Olet täällä

Tikkurila - 11.7.2020 10.19

Kesäkuu ja varsinki sen alku oli kauppa- ja rakennusmaaleilla järjettömän hyvä. Myynti oli Suomessa ja muissakin pohjoismaissa moniakymmeniä prosentteja suurempaa kuin viime vuonna. Lisäks koko alkuvuosi oli koronan tuoman remontti-innon takia huomattavasti viime vuotta parempi. Sama kuluttujakysyntä ei varmasti tule jatkumaan loppuvuoteen. Kyllä suurin osa itseremontoijista, joilla remontti on ajankohtanen, on sen nyt alkuvuoden aikana tehnyt/aloittanut, kun aikaa on ollut. Nytkin alkaa näkymään markkinoilla tasaantumisen merkkejä, jos verrataan viime vuoden vastaavaan ajankohtaan. Maalikaupassa nimenomaan kuluttujamyynti toi tän alkuvuoden buustin, joten tilanteet huomioiden en liikaa innostuisi. 

Pelkkä kuluttajakysyntä ei koko loppuvuoden myyntiä pelasta. Tää nyt nähty posari oli pitkälti poikkeuksellisten olosuhteiden tuoma nostetta: hyvä maalauskevät ja koronan tuoma remonttiaika. Tarvitaan siis kysynnän kasvua muilta osa-alueilta, jotta nyt posarin mukanan tulostaso säilyisi myös loppuvuonna. 

Tuo edellä oleva koski lähinnä maalimarkkinaa yleisesti eikä Tikkurilaa suoraan, mutta eiköhän se Tikkurilan myyntikin tuonsuuntasesti ja samoista syistä ole alkuvuoden aikana kehittynyt.

Näytä koko viesti
Markkina tänään: Seuranta- ja kommentointiketju - 20.6.2020 03.20

Ilmeisesti lasku oli seurausta Applen ilmotuksesta väliaikasesti sulkea joitain liikkeitä koronaviruksen leviämisen takia ja ilmotus risteilukiellon jatkumisesta USAssa syyskuun puoliväliin asti.

Näytä koko viesti
Eläköityneen optiospekulantin portfoliosijoitukset - 20.6.2020 01.00

Jos tuottovaateet on laskussa, siitä seuraa, että yritykset voi painaa omia marginaalejaan alas. Tätä kautta matalat korot hillitsee myös inflaatiota. Samalla syntyy tilanteissa, joissa tapiollisesti toimivat yritykset tuottaa edelleen hyödykkeitä markkinoille lisäten tarjontaa ja näin ollen painaen hintoja. Yleisesti matalat korkotasot laskusuhdanteen aikana vaikuttaa voimakkaammin tuotteiden kysyntään. Yleensä yritysten investoinnit ovat sen verran massiivisia, ettei väliaikanen suuri elvytysruiske kerkeä vaikuttamaan merkittävästi investointisuunnitelmiin ja niiden tuottovaateisiin. Kun elvytys jatkuu vuosia/vuosikymmeniä, niin halpa raha alkaa myös vaikuttamaan siihen millasia tuottovaateita yritykset asettavat investoinneilleen ja siihen millasella korolla kuvitellaan lainaa saavan. On siis selvää, että vime vuosikymmenne massiivinen elvytys on lisännyt merkittävästi myös tarjontaa.

Kun tuohon yhdistetään lisäksi se, että koko ajan kuluttaminen on mennyt kestävämpään suuntaan ja monet jättää myös turhat hankinnat välistä, niin kysyntäpuoli ei ole elpynyt samaan tahtiin kuin normaalisti olisi voinut kuvitella. Kulutuksen siirtymisessä kohti palveluita on paljon hankalampi mitata inflaatiota, koska ei ole olemassa mitään tiettyä standardia, johon verrata. Todellisuudessa inflaatiota on kyllä ollut eikä sen mataluus todellisuudessa olisi edes ongelma. Monet on kuluttaa nykysin velkasi ja silti pelätään, että deflaation aikana lykättäisiin kuluttamista. 

