Olet täällä

Päästöoikeudet, carbon credits - 30.8.2021 12.29

Tekee mieli palata tuumailuihin metsien hiilensidonnasta, koska metsäprofessorit Mehtätalo ja Lappi kirjoittivat asiasta aamun Helsingin sanomissa. Heillä oli konkreettinen ehdotuskin: "Hakkuussa poistunutta raakapuuta voitaisiin myös sellaisenaan upottaa meriin, soihin tai autiomaan hiekkaan pysyväksi hiilivarastoksi. Tämä voisi olla jopa taloudellisesti kannattavaa, sillä hiilidioksiditonnin hinta päästökaupassa on jo nyt kalliimpi kuin kuitupuukuution.” 

Onkohan minulla jokin mentaalinen blokki, kun ehdotus ja tuo hintavertailu tuntuvat omituisilta? Kuitupuun mereen upottamisen kustannukset kun eivät rajoitu puun hintaan, vaan sen päälle tulevat hakkuukulut, puun kuljetus, merkittävät hallintokulut ja vielä sen mereen upottamisen kulut, miten ja minne se sitten tehdäänkään.

Entä minkä verran tuloja (kantorahat, palkkatulot, alihankkijoiden ansiot, osingot, palkka-, yritys-, arvonlisä-, pääomaverot, jne.) kansantalouden eri toimijat menettävät, jos massa- ja paperiteollisuus häviää Suomesta?

Massa- ja paperiteollisuuden liikevaihto Suomessa oli v. 2019 24 miljardia e (koko metsäteollisuus 32 miljardia e). 

http://statdb.luke.fi/PXWeb/pxweb/fi/LUKE/LUKE__04%20Metsa__08%20Muut__M...

Erilaisia veroja ala maksaa n. 4 miljardia vuodessa. Valtio kerää kansalaisilta tuloveroa reilut 5 miljardia vuosittain.

Aika paljon saa varmaan puuta mereen upottaa, että kansantalouden kiertoon päätyisi vastaava summa hiilipörssin kautta. Toki hiilipörssistä saatava tulo ei myöskään sisältäne varsinaista arvonlisää, pikemminkin kuulostaa tulonsiirrolta. 

Jos nyt yrittää hahmottaa suuruusluokkia, niin Suomen metsät kasvavat 100 miljoonaa kuutiometriä vuodessa. Miljoona (kiinto)mottia mahtuisi pinoon, jonka koko olisi 100 m *100 m *100 m. Yllättävän pieni. Eli sata miljoonaa mottia vaatisi 1 km * 1km * 100 m.

Neliökilometri merenpohjaa tarvittaisiin Suomen metsien vuotuisen kasvun pitkäaikaissäilytykseen, jos onnistutaan kasaamaan sata metriä korkea pino. Tai kun pinokuutiometri sisältää selvästi vähemmän puuta, niin ehkä sitten puolitoista neliökilometriä vuosittain. Itämeren keskisyvyys on tosin vain 54 m, mutta onhan siellä syvänteitä. Semmoinen urakka. Jonkin verran täytyy lisäksi olla painoakin päällä, ettei puutavara lähde kellumaan jonnekin. Mikähän materia, joka pysyy sen pinon päällä veden allakin, on myös siedettävän halpaa? Voihan ne puut tietysti viedä kauas Jäämerelle ja antaa kellua niin kauan kuin kelluvat, mutta siitä kertyy jonkin verran enemmän rahtikuluja.

Näytä koko viesti
Päästöoikeudet, carbon credits - 25.8.2021 01.33

On siinä monta ongelmaa, jos metsänomistajille aletaan maksaa hakkuiden lykkäämisestä. Ohjautuuko tuki niille, jotka muutenkaan eivät hakkaisi metsiään? Tämä voi johtua monesta syystä: ei tunneta metsäasioita, arvostetaan maisema-arvoja, ollaan muutenkin suojeluhenkisiä, ei tarvita rahaa ja homma vaan jää ... Syitä on monia. Oma tuntumani on, että biodiversiteetin suojeluun tarkoitettuja määräaikaisia (10-20 vuotta) suojelusopimuksia tehneet ovat useasti olleet niitä, joilla ei olisi ollut aikomustakaan hakata tiettyjä kohteita, joten otetaan niistä suojelurahat, kun niitä kerran on jaossa. Toisaalta, samaa hiiltä se on, mitä metsä sitoo, riippumatta omistajan taustoista.

