Olet täällä
Paahtopaisti
Paahtopaisti
- Liittynyt 1.10.2014
- 17 viestiä
- 1 aloitettua ketjua
Viimeisimmät viestit
Technopolis - 22.5.2017 19.48
Rahoitusvastikkeen merkitys uudiskohteissa? - 19.5.2017 0.18
Olen miettinyt, että yhtiölainassa on se, etu että jos osakkeen omistaa sinun omistava osakeyhtiö etkä sinä suoraan, voi katastofitilanteissa mahdollisesti ajaa firman konkurssiin. Tämä tarkoittaisi sitä että velan arvo > asunnon arvo ja käytänössä sellaista tilannetta jossa asuntojen hinnat romahtaisivat.
Technopolis - 6.4.2017 20.02
Hyvän kuuloinen ostos. Hyvä signaali myös, että uusi hallitus saattaa olla myös aidosti sellainen joka ajattelee osakekohtaista tulosta eikä pelkkää kasvua kasvun vuoksi.
Fondia - 20.3.2017 18.20
Onko tässä merkinnässä jotain taattua minimitasoa jonka kaikki saavat varmasti?
Uhkapelaajan tie kohti Hernesaaren kattohuoneistoa - 7.2.2017 0.44
Onko Jens käsitystä Suomisen sellun hinnan vaikutuksesta tulokseen? Nyt sellun hinta on laskenut ja uskoakseni edelleen seuraavan pari vuotta paineessa kun UPM:llä on valmistunut lisäkapaisteettia, Metsä Groupilla tuotanto lisääntyy nyt syksyllä kun Äänekosken uusi tehdas aukeaa ja UPM:llä on pari laajennusprojektia käynnissä. Lisäksi erilaisia suunnitelmia on niin Kuopioon, Lappiin kuin Viroon.
Nopealla googlauksella sain selville seuraavan lauseen Suomisen nettisivuilta:
" Raaka-aineilla on iso merkitys liiketoiminnallemme, sillä niiden osuus Suomisen kokonaiskustannuksista on noin 60–70 %. Vuonna 2015 Suominen osti 138 215 tonnia kuituraaka-ainetta (138 519 tonnia vuonna 2014), josta suurin osa oli viskoosia, sellua, polypropeenia ja polyesteriä "
Onko jossain tarkempaa tietoa kuinka suuri tämä vaikutus voisi olla?
Asuntorahastoihin sijoittanut saa rahansa takaisin vain jos niitä pyytää aurinkoisena päivänä - 6.2.2017 20.55
Asuntorahastojen suurin ongelma on poskettomat hallinointikulut. 2,5% on niin paljon, että se syö vivuttamattomasta tuotosta jo leijonan osan. Tämän jälkeen tuotto pumpataan ylös velalla ja toivotaan että asuntojen hinnat pysyvät eivätkä korot nouse. Ei tämä pyramidihuijaus ole, mutta kun S-pankki ilmoittaa iloisesti, että rahasto tuotti 4,23%. Tämä tuntuu korkealta lukemalta, kun se tarkottaisi tuoton ennen kuluja olleen 6,73% joka ei toki mahdoton ole mutta ottaen huomioon että rahasto on oman ilmoituksensa mukaan kasvamassa tällä hetkellä ja täten vajaakäyttö on todennäköisesti koholla, kuulostaa se kuitenkin vähän isolta. Rahastolla oli valmiita asuntoja Q3 lopussa 160 valmista asuntoa ja 600 rakenteilla olevaa asuntoa, joista 400 valmistuu tänä vuonna.
Orava - 4.2.2017 16.49
On tuo käpyjensyöjä vekkuli eläin. Olivat näköjään pitäneet CMD:n 17.1 ja nyt ilmoittavat negarin. Kyllä varmasti kaikki sijoittajat pitävät nyt näitä esityksiä kuranttina kamana.
Melkein valmiina maisterina kansantaloustieteestä hämmentää edelleen tuo monimuuttujaregressio-malli. Ensiksi, se ei ole mitään kovin monimutkaista vaikka yhtiö yrittää luoda siitä vaikutelmaa jonkinlaisena mestariteoksena, jota kukaan muu ei voi ymmärtää. Se, että onko Orava hyvä sijoitus, riippuu lähes täysin siitä kuinka hyvä tuo niiden oma arvio NAV:sta oikein on.
Itse en ole täysin luottavainen eikä ole markkinatkaan. Haluaisinkin, että yhtiö julkaisisi seuraavien tilastollisten testien pelkät tulokset: Dick-Fuller testi, F-testi ja sen lisäksi kaikkien muuttujien p-arvot nollahypoteesilla: kerroin on eri suuri kuin nolla. Lisäksi haluaisin tietää mallin selitysasteen. Tällä hetkellä koko homma on täysin epämääräistä ja sijoittajien pitää vain itse arpoa jollain hihavakiolla mikä on oikea NAV-alennus.
Valitettavasti uskoni ei ole kovin suuri ja naurettava 2,35% osinkotuotto siirtää tämän yhtiön vahvasti negatiiviseen suuntaan. Osinkotuotto kun on varmasti asia jota tämä yhtiö ei pysty mitenkään kikkailemaan ja tiedossa on, että osinkoa pitää lain mukaan maksaan 80% tuloksesta. Tämä tarkoittaa että osingon pitäisi olla aika hyvä mittari yhtiön todellisesta tuottopotentiaalista ja se on erittäin huono.
