Olet täällä

Venäjän tilanne - 20.6.2022 06.00

GHearst kirjoitti:

Venäjä kun saattaa vastatoimena ryhtyä vaikkapa heittämään kapuloita Itämerenkulun rattaisiin.

Kun Venäjän tärkeimmät satamat ovat Suomenlahden pohjukassa, Venäjällä ei ole intressiä vaikeuttaa kulkua Itämerellä. Venäjän intressinä on sen sijaan pitää kulku Itämerellä ja Itämereltä sisään ja ulos mahdollisimman vapaana.

Näytä koko viesti
Päivän politiikka - 20.6.2022 03.37

Helsingin Sanomien journalismin laatu ja jutuntekijän halu tehdä tasapuolista ja riippumatonta journalismia näyttää kyllä Binga Tupamäen mukaan olleen varsin kyseenalainen.

https://twitter.com/bingatupamaki/status/1538606611006210051?ref_src=tws...

Näytä koko viesti
Kiinteä korko - 16.6.2022 11.22

Asuntomarkkinassa on aika pieni joukko, jolla korkojen nousu suoraan johtaa pakkomyynteihin.

Kuitenkin on aina ihmisiä, jotka ovat enemmän tai vähemmän pakkomyyntitilanteessa. Esimerkkeinä vaikka avioerot, työpaikan vaihdos toiselle alueelle, työttömyys, työkyvyttömyys, kuolema tai perheen kasvaminen ulos nykyisestä asunnosta tai yleinen ylivelkaantuminen. 

Jokaiselle myytävälle asunnolle taas pitää löytyä ostaja, jolla on rahaa. Korkojen ja muiden elinkulujen noustessa ostovoimaa ja lainansaantikykyä on taas vähemmän.

Tässä tilanteessa asuntojen hintojen selkeää laskua lienee odotettavissa ainakin Helsingin seudulla. Suomi on itse asiassa ollut aikamoinen poikkeusmarkkina kun viimeisen 40 vuoden aikana on ollut vain yksi reipas asuntojen hintakuoppa 90-luvun alussa. Esimerkiksi USA:ssa ja Britanniassa on nähty useampia kuoppia. 

Näytä koko viesti
Markkina tänään: Seuranta- ja kommentointiketju - 13.6.2022 11.05

S&P 500 rävähti tänään karhumarkkinaan reippaalla 3,9% päivälaskulla. S&P 500 päätösnoteeraukseksi tuli 3750 pistettä ja tammikuun alun kurssihuipuista on nyt tultu alas 22%.

Näytä koko viesti
Ukrainan tilanne - 13.6.2022 03.31

Länsimaat ei nyt oikein osaa päättää tukeako sotilaallisesti Ukrainaa vai ei. Jos ei Ukrainaa taas ei tueta kunnolla ei se Venäjälle oikein pärjää.

Jos nyt haluttaisiin kunnolla tukea sotilaallisesti Ukrainaa, tässä vaiheessa olisi aika luonnollista etsiä USA:n ja Naton kalustosta aluksi vaikka 100 vanhaa kohta muuten romutettavaa F/A-18 tai F-16 hävittäjää ja niihin sitten toisesta poistolaarista iso läjä kohta vanhentuvia täsmäpommeja ja ilmatorjuntaohjuksia. Rahasta ei ole kysymys kun kyse on kuitenkin kohta romutettavasta kalustosta, joka olisi kuitenkin vielä ihan käyttökelpoista. 

Eiköhän noilla hävittäjillä ja Ukrainalaisia kouluttamalla saataisi aika monta Venäläisten tykkipatteria muutettua romuraudaksi ja muutenkin Venäläisten ilmaherruutta Ukrainassa horjutettua, lisäksi tuo olisi Länsivalloilta Venäjälle selvä viesti, että Ukrainaa ollaan tukemassa reippaammin.   

USA:lla ja Natollahan ei ole kauhean paljoa tykkejä tai vastatykistöä Ukrainalle toimittaa, koska länsimaiden taktiikassa täsmätykistö lentää ilmassa. 

Näytä koko viesti
Fortum - 5.6.2022 08.51

Kerakolli kirjoitti:

Oletko varma, ettei Ruplaa saa vaihdettua? Mistä tuo kurssi tulee? Venäjä kuitenkin tekee Rupla kauppaa euroopan kanssa ja varmasti myös Kiinan jne. kanssa.

Ruplat saa vaihdettua vaikka Yuaneiksi, Yeneiksi, Rupioiksi tai Realeiksi. Ne taas voi vaihtaa euroiksi tai dollareiksi, pieniä tai vähän isompia mutkia siis matkassa. Toki maksuliikenne on nyt Venäjälle ja Venäjältä pahasti häiriintynyt, muttei se ole kokonaan seis.

