Olet täällä

UPM-Kymmene - 26.10.2021 01.00

UPM biorefining (sellu, saha, biopolttoaineet), liikevaihto 811, vertailukelpoinen liikevoitto 321. Liikevoitto-% jäi alle 40%:n.

Ensi vuonna uusi Uruguayn sellutehdas käynnistyy, joten eiköhän divisioona kohentele tulostaan. Ainakin Pesonen aiemmin kehui, että sellutonnin tuotantokustannukset ovat siellä ennätysmatalat.

Aurinko vaan laskee.

Näytä koko viesti
Citycon - 6.10.2021 12.44

Suunnitelma on ollut olemassa, eikä mitään yllättävää äkkinäistä ratkaisua tehty. Sitähän minä vaan, että kuinkas tarpeellista oli pitää sijoittajia jännityksessä viime hetkeen asti, löytyykö perusteltua syytä olla jakamatta pääoman palautusta.

Näytä koko viesti
Citycon - 6.10.2021 12.03

Sijoittajaviestinnästä vielä sen verran, että päätös viimeisimmästä pääomanpalautuksesta julkistettiin 20.9. klo 15.45, palautuksen sait omistamalla Cityconia 22.9. 

Oliko olemassa jokin liiketoimintaan/rahoitustilanteeseen liittyvä syy, de facto, tehdä päätös näin myöhäisessä vaiheessa? Vai viivästettiinkö päätöksen julkistamista jostain muusta syystä?

Voi olla että en vaan tunne alan käytäntöjä, mutta ei tuo toimintamalli minun luottamustani lisännyt. 

Näytä koko viesti
Ostin/Myin tänään - 20.9.2021 11.33

Siellä myös mainitaan tuon lainaamasi kohdan jatkeena: 

"Hallitus tekee erilliset päätökset kustakin osingonmaksusta ja/tai pääoman palautuksesta siten, että osinkojen ja/tai pääoman palautusten alustavat täsmäytys- ja maksupäivät ovat alla mainitut. Citycon julkistaa tällaiset päätökset erikseen."

Ainakaan minä en osaa tulkita, tarkoittaako tuo, että jokaisesta maksuerästä tiedotetaan erikseen jos sellainen on tulossa, vai tiedotetaan vain jos poiketaan suunnitellusta aikataulusta (ja/tai pääoman palautuksen määrästä). 

Aki muistaakseni kolumnissaan jo toi esiin epäselvyydet "täsmäytys-" yms. päivämäärien suhteen, ja niiden suhteen sijoittajaviestintä kohenikin. Voisiko sitä kehittää lisää?

 

Näytä koko viesti
Ostin/Myin tänään - 20.9.2021 11.33

Siellä myös mainitaan tuon lainaamasi kohdan jatkeena: 

"Hallitus tekee erilliset päätökset kustakin osingonmaksusta ja/tai pääoman palautuksesta siten, että osinkojen ja/tai pääoman palautusten alustavat täsmäytys- ja maksupäivät ovat alla mainitut. Citycon julkistaa tällaiset päätökset erikseen."

Ainakaan minä en osaa tulkita, tarkoittaako tuo, että jokaisesta maksuerästä tiedotetaan erikseen jos sellainen on tulossa, vai tiedotetaan vain jos poiketaan suunnitellusta aikataulusta (ja/tai pääoman palautuksen määrästä). 

Aki muistaakseni kolumnissaan jo toi esiin epäselvyydet "täsmäytys-" yms. päivämäärien suhteen, ja niiden suhteen sijoittajaviestintä kohenikin. Voisiko sitä kehittää lisää?

 

Näytä koko viesti
Ostin/Myin tänään - 20.9.2021 11.01

Anteeksi jo etukäteen kädettömyyteni. Jäin kuitenkin Cityconin nettisivuilla ihmettelemään, onko pääomanpalautus tosiaan tulossa. Minulle osui silmään vain tieto, että hallituksella on valtuutus päättää pääomanpalautuksesta, ja alustava päivämäärä 20.9.2021, mutta ei tietoa että lopullinen päätös asiasta olisi julkaistu. Ehkä en osannut etsiä oikeasta paikasta.

Näytä koko viesti
Päästöoikeudet, carbon credits - 30.8.2021 12.29

Tekee mieli palata tuumailuihin metsien hiilensidonnasta, koska metsäprofessorit Mehtätalo ja Lappi kirjoittivat asiasta aamun Helsingin sanomissa. Heillä oli konkreettinen ehdotuskin: "Hakkuussa poistunutta raakapuuta voitaisiin myös sellaisenaan upottaa meriin, soihin tai autiomaan hiekkaan pysyväksi hiilivarastoksi. Tämä voisi olla jopa taloudellisesti kannattavaa, sillä hiilidioksiditonnin hinta päästökaupassa on jo nyt kalliimpi kuin kuitupuukuution.” 

