Olet täällä

Uusiutuva energia - 19.9.2022 03.18

Erinomainen puheenvuoro tosiaan. Anttonen hahmottaa kokonaisuuden tavalla, johon ei julkisuudessa usein törmää. Jos tuulivoiman osuus Suomen energiatuotannosta oli 2,8 % Q4/2021, pitäisi olla selvää, ettei sen tuplaaminenkaan - joka vie vuosia - ole nopea tie onnelaan, toisin kuin on muotia väittää. 

Ydinvoiman mainitsemista minäkin kaipailin. Ydinvoimasta luopuminen Saksassa oli jälkitarkastelussa valtava virhe, mutta kuinka vaikeaa oli päätöstä tehtäessä hahmottaa mahdollisuus joutua kiristyksen kohteeksi? 

EU-parlamentti puolestaan virittelee uutta miinaa "rajaamalla puun laskemista uusiutuvaksi energiaksi":

https://yle.fi/uutiset/3-12625042

Alaa tuntemattomille: Nuorehkon metsän harventaminen (kohtuudessa pysyen) ei vähennä sen kasvua mainittavasti. Suomessa on miljoonia hehtareita, jotka uhkaavat pusikoitua, muuttua ylitiheiksi, jolloin puiden latvukset jäävät pienikokoisiksi, ja yksittäisten puiden kehitys on erittäin hidasta. Harventamalla, jättämällä parhaille puuyksilöille lisää kasvutilaa, saataisiin valtavat määrät bioenergiaa ja samalla ohjattua metsien kehitystä toivottuun suuntaan. Ongelmana ovat kyllä kalliit korjuukustannukset, mikä on vähentänyt kiinnostusta. Nyt EU haluaa vähentää sitä lisää.

Toki EU rajaa uusiutuvan energian puolelle mm. Keski-Euroopan valtavilta metsätuhoalueilta korjattavan puun. Jos metsät jäävät hoitamatta, toki tuhoja saadaan Suomeenkin, ja lahopuuta kaupan päälle. Komission mielestä hyvä diili, vaikka samalla menetetään energiamuoto, joka ihan vaan luonnontieteen valossa on uusiutuva. Viime vuosina puuenergian osuus energiankäytöstä Suomessa on ollut vajaat 30 %, joten kai kai se joutaa mennäkin.

Näytä koko viesti
Fortum - 7.9.2022 10.04

<poistettu>

Näytä koko viesti
Eläköityneen optiospekulantin portfoliosijoitukset - 29.8.2022 12.36

En ainakaan itse ajattele, että tietäisin paremmin, minkä ikäisenä metsä kannattaa uudistaa. Tuon kiertoaikamallin osalta on kuitenkin mielestäni realismia todeta, että mallin lähtöoletukset ovat pitkällemeneviä, ja että melko vähäinenkin muutos lähtöoletuksiin vaikuttaa lopputulokseen todella paljon. Ehkä joidenkin ongelmien kohdalla paraskin malli voi olla niin huono, ettei lopputuloksella ole mainittavaa arvoa? Toki ongelman formulointi mallin muotoon voi selkiyttää omaa ajattelua.  

Näytä koko viesti
Eläköityneen optiospekulantin portfoliosijoitukset - 29.8.2022 11.24

Oma uskoni ekonomisteihin on hiukkasen horjunut oman kiinnostukseni kohteesta eli metsäalalta peräisin olevien havaintojen pohjalta.

Klassinen metsäekonomistien ongelma on kiertoaika: kuinka vanhaksi tasaikäistä metsää kannattaa kasvattaa (ennen avohakkuuta).

Ekonomistien ratkaisu on (mutkia oikoen): Okei, me tiedämme, paljonko tukkipuu maksaa e/kuutiometri, ja samoin kuitupuun hinnan. Voimme malleilla ennustaa, montako mottia metsä tuottaa vuonna x avohakkuun jälkeen. Samoin tunnemme eri metsänhoitotöiden vaikutukset metsikön kasvuun ja niiden kustannukset (e/ha).