Näytä koko viesti
Öljysota - 1.6.2022 12.19

mskomu kirjoitti:

Jotenkin olettaisin, että vaikka Venäjä pelaa itsensä osittain tai kokonaan ulos öljymarkkinoilta pitkäksi aikaa, niin muut öljyntuottajat voivat lisätä tuotantoaan ja sitten jenkeissä liuskeöljyn tuotannon voisi kuvitella taas heräilevän? Ei öljy varmaan minnekään 60 dollarin alapuolelle mene ja seuraavan vuoden aikana voi tapahtua vaikka minkälaisia liikkeitä, mutta eiköhän tilanne lähde silti tasaantumaan.

Ei Venäjä nyt mihinkään öljymarkkinoilta ole katoamassa. Pienen säätämisen jälkeen logistiikka vaan vaikeutuu ja kallistuu. Aikaisemmin esimerkiksi Nesteen Porvoon jalostamolle on tuotu raakaöljy Primorskin öljysatamasta alle 200 km kuljetusmatkalla. Jatkossa, niin pitkään kun Venäjän öljypakotteet ovat voimassa, sama öljy laivataan kauas Intiaan tai Kiinaan ja Suomeen tai ainakin Eurooppaan tuodaan vastaava määrä öljyä oletettavasti Persianlahdelta. 

Samalla toki jalostamoja pitää säätää erilaiselle öljylaadulle, esim. Porvoohan on Urals-optimoitu ja Intian jalostamot usein optimoitu Persianlahden öljylle.

Tankkerien kysyntään toki vaikuttaa aika paljon lastataanko öljy samoihin vai eri tankkereihin eli kulkevatko öljylaivat tyhjinä toiseen suuntaan. Persianlahti-Eurooppa reittihän on Venäjä-Kiina öljynkuljetusreitin paluureitillä.

Energian hinta voi kyllä nyt jäädä korkealle aika pitkäksikin aikaa. 

Näytä koko viesti
Öljysota - 1.6.2022 11.39

TL kirjoitti:

Jatkokysymys on miten tämä bensiinin/dieselin hinnan kehittyminen vaikuttaa sähköautojen kysyntään? Ja miten tarjonta tulee pysymään väistämättä kasvavan kysynnän mukana? Ja miten lataus- ja muun infran kysyntä ja tarjonta kasvavat sähköautoilun kasvaessa? Ketkä ovat pidemmässä juoksussa tämän pelin häviäjiä ja ketkä voittajia? Oma Veikkaukseni on että isoin voittaja on se jolla on tarjota "kuluttajahinnoilla" myytävää. Kaikki myytävä viedään melko varmasti käsistä eli kyky tuottaa on minusta ratkaiseva. Tesla on ottanut omansa high-end markkinasta mutta en usko Teslan vievän massamarkkinaa. Ja sama juttu infran osalta. Oma kristallipallo ei vaan kerro kenellä on kyky tuottaa keskiluokan hinnoilla good enough tuotteitta. 

Sähköautoissa on jo tällä hetkellä pula akuista ja muustakin elektroniikasta hidastaa tuotantoa ja myyntiä. Kun akut ja mikropiirit ovat kalliita ja niitä on saatavana rajallinen määrä monia halvempia massamalleja tuotetaan vain kovin rajoitetusti kun kovemman katteen kalliit autot vievät niin paljon akkuja. Tällä hetkellä kaikki ne kohtuuhintaiset sähköautot myydään mitä pystytään tuottamaan.

Akkupulan helpottumiseen taas voi hyvin mennä jopa vuosikymmen eikä akkujen hinta saatavuuden parantuessa välttämättä voimakkaasti laske, ainakaan nopeasti. Akkujen ja niiden raaka-aineiden tuotanto näet vaatii todella paljon resursseja ja nyt pitää monessa metallissa mennä luohimaan heikkolaatuisempia malmeja, joka asettaa kustannus- ja tekniikkapaineita kaivoksille sekä rikastukseen että jalostukseen ja akkujen valmistukseenkin.

Euroopassa sähköautojen toimitusajat ovatkin nyt aika monissa malleissa vuoden luokkaa. Tämä rajoittaa kysyntää jo aika paljon.

https://www.express.co.uk/life-style/cars/1611308/ev-delivery-times-tesl...

 

Näytä koko viesti
Öljysota - 1.6.2022 01.06

Vielä näkemätön kortti on myös riittääkö bensa, diesel ja polttoöljy Euroopassa ylipäänsä tänä kesänä ja syksyllä vai räjäyttääkö polttoainepula hinnat. 

