Olet täällä

Päivän politiikka - 1.3.2021 10.28

Eikai noihin edes ole vielä tarkkaa vastausta. Eihän koko pakettia ole vielä edes hyväksytty. Kaikki tulee sitten aikanaan, kun talous jo toipunut koronakuopasta ja on jo muita ongelmia x)

Ja eikös paketin varojen käytölle ole ihan kriteerit. Ainakin Ohisalo jakso painottaa joku aika sitten, että rahaa ei vaan anneta vaan sisltävät myös veloitteen käyttää ne ainakin jossain määrin virheitä arvoja edistäen. Eli käytännössä korvamerkitään varojen käyttöä tiettyyn asiaan ilman, että tiedetään onko sille edes tarvetta ja mikä investoinnin hyöty tulee olemaan. 

Tän paketin elvyttävä vaikutus on melko olematon ja voi pahimmillaan aiheuttaa kuplaa tietyillä sektoreilla, kun kaikki maat käyttää varoja sääntöjen mukasesti. Hyötyjät löytyy todennäkösesti niiltä sektoreilta, jotka ovat pörsissäkin viimeaikoina kuplineet.

Julkisen puolen kautta kanavoitu raha on aina huonosti kohdennettua, jos ei mee tarpeellisen infran rakentamiseen. Suomessakin on tiet surkeassa kunnossa, mutta siitä huolimatta elvytysraha pitää laittaa ihan muualle. Ei tossa touhussa kyllä paljoa järkeä ole, mutta otetaan nyt reilu 6 miljardia lainaa, josta vajaa puolet voidaan käyttää sellaseen mihin ei muuten rahoja laitettas ja loput annetaan rikkaampien kotitalouksien Italiaan.

Näytä koko viesti
Daytraderin kovimmat tuotot ja julmimmat takaiskut - 1.3.2021 10.15

mskomu kirjoitti:

Mun nähdäkseni tällaisessa suunnitelmassa keskuspankken sanoma voisi olla hyvinkin se, mitä nyt on ollut, eli toistellaan, että korot eivät nouse, vaikka inflaatio nousisi.

Paljon on lisäks viestitty siitä, että inflaation annetaan hetkellisesti nousta yli tavotellun 2 prosentin tason. Jos kaks prossaa on nähty hyvänä inflaatiotasona, niin minkä takia nyt yhtäkkiä on nähty, että keskimäärin kahden prosentin inflaatiotaso olisi parempi. Tämähän on käytännössä selkein signaali siitä, että oikeesti tavotellaan korkeempaa inflaatiotasoa. En kuitenkaan keksi sille käytännössä mitään muuta syytä kuin velkojen syöminen.

Teoriassahan ei ole mitään estettä, miksei inflaatio voisi olla myös suurempi (tai jossain määrin myös pienempi). Järjestelmään on kuitenkin taottu ajan saatossa se, että 2 prossaa on tavotteellinne inflaatiotaso. Pienempi inflaatiotaso on myös helpommin hallittavissa ja ei helposti lähde liikaa laukalle. Lisäks inflaatiotavotteen liiallinen muuttaminen veisi koko uskottavuuden fiat-valuutoilta, kun tavotteena on perinteisesti ollut vakaus. Inflaatiohan on kuitenkin perinteisesti ollut seurausta talouskasvusta ja tuntuu, että nyt siitä on kuitenkin tullut keskuspankeille itseisarvo. Inflaatiota kyllä saa rahan painamisella ja kun rahaa painetaan, niin ihmiset saadaan kuluttamaan yli todellisen tarpeensa. Kulutus on nyt rahapolitiikan seurauksena ollut halvan lainarahan turvin paljon yli sen, mikä olisi markkinan tasapainotila ilman rahan printtaamista. Kulutus on vain suuntaututunut entistä enemmän asumiseen ja palveluihin, joita ei inflaatiota määritettäessä pystytä niin hyvin huomioimaan kuin tavaroiden hintakehitystä.