On kyllä nurinkurista, että toisaalta poliitikot pyrkii tekemään puheissaan kaikkensa, että ihmiset tekisivät vihreämpiä valintoja ja välttäisivät turhaa kuluttamista. Samalla kuitenkin keskuspankit yrittää saada ihmiset kuluttamaan. Tilanne on siis nykysellään se, että jos sä et kuluta, niin joku muu kyllä kuluttaa, koska elvytyksellä sun kysynnän väheneminen pyritään jotenki kompensoimaan. Tähän tietysti joku sanoo, että nykysin voidaan kuluttaa palveluita, mutta jos hurautat taksilla teatterista kotiin ja käyt ostamassa grilliltä sen naudanlihapihvihampurilaisen matkalla, niin se hiilijalanjälki on melkonne tai jos sulla käy siivoja, niin autolla sekin paikalle tulee. Ei se palveluidenkaan käyttäminen ole oikeesti niin luontoystävällistä kuin kuvitellaan. 

Kunnon lamalla olisi taloutta, ilmastoa ja luontoa tervehdyttävä vaikutus. Se ei toki kaikille yksilöille olisi hyväksi, mutta kokonaisuutena pidemmällä aikavälillä se olisi paras ratkasu. Markkinatalouteen vain luonnostaan kuuluu nousu- ja laskukausia. Ne pitää hyväksyä. Jokaisen pitää lähtökohtasesti pystyä kantamaan se taloudellinen riski, vaikka tulisi huonot ajat.

Näytä koko viesti
Eläköityneen optiospekulantin portfoliosijoitukset - 19.6.2020 10.32

PikkuPro kirjoitti:

 

Trolli kirjoitti:

Pörssikurssien nousu ei siis ole huono asia, jos se perustuu muuhun kuin arvostustasojen venymiseen, mutta pelkällä kurssikehityksellä ei voi vetää tuollaisia päätelmiä kuin sä vedit. 

 

Lainaan vaikka tuota kohtaa mutta oikeastaan oma 2c viimeisten viestien keskusteluun yleisemmin.

Musta viime 2kk kurssinousu ei perustu sikäli vain (perusteettomaan) "arvostustasojen venymiseen", että tuottovaateiden voi ajatella perustellusti nyt laskevan. Aiempi kirveellä veistetty "kansanviisaus" 10% tuottovaateesta oli jo fiksumpien lastujen osalta historiaa ennenkin mutta korona-velkabuumi sementoi sen, että REAALIkorot on pohjilla pitkään koska juuri mikään osa globaalitaloudesta ei enää kestä korkojen nousua. Eli tämä todennäköisesti lopulta purkautuu systeemiriskin kautta, hyperinflana tms.  Ei näitä velkoja makseta takaisin.

(valitettavasti terävimmät lastut taitavat tietää tämän jo ja voi alkaa vaikuttaa itseään ruokkivasti eli "mitä turhaan kiristellään kun tässä suhteelliseksi maksumieheksi lopulta jää vähemmän velkaantuneet").

Eli kurssien nousu on musta osittain ihan perusteltua varsinkin niiden firmojen osalta, joiden tuotot ovat aika kriisivapaita kuten Cibus. Tämä EI mitenkään tarkoita, että tilanne olisi terve, ei se todellakaan sitä ole jos ja kun massiivinen lisävelka perustelee kurssinousua koska REAALIkorot sementoidaan pohjiin. Ja toki isompi ja perusteettomampi syy kurssinousuun on vain likvidin lisääntyminen markkinoilla.

Basicly globaalia taloutta on sorkittu ja viritelty jo yli vuosikymmenen tauotta ja mopo alkaa olla hankalasti ajettava.

Jollain tavalla globaali talouspöytä tullaan kolaamaan ja ehkä ja toivottavasti sen jälkeen palataan reaalikorkoihin. Ei tämä välttämättä mikään maailmanloppu ole, laman lapsena (s. 1973) ja yrittäjän poikana koin aika läheltä 1990-luvun laman ja kyllähän se ihan kunnon kolaus ja varallisuuden IsoJako oli. Eivät silloinkaan kiinteistöt räjähtäneet eli lukemattomien häviäjien lisäksi oli myös massiivisia voittajia - yksi joka tulee mieleen on Nalle Wahlroos joka toki oli varakas jo 1980-luvun lopussa SYP:n "kasinopelurina" mutta nousi laman ja kyvykkyytensä turvin ihan toisiin sfääreihin - kehitys joka alkoi 1992 eli laman keskellä SYP:stä lohkaistulla Mandatum-pankilla jonka pääomistaja Wahlroos oli. Ja paljon pienemmässä mittakaavassa osti isänikin veljineen 4 miljoonaan arvostetun liikekiinteistön 750.000 markalla pankin pakkohuutokaupasta 1993. Itseasiassa oma lineni tässä onkin sijoittaa nyt pörssiin mutta jatkuvasti etsiä spotteja mennä prime-kiinteistöön/-töihin koska eivät ne varmaan tule tälläkään kertaa räjähtämään. Rahaa voi printata rajattomasti, prime-location kiinteistöjä ei ja "Cibukset" voi olla ok betsi tuottovaateiden laskiessa mutta esim. kovassa inflassa tykkään vivutetuista kiinteistöistä enemmän.

