Olet täällä
Skagge
Skagge
- Liittynyt 25.6.2014
- 129 viestiä
- 2 aloitettua ketjua
Viimeisimmät viestit
Ostin/Myin tänään - 7.9.2018 16.27
Myyntitappion vähentäminen (case Talvivaara) - 31.8.2018 14.06
Minkälaista todistetta verottaja vaatii myyntitappiovähennysten tekemiseksi?
Siirsin muutama vuosi sitten arvo-osuustilini Nordnettiin. Aiempi arvo-osuustilin säilyttäjäpankkini piti tallessa osakkeideni ostohintoja, mutta siirron yhteydessä ostohinnat katosivat, enkä ole tajunnut pistää hintoja talteen muutamista kauan sitten ostamistani osakkeista, jotka ovat railakkaasti tappiolla. Nyt haluaisin myydä kyseiset osakkeet, jotta voisin hyödyntää niistä tulevat tappiot verotuksessa.
Onko kenelläkään ideaa, mistä saisin selvitettyä osakkeiden ostohinnat verottajaa tyydyttävällä tavalla?
Euroclear ei ostohintoja tiedä. Jos esimerkiksi saisin selville ostopäivän, voisinko käyttää ostohintana sen päivän matalinta arvoa, jolloin tappio olisi pienin mahdollinen?
Minulla oli sama tilanne 5-vuotta sitten, kyseessä oli Nordeasta Nordnettiin siirretyt osakkeet, joiden hankintakinta katosi siirrossa. Nordea laskuttaa (laskutti vuonna 2013) 70€ + alv/tunti jotta olisivat hakeneet arkistoistaan hankintahintani. Itse onneksi löysin vanhat tiliotteet joista ostohinta selvisi. Verottaja ei ole näitä tositteita tähän mennessä vaatinut.
Moderni arvosijoittaja haluaa arvostusta (Arvoguru) - 8.5.2018 8.49
Kirjan luku työn alla. Tuli Nordnetin järkkäämistä kirjanjulkajaisista käytyä hakemassa ilmainen kirja, koska ilmainen value on aina ilmaista valueta + aina välillä siellä oppii jotain uutta.
Jos olisin ollut hieman enemmän hereillä niin olisin kyllä kysynyt että onko mitään hajua miten arvosijoittamisen keskittäminen syntiosakkeisiin on mahtanut tuottaa + onko tietoa onko sellaisia synti-ETF-rahastoja tai kohtuullisen kulun aktiivisia rahastoja olemassa jotka keskittyisivät arvosijoittamisen kriteerit täyttäviin syntiosakkeisiin? Kysyn nyt täällä kun liippaa aihetta.
Aallossa on tehty aiheesta gradu https://aaltodoc.aalto.fi/handle/123456789/3/browse?type=author&value=Tr... taisi täälläkin olla joskus kolumni aiheesta
Ostin/Myin tänään - 3.5.2018 12.17
Sain Lehtoa @9.80. Ostopäätös pelkästään Sijoitustiedon ketjujen perusteella, kannattaa näköjään pitää sivusto bookmarkeissa. Irtautunut en ole vielä, eli voihan nuo mennä kuralekkin.
Sijoitustiedon kysymysketju - 24.4.2018 13.05
Aloin Twitteriä lukiessani miettimään mihin perustuu ajallinen hajauttaminen ja onko siitä odotusarvollisesti etua? Jos siitä on etua niin eikö tällä logiikalla kannattaisi verottomassa maailmassa aina myydä salkku ja sijoittaa ajallisesti hajauttaen uudelleen? Indeksit ja osakkeet kuitenkin keskimäärin nousee, niin eikö odotusarvollisesti olisi kuitenkin parasta lyödä kaikki kerralla sisään? Onko tästä olemassa jotain tutkimusta, vai saavutetaanko ajallisesti hajauttamalla vain paremmat yöunet ja pienennetään varianssia?
Enersense - 16.4.2018 11.41
Tästä voi itseasiassa seurata hyvä ostopaikka, jos ihmiset myyvät tämän alas ja samalla alkaa tulla viitteitä, että korkeille tavoitteille on katetta. Tai no, eihän hinnan edes tarvitsisi tulla alas, mutta veikkaisin että tulee.
Eikös hinnan pitäisi tulla alas rahoitustilanteen huonnonuttua, kun puolet kasvuun tarkoitetuista antirahoista jäi saamatta?