Onkohan minulla jokin mentaalinen blokki, kun ehdotus ja tuo hintavertailu tuntuvat omituisilta? Kuitupuun mereen upottamisen kustannukset kun eivät rajoitu puun hintaan, vaan sen päälle tulevat hakkuukulut, puun kuljetus, merkittävät hallintokulut ja vielä sen mereen upottamisen kulut, miten ja minne se sitten tehdäänkään.

Entä minkä verran tuloja (kantorahat, palkkatulot, alihankkijoiden ansiot, osingot, palkka-, yritys-, arvonlisä-, pääomaverot, jne.) kansantalouden eri toimijat menettävät, jos massa- ja paperiteollisuus häviää Suomesta?

Massa- ja paperiteollisuuden liikevaihto Suomessa oli v. 2019 24 miljardia e (koko metsäteollisuus 32 miljardia e). 

http://statdb.luke.fi/PXWeb/pxweb/fi/LUKE/LUKE__04%20Metsa__08%20Muut__M...

Erilaisia veroja ala maksaa n. 4 miljardia vuodessa. Valtio kerää kansalaisilta tuloveroa reilut 5 miljardia vuosittain.

Aika paljon saa varmaan puuta mereen upottaa, että kansantalouden kiertoon päätyisi vastaava summa hiilipörssin kautta. Toki hiilipörssistä saatava tulo ei myöskään sisältäne varsinaista arvonlisää, pikemminkin kuulostaa tulonsiirrolta. 

Jos nyt yrittää hahmottaa suuruusluokkia, niin Suomen metsät kasvavat 100 miljoonaa kuutiometriä vuodessa. Miljoona (kiinto)mottia mahtuisi pinoon, jonka koko olisi 100 m *100 m *100 m. Yllättävän pieni. Eli sata miljoonaa mottia vaatisi 1 km * 1km * 100 m.

Neliökilometri merenpohjaa tarvittaisiin Suomen metsien vuotuisen kasvun pitkäaikaissäilytykseen, jos onnistutaan kasaamaan sata metriä korkea pino. Tai kun pinokuutiometri sisältää selvästi vähemmän puuta, niin ehkä sitten puolitoista neliökilometriä vuosittain. Itämeren keskisyvyys on tosin vain 54 m, mutta onhan siellä syvänteitä. Semmoinen urakka. Jonkin verran täytyy lisäksi olla painoakin päällä, ettei puutavara lähde kellumaan jonnekin. Mikähän materia, joka pysyy sen pinon päällä veden allakin, on myös siedettävän halpaa? Voihan ne puut tietysti viedä kauas Jäämerelle ja antaa kellua niin kauan kuin kelluvat, mutta siitä kertyy jonkin verran enemmän rahtikuluja.

Näytä koko viesti
Päästöoikeudet, carbon credits - 25.8.2021 01.33

On siinä monta ongelmaa, jos metsänomistajille aletaan maksaa hakkuiden lykkäämisestä. Ohjautuuko tuki niille, jotka muutenkaan eivät hakkaisi metsiään? Tämä voi johtua monesta syystä: ei tunneta metsäasioita, arvostetaan maisema-arvoja, ollaan muutenkin suojeluhenkisiä, ei tarvita rahaa ja homma vaan jää ... Syitä on monia. Oma tuntumani on, että biodiversiteetin suojeluun tarkoitettuja määräaikaisia (10-20 vuotta) suojelusopimuksia tehneet ovat useasti olleet niitä, joilla ei olisi ollut aikomustakaan hakata tiettyjä kohteita, joten otetaan niistä suojelurahat, kun niitä kerran on jaossa. Toisaalta, samaa hiiltä se on, mitä metsä sitoo, riippumatta omistajan taustoista.

Koko Suomen tasolla homma on mennyt vihkoon siinä, että metsät laitettiin kovaan kasvukuntoon jo 1960-luvulta alkaen, ja Suomen metsien kasvu on niistä ajoista kaksinkertaistunut. Sen seurauksena metsät ovat lähes 50 vuoden ajan sitoneet suuruusluokkaa 20-40% Suomen vuotuisista hiilipäästöistä. Ennen metsänhoidon muutoksia puuvarojen määrä oli puolisen vuosisataa liki muuttumaton, eikä mainittavaa hiilinielua ollut. EUssa kun ollaan, olisi parempi, jos metsät olisivat edelleen huonokasvuisia, jolloin kasvun (ja hiilensidonnan) lisääminen olisi helppoa, EUn asettamat kansalliset tavoitteet olisi helpompi saavuttaa. Järjestelmä palkitsee tunareita ja rankaisee niitä, joiden metsät ovat sitoneet tehokkaasti hiiltä jo puolikkaan ihmisiän verran. 

