1800 vuosityötunnilla laskien Nokian liikevaihto on 122 e/työntekijän tunti ja Teliasoneran 239 e/h. Kun ainoa tuotantopanos on ihmistyö, on skaalautuvuus heikkoa, koska kulut kasvavat suorassa suhteessa laskutukseen. Eipä tämä tietysti mitään tarkoita yksittäistapauksessa.
Arvostan asianajajia niin paljon, että en "sekaannu" lakiasiaintoimistoihin.
Arvostan asianajajia niin paljon, että en "sekaannu" lakiasiaintoimistoihin.
Rokkarista 90 % alennuksella samat palvelut ja nopeammin.
Aki, toteat kolumnissasi, että "asianajotoimistojen partnerit tykkäävät ymmärrettävästi jakaa rahat keskenään, eivätkä ole ulkopuolisten sijoittajien rahojen tarpeessa". Ainakin meillä Suomessa on niin, että Asianajajaliitto ei hyväksy, että asianajotoimiston osakas olisi joku muu kuin asianajaja. Siksi asianajotoimiston listaaminen pörssiin ei ole meillä edes mahdollista. Fondia ei ole asianajotoimisto, vaan lakitoimisto. Siksipä sen on mahdollista listautua pörssiin.
Tästä voi päätellä, että juristeja koulutetaan liian vähän. Tosin Suomen Asianajajaliitto ja Akava luonnollisesti vastustavat tätä, koska lisäjuristit toisivat laskupaineita palkkioihin.
Tässä lienee huolimattomuusvirhe. Asianajajaliitto ja Akava eivät vastusta vaan kannattavat sitä, että juristeja koulutetaan liian vähän. Muuten hyvä kolumni.
Sijoitustieto wrote:
Tästä voi päätellä, että juristeja koulutetaan liian vähän. Tosin Suomen Asianajajaliitto ja Akava luonnollisesti vastustavat tätä, koska lisäjuristit toisivat laskupaineita palkkioihin.
Tässä lienee huolimattomuusvirhe. Asianajajaliitto ja Akava eivät vastusta vaan kannattavat sitä, että juristeja koulutetaan liian vähän. Muuten hyvä kolumni.
Täsmälleen. Antaisin oikolukijalleni palkanalennuksen, mutta tuskin se suostuu maksamaan oikolukemisen ilosta. Korjasin kolumniin.
Aki, toteat kolumnissasi, että "asianajotoimistojen partnerit tykkäävät ymmärrettävästi jakaa rahat keskenään, eivätkä ole ulkopuolisten sijoittajien rahojen tarpeessa". Ainakin meillä Suomessa on niin, että Asianajajaliitto ei hyväksy, että asianajotoimiston osakas olisi joku muu kuin asianajaja. Siksi asianajotoimiston listaaminen pörssiin ei ole meillä edes mahdollista. Fondia ei ole asianajotoimisto, vaan lakitoimisto. Siksipä sen on mahdollista listautua pörssiin.
Tämäpä kiinnostavaa. Osaatko avata minkälaista ajattelua itsesääntelystä tässä on taustalla? Michael Lewis aikoinaan kirjoitti finassikriisin alkumetreillä kaiken menneen päin helvettiä sen jälkeen, kun investointipankit alkoivat listautua. Toisensa tuntevat osakkaat ottivat riskit tosissaan, kun taas omistuksen siirryttyä ovien ulkopuolelle, ketään ei enää kiinnostanut tarpeeksi. Ostan tuon hypoteesin osittain ja olisi mielenkiintoista, jos luottamukseen perustuvassa busineksessa tämä on ymmärretty alan omin voimin.
Onko tässä merkinnässä jotain taattua minimitasoa jonka kaikki saavat varmasti?
Onko tässä merkinnässä jotain taattua minimitasoa jonka kaikki saavat varmasti?
Tämäpä kiinnostavaa. Osaatko avata minkälaista ajattelua itsesääntelystä tässä on taustalla? Michael Lewis aikoinaan kirjoitti finassikriisin alkumetreillä kaiken menneen päin helvettiä sen jälkeen, kun investointipankit alkoivat listautua. Toisensa tuntevat osakkaat ottivat riskit tosissaan, kun taas omistuksen siirryttyä ovien ulkopuolelle, ketään ei enää kiinnostanut tarpeeksi. Ostan tuon hypoteesin osittain ja olisi mielenkiintoista, jos luottamukseen perustuvassa busineksessa tämä on ymmärretty alan omin voimin.