Koko Suomen tasolla homma on mennyt vihkoon siinä, että metsät laitettiin kovaan kasvukuntoon jo 1960-luvulta alkaen, ja Suomen metsien kasvu on niistä ajoista kaksinkertaistunut. Sen seurauksena metsät ovat lähes 50 vuoden ajan sitoneet suuruusluokkaa 20-40% Suomen vuotuisista hiilipäästöistä. Ennen metsänhoidon muutoksia puuvarojen määrä oli puolisen vuosisataa liki muuttumaton, eikä mainittavaa hiilinielua ollut. EUssa kun ollaan, olisi parempi, jos metsät olisivat edelleen huonokasvuisia, jolloin kasvun (ja hiilensidonnan) lisääminen olisi helppoa, EUn asettamat kansalliset tavoitteet olisi helpompi saavuttaa. Järjestelmä palkitsee tunareita ja rankaisee niitä, joiden metsät ovat sitoneet tehokkaasti hiiltä jo puolikkaan ihmisiän verran. 

Toisaalta Suomen erittäin nopea vaurastuminen sodanjälkeisistä oloista nykypäivään perustui paljolti metsäteollisuuteen. Venäjän puoleisessa Karjalassa voi halutessaan käydä katsomassa, miltä Suomi näyttäisi - metsät, kylät ja kaupungit -, jos meillä ei olisi ollut menestyvää metsäteollisuutta.

Näytä koko viesti
Eläköityneen optiospekulantin portfoliosijoitukset - 9.4.2021 10.22

Kirkon toiminnasta on helppo löytää arvosteltavaa kuten mistä tahansa isosta organisaatiosta, mutta mikä on kokonaissaldo? Historioitsija Teemu Keskisarja tiivisti: "Suomessa kirkko on saanut aikaan paljon enemmän hyvää kuin pahaa" (ja liittyi keski-iässä kirkkoon).

Taloustieteilijät ovat nähneet protestanttisten kirkkokuntien arvojen edistäneen talouselämääkin. Nämä muutamat Pohjois-Euroopan maat ovat olleet dynaamisia. Yhteiskunnat ovat toimivia, omalla työllä vaurastumiseen on suhtauduttu positiivisesti, perhetausta on selittänyt elämän kulkua vähemmän kuin muualla, korruptiota on kansainvälisten vertailujen mukaan vähän, ihmiset osallistuvat verotalkoisiin ja verorahat hyödyttävät monia, eikä niitä käytetä valtaapitävien makeaan elämään kovinkaan paljoa. Kysyttäessä useammat ihmiset kertovat olevansa onnellisia kuin muualla, ja myös muuntyyppisissä hyvinvointirankingeissa pohjoismaat menestyvät mainiosti.

Tilanne on pitkän historiallisen kehityksen tulos. Arvelen että kirkolla ja luterilaisella arvopohjalla on ollut paljonkin vaikutusta asiaan.

En tarkoita, ettei kirkon toiminassa olisi paljonkin korjaamisen varaa, saati Suomen nykysuunnassa, mutta se on vain mitalin toinen puoli.

Näytä koko viesti
Metsä Board - 11.2.2021 04.15

Taisi käydä niin, että Metsä Groupilla kävi hannu hanhet Äänekosken tehtaan kanssa. Juuri kun oli saatu pyörimään, sellun hinta otti harvinaisen reippaat nousut. Auringonlaskun ala kannattaa edelleen, vaikka jalostusaste on paperin myötä madaltunut melko lailla. 

