllä sähköllä ja kun tarvitaan energiaa, niin annetaan painovoiman vaikuttaa. Käsittääkseni tässä on vielä kohtuullisen hyvä hyötysuhde, jos vertaa nostoon käytettyä ja laskusta saatuja energia määriä.

 

Tämä toimii kyllä mutta on tässäkin haasteensa. Esim. Suomessa ei kuulema korkeuserot riitä tälläisien varastojen rakentamiseen. Lisäksi tähän sisältyy melko massiivinen infran rakentaminen ja esim tekoaltaiden rakentaminen tuntureden laeille ei varmaan saa kiitosta ihmsiltä (saati euroopan vuoristoihin). Suomessa lienee pari vanhaa kaivosta, jossa olisi riittävä korkeusero, mutta niidenkin käyttöönotto on laskettu olevan toistaiseksi kannattamaton. Mutta pienimuotoisesti toimii ja on yhtenä apuna (verrattuna koko vaadittavan varastoinnin mittasuhteeseen).

Mihin tässä muuten tarvitaan korkeuseroja? Kaivetaan maan alle kuiluja ja lasketaan ja nostetaan massaa niissä tilanteen mukaan. 

0
0
19.9.2022 - 22:03

Bingo53

+3359
Liittynyt:
17.8.2020
Viestejä:
2251

Pumppuvoimala on maailman ylivoimaisesti yleisin tapa (jopa 99 %) varastoida sähköä. Periaatteena on pumpata vettä ylhäällä sijaitsevaan varastoaltaaseen silloin, kun sähkön tuotantoa on kulutusta enemmän (tai se on hyvin edullista) ja laskea se turbiinin läpi ala-altaaseen, kun sähköä tarvitaan. Laitokset ovat suhteellisen yksinkertaisia ja hyötysuhde on hyvä, noin 80%.

Pumppuvoimaloissa pyritään satojen metrien korkeuseroon, joten niitä rakennetaan yleensä vuoristoisiin maihin.

Suomen ainoa pumppuvoimalaitos on Jumiskon voimalaitos Posion ja Kemijärven välissä. Siihen tuleva vesi johdetaan maanalaiseen turbiiniyksikköön tunnelia pitkin, joten voimalaa voidaan pitää tunnelivoimalaitoksena. Osa sen tuotosta saadaan hyödyntämällä pumppaamalla varastoitua energiaa. Voimalan omistaa Pohjolan Voima. Linkki: https://fi.wikipedia.org/wiki/Jumiskon_voimalaitos

Suomessa on noin 220 vesivoimalaa, teho 3100 MW ja ne tuottavat 15% Suomen koko sähkönkulutuksesta. Tekniikka on tuttua, mutta maa on matala.

Vaihtoehtona on mennä maan alle - Pyhäjärven suljettu kaivos ulottuu 1445 metriä maan alle. Kaivoksessa on sata kilometriä tunneleita ja tontille tulee 110 kilovoltin sähkölinja. Kaivokseen suunnitellun käänteisen pumppuvoimalan massavirtaus olisi 6 m3/s ja paine-ero 140 baria 1400 m syvyydessä. Laitoksen 75 MW / 530 MWh voimalainvestoinnin rahamääräksi on arvioitu 100 miljoonaa euroa ja käyttöiäksi 50 vuotta, mikä on yli kolme...neljä kertaa pidempi kuin akkuvaraston käyttöikä. Linkki: https://www.energiatalous.fi/?p=2210

EPV Energia kiinnostui Pyhäsalmen kaivoksesta keväällä 2021 ja voimalaitossuunnittelu on edennyt nopeasti. Työ- ja elinkeinoministeriö myöntänyt vuonna 2021 hankkeelle investointitukea 26,3 miljoonaa euroa. Linkki: https://yle.fi/uutiset/3-12593341

Pumppuvoimalaitoksia käytettiin jo 1890-luvulla Alppimaissa energian varastointiin. Menetelmä onkin eurooppalainen keksintö, joka on levinnyt sieltä muualle Eurooppaan ja sitten Amerikkaan ja Aasiaan. Yhdysvallat rakensi ensimmäisen pumppuvoimalansa 1928, Japani vuonna 1934 ja Kiina vuonna 1968. Vielä 1950-luvulla suurin osa pumppuvoimaloista sijaitsi Euroopassa, mutta sen jälkeen tilanne on kehittynyt muuallakin suuresti.

0
0
19.9.2022 - 23:18

Hesu

-316
Liittynyt:
16.9.2022
Viestejä:
45

Pystyttäisiinkö ylimääräistä energiaa varastoimaan aineeseen, josta se saadaan tarvittaessa ulos kuten kaasusta? Silloin ei tarvittaisi yhtä suuria maa-alueita, koska energiatiheys on suurempi aineessa. Ylimääräisellä tuuli ja aurinkoenergia luotaisiin korkea energistä kaasua, joka varastoidaan ja käytetään kun edellisistä ei saada riittävästi ulos. Näemmä voidaan: https://en.wikipedia.org/wiki/Power-to-gas

0
0
20.9.2022 - 06:11

casualarticles…

-5
Liittynyt:
20.9.2022
Viestejä:
1

c'est la déplacedée eelv sandrine rousseau, appeau à trolls sexistes, qui a mis le feu aux braises, soulignant la nécessité de "changer de mentalité pour que manger une entrecôte cuite sur un barbecue ne soit plus un symbole de virilité". une sortie qui a piqué à vif les viandards dans leur chair.

