Olet täällä

Kolumni: Tyhjästä rahaa - 18.2.2018 11.16
Aki Pyysing kirjoitti:
FinnishDGI kirjoitti:
Aki Pyysing kirjoitti:

Rahaa ei kuitenkaan tule tyhjästä, vaikka jotkut salaliittoteoreetikot selittävätkin pankkien sitä tekevän.

Viitsitkö Aki kuvata tähän miten rahan syntymisen ja tuhoutuminen todellisuudessa tapahtuu reservipankkijärjestelmässä? Minun käsittääkseni raha (=luotto/velka) syntyy nimenomaan tyhjästä ihan ilman foliohattua.

Totta kai keskuspankit luovat rahaa "tyhjästä". Niillä vain on takanaan koko yhteiskunnan infrastruktuuri armeijat mukaanlukien.

 

Minunkin piti oikein pitkästä aikaa kirjautua sitään ihmetelläkseni ääneen, kuinka Jensin blogissa toisaalta verrataan mitä ihmeellisimpiin salaliittoteoreetikkoihin, jos kehtaa todeta ääneen, että raha luodaan tyhjästä. Sitten toisaalta Aki myöntää itsekin, että näinhän se asia makaa. Raha epäilemättä luodaan tyhjästä. Sehän lienee fiat -rahan aivan olennaisin ominaisuus.

Näytä koko viesti
Uhkapelaajan tie kohti Hernesaaren kattohuoneistoa - 28.11.2017 10.24

Sopiiko kysyä Jens mihin tarviit tutkintoa? Aikaisemmista viesteistäsi olen saanut käsityksen, että et tähtää mihinkään isompaan taloon töihin, vaan pyrit tulevaisuudessakin pysyttelemään varsin itsenäisenä toimijana.

 

Näytä koko viesti
Fondia - 20.3.2017 11.03
Advocatusdei kirjoitti:

 

Ei lupalakimies ole oikeudenäyntikelvoton. Lakimies, joka ei ole lupalakimies tai asianajaja, on oikeudenkäyntikelvoton. Tällä hetkellä asianajotoimistot eivät ole aitoja osakeyhtiöitä, vaikka harjoittaisivat toimintaa osakeyhtiömuodossa, koska sijoitetun pääoman lisäksi osakkeenomistajan vastaavat yhtiön velvoitteista myös henkilökohtaisella omaisuudella. Isot liikejuridiikka toimistot ovat tähän toivoneet muutosta, mutta Asianajajaliitto ei ole halunnut muutosta. Kyse on siitä, että on haluttu asianajajien työn olevan siinä määrin laadukasta, että "riskejä" ei oteta ainoastaan asiakkaan riskillä, vaan myös asianajajan. Tämä sääntely ei liity mitenkään siihen kysymykseen toimiiko asianajaja oikeussalissa vai liikejuridiikassa. Henkilökohtainen vastuu on jossain määrin joka tapauksessa teoreettista, koska asianajajilla myös vastuuvakuutukset on pakollisia.

1) en ole väittänyt, että lupalakimies olisi oikeudenkäyntikelvoton. Luit viestini hätäisesti. Minä puhuin yllä kolmesta eri luokasta juristeja. a) asianajajat b) lupalakimiehet c) 'oikeudenkäyntikelvottomat' perusjuristit. 

2) Se seikka, että asianajajalain mukaan "Yhtiön osakkeenomistaja vastaa hoidettavanaan olevasta asianajotehtävästä johtuvista velvoitteista yhteisvastuullisesti yhtiön kanssa.", ei tarkoita, että yhtiön osakkeen omistaja vastaa mistä tahansa yhtiön velvoitteesta yhteisvastuullisesti yhtiön kanssa. Tämä säännös merkitsee ennen kaikkea sitä, että erilaisista varallisuusvahingoista johtuvia velkoja ei voi jättää konkurssipesän ongelmaksi. (kuten oletan että tiedätkin)

Tällainen poikkeustilanteissa aktualisoituva oikeushenkilön läpäisevä vastuusäännös ei myöskään merkitse sitä, etteikö asianajotoimintaa harjoittava osakeyhtiö olisi "aito" osakeyhtiö. Tämä seikka ei ole mitenkään ehdoton osakeyhtiön tunnusmerkki. Onhan hieman vastaavia säännöksiä muuallakin. Esimerkiksi kiinteistönvälitysliikkeistä ja vuokrahuoneiston välitysliikkeistä annettu laki asettaa myös omanlaisen poikkeuksensa OYL:n rajoitetun vastuun pääsääntöön, joskaan ei yhtä ankarana.

