Technopoliksen oikeus lunastaa hybridilaina lähestyy ja se on siis maaliskuussa 2018. Omien laskujen mukaan tämän lunastaminen parantaa osakekohtaista tulosta 8-10% riippuen tarvitseeko nostaa pankkilainaa ja mihin hintaan sitä saa. Kassassa on rahaa 62,5m ja lainan koko on 75m. Edellisen 12kk liiketoiminnan rahavirta on 59,4m ja sen voisi olettaa hieman vahvistuvan. Jos koko hybridi pystyttäisiin lunastamaan kassasta, paranisi osakekohtainen tulos 10%. Jos koko osaa ei voida kassasta rahoittaa ja tarvitaan pieni laina, voisi sen koron olettaa olevan 2-3% (lyhyellä maturiteetilla).

Jos tämä pitää paikkansa ja Technopolis hybridin lunastaa, on yhtiö todella halpa. EPRA PE olisi 8,5-8,7.

Hyvän kuuloinen ostos. Hyvä signaali myös, että uusi hallitus saattaa olla myös aidosti sellainen joka ajattelee osakekohtaista tulosta eikä pelkkää kasvua kasvun vuoksi.

Onko Jens käsitystä Suomisen sellun hinnan vaikutuksesta tulokseen? Nyt sellun hinta on laskenut ja uskoakseni edelleen seuraavan pari vuotta paineessa kun UPM:llä on valmistunut lisäkapaisteettia, Metsä Groupilla tuotanto lisääntyy nyt syksyllä kun Äänekosken uusi tehdas aukeaa ja UPM:llä on pari laajennusprojektia käynnissä. Lisäksi erilaisia suunnitelmia on niin Kuopioon, Lappiin kuin Viroon.

Nopealla googlauksella sain selville seuraavan lauseen Suomisen nettisivuilta:

" Raaka-aineilla on iso merkitys liiketoiminnallemme, sillä niiden osuus Suomisen kokonaiskustannuksista on noin 60–70 %. Vuonna 2015 Suominen osti 138 215 tonnia kuituraaka-ainetta (138 519 tonnia vuonna 2014), josta suurin osa oli viskoosia, sellua, polypropeenia ja polyesteriä "

Onko jossain tarkempaa tietoa kuinka suuri tämä vaikutus voisi olla?

On tuo käpyjensyöjä vekkuli eläin. Olivat näköjään pitäneet CMD:n 17.1 ja nyt ilmoittavat negarin. Kyllä varmasti kaikki sijoittajat pitävät nyt näitä esityksiä kuranttina kamana.

Melkein valmiina maisterina kansantaloustieteestä hämmentää edelleen tuo monimuuttujaregressio-malli. Ensiksi, se ei ole mitään kovin monimutkaista vaikka yhtiö yrittää luoda siitä vaikutelmaa jonkinlaisena mestariteoksena, jota kukaan muu ei voi ymmärtää. Se, että onko Orava hyvä sijoitus, riippuu lähes täysin siitä kuinka hyvä tuo niiden oma arvio NAV:sta oikein on.

Itse en ole täysin luottavainen eikä ole markkinatkaan. Haluaisinkin, että yhtiö julkaisisi seuraavien tilastollisten testien pelkät tulokset: Dick-Fuller testi, F-testi ja sen lisäksi kaikkien muuttujien p-arvot nollahypoteesilla: kerroin on eri suuri kuin nolla. Lisäksi haluaisin tietää mallin selitysasteen. Tällä hetkellä koko homma on täysin epämääräistä ja sijoittajien pitää vain itse arpoa jollain hihavakiolla mikä on oikea NAV-alennus.

Valitettavasti uskoni ei ole kovin suuri ja naurettava 2,35% osinkotuotto siirtää tämän yhtiön vahvasti negatiiviseen suuntaan. Osinkotuotto kun on varmasti asia jota tämä yhtiö ei pysty mitenkään kikkailemaan ja tiedossa on, että osinkoa pitää lain mukaan maksaan 80% tuloksesta. Tämä tarkoittaa että osingon pitäisi olla aika hyvä mittari yhtiön todellisesta tuottopotentiaalista ja se on erittäin huono.