Toisaalta Suomen erittäin nopea vaurastuminen sodanjälkeisistä oloista nykypäivään perustui paljolti metsäteollisuuteen. Venäjän puoleisessa Karjalassa voi halutessaan käydä katsomassa, miltä Suomi näyttäisi - metsät, kylät ja kaupungit -, jos meillä ei olisi ollut menestyvää metsäteollisuutta.

Näytä koko viesti
Eläköityneen optiospekulantin portfoliosijoitukset - 9.4.2021 10.22

Kirkon toiminnasta on helppo löytää arvosteltavaa kuten mistä tahansa isosta organisaatiosta, mutta mikä on kokonaissaldo? Historioitsija Teemu Keskisarja tiivisti: "Suomessa kirkko on saanut aikaan paljon enemmän hyvää kuin pahaa" (ja liittyi keski-iässä kirkkoon).

Taloustieteilijät ovat nähneet protestanttisten kirkkokuntien arvojen edistäneen talouselämääkin. Nämä muutamat Pohjois-Euroopan maat ovat olleet dynaamisia. Yhteiskunnat ovat toimivia, omalla työllä vaurastumiseen on suhtauduttu positiivisesti, perhetausta on selittänyt elämän kulkua vähemmän kuin muualla, korruptiota on kansainvälisten vertailujen mukaan vähän, ihmiset osallistuvat verotalkoisiin ja verorahat hyödyttävät monia, eikä niitä käytetä valtaapitävien makeaan elämään kovinkaan paljoa. Kysyttäessä useammat ihmiset kertovat olevansa onnellisia kuin muualla, ja myös muuntyyppisissä hyvinvointirankingeissa pohjoismaat menestyvät mainiosti.

Tilanne on pitkän historiallisen kehityksen tulos. Arvelen että kirkolla ja luterilaisella arvopohjalla on ollut paljonkin vaikutusta asiaan.

En tarkoita, ettei kirkon toiminassa olisi paljonkin korjaamisen varaa, saati Suomen nykysuunnassa, mutta se on vain mitalin toinen puoli.

Näytä koko viesti
Metsä Board - 11.2.2021 04.15

Taisi käydä niin, että Metsä Groupilla kävi hannu hanhet Äänekosken tehtaan kanssa. Juuri kun oli saatu pyörimään, sellun hinta otti harvinaisen reippaat nousut. Auringonlaskun ala kannattaa edelleen, vaikka jalostusaste on paperin myötä madaltunut melko lailla. 

Nyt sitten uutta matoa koukkuun, 1,6 miljardin investointi, eli noin kolmannes Suomen viime vuosien vuotuisista inventoinneista. Kaksi yhtiön kokoon suhteutettuna todella isoa investointia kymmenen vuotta sisällä siitä, kun pörssi tuntui pitävän silloisen M-Realin konkurssia todennäköisenä.

Sellunkeiton sivutuotteena 2% Suomen vuotuisesta sähköntuotannosta. Melkoisen suuri osa puusta tulee harvennusleimikoilta, joissa hakataan nykykäytännön mukaan pienempiä, kilpailussa huonosti pärjääviä puita, jotka muuten kuolisivat pois ja vapauttaisivat hiilensä ilmakehään lahoamisen myötä.

Ehkä tuo ei ole niin yllättävää. Ala on ollut iso toimija Suomen taloudessa ainakin 1600-luvulta alkaen, kun tervan vienti Hollannin hallitsemiin Pohjenmeren satamiin saatiin kunnolla käynnistettyä. Suhdanteita on ollut ja mennyt, mutta aina on jotain myytävää saatu kehiteltyä. Nokia sai luurejaan kaupaksi parikymmentä vuotta. Angry Birdsit taisivat menestyä viitisen vuotta? Entä Supercell?

Tosin uusi ongelma saattaa mutkistaa metsäalan yhtälöä. Yksinäinen työ metsäkoneen ohjaamossa ei ole nuoremmalle väelle mieleen. Motokuskeja tarvittaisiin sadoittain lisää Etelä-Lappiin, Pohjanmaalle ja Kainuuseen ja vielä tosi nopeasti, muuten ei puu liiku. Vielä ei olla päästy siihen, että Kainuussa operoivaa metsäkonetta voisi ohjailla Kehä III:n eteläpuolelta, oman tutun pelipöydän äärestä.

Näytä koko viesti