Siispä optimoimme: diskonttaamme tulevia hakkuutuloja ja metsänhoidon kustannuksia nykyhetkeen käyttäen ennalta valittua korkokantaa y. Tarkastelujakso on nykyhetkestä ikuisuuteen. Oletuksena siis, että hinnat, kustannukset ja käytännössä ihan kaikki pysyy ennallaan vuosisatojen ja -tuhansien ajan.

Tuloksena on, että metsänomistajan nettotulot maksimoituvat, jos metsää kasvatetaan z vuotta, avohakataan ja istutetaan ja kasvatetaan jälleen z vuotta, jne.

Ongelmana on, kuten käsittääkseni ekonomistien laskelmissa laajemminkin, oletusten realistisuus.

Voinee käydä niinkin, että vuoden, kenties kymmenen, sadan tai tuhannenkin vuoden päästä tukki- ja kuitupuun hintasuhde on muuttunut? Ehkä tuhannen vuoden kuluttua kuluttua puukauppaa ei ollenkaan tehdä tukki- ja kuitupuujaotteluun pohjautuen? Ehkä puun kysyntä on sangen vähäistä Suomen nykyisellä paikalla sijaitsevassa valtiossa vuonna 3022, jonka pinta-alaa ilmastonmuutos on sitäpaitsi merien pinnan nousun myötä pienentänyt? Ehkä metsänhoidon kulurakenne on muuttunut? Ehkä metsiä ei tulevaisuudessa kasvateta tasaikäisinä?  Ehkä valitsemamme korkokanta ei kuvaa metsänomistajan henkilökohtaisia preferenssejä, jotka sitäpaitsi vaihtelevat henkilöstä toiseen? Kattava lista olisi huomattavan pitkä. 

Eräs metsäprofessori kutsui kiertoaikalaskelmia "aikuisten miesten hullutteluksi". Vaikea on olla eri mieltä, mutta ehkä kyseessä on ymmärtämättömyys, hänen ja minun. Kiertoaikalaskelmien pohjana on staattisia oletuksia, joilla tuskin on mitään tekemistä tulevan kehityksen kanssa, millainen se sitten aikanaan onkaan. Mikä ikävintä, tulevilla muutoksilla on valtavan suuri merkitys optimoinnin lopputulokseen. Tiedemaailmassa tällaisista kiusallisista detaljeista pidetään mielellään matalaa profiilia. Kaikilla aloilla on kuitenkin myös häiriköitä, jotka aika ajoin tuovat ongelmia esiin. 

Myönnän kyllä, että kun metsikköä kasvatetaan Etelä-Suomessa tyypillisesti 60-70 vuotta, kyseessä on aikahorisontiltaan melko äärimmäinen esimerkki taloustieteen piiriin kuuluvista ongelmista.

 

Näytä koko viesti
Kuuskymppisen mietteitä maailman menosta. - 24.8.2022 10.34

Olen myös kuusikymppinen, ja näen monenlaisia mörköjä nykytilanteessa. Sijoittajana selkeä karhu, aivan liiallisesti.

Muistan pari vuosikymmentä sitten selailleeni tutkimusta, jonka loppupäätelmä oli (yksinkertaistaen), että pessimistit ovat realisteja. He näkevät maailman sellaisena kuin se on. Optimismissa toisaalta on sellainen erinomainen piirre, että se on evoluution näkökulmasta lajia säilyttävä ominaisuus. Optimisti ryhtyy helpommin toimeen ja tekee kaikenlaista hyödyllistä, vaikka tulokset eivät olisikaan niin hyviä kuin hän olettaa. Pessimisti jättää helpommin hommia tekemättä, mikä luultavasti oli haitallista luolamiehelle joka eli kädestä suuhun, ehkä nykyihmisellekin. 