VoIP virtual phone number

0
0
20.9.2022 - 08:19

Tinggeli

+3005
Liittynyt:
30.1.2020
Viestejä:
1936
Hesu kirjoitti:

Pystyttäisiinkö ylimääräistä energiaa varastoimaan aineeseen, josta se saadaan tarvittaessa ulos kuten kaasusta? Silloin ei tarvittaisi yhtä suuria maa-alueita, koska energiatiheys on suurempi aineessa. Ylimääräisellä tuuli ja aurinkoenergia luotaisiin korkea energistä kaasua, joka varastoidaan ja käytetään kun edellisistä ei saada riittävästi ulos. Näemmä voidaan: https://en.wikipedia.org/wiki/Power-to-gas

Pystytään joo. Näitä hankkeita joissa sähköstä tehdään veytä ja siitä taas vedystä sähköä tai jotain muuta polttoainetta (P2X, power to X) onkin jo tekeillä. Tälläisiä hankkeita tekevät mm. FuellCell, ST1:n, Shell, Wärstsilä, Vatttenfall, Mitshubishi Heavy Industry jne jne. Hyötysuhde on tosin huono, mutta vedyllä on niin paljon muita etuja että hankkeet silti kannattavat, kun energia tehdään "ilmaiseksi" tuulesta ja auringosta. Etuja: energiaa voidaan varastoida, siirtää ja muuntaa muodosta toiseen (mm. bensa, diesel, sähkö).

https://group.vattenfall.com/fi/medialle/uutinen/shell-mitsubishi-heavy…

" Shell, Mitsubishi Heavy Industries (MHI), Vattenfall ja kuntayhtiö Wärme Hamburg suunnittelevat yhteisen vedyntuotannon aloittamista tuuli- ja aurinkovoiman avulla Hampurin Moorburgin- voimalaitoksella ja sen hyödyntämistä laitoksen läheisyydessä. "

Maailman ensimmäinen vetykaasua tuottava merituulivoimala saa 9,3 miljoonaa puntaa innovaatiotukea

https://group.vattenfall.com/fi/medialle/uutinen/maailman-ensimmainen-v…

0
0
23.9.2022 - 20:48

Velho

+1714
Liittynyt:
26.6.2014
Viestejä:
619

Montako kilowattituntia nykytekniikalla pitää käyttää sähköä, että saadaan tuotettua yhden kilowattitunnin energiamäärää vastaava määrä nestemäistä vetyä? Jotenkin olen ymmärtänyt, että tässä on P2X-teknologian ongelma toistaiseksi. Huono hyötysuhde

0
0
25.9.2022 - 02:30

Trolli

+473
Liittynyt:
21.10.2018
Viestejä:
425
Velho kirjoitti:

Montako kilowattituntia nykytekniikalla pitää käyttää sähköä, että saadaan tuotettua yhden kilowattitunnin energiamäärää vastaava määrä nestemäistä vetyä? Jotenkin olen ymmärtänyt, että tässä on P2X-teknologian ongelma toistaiseksi. Huono hyötysuhde

Vedyn tuottamisen hyötysuhde elektrolyysissä on karkeesti n.70%. Vedyn käytön hyötysuhde on n. 50%. Eli käyttöön saadaan n. 35% siitä energiasta joka käytettiin elektroilyysissä. 

Tämä ei kuitenkaan ole koko totuus. Jos vetyä tuotetaan ja käytetään isossa mittakaavassa ja otetaan prosessissa vapautuva lämpöenergia hyötykäyttöön, niin päästään jopa 80% kokonaishyötysuhteeseen.

0
0
26.9.2022 - 17:36

Druuge

+385
Liittynyt:
27.1.2020
Viestejä:
338

Hei,

Asiaan liittyen, ohessa muuten ainakin omasta mielestäni hyvin mielenkiintoinen analyysi Ruotsin sähkönsiirtoverkon tilasta ja ongelmista joita tuli kun poistettiin ydinvoimaloita:

https://www.youtube.com/watch?v=0Oh_w5KrEVc

Jos ei toinen kotimainen suju, niin cc -napista saa englanninkielisen tekstityksen.

Niin paljon kuin itsekin haluaisin puhtaaseen ja uusiutuvaan energiaan pohjaavaa sähköä, tuon perusteella vaikuttaa aikamoiselta haasteelta rakentaa sellaisesta toimiva verkko. Ihan fysiikan lait tulevat vastaan. Tarvittaisiin pitkäaikaisia varastoja, nopeasti reagoivaa säätövoimaa, stabiloivia suuren inertian voimalaitoksia tasaamaan sekunnin murto-osassa tapahtuvia muutoksia sähkön kysynnässä ja tuotannossa, jne.  Toki puhujalla lienee vähän omaakin agendaa ydinvoiman kannattajana, mutta ainakin oman käsityksen mukaan peruskeissi on ihan solidi.