Venäjän tuonnin häiriintyminen on nyt sotkenut logistiikan sen verran, että pahimmillaan Euroopassa voi minusta olla kesällä vaikka 5%-15% liian vähän dieseliä ja kevyttä polttoöljyä tai bensaa, nykyhinnoilla. 

https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000008854585.html

Jos  dieseliä tai bensaa on kunnolla liian vähän voi tulla kunnon markkinashokki, jossa bensan tai dieselin hinta voi nousta hyvinkin Suomessa tai jossain muualla päin Eurooppaa vaikka yli 4 euron. Dieselin tai bensan hinnan pitäisi kuitenkin nousta tosi hurjasti, jotta saataisiin vaikka 10% liikennemäärien lasku. 

Toki ei ole selvää tuleeko bensasta tai dieselistä Euroopassa lähiaikoina pulaa, mutta todellisen polttoainepulan riski on nyt aidosti olemassa. 

Tämä riippumatta siitä mitä raakaöljy maksaa. Raakaöljy pitää kuitenkin jalostaa ja kuljettaa oikeisiin paikkoihin ennen kuin kulkuneuvoihin on bensaa ja dieseliä.

Samaan aikaan kevyen polttoöljyn, joka on samaa jaetta kuin diesel, kysyntä on kasvanut, kun osa Euroopan maista, esimerkiksi Suomi on kieltäytynyt maksamasta Venäjälle kaasusta, öljystä ja sähköstä ruplissa ja Venäjä on sitten pistänyt maksuhaluttomilta energiahanat kiinni. Kaasun nopeana korvaajana on usein vaikea käyttää muuta kuin kevyttä polttoöljyä vaikka pidemmällä tähtäimellä toki on vaihtoehtoja.

Dieselin ja kevyen polttoöljyn veroton hintahan on jo Suomessakin noussut osin yli bensan hinnan eli lievää pulaa, ko. jakeesta, jalostamokapasiteetista ja logistiikasta on ollut jo jonkin aikaa suhteessa bensiiniin. Dieselin ja kevyt polttoöljyn hintapiikki voikin nyt syntyä helpommin kuin bensan. 

Näytä koko viesti
Inflaatio - 31.5.2022 08.50

Muutama päivä sitten oli PikkuPron päiväkirjaketjussa asiaa P/E:stä, inflaatiosta ja vähän muustakin. Jatketaan nyt siitä tässä ketjussa.

Aloitetaan nyt ensin siitä, että omasta mielestäni inflaatiokeskustelu on nyt keskittynyt aika paljon keskuspankkeihin ja korkotasoon. Se on kuitenkin vain yksi osa yhtälöä. 

Tässä vähän alustusta, josta voidaan sitten jatkaa.Minä ja ja JR joko olimme eri mieltä tai keskustelimme aidasta ja aidan seipäästä. 

Tässä yksinkertaistetussa esimerkissä oli kyse verotuksen vaikutuksesta yritykseen joka kasvattaa reaalisesti 10 % nimellisellä vuositahdilla voittoja vuodessa 0 % ja 10 % inflaation oloissa. Voittojen kasvu ennen verotusta on siis 10% ja 20 %.

 

JR kirjoitti:

Miten tässä nyt verotettiin enemmän?

 

Petteri kirjoitti:

Otetaan pääoma kuitenkin mukaan laskentaan. Oletetaan että yrityksessä on omaa pääomaa 2020 alussa 100000 euroa, jolla tehdään tuo 10 % reaalista voittoa ennen verotusta. 

 

0 % inflaatio, 10 % tuottojen kasvu

2020 sijoitettu 100000 euroa tuottaa 0% inflaation  oloissa 10000, josta 30 % verokannalla menee veroa 3000. 

2021 Yrityksen omaisuuden nimellisarvo 2021 alussa 107000. Veroa maksettu yhteensä 3000.

2021 sijoitettu 107000 euroa joka tuottaa 0% inflaation  oloissa 10700, josta 30 % verokannalla menee veroa 3210. 

2022 Yrityksen omaisuuden nimellisarvo 2022 alussa 114490. Veroa maksettu yhteensä 6210.

0 % inflaation oloissa yrityksen omaisuuden reaaliarvo vuoden 2020 alun rahassa on myös sama 114490. Yrityksen reaalinen  tuotto aijoitetulle pääomalle on 7 % vuodessa ja maksettujen verojen reaaliarvo vuoden 2020 alun rahassa on ollut yhteensä 6210 euroa.