Kyse ei oo enää siis pelkästään valtioiden taloudesta vaan myös yksityisten ihmisten lainavuoresta. Monellakaan ei olisi mahdollisuutta ylläpitää nykystä kulutustasoa, jos asuntolainojen korot lähtisivät nousuun. Se puolestaan asettaisi lisää haasteita julkiselle taloudelle. Tätä nykystä rahapolitiikkaa on jatkettu niin kauan, että se on jotenkin vähitellen saada pakko loppumaan ja inflaatio olisi käytännössä ainut tie, mutta se ei ole lähelläkään riskitöntä. 

Eli velkaset valtiot, yritykset ja yksityishenkilöt ovat jatkossa suhteellisia hyötyjiä. Työssäkäyvien palkan ostovoima tulee todennäkösesti jatkossakin kärsimään. Kun keskuspankit ovat viestineet rakenteellisten uudistusten tarpeesta, niin se sopii täysin myös tähän kuvioon. Työtä tekevien niskaan ei voida liikaa taakkaa kaataa, johon löysä rahapolitiikka itsessään johtaa. Tarvitaan siis julkisen vallan rakenteellisia uudistuksia, jotta taakan jakajina olisi myös vailla töitä olevat. Keskuspankit eivät siis yksin pysty tätä inflaatiolla ratkasemaan, mutta toisaalta enää ei ole paljon muuta vaihtoehtoakaan kuin mennä tuohon suuntaan ja toivoa, että asiat lutviutuu.

 

Näytä koko viesti
Daytraderin kovimmat tuotot ja julmimmat takaiskut - 28.2.2021 04.56

 

Löytyykö tälle hyviä vasta-argumenttejä:

"Kiihtyvän inflaation ei pitäisi juuri vaikuttaa muun talouden tahtiin kasvavan ja hinnoitteluvoimaisen yhtiön arvostukseen, jos keskuspankit pitävät reaalikorot nykyisellä alhaisella tasolla."

1/9

— Mikko Mäkinen (@DaytraderSuomi) February 28, 2021

Ei löydy, eikä ole. 

Inflaatiohan on oikeesti osakkeille vain hyväksi (suhteessa yleiseen talouskehitykseen). Inflaatiolla pelotellaan ihan suotta ja vain siksi, että keskuspankit ovat aiemmin nostaneet korkoja hillitäkseen inflaatiota. Nyt koronnostot eivät varmasti tule ainakaan etukenossa ja ne tehdään varovaisesti, vaikka inflaatio uhkaisikin kiihtyä yli tavanomaisin. Osakkeet on kasvavan inflaation tilanteessa hyvä sijoitus.

Siis ainakin siihen asti, kun yritysten kustannusinflaatio muutenkin pysyy maltillisena suhteessa kuluttajainflaatioon. Siinä kohtaa tulee onglemia, kun inflaatio puskee kunnolla läpi koko ketjussa. Kulutuskysyntä on kuitenkin paljon joustavampaa kuin tuotantokyky, joten kovan inflaation aikana yritysten kustannusinflaatio ylittää helposti kulutusinflaation. Ja tästähän seuraa suoraan, että marginaalit pienenee. Hyvän kilpailukyvyn yhtiö, jolla ei ole paljon materiaalikuluja vaan pääasiassa henkilöstökuluja, on selkee voittaja tilanteessa.

Kova inflaatio mahdollistaa taas entistä enemmän lainanottoa, koska inflaatio syö lainojen reaalikokoa. Nykyset velkavuoret voi jopa kuihtua silmissä. Tämähän on varmaan se, mitä keskuspankit todellisuudessa tavottelee. Inflaatio ratkasee ongelmat, jos se pysyy aisoissa. Kuten historiasta kuitenkin tiedetään, niin sen aisoissa pitäminen ei tällasessa rahanpainamisessa oo oikeesti kovin helppoa ja lopulta se ajaa yritykset ongelmiin.

Kaikista turvallisin sijoitus olisi reaaliomaisuus, joiden kulut ovat mitättömiä ja kaikki inflaatio menee ainakin nimellisesti täysin hintoihin. Reaalisestikkin pidemmän ajan kuluessa arvo varmasti palautuu lopulta melko nopeasti, vaikka talous sakkaisikin pahasti.