 

 

Näytä koko viesti
Energia - 15.8.2022 09.35

Omituinen tilastotieto Luonnonvarakeskukselta:

https://www.luke.fi/fi/tilastot/energiapuun-kauppa/energiapuun-kauppa-2-...

"Tammi-kesäkuussa energiapuun kauppamäärä pieneni viime vuoteen verrattuna 31 prosenttia."

Puuenergian osuus kaikesta energiankäytöstä oli viime vuonna n. 28%, siitä puolet teollisuuden sivuvirroista. Ilmeisesti puuenergiaa tarvitaan tavallista vähemmän lähivuosina, ja jo ensi talvena. Olin luullut toista, koska:

1.                       Kaasun tuonti Venäjältä loppunut

2.                       Öljyn hinta korkealla

3.                       Turvetuotanto ajettu alas

4.                       Venäjän tuonnin päätyttyä niukkuutta metsäteollisuuden raakapuusta (selluteollisuuden sähköntuotanto saattaa ottaa osumaa)

5.                       Pahoja ongelmia Olkiluoto 3:n käyttöönotossa (ja koko laitos ylipäätään tunnettua ranskalaista laatua)

6.                       Jo nyt tiedossa, että Keski-Eurooppa kärsii ensi talvena armottomasta sähkövajeesta (jolloin Ruotsin ja Norjan vientisähkö virtaa muualle)

Liki parikymmentä prosenttia sähkökulutuksestahan on viime vuosina hoidettu tuontisähköllä, osin Venäjältä ostetulla.

Ja kyllä vaan, tuulivoimaa kannattaa rakentaa lisää. Sen osuus energiankäytöstä oli 2 % vuonna 2020. Olisikohan noussut jo kolmeen? 

 

 

Näytä koko viesti
Pakotteet - 24.7.2022 09.05

Vastaan Marraskuun kysymyksiin pakotteiden vaikutuksista Suomeen, mutta rajoitun metsäsektoriin.

Metsäteollisuuden raaka-aineesta n. 15 % (eli 10 milj. m3/v) on tullut Venäjältä. Suomen metsien kasvun ja poistuman (hakkuut ja luontaisesti kuollut puu) ero on kuitenkin ylittänyt tuon kymmenen miljoonaa mottia jo lähes 50 vuoden ajan. Metsävarat eivät siis vähene, vaikka Venäjän tuonti korvataan kotimaan puulla. Puun hinta sen sijaan voi nousta.

Toki viime vuosina ala on nauttinut huippusuhdanteesta. Ennusteiden mukaan kysyntä heikkenee lähiaikoina talouden sakatessa, jolloin hakkuut vähenisivät. Sahateollisuuden volyymit voivat toisaalta Suomessa noustakin, sillä Venäjä on ollut iso sahatavaran viejä Euroopan markkinoille.

Ongelmia tulee EUn taholta. Suomelle on asetettu hiilinielun tavoitetaso, joka perustuu likimain kokonaan metsiin. Jo viime vuonna siitä jäätiin  reippaasti. Jos hakkuut lisääntyvät, vaje kasvaa. Erotus on korvattava päästöjä vähentämällä tai päästöoikeuksia ostamalla. Ilmastopaneelin pj. Markku Ollikainen arvioi päästöoikeuksien oston hintalapun olevan miljardiluokkaa vuosittain.

EU:lta tulee lisäksi muuta sääntelyä liittyen maa-alueiden lisäsuojeluun (30 % suojeltava jonkinasteisesti), mikä ei todellakaan ole pikkujuttu.

Lisäriskinä on tietenkin metsäteollisuuden tuotannon siirtyminen maihin, missä ilmastonormit eivät ole rasitteena. Tätä on tapahtunut muutenkin todella paljon, mutta EUn ilmasto- ja suojelutoimet ovat sen verran uusia, että ne tuskin ovat ehtineet tähän vaikuttaa.