Nyt sitten uutta matoa koukkuun, 1,6 miljardin investointi, eli noin kolmannes Suomen viime vuosien vuotuisista inventoinneista. Kaksi yhtiön kokoon suhteutettuna todella isoa investointia kymmenen vuotta sisällä siitä, kun pörssi tuntui pitävän silloisen M-Realin konkurssia todennäköisenä.

Sellunkeiton sivutuotteena 2% Suomen vuotuisesta sähköntuotannosta. Melkoisen suuri osa puusta tulee harvennusleimikoilta, joissa hakataan nykykäytännön mukaan pienempiä, kilpailussa huonosti pärjääviä puita, jotka muuten kuolisivat pois ja vapauttaisivat hiilensä ilmakehään lahoamisen myötä.

Ehkä tuo ei ole niin yllättävää. Ala on ollut iso toimija Suomen taloudessa ainakin 1600-luvulta alkaen, kun tervan vienti Hollannin hallitsemiin Pohjenmeren satamiin saatiin kunnolla käynnistettyä. Suhdanteita on ollut ja mennyt, mutta aina on jotain myytävää saatu kehiteltyä. Nokia sai luurejaan kaupaksi parikymmentä vuotta. Angry Birdsit taisivat menestyä viitisen vuotta? Entä Supercell?

Tosin uusi ongelma saattaa mutkistaa metsäalan yhtälöä. Yksinäinen työ metsäkoneen ohjaamossa ei ole nuoremmalle väelle mieleen. Motokuskeja tarvittaisiin sadoittain lisää Etelä-Lappiin, Pohjanmaalle ja Kainuuseen ja vielä tosi nopeasti, muuten ei puu liiku. Vielä ei olla päästy siihen, että Kainuussa operoivaa metsäkonetta voisi ohjailla Kehä III:n eteläpuolelta, oman tutun pelipöydän äärestä.

Näytä koko viesti
Metsäsijoittajan matkassa - 21.1.2021 01.42

Vielä pari tilastolukua, jos vaikka valaisisivat luonnontieteellisiä lähtökohtia metsänkasvusta, johon pohjautuen kai metsärahastot tiliä tekevät, vai tekevätkö?

Kanta-Hämeessa on hehtaaria kohden keskimäärin 173 m3 puuta. Metsien vuotuinen keskikasvu on 8,3 m3/ha/v, eli 4,8% puuston määrästä. Sekä keskipuusto että keskikasvu ovat Suomen korkeimmat. Lapissa keskipuusto on 76 m3/ha ja keskikasvu on 2,3 m3/ha/v (3,0%), molemmat Suomen matalimpia. (Luonnonvarakeskus)

https://stat.luke.fi/sites/default/files/metsavarat_2020_fi.pdf

Sekä 4,8% että vallankin 3,0% ovat aika matalia lukemia, kun siitä pystypuustostakin täytyy maksaa, jos ei täyttä arvoa niin aika paljon kuitenkin, ennenkuin omistajaksi päätyy. Toki luvut ovat yksinkertaistuksia, kasvavaa puustoa muuttuu tukkipuuksi vaihtelevia määriä, mikä vaikuttaa metsätilan arvonkehitykseen. Samoin tukki- ja kuitupuu hintasuhteet (joiden en usko säilyvän nykyisenkaltaisina pitkässä juoksussa, mutta asiasta on monia mielipiteitä).

Kun noista melko matalista vuotuisista tuottoprosenteista otetaan päältä pois metsänhoitokulut, rahaston kiinteä palkkio, lunastuspalkkiot ........), niin en minä ainakaan ymmärrä, miten tuotot voisivat olla kovin korkeita. 

Varmasta tuotosta metsien yhteydessä puhutaan. Ehkä se on sitä, kunhan metsäteollisuus ei häviä Suomesta, ja kykenee uudistumaan markkinoiden muuttumisen tahdissa, puumarkkinoilla kysynnän ja tarjonnan tasapaino säilyy ennallaan, eikä myrsky, kirjanpainaja (tuhohyönteinen) tai juurikääpä (sienitauti) kurita metsää, eikä EUn suunnalta tule yllätyksiä .....