Kyse on ennen kaikkea asianajajan vastuusta. Asiasta säädetään Asianajajista annetun lain 5 §:ssä. Sen lisäksi, että osakkaina saa olla vain asianajajia, yhtiön osakkeenomistaja vastaa hoidettavanaan olevasta asianajotehtävästä johtuvista velvoitteista yhteisvastuullisesti yhtiön kanssa.
Asianajajalaki on pitkälti säädetty läheisessä yhteistyössä asianajajaliiton kanssa, joten vaikka kyse on eduskuntalain tasoisesta säännöksestä, voidaan sanoa alan toimivan pitkälti itsesääntentelyn ja -valvonnan varassa.
Eihän sillä käytännössä niin merkittävää eroa ole, onko juristina asianajaja vaiko "lupalakimies". Liikejuridiikan toimeksiannoissa ei usein ole edes eroa sillä hoitaako asiaa AA vai ihan tavallinen 'oikeudenkäyntikelvoton' juristi. Eniten näillä kysymyksillä on merkitystä oikeastaan lähinnä silloin, kun puhutaan oikeudenkäyntiasioiden hoitamisesta. Fondian liiketoimintahan on kuitenkin käsittääkseni aivan muuta kuin oikeudenkäyntiasioiden hoitamista.
Kyse on ennen kaikkea asianajajan vastuusta. Asiasta säädetään Asianajajista annetun lain 5 §:ssä. Sen lisäksi, että osakkaina saa olla vain asianajajia, yhtiön osakkeenomistaja vastaa hoidettavanaan olevasta asianajotehtävästä johtuvista velvoitteista yhteisvastuullisesti yhtiön kanssa.
Asianajajalaki on pitkälti säädetty läheisessä yhteistyössä asianajajaliiton kanssa, joten vaikka kyse on eduskuntalain tasoisesta säännöksestä, voidaan sanoa alan toimivan pitkälti itsesääntentelyn ja -valvonnan varassa.
Eihän sillä käytännössä niin merkittävää eroa ole, onko juristina asianajaja vaiko "lupalakimies". Liikejuridiikan toimeksiannoissa ei usein ole edes eroa sillä hoitaako asiaa AA vai ihan tavallinen 'oikeudenkäyntikelvoton' juristi. Eniten näillä kysymyksillä on merkitystä oikeastaan lähinnä silloin, kun puhutaan oikeudenkäyntiasioiden hoitamisesta. Fondian liiketoimintahan on kuitenkin käsittääkseni aivan muuta kuin oikeudenkäyntiasioiden hoitamista.
Ei lupalakimies ole oikeudenäyntikelvoton. Lakimies, joka ei ole lupalakimies tai asianajaja, on oikeudenkäyntikelvoton. Tällä hetkellä asianajotoimistot eivät ole aitoja osakeyhtiöitä, vaikka harjoittaisivat toimintaa osakeyhtiömuodossa, koska sijoitetun pääoman lisäksi osakkeenomistajan vastaavat yhtiön velvoitteista myös henkilökohtaisella omaisuudella. Isot liikejuridiikka toimistot ovat tähän toivoneet muutosta, mutta Asianajajaliitto ei ole halunnut muutosta. Kyse on siitä, että on haluttu asianajajien työn olevan siinä määrin laadukasta, että "riskejä" ei oteta ainoastaan asiakkaan riskillä, vaan myös asianajajan. Tämä sääntely ei liity mitenkään siihen kysymykseen toimiiko asianajaja oikeussalissa vai liikejuridiikassa. Henkilökohtainen vastuu on jossain määrin joka tapauksessa teoreettista, koska asianajajilla myös vastuuvakuutukset on pakollisia.
Ei lupalakimies ole oikeudenäyntikelvoton. Lakimies, joka ei ole lupalakimies tai asianajaja, on oikeudenkäyntikelvoton. Tällä hetkellä asianajotoimistot eivät ole aitoja osakeyhtiöitä, vaikka harjoittaisivat toimintaa osakeyhtiömuodossa, koska sijoitetun pääoman lisäksi osakkeenomistajan vastaavat yhtiön velvoitteista myös henkilökohtaisella omaisuudella. Isot liikejuridiikka toimistot ovat tähän toivoneet muutosta, mutta Asianajajaliitto ei ole halunnut muutosta. Kyse on siitä, että on haluttu asianajajien työn olevan siinä määrin laadukasta, että "riskejä" ei oteta ainoastaan asiakkaan riskillä, vaan myös asianajajan. Tämä sääntely ei liity mitenkään siihen kysymykseen toimiiko asianajaja oikeussalissa vai liikejuridiikassa. Henkilökohtainen vastuu on jossain määrin joka tapauksessa teoreettista, koska asianajajilla myös vastuuvakuutukset on pakollisia.