Lisäksi henkilökohtainen vastuu ei ole pelkästään teoreettista, koska vastuuvakuutuksillakin on omat ylärajansa, joiden ylittäviltä osin osakkaat todella voivat joutua korvausvelovolliseksi. Tapaohjeiden mukaan vastuurajoitusehtoja ei toimimeksiantosopimuksiin saisi ottaa kuin poikkeustilanteissa, joten vastuun rajoittaminen sopimusteitsekään ei käytännössä ole mahdollista.

Liikejuridiikkatoimistothan voivat toki perustaa lakiasiaintoimiston, mikäli haluavat alkaa harjoittaa liiketoimintaansa ilman edellä mainittuja vastuuriskejä. Tämän vuoksi pidän liiton kantaa perusteltuna. 

Näytä koko viesti
Fondia - 20.3.2017 08.56
wunderbra kirjoitti:

Tämäpä kiinnostavaa. Osaatko avata minkälaista ajattelua itsesääntelystä tässä on taustalla? Michael Lewis aikoinaan kirjoitti finassikriisin alkumetreillä kaiken menneen päin helvettiä sen jälkeen, kun investointipankit alkoivat listautua. Toisensa tuntevat osakkaat ottivat riskit tosissaan, kun taas omistuksen siirryttyä ovien ulkopuolelle, ketään ei enää kiinnostanut tarpeeksi. Ostan tuon hypoteesin osittain ja olisi mielenkiintoista, jos luottamukseen perustuvassa busineksessa tämä on ymmärretty alan omin voimin.   

Kyse on ennen kaikkea asianajajan vastuusta. Asiasta säädetään Asianajajista annetun lain 5 §:ssä. Sen lisäksi, että osakkaina saa olla vain asianajajia, yhtiön osakkeenomistaja vastaa hoidettavanaan olevasta asianajotehtävästä johtuvista velvoitteista yhteisvastuullisesti yhtiön kanssa. 

Asianajajalaki on pitkälti säädetty läheisessä yhteistyössä asianajajaliiton kanssa, joten vaikka kyse on eduskuntalain tasoisesta säännöksestä, voidaan sanoa alan toimivan pitkälti itsesääntentelyn ja -valvonnan varassa.

Eihän sillä käytännössä niin merkittävää eroa ole, onko juristina asianajaja vaiko "lupalakimies". Liikejuridiikan toimeksiannoissa ei usein ole edes eroa sillä hoitaako asiaa AA vai ihan tavallinen 'oikeudenkäyntikelvoton' juristi. Eniten näillä kysymyksillä on merkitystä oikeastaan lähinnä silloin, kun puhutaan oikeudenkäyntiasioiden hoitamisesta. Fondian liiketoimintahan on kuitenkin käsittääkseni aivan muuta kuin oikeudenkäyntiasioiden hoitamista.

Näytä koko viesti
Kolumni: Flaksi syntyä Suomeen - 7.7.2016 03.28

 

 

 

Suomen sosiaalinen liikkuvuus on yksi maailman parhaimmista. 

Kyseinen kuvaaja sattui silmään Sixten Korkmanin artikkelista Onko hyvinvointivaltiolla tulevaisuutta? Suosittelen artikkelin lukemista. http://www.eva.fi/wp-content/uploads/2011/03/Hyvinvointivaltio.pdf

Kolumnista sen verran, että en usko, että meillä olisi kauheasti Jonne-Jaakkoja, jotka laiskistuvat sosiaalitukien vuoksi. En tiedä onko kolumnisti kokeillut elää peruspäivärahan varassa (bruttona jotain 550€ kuussa). Uskon, että kuka tahansa, joka väittää tällaisen summan laiskistavan ihmisen, ei todennäköisesti ole koskaan kokeillut elää tuolla summalla itse eikä kykene ymmärtämään koko asiaa.

Ansiosidonnainen sen sijaan on eri asia. On hyvin todennäköistä, että pitkä 500 päivän ansiosidonnainen heikentää työnhakijan motivaatiota ottaa vastaan työtä, jonka ehdot ovat edes vähääkään entistä työtä huonommat. Osa taatusti käyttää järjestelmää jopa väärin. Usea meistä varmasti on nähnyt tuttavapiirissäkin tällaista toimintaa.