 

Näytä koko viesti
Kriittistä keskustelua mediasta: agendat, subjektiivisuus, sensuuri, käsittelemättömät aiheet - 7.7.2022 02.58

Huomasin myös tuon minunkin mielestäni luokattoman luontokatoon liittyvän kyselyn ja siihen liittyvän uutisoinnin.

Metsäalasta kiinnostuneena olen muutenkin tottunut siihen, että haastateltavat alan asiantuntijat löytyvät hyvin usein Suomen ympäristökeskuksesta tai Ilmastopaneelista. Niistäkin löytyy osa-alueiden asiantuntemusta, mutta kovin tasapainoista kuvaa asioista ei näin toimien muodostu. 

Missä määrin on kyse toimittajien tietoisesta agendasta, missä määrin kenties tiedostamattomastakin taipumuksesta valita haastateltavia, joiden voi olettaa antavan toimittajaa miellyttäviä vastauksia? Kuka tietää? Mahtavatko toimittajat itsekään? Paljonko merkitystä on sillä, että eräiden asiantuntijoiden lausunnot ovat usein valmista lööppiainesta, toisten virkamiesmäisen harmaita? 

Teemu Keskisarja siteeraa, ettei kansalaisista liki puolet edes tiedä, että Suomen metsät ovat valtaosin yksityisomistuksessa. Noin 40 % ei sitäkään, että pahvi ja vessapaperi valmistetaan puusta.

//www.is.fi/kotimaa/art-2000008121251.html

Tietävätkö toimittajat? Vaikea sanoa, mutta innokkaasti ainakin keskustelevat tälläkin hetkellä hakkuukiintiöistä ja monista muista muodikkaista, elinkeinovapautta ja yksityisomaisuuden suojaa koettelevista, metsänomistajan lompakkoa tuulettavista aiheista. 

Jotenkin on minun vaikea välttää ajatusta, että jotkut metsiin liittyvät asiat ovat tabuja. Viime vuoteen asti Suomeen tuotiin vuosittain kymmenisen miljoonaa kuutiota puuta Venäjältä. Tuonnin pysähdyttyä se joudutaan - metsäteollisuuden tuotteiden hyvän menekin myötä - valtaosin korvaamaan kotimaisella (tai rajaamaan erittäin kannattavaa tuotantoa). Media toistelee innokkaasti, että Suomen metsien hiilinielu on vaarassa lisääntyvien hakkuiden myötä.

Niin se onkin. Hiilinielu ei tosin mihinkään katoa. Se siirtyy Suomesta Venäjälle. Planeetan ilmaston kannalta melkoisen yhdentekevää. Tätä näkökulmaa kukaan ei ole tainnut huomata kertoa HS:n ilmastokirjeenvaihtajalle.

Näytä koko viesti
UPM-Kymmene - 6.4.2022 10.40

Ei nyt liity erityisesti UPM:än vaan yleisemmin metsäalaan Suomessa, mutta puumarkkinoilla taitaa olla edessä epätavallisia aikoja. Metsäteollisuustuotteiden kysyntä on ollut vahvaa näihin päiviin asti, ja hintataso erinomainen. Jos venäläinen sahatavara poistuu Euroopan markkinoilta, suomalaisen sahatavaran kysyntä saattaa kiihtyäkin.

Metsäala, sahat mukaanlukien, ehtivät päättää reippaista investoinneista ennen Ukrainan sotaa, mikä lisää kysyntää vuoden-parin viiveellä.

Teollisuuden pitäisi kuitenkin korvata Venäjän puu, jota ostettiin viime vuonna vajaat 10 miljoonaa kuutiota (teollisuuspuun käyttö kokonaisuudessaan 56 miljonaa mottia, Venäjän puusta osa meni tosin suoraan energiatuotantoon). Puutahan maailmalla on muuallakin kuin Venäjällä, mutta merirahtien hinnat nousivat viime vuonna uskomattoman korkeiksi, mikä vähentää tuontivaihtoehdon kannattavuutta.