---

Eikös ainakin Suomessa oo sosiaalietuudet ja eläkeet sidottu indeksiin (eläkkeet osittain), joten kovan inflaatio nostaa etuuksien arvoa suhteessa palkkaan, jos ei tule reiluja palkankorotuksia. Nyt kun tiedetään tää nykynen hallituspohja, niin tässä voi olla jopa riskiä siitä, että julkinen talous tuhotaan elvytyksen johdosta ihan täysin. Tai sitten murennetaan taas entistä enemmän suomalaisten työntekijöiden kilpailukyä, jos aiheutetaan kovat palkkavaatimukset. Eiköhän vähän samaa ongelmaa ole kuitenkin joka puolella. Tässä inflaation tavottelussa ja korkealla pitämisessä on huomattavia ongelmakohtia, joista joku kyllä lopulla lävähtää käsiin, jos kaikkea ei aleta säätelemään poliittiselta taholta. Varmaan vastaavia ongelmia myös muualla. Edes se inflaatio ei välttämättä ole yksinkertanen ratkasu valtioiden velkaantumiseen.

Ongelmia on jo nyt näkyvissä, koska keskuspankkien inflaatiomittarit kuvastaa rahan arvon heikkenemistä vain osittain ja vääristäen. Kuten on muualla viime aikoinakin keskusteltu. Lisäks vanhalla mittaustavalla inflaatio huitelisi nyt n. 4 prossassa. En sitten tiedä millä perusteella on inflaation laskentaa kehitetty nykyseen suntaan. Edes 2 prossan inflaatiolle ei ole mitään tieteellistä perustetta vaan sen on vain ajateltu olevan hyvä. 

Kuka enää kohta haluaa tehdä töitä ainakaan duunaritasolla, jos palkalla ei saa mitään suhteessa etuuksiin. Tämä on tilanne on vielä pahennettu tässä koronaelvytyksessä ihan joka paikassa ja se varmasti jää osittain päälle, kuten nyt noiden tukipakettien osalta nähty: ne vaikuttavat vasta sitten kun talous muutenkin olisi tnsti nousussa. Kyllä tää lopulta päättyy jonkinlaiseen kriisiin, mutta eiköhän sitä ennen saada ihan kunnon inflaatiota.

Näytä koko viesti
Päivän politiikka - 28.2.2021 03.42

https://www.facebook.com/elinalepomaki1/posts/4055962171080776

Saattaa olla kokoomukselle jopa hyväksi, että Piha astu sivuun. Tarkottaakohan toi Lepomäen ehdolle asettuminen myös pormestariehdokkuutta. Tuskin rivivaltuutetun pesti yhtäkkiä alkanut kiehtovalta hommalta tuntua, kun aiemmin ei ollut kiinnostusta siihen x)

Näytä koko viesti
Päivän politiikka - 26.2.2021 09.14

Eikös keskuspankkien tasolla ole ihan yleisesti todettu, että väliaikaisesti siedetään korkeampaa inflaatiota. Jos toi väliaikaisesti käsittää edes pari vuotta relusti yli korkotason inflaatiota, niin lainojen reaalinen pääoma ehtii kyllä sulaa ihan mukavasti ja korkeampi korkotaso ei aikanaan välttämättä edes aiheuta ihan massiivisia ongelmia. 

Suurin riskihän tuossa tuntuu nyt olevan se, että inflaatio lähtee laukalle ja keskuspankit ei reagoi siihen ajoissa, jolloin päästään jonkinlaiseen massiivisen inflaation aikaan ja itsessään se inflaatio romahduttaa talouden, kun työtä ei kannata tehdä yhtään yli sen minkä palkan pystyt heti kuluttamaan.

Olii Rehnkin tuossa taas maalaili EKP:n tavoitteita, jossa keskuspankin pitäisi edistää rahapolitiikalla vihreitä arvoja. Tämähän ihan järkyttävää kuraa. Keskuspankin ei tosiaankaan pitäisi tehdä mitään arvovalintoja vaan kylmän raakasti säätää rahapolitiikkaansa vain taloustilanteen tarpeen mukaan. Ei arvojen tai poliittisten tavotteiden mukaan. Edes euron tulevaisuuden suojaaminen (löysällä rahapolitiikalla) ei pitäisi olla EKP:lla mitenkään merkittävässä roolissa.