 

Tuo mun kommentti oli lähinnä yleistys ja en viitannut suoraan viimeisimpään parin kuukauden ralliin. Siitä huolimatta pidän tuota nousua keskuspankkilähtösenä ja näin ollen arvostuskertoimien venyttämisenä. Markkina joutui hinnoittelemaan kaiken uudestaan, kun lisärahaa purskahti markkinoille. Jos rahaa syydetään mielinmäärin, niin diskonttakorko laskee ja hinnat senkun nousee. Eli kertoimia venytetään. Kyse ei suoraan edes ole siitä mikä on arvosturketoimien taso vaan vertailu pitäisi tehdä sen mukaan miten markkina hinnoittelisi ilman keskuspankkien masiivisia toimia. 

Matalan korkojen vallitessa arvostustasojen kuuluukin olla ylhäällä. Markkina siis toimii oikein venyttäessä kertoimia, kun raha on halpaa tai siitä jopa maksetaan. Mikään ei estä kertoimien venyttämisestä entisestääkin. Pidän kuitenkin löysää rahapolitiikka kestämättömänä ja tätä taustaa vasten osakkeet olisivat kalliita. Jos kuitenkin keskuspankit edelleen jatkaa tätä mun järjelle sopimatonta toimintaa kuten näyttää jatkavan, niin osakkeet ovat jopa halpoja. Tämän touhun seurauksista oon pääpiirteissäni samaa mieltä kanssasi.

 

 

Näytä koko viesti
Eläköityneen optiospekulantin portfoliosijoitukset - 19.6.2020 10.07

tappio kirjoitti:

 

Trolli kirjoitti:

niin ainakin Japanista löytyy joitain tutkimuksia, joissa asuntojen arvonnousu ei ole nostanut kuluttamista.

Japanissa on tainnut asuntojen arvo nousta viimeksi 90-luvun alussa, sen jälkeen päästiin reilun 20 vuoden karhumarkkinaan jossa hinnat korkeintaan pysyivät samana. Nyt olympialaisbuumi nosti uusien condojen hintoja, mutta saa nähdä miten käy nyt lykkäyksen ja mahdollisen peruuntumisen takia.

Perinteisesti omakotitalon arvo laskee nollaan kahdessakymmenessä vuodessa, mutta maan arvon nousu on kompensoinut sitä. Nyt kun maan arvokaan ei ole noussut ja samaan aikaan porukka vähenee on omakotitaloja ja jopa rakentamatonta maata saatavissa lähes ilmaiseksi isojen kaupunkien ulkopuolella.

Sitä se keskuspankkien löperö rahapolitiikka teettää. Japanissahan asuntojen hinnat meni todelliseen kuplaan suurissa kaupungeissä 80-luvun lopulla löysän rahapolitiikan seurauksena. 

Enkä nyt ulkomuistista varmaksi mene sanomanaan sitäkään, että tutkimusaineisto olisi koottu juuri Japanista, vaikka olisi japanilainen tutkimus. Pointti kuitenkin oli, että on olemassa myös jonkinlaista tutkimusnäyttöä sen puolesta, ettei asuntojen hintojen nousu johda kaikissa tilanteissa kuluttamisen lisääntymiseen. Jos taloudessa menee hyvin, niin siitä seuraa, että ihmiset kuluttaa ja asuntojen hinnat nousee. Tästä ei voi kuitenkaan vetää johtopäätöstä, että koska asuntojen hinnat nousee, niin kulutus lisääntyy, vaikka suurella todennäkösyydellä niin käykin.

