Talouden jäykkyyksistä johtuen rahamäärän lisääminen ei mene suoraan hintoihin. Tähänhän perustuu koko rahapolitiikan kyky elvyttää. Pitkällä aikavälillä se menee hintoihin tavalla tai toisella ja se näkyy mm. omaisuuserien kallistumisena vaikka ei välttämättä mitatussa inflaatiossa näy. Mitatussa inflaatiossa se näkyy pitkällä aikavälillä täydellisesti jos muut olosuhteet ei muutu. Maailma kuitenkin muuttuu ja ihmiset kuluttaa erilaisiin asioihin ja inflaatiokori on todella karkea kuvaus rahan ostovoiman heikkenemisestä. Rahamäärällä ja inflaatiolla on selkeä yhteys, mutta miten ja missä aikataulussa se näkyy markkinoiden tietyillä osa-alueilla on ihan mahdotonta sanoa. Rahamäärää muutosta pitäisi verrata laajemmin siihen millanen rahan ostovoima (mukaanlukien omaisuuserät) todellisuudessa on eikä siihen mitattuun inflaatioon. Toki yhtälöstä tulee paljon monimutkasempi.

Mistäs  johtuu, että lyhyenpään euriborit ovat alle EKP:n talleruskoron? 1,8x vs 2,00?

Iso osa sotilaista on tukihommissa varsinaisen rintamalinjan takana, joten heidän aseistuksellaan ei ole isossa kuvassa suurta merkitystä vaan ne on lähinnä vaan omaksi turvaksi vihollisen tietustelu tai sissiosastoja varten. Jos taas ollaan tietosesti menossa taistelukosketukseen vihollisen kanssa noilla aseilla, niin siinä taitaa kyllä puntti tutista. En kyllä kovin suurta painoarvoa antaisi yksittäisille kuville. Tuskin Venäjänkään tilanne ihan niin tukala on kuin leviävissä videoissa annetaan ymmärtää tai ainakaan sen varaan ei kannata laskea.

Velho kirjoitti:

Montako kilowattituntia nykytekniikalla pitää käyttää sähköä, että saadaan tuotettua yhden kilowattitunnin energiamäärää vastaava määrä nestemäistä vetyä? Jotenkin olen ymmärtänyt, että tässä on P2X-teknologian ongelma toistaiseksi. Huono hyötysuhde

Vedyn tuottamisen hyötysuhde elektrolyysissä on karkeesti n.70%. Vedyn käytön hyötysuhde on n. 50%. Eli käyttöön saadaan n. 35% siitä energiasta joka käytettiin elektroilyysissä. 

Tämä ei kuitenkaan ole koko totuus. Jos vetyä tuotetaan ja käytetään isossa mittakaavassa ja otetaan prosessissa vapautuva lämpöenergia hyötykäyttöön, niin päästään jopa 80% kokonaishyötysuhteeseen.

Eikös tää nykynen tilanne aiheuta sen, että sähköntuottajat ei pysty kunnolla myymään tulevaa tuotantoaan vakuusvaatimusten takia. Se taas nostaa sähkön fuuturihintoja. Eli todennäkösesti pörssistä ostettu sähkö on tulevaisuudessa halvempaa kuin, mitä futuurihinnat nyt näyttää.

Jos hinta sidotaan tuohon 70 euroon, niin toki loogista on, että Fortumilta vaaditaan vakuus siltä osin kuin markkinahinta ylittää tuon 70 euroa. Jos markkinahinta pysyy kuitenkin 70 eurossa tai on jopa alle, niin miksi Fortumilta silloin vaadittaisiin vakuutta? Periaattessahan alle 70 euron hinnoilla vastapuolenhan pitäisi asettaa vakuus, jotta Fortum tietää saavansa sen 70 euroa myyntihetkellä. Tämä siis tilanteessa, jossa oletetaan maksun sähköstä tapahtuvan toimitushetkellä.

petteri kirjoitti:

Oletetaan, että Fortum on myynyt vaikka 12000 MWh sähköä  24.12 sopimus on tehty huhtikuussa 2022 hintaan 70 euroa per MWh ja Fortum on suunnitellut että sähkö tuotetaan Loviisan ydinvoimalan yksikössä I, jonka Fortum omistaa. Sovittu hinta on ollut 840000 euroa ja futuurisopimuksen ehtojen perusteella Fortum on asettanut toimitukselle täyden vakuuden koko hinnalle eli 840000 euroa. 