Jos (laillisesti) ostaa halvalla ja myy kalliilla, tekee tietenkin rahaa, oli ostettava mitä tahansa. Arvelen, että tuo siteeramasi rahaston varsin houkutteleva 3 vuoden tuottohistoria selittyy oleellisesti tämäntyyppisellä tienaamisella. Onko se enemmän kertaluontoista vai jatkuvaa tuottoa, enpä tiedä. Aika kallista metsämaa ainakin tuntuu olevan, tuottoihin suhteutettuna, juuri nyt; miten tulevaisuudessa? 

Näytä koko viesti
Metsäsijoittajan matkassa - 21.1.2021 10.51

Ehkä monet eivät hahmota puupolttoaineiden mittavaa osuutta Suomen energian käytöstä. Niiden osuus vuonna 2019 oli 28% (380 000 terajoulea), selvästi suurempi kuin öljy, kivihiili tai ydinvoima. Tuulivoiman tuottama energia 22 000 tj ja vesivoiman 44 000 tj. (Tilastokeskus)

http://www.stat.fi/til/ehk/2019/04/ehk_2019_04_2020-04-2020-04-17_kuv_00...

Toinen ehkä monet yllättävä lukema: Kaikesta Suomessa käytetystä puun kuiva-aineesta 56 prosenttia päätyi energiaksi (Luonnonvarakeskus).

https://stat.luke.fi/mets%C3%A4tilinpito-2018_fi

Viimemainittu selittyy sillä, että sellutehdas tuottaa energiaa hyvinkin järkevällä tavalla. Arvokas sellu otetaan talteen, ja vähäarvoisemmat osat (paljolti ligniini) menevät lämpövoimalaan tai sähköntuotantoon. Samalla poístetaan vesi, jota esimerkiksi katon alla kuivatut polttopuut sisältävät edelleen varsin paljon, vaikka veden polttaminen ei tunnetusti onnistu. 

Lisäpointtina on, että mitä vanhempi sellutehdas, sen tehottomammin se tuottaa energiaa. 

Jos metsänomistajien motivaatio puun kasvattamiseen saadaan romahtamaan kunnolla, tuulimyllyjä todellakin tarvitaan reippaasti lisää (ja tietenkin korvaavaa energiatuotantoa; keskitalven pakkasjaksojen aikana ei tunnetusti tuule juuri ollenkaan).

Näytä koko viesti
Usa Vaalit 2020 - 7.1.2021 05.34

Georgian republikaanien toinen senaattoriehdokas markkinoi itseään:

(CNN:) Loeffler ran a much-mocked TV ad in which she claimed to be "more conservative than Attila the Hun." (Yes, this really happened.)

Kuinka konservatiivinen oli henkilö, jonka toimintamallina oli ratsastaa ympäri Eurooppaa sotajoukon kanssa, tappaa kaikki tielle osuvat, polttaa kylät ja kaupungit sekä ryöstää kaikki mukana kulkeva? Melko muutoshakuiseksi sen voisi tulkita.

Jos tie vaalivoittoon on keskitien äänestäjien kosiskelu, halusikohan muuten Loeffner ollenkaan senaattiin?

Näytä koko viesti
Kitupiikin päiväkirja - 26.3.2020 09.33

Avaatko ajatuksiasi vähän lisää. Vaikea teema, mutta tätähän me kaikki mietimme.

Samalla kiitos viime kuukausien teksteistäsi. Ainakin minä olisin käyttänyt kaikki ammukseni aivan liian aikaisin, jos en olisi seurannut kirjoituksiasi Covid-19 -ketjussa.

Näytä koko viesti
Koronavirus Covid-19 - 25.3.2020 03.20

petteri kirjoitti:

Minä lähtisin siitä, että THL on vaan tehnyt erittäin pahan arviointi- ja laskuvirheen. THL on näet käsittääkseni, uusimpia laskelmia ei ole julkistettu,epidemiamalleissaan arvioinut, että r0 on jossain 1,4 paikkeilla, kuten viikon takaisin THL arvioissa, nykyisillä Suomen rajoituksilla.