1) en ole väittänyt, että lupalakimies olisi oikeudenkäyntikelvoton. Luit viestini hätäisesti. Minä puhuin yllä kolmesta eri luokasta juristeja. a) asianajajat b) lupalakimiehet c) 'oikeudenkäyntikelvottomat' perusjuristit.
2) Se seikka, että asianajajalain mukaan "Yhtiön osakkeenomistaja vastaa hoidettavanaan olevasta asianajotehtävästä johtuvista velvoitteista yhteisvastuullisesti yhtiön kanssa.", ei tarkoita, että yhtiön osakkeen omistaja vastaa mistä tahansa yhtiön velvoitteesta yhteisvastuullisesti yhtiön kanssa. Tämä säännös merkitsee ennen kaikkea sitä, että erilaisista varallisuusvahingoista johtuvia velkoja ei voi jättää konkurssipesän ongelmaksi. (kuten oletan että tiedätkin)
Tällainen poikkeustilanteissa aktualisoituva oikeushenkilön läpäisevä vastuusäännös ei myöskään merkitse sitä, etteikö asianajotoimintaa harjoittava osakeyhtiö olisi "aito" osakeyhtiö. Tämä seikka ei ole mitenkään ehdoton osakeyhtiön tunnusmerkki. Onhan hieman vastaavia säännöksiä muuallakin. Esimerkiksi kiinteistönvälitysliikkeistä ja vuokrahuoneiston välitysliikkeistä annettu laki asettaa myös omanlaisen poikkeuksensa OYL:n rajoitetun vastuun pääsääntöön, joskaan ei yhtä ankarana.
Lisäksi henkilökohtainen vastuu ei ole pelkästään teoreettista, koska vastuuvakuutuksillakin on omat ylärajansa, joiden ylittäviltä osin osakkaat todella voivat joutua korvausvelovolliseksi. Tapaohjeiden mukaan vastuurajoitusehtoja ei toimimeksiantosopimuksiin saisi ottaa kuin poikkeustilanteissa, joten vastuun rajoittaminen sopimusteitsekään ei käytännössä ole mahdollista.
Liikejuridiikkatoimistothan voivat toki perustaa lakiasiaintoimiston, mikäli haluavat alkaa harjoittaa liiketoimintaansa ilman edellä mainittuja vastuuriskejä. Tämän vuoksi pidän liiton kantaa perusteltuna.
Aloittelijan kysymys: Pisti mietityttämään tuo lause "Merkinnän maksajan ja merkitsijän tulee olla sama taho". Viitataanko taholla tässä nyt minuun vai käyttämääni pankkiin? Voinko siis maksaa merkittävät osakkeet eri pankin tililtä, kuin missä arvo-osuustilini on?
Voit maksaa eri pankin tililtä, kunhan arvo-osuustili ja pankkitili ovat molemmat sinun nimissäsi.
Tänään klo 10:30 Inderesin Roastissa Fondian toimitusjohtaja Salla Vainio. Katso livelähetystä: www.inderes.fi
Anti näköjään keskeytettiin tänään klo 16:30. Itse osallistuin antiin ja sähköisen allekirjoituksen mukaan tein merkinnän klo 16:33, eli ilmeisesti rahat tulee takasin ilman osakkeita, myöhästyin 3 minuuttia :(
Aika rajusti merkattiin yli:
https://www.arvopaperi.fi/kaikki_uutiset/fondian-merkintoja-leikattiin-…;
Itse merkkasin 300kpl ja nyt saan sitten 37kpl :(
EDIT: Tässä pitää tosiaan toivoa erittäin vahvaa nousua, että saa kaupankäyntikulut katettua kun laittaa huikean potin sileäksi!
Eikös tuolta luvattu (toki löytynee pientä pränttiä) 100 kappaletta kaikille eli leikkuri iskee sitten siihen ylimenevään osaan (johon se sitten tietysti iskee todella lujaa). Eli jos olen tuon ymmärtänyt oikein, niin etköhän sä saa kauapnkäyntikulut kuitattua (ja nehän saa sitten muutenkin vähentää verotuksesta).