Olennaista tässä on löytää syy-seuraus-suhteet ja markkinoiden toimiessa vapaasti pidän itsekkin käytännössä selviönä, että asuntojen hintojen nousu lisää kuluttamista. Jos asuntojen hintojen nousee ultrakevyen rahapolitiikan takia ja jopa miinuskorkoympäristössä, niin mun mielestä silloin olosuhteet on niin paljon muuttuneet, ettei aiempaan korrelaatioon voi kunnolla nojata. Kukaan ei tarkkaan tiedä mitä näin löysästä ja pitkään jatkuneesta rahapolitiikasta seuraa. Mun oletus on, että tässä voidaan mennä pahasti metsään ja taloutta ei pelasteta arvostustasoja paisuttamalla.

Näytä koko viesti
Eläköityneen optiospekulantin portfoliosijoitukset - 19.6.2020 08.18

Longrun kirjoitti:

Lisätään vielä edellämainittuihin hyviin esimerkkeihin palkkatuloista maksettu eläke, joka on sijoitettuna eläkeyhtiöiden kautta esimerkiksi osakkeisiin. Palkansaajan palkkatuloista maksama raha on siis todennäköisesti kasvattanut arvoaan osakkeiden noustessa ja palkansaaja voi rauhallisemmalla mielellä uskoa saavansa eläkettä tulevaisuudessa. Lisäksi tämä arvoaan kasvattanut eläkeraha tuottaa nyt enemmän hyvää verrattuna siihen, että sen arvo ei olisi kasvanut.

Lisäksi sijoittavien ihmisten varallisuuden kasvaessa voidaan käynnistää mahdollisesti myös ei niin kannattavia projekteja, vaikka harrastusmielessä, ja näihin taas tarvitaan työvoimaa, eli palkansaajille taataan työtä jatkossakin. Lisäksi voidaan vielä teettää töitä mitä aiemmin on tehty itse muilla henkilöillä, ja taas palkansaajien työmahdollisuudet ja hyvinvointi kasvavat.

Pääsikö von fyrckendahl nyt kartalle?

Siis yritätkö nyt sanoa, että nyt elvytyksellä saatu kurssinousu on hyväksi kymmenien vuosien päästä saatavissa eläkkeissä? Nykysellä kurssitasolla ei ole mitään merkitystä vuosikymmenten päähän, jos nykynen kurssitaso perustuu arvostuksen nousuun. Ainut ratkaseva seikka on talouskasvu pidemmällä aikavälillä ja silloin on parasta mitä alhasemmalla arvostustasolla saanut osakkeita matkan varrella kyytiin.

Voisitko laittaa yhden työpaikkailmotuksen tollasesta "ei niin kannattavasta projektista"? 

"Lisäksi voidaan vielä teettää töitä mitä aiemmin on tehty itse muilla henkilöillä, ja taas palkansaajien työmahdollisuudet ja hyvinvointi kasvavat." Eli kuplaannutetaan pörssit, jotta saadaan lisää työtä ja tätä kautta työntekijöiden hyvinvointi paremmaks. On se kumma kun tota ei oo aiemmin keksitty. Kaikki voittais.

Pörssikurssien nousu ei siis ole huono asia, jos se perustuu muuhun kuin arvostustasojen venymiseen, mutta pelkällä kurssikehityksellä ei voi vetää tuollaisia päätelmiä kuin sä vedit. Lisäks von fyrckendahl on oikeessa siinä, että palkansaajien suhteellinen taloudellinen asema heikkenee elvytyksestä seuranneesta kurssinousta, koska rahapoliittinen elvytys on käytännössä sama asia kuin inflaation lisääminen, vaikkei se näykkään perinteisessä kulutushintaindeksissä. Palkka kuitenkin pysyy tällasessa tilanteessa vakiona, joten palkansaajan absoluuttinen taloudellinen hyvinvointi laskee ostovoiman kärsiessä. Talouskasvusta johtunut pörssinousu ei taas ole palkansaajilta pois: toisen menestys ruokkii parantaa kaikkien absoluuttista hyvinvoinnin tasoa, mutta suhteellinen hyvinvointiasema muuttuu näissäkin tapauksissa, mutta ei ole ongelma.