Finanssihistoriaa, sijoitusideoita ja -analyysia: fundamenttisijoittajien ketju - 20.9.2016 18.34
Kirjoitus oli hyvä, mutta regressioanalyysin jäi vähän puutteita. Kun regressoit osakkeiden hintaindeksiä ja voittoja niin syyllistyt kahden unit root prosessin regressoimiseen eikä täten korrelaatioestimaatti tarkennu edes 100v ajanjaksolla oikeaksi vaan kärsii harhasta. Nämä kaksi aikasarjaa ovat kointegroituneet jollain vektorilla ja se voidaan korjata helposti tutkimalla ensimmäisiä erotusprosesseja (edit: pienen mietinnän jälkeen en ole varma voiko tätä korjata noin yksinkertaisesti.) Siihen on muitakin vaihtoehtoja mutta osakkeiden hintojen erotusprosessi on tuotto joka on täysin helposti ymmärettävissä ja kiinnostava myöskin. Voittojen muutoksetkin ovat vielä täysin ymmärettävissä oleva aikasarja. Tämän takia empiirisessä rahoituksessa tutkitaan tuottoja eikä osakkeiden hintoja.
Muuten kyllä erinomainen kirjoitus ja hyvä että Valtsikasta on myös muita sijoittamisesta kiinnostuneita! Itse vetelen viimeisiä kursseja kansantaloustiedettä.
http://www.eco.uc3m.es/~jgonzalo/teaching/EconometriaII/cointegration.htm
UPM-Kymmene - 20.2.2016 15.03
Jatketaanpa tänne Norske Skogista. Firman heikkoudet ovat jatkuneet odotetusti ja nettovelkaantuminen on 1100%. Kassaa, joka palaa, on jäljellä noin 90m ja kesäkuussa pitäisi maksaa 100m bondi pois eli vaikea on tilanne. Norske on aloittanut velkakirjanvaihtotarjouksen, jossa tuon bondin eräpäivää siirrettäisiin vuoteen 2019 ja sen nimellisarvoa leikattaisiin. Tämä tarjous päättyy helmikuun lopussa alustavasti (siiretty eteenpäin jo kerran). Tästä tarjouksesta on Norske haastettu oikeuteen vakuudellisten velkakirjojen haltijoiden toimesta, joiden yksi pääomistajista on Sampo Oyj. Mielenkiintoisesti vetelee Nalle nyt siis kahdella rintamalla paperimarkkinoilla. BlackRock on nykyisin suurin omistaja ja se on laittanut massiivisesti CDS:iä liikkeelle ja yrittää nyt viivyttää konkurssia etteivät betsit menisi maksuun. Lisäksi Norsken tilintarkastaja vaatii arvonalennuksia taseeseen, jota Norske vastustaa. Norske kuitenkin tarvitsee normaalin lausunnon tilinpäätökseen ja yrittää nyt neuvotella arvonalennuksista tilintarkastajan kanssa. Isot arvonalennukset saattaisivat viedä oman pääoman miinukselle, mutta johtaako se Norjassa konkurssiin vai ei, ei ole itselläni tiedossa. Norskella on kuitenkin 5% markkinaosuus ja vanhaa kapasiteettia jota olisi kiva sulkea. Kannattaa seurata sivusilmällä.
Arvokas harrastus arvosijoittamisesta - 25.1.2016 22.50
Kirjoituksiasi on kyllä ilo lukea, kun logiikka on selvää sekä kirkasta ja hyvin selitetty. Olen miettinyt itsekin itseasiassa ROE:n ja PB-luvun yhteyttä. Näillä kun rahoitusteoria ennustaa jopa olevan kausaliteetti yli ajan niin että tasapaino on selvästi olemassa. Oletko yrittänyt OLS:sta tätä funktiota tai jotenkin muuten mallintaa? Se, että se on lineaarinen ei kyllä ole mitään havaintoa, mutta mielestäni se voisi kuitenkin olla yksi tapa etsiä aliarvostettuja yrityksiä.
Technopoliksen oikeus lunastaa hybridilaina lähestyy ja se on siis maaliskuussa 2018. Omien laskujen mukaan tämän lunastaminen parantaa osakekohtaista tulosta 8-10% riippuen tarvitseeko nostaa pankkilainaa ja mihin hintaan sitä saa. Kassassa on rahaa 62,5m ja lainan koko on 75m. Edellisen 12kk liiketoiminnan rahavirta on 59,4m ja sen voisi olettaa hieman vahvistuvan. Jos koko hybridi pystyttäisiin lunastamaan kassasta, paranisi osakekohtainen tulos 10%. Jos koko osaa ei voida kassasta rahoittaa ja tarvitaan pieni laina, voisi sen koron olettaa olevan 2-3% (lyhyellä maturiteetilla).
Jos tämä pitää paikkansa ja Technopolis hybridin lunastaa, on yhtiö todella halpa. EPRA PE olisi 8,5-8,7.