Pankit, raha, valuutat - 16.3.2018 10.52
Viltsu kirjoitti:Twitteristä löytyi pankkikurssin luennoitsijan Karlo Kaukon ja Juha Itkosen kautta pähkinä matikkanörteille (vaatii aikamoista out-of-the-box -ajattelua!)
Mitähän missasin, kun en varsinaisesti ole matikkanörtti, eikä tuo minusta vaadi yhtään boxin ulkopuolelle menemistä. Hauska kyllä.
Onko tuo varmasti oikein? Eikö lauseen pitäisi loppua huutomerkkiin, kysymysmerkkiin tai pisteeseen? Eli pitäisi olla ...but the answer is 5!! tai 5!.? Tällöin niksin hoksaaminen toki tulisi helpommaksi.
Pankit, raha, valuutat - 9.3.2018 16.46
Viltsu kirjoitti:En ole vielä kerennyt juuri aloittamaan tutkimustyötä inflaatioon ja deflaatioon liittyen, mutta mitkä olisi hyviä asiaa matemaattisesti ja/tai eksaktisti kuvaavia artikkeleita?
Suosittelen aloittamaan makrotaloustieteen ja rahoitusmarkkinoiden perusteista taloustieteeseen perehtymisen ennen yksittäisiä artikkeleita inflaatiosta ja deflaatiosta.
Rahoituksen opiskelijat aloittavat Aallossa nykyisin näillä:
Burda & Wyploz: Macroeconomics
Mishkin & Eakins: Financial Markets and Institutions
Suomeksikin löytyy materiaalia vaikka kuinka.
Aalto tarjoaa Taloustieteessä yllättävän monta kurssia Avoimen Yliopiston puolella (ainakin osa kursseista samoja joita tutkinto-opiskelijat käyvät) http://avoin.aalto.fi/fi/courses/spring2018/
Esimerkiksi Raha ja Pankkiteoria vielä tänä keväänä näyttää olevan tarjolla myös avoimessa. Sen vetää Karlo Kauko jonka dokumenttiin on tässäkin ketjussa linkattu.
Uhkapelaajan tie kohti Hernesaaren kattohuoneistoa - 10.2.2018 18.00
Puuh, sit oli mun International Economicsin ja samalla mun Hankenin tokavika tentti ohi. Ei nää taloustieteen kurssit mitään helppoja oo ollu. Jotenkin tuntunut jopa haastavammilta kuin rahoituksen kurssit. En sit tiiä voiko johtua siitä, että rahoitukseen on niin vahva pohja ja monta kurssia alla, kun sekä mikro- ja makrotaloustieteessä kaikki konseptit on ihan uusia. Esim. joutui kyl lukemaan monta kertaa läpi ja jäädä pohdiskelemaan miten mikäkin asia vaikuttaa valuuttakursseihin lyhyellä ja pitkällä aikavälillä.
Ihan mielenkiinnosta oletko miettinyt pääaineen vaihtamista rahiksesta taloustieteeseen maisterivaiheessa? Itse lähdin Aallon puolelle lukemaan rahoitusta vanhemmalla iällä, mutta lopulta taloustieteen opinnot alkoivat kiinnostamaan enemmän ja vaihdoin pääaineeni. Itselleni taloustieteen kurssit ovat olleet haastavampia mutta myös mielenkiintosempia verrattuna rahoitukseen.
Tässä vielä kirjavinkki joka itselleni vahvisti päätöstäni vaihtaa pääaine: Jean Tirole (2014 Nobel voittaja) Economics for the Common Good https://press.princeton.edu/titles/10919.html kirjaa suosittelen vaikkei vaihto olisikaan ajankohtainen.