 

0
0
26.9.2022 - 18:29

petteri

+1492
Liittynyt:
26.6.2014
Viestejä:
1368
Velho kirjoitti:

Montako kilowattituntia nykytekniikalla pitää käyttää sähköä, että saadaan tuotettua yhden kilowattitunnin energiamäärää vastaava määrä nestemäistä vetyä? Jotenkin olen ymmärtänyt, että tässä on P2X-teknologian ongelma toistaiseksi. Huono hyötysuhde

Vedyn käytössä ja varastoinnissa ykkösongelma on vedyn vaatima suuri tilavuus ja sen vaatimat raskaat ja tiiviit tankit. Jos halutaan säilöä 1 kg vetyä tarvitaan noin 18 kg painoinen tiivis tankki. Tätä voi verrata vaikka dieselöljyyn, jota vaikka 1 barrelin tynnyrissä on 135 kg ja tynnyri painaa 37kg.

Kun 1 kg vetyä sisältää noin 2,5 kertaa enemmän energiaa kuin 1 kg dieseliä, vedyn vaatimien tankkien paino yhtä energiayksikköä kohti on noin 26-kertainen diesel-tynnyriin verrattuna, lisäksi vety vielä kaasumaisen muodon ja pienen molekyylikoon vuoksi vaatii hyvin tiiviin varastointijärjestelmän. Toki kaasumaista maakaasua säilötään yleisesti maakuoren taskuissa, mutta tämä säilytystapakaan ei taida vedyllä toimia yhtä hyvin.

Vedyn laajamittaisen käytön ongelmat näyttävätkin kilpistyvän suunnattomaan vaikeuteen varastoida ja siirtää suuria määriä vetyä.

0
0
27.9.2022 - 10:11

HC Bailut

+187
Liittynyt:
1.2.2022
Viestejä:
98
petteri kirjoitti:

 

Velho kirjoitti:

Montako kilowattituntia nykytekniikalla pitää käyttää sähköä, että saadaan tuotettua yhden kilowattitunnin energiamäärää vastaava määrä nestemäistä vetyä? Jotenkin olen ymmärtänyt, että tässä on P2X-teknologian ongelma toistaiseksi. Huono hyötysuhde

 

Vedyn käytössä ja varastoinnissa ykkösongelma on vedyn vaatima suuri tilavuus ja sen vaatimat raskaat ja tiiviit tankit. Jos halutaan säilöä 1 kg vetyä tarvitaan noin 18 kg painoinen tiivis tankki. Tätä voi verrata vaikka dieselöljyyn, jota vaikka 1 barrelin tynnyrissä on 135 kg ja tynnyri painaa 37kg.

Kun 1 kg vetyä sisältää noin 2,5 kertaa enemmän energiaa kuin 1 kg dieseliä, vedyn vaatimien tankkien paino yhtä energiayksikköä kohti on noin 26-kertainen diesel-tynnyriin verrattuna, lisäksi vety vielä kaasumaisen muodon ja pienen molekyylikoon vuoksi vaatii hyvin tiiviin varastointijärjestelmän. Toki kaasumaista maakaasua säilötään yleisesti maakuoren taskuissa, mutta tämä säilytystapakaan ei taida vedyllä toimia yhtä hyvin.

Vedyn laajamittaisen käytön ongelmat näyttävätkin kilpistyvän suunnattomaan vaikeuteen varastoida ja siirtää suuria määriä vetyä.

Miksi vertailuun on valikoitunut 1 kg vetyä sisältävä 18 kg astia ja tynnyri dieseliä?

0
0
27.9.2022 - 12:00

petteri

+1492
Liittynyt:
26.6.2014
Viestejä:
1368
HC Bailut kirjoitti:

Miksi vertailuun on valikoitunut 1 kg vetyä sisältävä 18 kg astia ja tynnyri dieseliä?

Tuossa ilmaisin itseni epäselvästi. Kyseessä ei ole kokonaisuudessaan 1 kg säiliö vaan suhdeluku. Tyypillisessä vedyn varastoinnissa 1kg varastoitua vetyä kohti tarvitaan suunnilleen luokkaa noin 18kg säiliötä. Diesel on sitten toisen pään esimerkki helposti kuljetettavasta ja varastoitavasta polttoaineesta ja tynnyri on yksi muoto säiliöstä. Dieselhän kulkee missä vaan kanisterissa.

0
0
27.9.2022 - 12:22

JR

+5369
Liittynyt:
30.6.2014
Viestejä:
1606
petteri kirjoitti:

Tyypillisessä vedyn varastoinnissa 1kg varastoitua vetyä kohti tarvitaan suunnilleen luokkaa noin 18kg säiliötä.

Paljon parempiinkin suhteisiin on päästy. Esim Hindenburg.

0
0