 

10 % inflaatio, 10 % tuottojen kasvu

2020 sijoitettu 100000 euroa tuottaa 10% inflaation oloissa 20000, josta 30 % verokannalla menee veroa 6000. (maksuun vuonna 2021  ja verojen arvo 2020 alun rahassa 5400 euroa)

2021 Yrityksen omaisuuden nimellisarvo 2021 alussa 114000. Veroa maksettu yhteensä 6000.

2021 sijoitettu 114000 euroa joka tuottaa 10% inflaation  oloissa 22800, josta 30 % verokannalla menee veroa 6840.(Maksuun vuonna 2022 verojen arvo 2020 alun rahassa 5540 euroa)

2022 Yrityksen omaisuuden nimellisarvo vuoden alussa 130450. Veroa maksettu yhteensä 12840,

Tämä 130450 euroa on kuitenkin vuoden 2022 rahaa, ja 10 % inflaatiossa se muutetaan vuoden 2020 rahaksi kertomalla se 0,81 luvulla,

 

10% inflaation oloissa yrityksen omaisuuden reaaliarvo on vuoden 2022 alussa vuoden 2020 alun rahassa 105665 euroa, Yrityksen reaalinen tuotto sijoitetulle pääomalle on ollut 2,7 % vuodessa ja maksettujen verojen reaaliarvoksi vuoden 2020 alun rahassa on tullut yhteensä 10940 euroa.

Tämä inflaation ja verotuksen yhteisefekti tarkoittaa, että yrityksen pitää korkean inflaation oloissa tehdä enemmän voittoa ennen verotusta, jotta sijoittajalle tuleva reaalituotto olisi sama. 

 

JR kirjoitti:

Niin eli nyt sä olet laittanut yritykselle 100k euroa käteistä rahaa mätänemään inflaatiossa, ja kappas vaan, sait yrityksen tuloksen huononemaan. 

 

Tähän nyt olen miettinyt parempaa vastausta kuin mitä muutama päivä sitten tuli mieleen.

Oikeastaan inflaation vaikutus yrityksen taseeseen ja pääomaan riippuun aika paljon siitä mistä tase on muodostunut.

Otetaan kaksi ääripään yksinkertaistettua esimerkkiä, erilaisista yrityksistä-:

Esimerkissä 1 yrityksen  1 taseessa on oman pääomana lähes 100 % rahaa korottomalla tililllä. Kaikki käyttöomaisuus on vuokrattu, vain muutaman kuukauden palkkoja, vuokria jne varten on maksuvalmiuskäteistä tilillä.

Esimerkissä 2:Yritys 2 omistaa peltoa ja vuokraa sitä NNN - periaatteella, rahaa on tilillä minimaalisesti ja kaikki mahdolliset tuotot jaetaan heti ulos.Tässä omana pääomana on lähes 100% peltoa.

Jos inflaatio ja palkkojen nousu on vaikka 10 %, nämä yritykset ovat aika erilaisessa tillanteessa,

Yrityksessä 1 käteisvarakassa pienenee reaalisesti joka vuosi. Jos alussa on omana pääomana käteistä 3 kuukauden palkkoihin ja oletetaan että palkat nousevat samaa tahtia kuin inflaatio, vuoden päästä onkin nollatuloksella rahaa enää 2,7 kuukauden palkkoihin, 2 vuoden vuoden päästä 2,43 kuukauden palkkoihin jne. Tässä oma pääoma mätänee inflaatiossa. Jos oman pääoman reaaliarvon haluaa pitää koko ajan 3 kuukauden palkkojen suuruisena, pitää yrityksen tehdä nimellistä voittoa ja maksaa siitä veroja.

Yrityksessä 2 ollaan erilaisessa tilanteessa, vaikka yritys tekisi nollatulosta, sillä on vuoden päästä yhä omana pääomana samat 100 % peltoa ja oletettavasti myös pellon hinta on noussut ja jos se pysyi inflaation tahdissa niin sitten 10%.Veroa taas ei realisoitumattomasta arvonnoususta tarvitse maksaa, enen kuin jos joskus pellot tai yirtyksen osakkeet myydään.

Oikeissa yrityksissä, joissa on eri lailla käyttäytyviäö omaisuuseriä ollaan sitten jossain näiden välissä ja vierasta pääomaakin on mukana pelissä. Eri yrityksissä on erilainen määrä erilaista omaisuutta.

Kuitenkin koko kansantalouden tasolla on aika selvää, että nouseva inflaatio pakottaa osan yrityksistä tekemään enemmän kirjanpidollista voittoa pelkästään pysyäkseen hengissä, kuin mitä pitää tehdä 0 % inflaation oloissa ja myös omaan pääomaan kohdistuva inflaatio ja verorasitus on 10 % inflaatiossa kovempi.

Jos taas katsotaan osaryhmää jolle olisi ehkä käymässä köpelösti, pankit nyt ainakin olisivat ykkösehdokkaita aika isoiksi kärsijöiksi tässä oman pääoman mätänemisessä. Kun taantumakin näyttää kolkuttavan ovelle pankeille olisi sitten ehkä tulossa tuplashokki.   

Näytä koko viesti