Uhkapelaajan tie kohti Hernesaaren kattohuoneistoa - 7.2.2018 16.45
Minua kiinnostaisi kansantajuinen kuvaus lainan myöntämisen kansantaloudellisista vaikutuksista; Mitä siinä tapahtuu kun poistetaan tekniset yksityiskohdat; Sellainen selvitys jonka voisi opettaa vaikka peruskoulutasolla matikan kurssien ohessa.Voisiko seuraavassa päättelyketjussa olla perää tai missä menee selkeiten vikaan; Monen kohdan teknisistä yksityiskohdista voidaan spekuloida ja todellisuus on paljon monimutkaisempi mutta jos yritetään yksinkertaistaa (ja nähdä metsä puilta):
1. Nordea myöntää Liisalle 100 000€ :n asuntolainan (vaikka 30 vuoden takaisinmaksuajalla)
2. Nordean työntekijä naputtelee lainasumman 100 000€ tietokoneen ruudulle
3. Liisan tilille ilmestyy 100 000€
Voidaanko tämän ajatella tarkoittavan että
4. Rahan määrä yhteiskunnassa kasvaa 100 000€:lla
Itseasiassa lisääntyy paljon enemmän, koska asunnon myyjä saa nyt Liisalta 100 000€ tililleen, josta pankki lainaa taas reservisuhteen määrittämän summan eteenpäin jne jne (luotonlaajeneminen)
5. Yksittäisen euron arvo, tai ostovoima, alenee suhteessa (100 000€ jaettuna eurojen kokonaismäärällä)
Rahaa yleensä lainataan investointeihin, jolloin rahalla "kulutettavaa" tuotetaan enemmän, eikä ostovoima ainakaan noin suoraviivaisesti alene
Jokainen takaisin maksettava euro "tuhoutuu" lainaa maksettaessa, nostaen kansalaisten ostovoimaa hieman takaisin (tuhoutuessaan se vähentää valuutan määrää ja siten nostaa sen arvoa)
Lopulta kun laina on maksettu kokonaan takaisin, on alentunut ostovoima palautunut (paitsi koron osalta josta hieman myöhemmin lisää)
Rahataloudessa kaikki saatavat ovat jonkin velkaa. Setelit ovat keskuspankin velkaa yleisölle, pankkitalletukset liikepankin velkaa yleisölle, pankkivelat yleisön velkaa pankeille. Mikäli kaikki velat maksettaisiin (teoreettisesti) pois ei rahataloudesta jäisi mitään jäljelle
Eikö tämä tarkoita että voidaan sanoa, että itse asiassa lainan myöntäjinä toimivat kansalaiset pankin ohessa? Mikäli Liisa ei pysty maksamaan asuntolainaansa takaisin ei kansalaisten ostovoima palaudu takaisin jolloin kansalaiset myös jakavat riskin pankin kanssa? (käytännössä tässä tilanteessa pankki voisi myöntää uuden lainan uudelle ostajalle mutta kärsisi kirjanpidossaan tappion joka toistuessaan voisi johtaa jopa pankin vararikkoon - tai kansalaisten suorittamaan bailouttiin)
Yllä olevan lisäksi voidaan olettaa että Liisan on haettava korkojen maksuun uutta lainaa pankista (tai tehtävä työtä tai muuten hankittava raha itselleen, ja tämä raha on myös peräisin pankkien myöntämistä lainoista sillä kaikki yhteiskunnan raha on peräisin pankeista; kaikki raha on lopulta pankkien myöntämää velkaa). Korkojen takia kaikkea pankkien myöntämää velkaa ei koskaan voida maksaa takaisin.
Eli voidaanko ajatella että
- Yksityisten pankkien lainat ovat itse asiassa kansalaisten ja muiden valuutan haltijoiden myöntämiä
- Kansalaiset jakavat riskit pankin kanssa
Korot maksetaan kuitenkin pankille
Onko joissain oppikirjoissa käyty tuota lainanantoa jollain tapaa kriittisesti tai miettien vaihtoehtoisia ratkaisuita?
(rahan arvon alenemisesta voidaan toki keskustella; voidaan väittää että eiväthän hinnat hyppää kattoon jonkun Liisan saaman asuntolainan myöntöhetkellä - tai joku voisi sanoa että eihän tämä edes vaikuta inflaatioon sillä asuntojen hintoja ei lasketa inflaatioon - mutta eikö ostovoiman kannalta ajateltuna tämä ole kuitenkin lähempänä totuutta kuin se että lainoilla ei olisi vaikutusta ostovoimaan tai valuutan arvoon?)
Kyllä kritiikkiä löytyy. Kannattanee lukea esim aiemmin mainitsemistani kirjoista teoriaa esim rahan kysyntä-tarjonta mallista. Luotonlaajenemisesta ja sen kertoimesta löytyy paljonkin kritiikkiä (enemmän ehkä syys-seuraus suhteista ja kertoimesta kuin itse mallista) Aihe on kumminkin melkoisen laaja, enkä itse osaa sitä tiivistetysti esittää mitenkään ymmärrettävästi.
Ostettu Technopoliksesta saaduilla rahoilla lisää Lehtoa @7.97 ja Outokumpua @4.52. Lehtoa alkaa oleen jo aika paljon ja suunnilleen puolet positiosta ostettu yli 9 Euron ja pieni osa ostettu yli kympillä