Kun tätä peilataan esimerkiksi Korean ja Japanin tapahtuneeseen kehitykseen ja rajoitustoimiin, THL:n näkemys on Koreaan tai Japaniin sovellettuna, että Koreassa ja Japanissa ei ole voitu epidemiaa koskaan saada laskuun. Kuitenkin kummassakin maassa epidemia on laskenut huipuista. Se, että epidemia on laskenut tarkoittanut, että r0 on ollut noissa maissa selvästi alle 1. THL perustaa kuitenkin ilmeisesti Suomen uudemmatkin ennusteet, joilla perustelee koventamista, samaan virheelliseen r0 noin 1,4 arvioon.

Jos ulkomailta on tullut reilusti uutta tartuntaa ja potilasta THL:n käyttämä data on vielä enemmän pielessä. Sitä on tavallaan lisätty ylimääräisillä tartunnoilla, jotka eivät oli peräisin Suomesta. Ulkomailta tulijat toki nostavat datan lukuja, mutta eivät ne kerro siitä miten epidemia leviää Suomessa normaalissa populaatiossa, joka on olennaisinta tarvittavien toimien kannalta.

Kyllä nyt vaikuttaa, että koko valtakuntaa johdetaan THL:n arviointi- ja laskuvirheillä sekä sairaalakapasiteetilla.

Yle uutiset:

"Perusarvio on, että jos virusta ei juuri rajoiteta, yksi ihminen tartuttaa laskennallisesti 2,2 muuta ihmistä. Viime viikolla arvioitiin, että hallituksen tekemät toimet vaikuttivat niin, että kun ihmiset eivät tapaa yhtä paljon toisiaan, yksi ihminen tartuttaa vain 1,4.

Ihmisten väliset kontaktit ovatkin Salminen mukaan vähentyneet, mutta virusta se ei ole taltuttanut toivotulla tavalla. 

Tartuttavuuslukua onkin nyt hilattu THL:n uudessa mallinnuksessa ylöspäin sen perusteella, mitä tietoa Euroopasta, pääasiassa Italiasta on virustilanteesta saatu tietoon. Nyt se olisi lähempänä kahta kuin yhtä, joko 1,6, tai 1,8. 

Suomessa lasketaan uusia malleja ja arvioidaan tulevaa kahden skenaarion mukaan: toisessa tartuttavuudeksi arvioidaan 1,6 ja toisessa 1,8."

Lisäksi:

"THL on julkaissut uuden version koronaedemian ennusteestaan tänään. Uuden arvion mukaan mukaan sairaalahoitoa tulee tarvitsemaan noin 113000 ihmistä ja tehohoitoa 3600.

Yhtä aikaa sairaalahoidossa arvioidaan epidemiahuipun aikana olevan hiukan yli 900 potilasta. Tehohoidossa olisi 280."

Hurjalta tuntuu reilut satatuhatta sairaalahoitoa tarvitsevaa. EDIT: Ylellä oli nähtävästi sormivirhe; MTVn uutisissa puhutaan 11 000 sairaalahoidon tarpeessa olijasta. Sellaista paniikin hallintaa verorahoitteisella yhtiöllä.

Ihmettelen, ettei Mika Salmista ole jo siirretty muihin tehtäviin.

Näytä koko viesti
Usa Vaalit 2020 - 10.2.2020 08.13

Kalle Isokallio kommentoi muutenkin kuuntelemisen arvoisessa ”Äreät vanhat äijät” podcastissa, että Trumpin kannattaisi betsata koko vaalikassansa Bernien ja Peten kampanjoiden tukemiseen. Amerikkalaisittain umpikommunisti tai julkihomo vastaehdokkaana, toiveuni sikäläiselle kandidaatille, olivat sitten vastaehdokkaan älyn- ja puhelahjat tai muu persoonallisuus ihan millaisia vaan.

Näytä koko viesti