Näytä koko viesti
Eläköityneen optiospekulantin portfoliosijoitukset - 19.6.2020 07.40

Aki Pyysing kirjoitti:

Luulen, että pörssikurssien nousun tuoma muu taloudellinen piristyminen biittaa niiden vaikutuksen muiden omaisuuserien kallistumisen tuomaan vahinkoon ihan kirkkaasti. Ei oikeasti köyhillä ole omaisuutta eikä mahdollisuutta hankkia sitä. Jos taas talous on jo valmiiksi ylijäämäinen, ei ole enää oikeasti köyhä, ainakaan ikuisesti.

Aivan kuten on käynyt Venezuelassakin? 

Olennaisinta on syyt pörssinousun takana. Rahan printtaamisen voimalla saatu kurssinousu on pääasiassa taloudellisen hyvinvoinnin siirtämistä työtätekeviltä omistavaan luokkaan. Se voi hetkellisesti piristää taloutta, mutta työtä tekevät ovat suhteellisia kärsijöitä. Pidemmällä aikavälillä talouden kannalta on ollennaista, että työn kannusteet pysyvät hyvinä. Ne pysyvät tarpeeksi hyvinä vain, jos työtä tekemällä saat tarpeeksi hyvän suhteellisen tulotason. 

Monien tavallisten ihmisten selkeesti suurin varallisuuden kohde on asunto. Jos saat asunnon korkeempien korokojen vallitessa halvempaan hintaan suhteessa palkkaasi, niin monella tavallisella työtä tekevällä on taloudellisissa intresseissä maksaa asunto nopeasti pois ja painaa sitä duunia ja lisätä näin sitä taloudellista aktiviteettia. Nyt on muoti-ilmiönä firettäminen ja lyhennetyt työviikot sekä vapaa-ajan maksimointi eikä näillä sitä taloudellista aktiviteettia kasvateta, mutta maksellaan jotenki nollaankorkosta asuntolainaa.

Vaikka selkeesti suurin osa tutkimuksista osottaa, että varallisuuden kasvu lisää myös kuluttamista, niin ainakin Japanista löytyy joitain tutkimuksia, joissa asuntojen arvonnousu ei ole nostanut kuluttamista. Itse oon myös taipuvainen ajattelemaan, kun parhaassa työiässä oleva väestö joutuu säästämään entistä ennemmän saadakseen asunnon, niin ei sitä rahaa riitä kuluttamiseen. Tähän vielä yhdistetään pitkät laina-ajat, matalat korot ja korkea ansiotuloverotus, niin sut on lukitettu siihen yhteen samaan muottiin: otat pitkän laina-ajan ja teet töitä vain sen verran, että tuut toimeen ja maksettua sen asuntolainalyhennyksen.

Töissä kuulee nykyään usein, että turha sitä on ylitöitä tehä, kun menee ennakonpidätykset lisäprosentin mukaan. Vaikka tuossa ajattelutavassa on selkeä virhe, niin tavallinen duunari ajattelee, että kun vuositulot nousee yli 40 000 euron, niin veroprosentti pomppaa jostain 15 prossasta 40 prossaan. Eikä kyseessä ole edes ihan tyhmimmät kaverit. Jos sulla olis kuitenkin korkeekorkonen asuntolaina, niin olisi ihan eri kannuste tehä töitä ja lyhentää laina. Nopeesti lyhennettävä asuntolaina jättäisi vielä paljon hyviä kulutusvuosia, kun oot töissä. Nyt porukka maksaa eläkeikään asti asuntolainaa.

Talouden kannalta nykynen varallisuusarvojen nousu ei ole niin hyväksi kuin voisi kuvitella. Siitä hyötyy pääasiassa vanhemmat ikäluokat, jotka ei taloutta pystyssä pidä. Nuoremmat ikäluokat ovat tässäkin kärsijöinä. Löysä rahapolitiikasta hyötyy vähiten ne, joiden kohdalla kulutusaste olisi kaikkein kovin. Kokonaisuuden kannalta nykyset arvostustasojen nousut ovat turmiollisia. 

Mä en ainakaan nää mitään hyvää, että elvytyksellä vedetään pörssikursseja ylös. Markkinatalouden ei anneta toimia vaan väkisin viedään taloutta keskuspankkien ohjauksessa. 