Kauppalehden mukaan kaikki saavat 25kpl ja n. 4,57% merkityistä sen päälle. Nyt vähän harmittaa kun merkkasin minimit olettaen että kaikille se minimi taataan. Noh.. kysyntää varmasti on myös pörssin puolella.
http://www.kauppalehti.fi/uutiset/fondian-anti-merkittiin-lahes-11-kert…
Eikös tuolta luvattu (toki löytynee pientä pränttiä) 100 kappaletta kaikille eli leikkuri iskee sitten siihen ylimenevään osaan (johon se sitten tietysti iskee todella lujaa). Eli jos olen tuon ymmärtänyt oikein, niin etköhän sä saa kauapnkäyntikulut kuitattua (ja nehän saa sitten muutenkin vähentää verotuksesta).
Valitettavasti ton artikkelin mukaan menee näin:
"Fondia hyväksyi yleisöannissa merkintäsitoumukset kokonaan 25 tarjottavaan osakkeeseen saakka, ja ylittävältä osalta merkinnät hyväksyttiin noin 4,57 prosentin suhteessa. Osakkeen merkintähinta oli 7,65.
Jos sijoittaja on merkinnyt 100 osaketta 765 eurolla hän saa siten 28 osaketta 214 eurolla."
No voi perkele!:)
Onkohan tässä vielä joku pieni sauma, että lisäävät antia? Tuskin, jos kerran ovat jo tuollaisen viestin julkaisseet.
Anti näköjään keskeytettiin tänään klo 16:30. Itse osallistuin antiin ja sähköisen allekirjoituksen mukaan tein merkinnän klo 16:33, eli ilmeisesti rahat tulee takasin ilman osakkeita, myöhästyin 3 minuuttia :(
Sainkin kokonaiset 70 osakketta vaikka myöhästyin 3 minuuttia annista. Tuli spostiin vahvistus määrästä.
No onneksi unohdin merkitä tätä.
Aika naurettava tuo minimäärä.
Eipä ota tämä firma piensijoittajia riittävästi huomioon. 25 kpl ja 9€ kaupankäyntikululla on kivaa myydä eteenpäin. Vincit toimi hienosti ku piti 100 kpl miniminä jolloin piensijoittaja voi myydäkki laput kohtuukuluilla.
718 kpl putosi näköjään minulle.
Itselle jäi 43 kappaleeseen, ei mitenkään mielekäs määrä. Mutta katsotaan kehitystä ja lisätään tarvittaessa.
Miten onnistuit noinkin paljon saamaan?
Osallistuin ensin yleisöantiin 800kpl:lla ja heräsin sitten siihen ajatukseen, että instituutioannissa maksetaan osakkeet vasta kun on selvillä paljonko niitä saa, niin yritin sitten sieltä puolelta merkata 15000kpl. Nämä yhdistettiin yhdeksi köntsäksi 15800kpl instituutioannin puolelle ja sieltä sitten lohkesivat nuo 718kpl.
heräsin sitten siihen ajatukseen, että instituutioannissa maksetaan osakkeet vasta kun on selvillä paljonko niitä saa
Oliko tämä tieto suoraan jossain materiaaleissa vai pitikö se kysellä annin järjestäjältä?
Oliko tämä tieto suoraan jossain materiaaleissa vai pitikö se kysellä annin järjestäjältä?
"Instituutioantiin osallistuvien sijoittajien tulee maksaa hyväksytyn Merkintäsitoumuksen mukaiset heille jaetut Tarjotut Osakkeet Pääjärjestäjän antamien ohjeiden mukaisesti siten, että maksu on Yhtiön tilillä arviolta viimeistään 4.4.2017 kello 16.00."
Tuolta ihan lopusta näin tavasin
http://www.fondia.fi/hubfs/sijoittajille/materiaaleja/Fondia-Listautumi…
Velho wrote:
Oliko tämä tieto suoraan jossain materiaaleissa vai pitikö se kysellä annin järjestäjältä?
"Instituutioantiin osallistuvien sijoittajien tulee maksaa hyväksytyn Merkintäsitoumuksen mukaiset heille jaetut Tarjotut Osakkeet Pääjärjestäjän antamien ohjeiden mukaisesti siten, että maksu on Yhtiön tilillä arviolta viimeistään 4.4.2017 kello 16.00."
Tuolta ihan lopusta näin tavasin
http://www.fondia.fi/hubfs/sijoittajille/materiaaleja/Fondia-Listautumis...
Voiko yksityishenkilönä osallistua instituutioantiin, vai onko jotain rajoituksia?