Suomessa lisäpainetta aiheuttaa vähentynyt turpeen käyttö, jonka korvaaminen muulla kuin energiapuulla on kohtalaisen ongelmallista, vallankin kun hiilen tuontikin Venäjältä on jäädytetty. Paljonko kotimaista kuitupuuta menee lähivuosina kaukolämpölaitoksille? Huhut eräästä Etelä-Suomen maakunnasta kertovat hankintarangasta tarjottavan likimain hankintakuitupuun veroista hintaa. Lieneekö totta?

EU puolestaan esittää uutta metsiin liittyvää sääntelyä tahdilla, jota eroava ministeri Leppä kuvaili "hengästyttäväksi". Monet päätökset ovat vasta valmisteluvaiheessa, mutta jo on ihme, jos niiden myötä hakkuiden piiriin jäävä metsäala ei supistu, meillä ja muualla.

Oman mausteensa soppaan tuo Suomen metsien lievästi heikentynyt kasvu, joskin se voi olla pelkästään luontoon liittyvää lyhytaikaista vaihteluakin. Politiikanteon välineeksi lyhytaikainenkin kasvun (ja hiilinielun) notkahdus toki kelpaa mainiosti.

https://www.luke.fi/fi/uutiset/metsien-vuotuinen-kasvu-laski-tuoreimmass...

UPM:n lakko on toistaiseksi tasoitellut puumarkkinoiden tilannetta jarruttamalla kysyntää, mutta senkin kesto mitattaneen kuukausissa, ei vuosissa, eli ei sekään ole pitkäaikainen apu.

Minkähänlainen kuvio näistä aineksista muotoutuu? Voihan olla, ettei tapahdu ihmeempiä. Emme tiedä, onko edessä isompi lama, joka kääntää suhdanteet päälaelleen. Jos näin ei käy, metsänomistajien puhelimet saattaavat soida varsin usein lähimmän vuoden-kahden aikana.

Näytä koko viesti
Energia - 4.3.2022 09.16

Boreaalisten metsien hiilivarasto on kasvanut nopeammin Pohjoismaissa kuin Kanadan ja Venäjän vähemmän hyödynnetyissä metsissä, kertoo kansainvälisen tutkijaryhmän raportti. Hoitamattomien tai vain vähän hyödynnettyjen boreaalisten metsien hiilivarasto säilyy mutta ei kasva, koska metsäpalot aiheuttavat niissä merkittäviä hiilihäviöitä.

Valtamedia ei tosiaan uutisoinut tuosta tutkimuksesta, luultavasti siksi, ettei se sovi toimittajakunnan poliittiseen agendaan.

EU:n komissiolta on viimeisen vuoden aikana tullut uskomaton määrä erilaisia metsien käyttöä rajoittavia säännöksiä ja esityksiä. Niille on yhteistä ilmasto- ja ympäristöpoliittisten hyötyjen tavoittelu, ja vähäinen ymmärrys metsään pohjautuvien elinkeinojen suhteen. Selitys lienee se, että Unionilla ei näihin päiviin asti ole ollut yhteistä metsäpolitiikkaa, joten alaa ymmärtävää virkamieskuntaa ei yksinkertaisesti ole.

Ehkei komissioa kiinnostakaan ala, jolla on suurempaa merkitystä vain muutamalle pienelle jäsenmaalle. Suomelle merkitys on edelleen mittava, tilastojen kertomaa suurempi. Viennistä osuus on 20 % luokkaa, saman verran kuin kemian teollisuus. Viimemainitusta jää kuitenkin Suomen vain kapea siivu, koska niin raaka-aineet kuin laitteistot hankitaan ulkomailta. Metsäteollisuudessa raaka-aine on 85 %:sti kotimaista, ja Venäjän tuonnin päättyessä osuus tulee suurenemaan. Samaten iso osa korjuukoneista ja teollisuuden laitteistoista valmistetaan kotimaassa. 

Näytä koko viesti