Onko tässä esimerkin tilanteessa vastapuoli maksanut Fortumille jouluaaton sähkön jo huhtikuussa vai miksi Fortumin tarvii asettaa tuo 840 000 euron vakuus?

Muussa tapauksessa kai riittäisi vakuus Fortumilta, jos sähkön hinta jouluaatolle ylittää 70 euroa. Vastaavasti vastapuolen tarvisi asettaa vakuus, jos sähkön hinta alittaisi 70 euroa. Vai jääkö mulla tässä jotain huomioimatta?

Kyllä se olis ihan kannatettavaa ymmärtää matematiikka niiden excel-funktioiden takana. Jos sä et teoriassa osaa laskea käsin, sitä mitä teet excelillä, niin et sä kyllä täysin ymmärrä mitä oot tekemässä. 

Matematiikassa kaikki palautuu aina yksinkertasiin laskutoimituksiin. Esim integrointi on vain nelikulmioiden pinta-alojen laskemista yhteen. Ei kovin vaikeeta ja onnistuu peruskoulupohjalta. Siinä vaiheessa kun sun pitää osata soveltaa asioita eri yhteyksissä, niin se ei riitä, että saat ohjelmalla numeerisen lukuarvon.

Pääaineeks kannattaa valita se mikä eniten kiinnostaa. Eikä liikaa kannata edes stressata sitä, että valitsee ensin alkuun väärän. Lopullisen pääainevalinan voi tehdä vasta sen jälkeen, kun opinnot ovat alkaneet. Tutkintoon saa aina ujutettua vapaavalintaisiakin opintoja, joten ihan rauhassa on aikaa ensimmäinen vuos käydä niitä peruskursseja ja miettii, mikä olis sopiva pääaine.

En tiedä miten Hankenilla, mutta Aallossa rahotus oli tyyliin ainut pääaine, johon porukkaa karsittiin ensimmäisen vuoden opintomenestyksen perusteella. 

Tohon matematiikka-asiaan on vähän vaikee sanoa näillä tiedoilla mitään. Jos suoritit lukiossa lyhyen matematiikan, koska matematiikka oli sulle haastavaa, niin kyllä se rahotuksessa käytettävä matematiikka ainakin töitä teetättänee. Jos taas valitsit lyhyen matematiikan sen takia, ettei matematiikka vaan siinä vaiheessa napannut, niin en tässä vaiheessa huolestuis. Matematiikan hyvästä osaamisesta on kuitenkin selkee hyöty ja työmarkkinoilla rahotuspuolla on kovin kilpailu. Jos siis rahotuksen opiskelu alkaa matematiikan takia tökkimään, niin kannattanee siinä vaiheessa, miettiä muuta pääainetta. 

Kannattaa kuitenkin valita ne aineet, jotka oikeesti kiinnosta ja joiden opiskelu tuntuu mielekkäältä. Paremmat lähtökohdat työelämäänkin antaa oikein valittu pääaine ja hyvin suoritetut opinnot kuin rimaa hipoen suoritetut rahiksen opinnot. Mieti siis, kiinnostaako sua oikeesti rahis vai ootko muiden mukana rahishypessä.

Jos kuitenkin pitäs valita kovin pääaine-sivuaine-kombo, niin se olis rahis+laskis ja ehkä päälle vielä jotain taloustieteen opintoja. Koska yksilöiden kohdalla tulee rajoitusehtoja, niin myös johtamisen pääaine ja markkinoinnin sivuaine voi olla paras ratkasu. 

Mutta moniko liike kestää tuollaisia vuokrien korotuksia, jos talouskasvu hiipuu ja kääntyy jopa laskun puolelle.

Inflaation on kuitenkin pakko kääntyä kohta laskuun, jos palkat ei lähde reiluun nousuun. Lainoissa taas korot juoksee pitkälle tulevaisuuteen ja yleinen korkotaso tuskin on ihan heti tulossa alas. Sen takia reaalikorko ei anna tänhetkisen tilanteessa kovin hyvää kuvaa.