 

Näytä koko viesti
Koronavirus Covid-19 - 23.2.2021 07.49

https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000007822011.html

Saksalaiset eivät halua ottaa AstraZenecan rokotetta.

Varmaan jatkossa entistä suurempi osa rokotteeseen oikeutettu jättää rokotteen ottamatta tai viivästyttää rokotettavaksi menemistä, kun nuoremmille ei vakavan tautimuodon riski ole kovinkaan merkittävä, joten rokotettavaksi ei vain jakseta mennä. 

Näytä koko viesti
Uhkapelaajan tie kohti Hernesaaren kattohuoneistoa - 23.2.2021 12.19

Mikä on Google?

---

Lisäys: Jos joku esittää tyhmän tai yksinkertaisen kysymyksen, niin miksi siitä pitää alkaa heti vittuilemaan. Oli sitten kyse huumorista tai ei, niin KVG on jo vanha juttu. Antakaa toisten kysyä, jos jotakin askarruttaa jokin asia. Jos ei itseä kiinnosta vastata, niin sivuuttakaa se kysymys.

Näytä koko viesti
Päivän politiikka - 22.2.2021 10.48

Kekkoslovakki kirjoitti:

No jaa... firmalla pitää olla taseessa pari milliä per omistaja, jotta se voi jakaa tuon 150k alhaisemmalla verotuksella. Minusta tuo pikemminkin kannustaa pieniä kasvamaan. 

Odottaisitko siis itse kahteen milliin asti ennen kuin alat nostamaan osinoja? Eiköhän melko moni ota maltillisemmin verotettuja osinkoja jo paljon aiemmin. 

Itse en nää tuossa verotuksellisti mitään kannustetta hakemaan kasvua tai jättää pääomaa yritykseen edistäkseen kasvua.

Näytä koko viesti
Päivän politiikka - 22.2.2021 09.14

Tinggeli kirjoitti:

IS: Onko näyttöä siitä, että perheyritykset nostavat osinkoja ja jättävät kehittämättä yritystä?

– Käytännössä tämä on kaikissa ekonomistien raporteissa.

IS: Miten osinkoveron kiristys kannustaisi yrityksiä investoimaan?

– Tällä hetkellä se kannustaa ottamaan maksimaaliset osingot ulos, jolloin rahaa ei jää investoimiseen. Investoinnin idea on, että saadaan tulevaisuudessa isompia tuottoja

Eikös noissa vastauksissa ole tietyssä määrin myös perää. Listaamattomissa yritysistä kannattaa nostaa käytännössä aina 8 prossaa osakkeiden matetaattisesta arvosta osinkoina (max 150 000e), jotta pääsee hyödyntämään alhasemman verotuksen. Suurille listaamattomille yrityksille tällä ei tietenkää ole merkitystä, mutta pienemmille yrityksille nykynen verotus kannustaa nostamaan varoja aiemmin kuin myöhemmin.

 

Näytä koko viesti
Daytraderin kovimmat tuotot ja julmimmat takaiskut - 22.2.2021 01.39

Mikko Mäkinen kirjoitti:

Vaikka P/S kertoimet alkavat olla monilla firmoilla samalla levelillä kuin 1999-2000, kannattavuus on todella suuri erottava tekijä. Suuren romahduksen teknokuplan aikaan aiheutti korkeiden arvostusten lisäksi se ikävä fakta, että yritykset olivat hyvin riippuvaisia osakeanneista. Kun se peli loppui, yrityksiä meni konkurssiin yksi toisensa jälkeen.