Näytä koko viesti
Markkina tänään: Seuranta- ja kommentointiketju - 13.6.2020 12.41

https://www.stat.fi/til/konk/2020/04/konk_2020_04_2020-05-20_tie_001_fi.html

Konkurssit väheni viimevuodesta maaliskuussa ja huhtikuussa. Konkurssien määrä on laskenut jokaisena kuukautena tänä vuonna. Taidetaan koronan varjolla pitää pystyssä myös konkurssikypsiä yrityksiä. Elvytys tainnut mennä vähän överiksi. Tuliskohan se konkurssisuma sitten kun suurimmat tukipotit on jaettu ja vuokrahelpotuksia ei enää saa. 

Lisäks moni yritys on nyt säästöliekillä: tehdään vain pidemmän aikavälin strategian edellyttämiä investointeja. Muuten kaikki rahahanat pyritään pitämään kiinni (tämä johtopäätös yleistyksenä oman kokemuksen perusteella joten otos ei ole kovin kummonen x).  Jos elvytys ei taas pääse sotkemaan, niin yritysten tilauskirjat pitäisi ammottaa loppuvuonna tyhjyyttä. Koroanan vaikutuksen kuvitellusta väliaikasuudesta johtuen monin paikoin tehdään kuitenkin jo aloitetut investointiprojektit, mutta uusia ei niin hanakasti aloteta. Jos massiivista elvytystä ei jatketa, niin veikkaampa, ettei se reaalitalous kyllä elvy tässä tilanteessa kovin nopeasti. Jos kuitnekin elpyy, niin edelleen suuri mahdollisuus, että saadaan vähän myöhemmin se normaali talouden taantuma ilman koronaakin.

Näytä koko viesti
Suuri Pörssiromahdus 2020 - 13.6.2020 12.22

Mutta osinkosijoittajille merkitsevää on vain seuraavan osingon suhteellinen tuotto ja milloin sen saa x)

Näytä koko viesti
Päivän politiikka - 6.6.2020 04.21

Kulmuni taisi väkisin haluta Saukkomaan, vaikka selkeesti tuotiin virkamiesten taholta esiin, että asia on ongelmallinen, kun puitesopimukset on jo olemassa muiden viestintätoimistojen kanssa. Ellun kanojen kanssa oli puitesopimus ja Kulmunin erityisavustaja painotti, ettei missään nimessä halua kanoja tuohon hommaan. Ellun kanoja johtaa kokoomuksen entinen puoluesihteeri Taru Tujunen. Olisikohan tuolla ollut jotain tekemistä sen takia, miksi ei kilpailutetut viestintätoimistot kelvanneet. Haluttiin ehkä ennemmin Keskustaa lähellä oleva viestintätoimisto. Kyse ei siis niinkään oo 50 tuhannesta eurosta vaan toimintatavasta. Jos säännöt halutaan tietosesti junttaamalla ohittaa tai menemällä vähintää harmaalle alueelle, niin kyllä siitä täytyy vastuu osata kantaa. 

Mitä tulee tuohon valtion lainanottoon ja velkaantumiseen, niin onhan se täysin vastuutonta. Vallassa on kuitenkin demarit, vasemmisto ja vihreät, joten mitä muutakaan voi olettaa. Tää on juuri sitä vastuutonta politiikkaa, jota äänestäjät toivoivat. Demokraattisesti tehty valinta velkaantua. Tässä ei nyt auta muu kuin toivoa, että äänestäjät tajuavat virheensä seuraavissa vaaleissa. Velka itsessäänhän ei olisi ongelma, jos sillä pienennettäisiin tulevaisuudessa tarvittavia investointeja esim. laittamalla infra kuntoon, samalla voisi kuunnostaa julkisen puolen rakennukset ja tehdä väliaikaset veronkevennykset kuten Saksassa.

Tän velkaongelman yksi suurimmista syyllisistä löytyy EKP:sta. Jos poliitikoilla ei ole huolta valtion lainansaannista ja sitä kautta valtion talouden romahtamisesta, niin on helppo velkaantua. Punavihreä hallitus toimii juuri niin kuin sen voi talousteoreettisesti olettaa toimivan: kun lainarahan hinta laskee, niin voidaan velkaantua lisää. Normaalistihan lainarahan hinta kasvaa kun velkkaannutaan enemmän, nyt se tuntuu kuitenkin laskevan johtuen EKP:sta. Hallitus toimii juuri siihen suuntaan kuin EKP välillisesti ohjaa taloutta. Kyllä ne poliitikotkin järkevöityy samalla, jos keskuspankit järkevöittää rahapolitiikkansa.

Näytä koko viesti