Jos silloin oltiin riippuvaisia osakeanneista, niin nyt ollaan riippuvaisia uusista halvoista lainoista. Tätä ongelmaa oli jo ennen koronaakin, mutta koronan aikana yhdysvaltojen 3000  suurimmasta yrityksestä 200 on muuttunut zombiyritykseksi. Vaikka tilanne on toki jossain määrin väliaikainen, mutta talous tuskin tulee palautumaan sellaseen uomaan kuin se oli ennen koronaa. Suuret joukot on siirtynyt pysyvästi entistä enemmän etätyöskentelyyn ja käyttämään verkkokauppaa yms. Siitä huolimatta nyt pidetään tukien avulla pystyssä yrityksiä, jotka vastasivat kysyntään ennen koronaa. Kun korona lopulta hellittää, niin tarjonta ei ole sopeutunut vastaamaan kysyntään. On paljon yrityksiä, jotka kuuluisi olla konkursissa jo ilman koronaakin. Toki on niitäkin, jotka kärsivät vain väliaikaisesti koronasta. Esim. Boeingin koneille on varmasti kysyntää myös koronan jälkeen, mutta Macy's:n tavarataloille tuskin ainakaan entisessä mittakaavassa.

Kun talous alkaa palautua normaaliin ja markkinamekanismin annetaan toteutua, niin edessä on väistämättä konkurssiaalto. Kun viimeset 10 vuotta on kylvetty rahaa, niin on ylläpidetty tuottamattomien yhtiöiden joukkoa, joka on vain paisunut massiivisesti. Tämä korona-aika tullee kestämään jossain määrin sen kaksi vuotta ja se on todella pitkä aika, jos sen ajan estetään markkinaa sopeutumasta muuttuviin kulutustottumuksiin. Pahin kupla ei siis olekkan millään yksittäisellä sektorilla vaan tasaisesti eri sektoreilla. Kun kuplaa on yksittäisellä sektorilla, niin se on helppo havaita ja perustella.

Nytkin ollaan tilanteessa, jossa julkisen puolen massiiviset menolisäykset ovat antaneet merkittävän ruiskeen talouteen. Onko se sitten sen kestävämpi ratkaisu kuin antiraha? Eihän se käytännössä ole. Samahan se on kylvääkö rahaa yksityissijoittajat tuottojen toivossa vai valtio tukeakseen konkurssiin joutavia yrityksiä. Nyt pelastetaan hinnalla millä hyvänsä kaikki yritykset valtioiden ja keskuspankkien toimesta.

Mikko Mäkinen kirjoitti:

Historiallisesti on myös taipumusta keskiarvoon palautumisessa eri alojen painoilla, voittomarginaaleilla ja arvostuksilla. En jättäisi tätäkään faktaa huomiotta, mutta en toisaalta luottaisi keskiarvoon palautumiseen 100%:sti. 

Yksi asia mitä en ole vielä sisäistynyt. Kun nyt monet tykkää perustella, että voidaan hyväksyä huomattavasti historiallisia tasoja suurempi P/B-luku, koska teknologiayhtiöt eivät tarvitse pääomaa. Jos nyt ollaan kuitenkin tilanteessa, että pääomalle saadaan entistä kovempaa tuottoa, niin miksei tuottavuus ja BKT nouse. Mihin se pääoma sitten menee, joka vapautunut yritysten käytöstä? Ei ainakaan kulutukseen, kun bkt ei nouse. Ettei vaan menis niihin tuottamattomiin zombiyrityksiin, jotka estävät BKT:a nousemasta, koska sitovat talouden resursseja. Pörssin P/B-luvun nouseminen pitkällä aikavälillä tarkottaa tuottavuuden reilua kasvua, joka näkyisi myös talouskasvussa. Tai sitten tilannetta, jossa P nousee ensin rahan määrän lisäyksen takia ja B nousee vasta viiveellä inflaation vaikutuksesta. Tai sitten ollaan vain yksinkertaisesti kuplassa.

Arvostuskertoimet kyllä palautuu jossain vaiheessa lähelle pitkänajan keskiarvoa (tai trendiä), mutta merkittävä riski on sille, että se tapahtuu myös inflaation kautta. Pörssien romahdusta ei siis välttämättä tule, mutta se ei myöskään tarkoita, etteikö olisi kuplaa tai etteikö voisi olla massiivista kuplaa. Kupla on ja se purkautuu jotain kautta. Ja purkautuminen tarkoittaa siis arvostuskertoimien normalisoitumista.

Näytä koko viesti