Näytä koko viesti
Uhkapelaajan tie kohti Hernesaaren kattohuoneistoa - 4.7.2016 05.14
Kasakka kirjoitti:

En saanut tulosta ollenkaan, koska tuossa viimeisessä osassa sinisessä kukassa on vain neljä terälehteä, kun toisissa on viisi. Double-triple kompa?

Mä jäin aluksi pohtimaan, että tulisiko ottaa huomioon, että ensimmäisen rivin punainen on sävyltään tummempi kuin jälkimmäiset kaksi. 

Näytä koko viesti
Brexit - 29.6.2016 02.57

Sen verran vielä kommentoin tätä kirjoituksen ydintä, eli biljoonaa euroa. Minun mielestäni tässä on kyllä ennenaikaista sanoa vielä mitä vaikutuksia brexitillä tulee olemaan reaalitalouteen. Kurssireaktio on toki ollut, mutta nämä ovat edelleen ennusteita.

Ylipäätänsä ajatus siitä, että "Maailma menetti varallisuutta reilusti yli biljoona euroa" kuulostaa oudolta. Onko tästä pääteltävissä käänteisesti, että kun syntyy jokin pörssikupla (esim. 2000-luvun dot-com-kupla) niin maailma tuolla hetkellä on jotenkin paljon vauraampi? Minun mielestäni tällainen ajatustapa tuntuu keinotekoiselta. Myönnän toki, etten ole kauppatietelijä, joten otan vastaan mielelläni argumenttejä tästä suuntaan tai toiseen.

Näytä koko viesti
Brexit - 27.6.2016 06.10

Hyvä kolumni.

Ehkä hieman kommentoisin tuota kysymystä siitä, voiko pieni neuvottelukumppani saavuttaa yhtä hyviä neuvottelutuloksia kuin iso?

Minä en pitäisi tätä asiaa mitenkään näin yksinkertaisena. Sanoisin, että kyllä pienempi voi hyvinkin saavuttaa parempia tuloksia yksin. Ensinnäkin pienempi valtio onnistuu räätälöimään täsmällisemmin oman kauppasopimuksensa vastaamaan omia intressejään. EU:n toimesta neuvoteltaessa Britannian edun kanssa voi olla ristiriidassa todella moninaisia muiden valtioiden intressejä EU:ssa, joiden kanssa Britannian täytyy elää. 

Toinen asia on, että (kahdenvälisen) kauppasopimuksen neuvotteleminen on monesti peliä, jossa yhdellä valtiolla voi olla kädessään naulat, ja toisella römpsä. Ajatellaan, että Etelä-Korea tai Japani on naulat. Etelä-Koreassa tuotetaan paljon elektroniikkaa ja keskihalpaa autoa, Japanissa export on paljolti samoilla sektoreilla, mutta brändit ehkä vielä korkeampilaatuisia. Venäjä taas pitää kädessään römpsää. Maassa tuotetaan öljyä ja kaasua, mutta nämä Japani ja E-Korea voivat hankkia muualta. Venäjällä ei yksinkertaisesti tuoteta mitään kiinnostavaa. Japanissa ja E-Koreassa tuotetaan tuotteita, joita markkinat arvostavat ympäri maailman. Venäjä haluaa siis kauppasopimusta huomattavasti enemmän kuin pienempikokoiset Japani tai E-Korea. Tällainen suuri epäsuhta intresseissä johtaa yleensä siihen, että molempia tyydyttävään yhteistyöhön ei päästä, ja pidetään korkeat tullit molemmin puolin.

Käytännössähän epäsuhdat ei välttämättä ole kauhean suuria. Esimerkiksi Yhdysvallat-Japani suhteessa käsitykseni mukaan Yhdysvalloilla on kädessään melko keskiverto käsi, kun taas Japanilla edelleen ne naulat. Tässä tilanteessa Japani saa itselleen suhteellisesti paremman neuvottelutuloksen kuin Yhdysvallat, jotka ovat valmiita isompiin myönnytyksiin sopimuksen aikaansaamiseksi.

Eri asia tietysti on se, mikä käsi Iso-Britannialla on kädessään. Sitä en osaa arvioida. Suomen osalta arvaukseni olisi, että oma asemamme olisi ennenkaikkea maamme pienen koon vuoksi huono kahdenvälisissä neuvotteluissa.

Näytä koko viesti
Kolumni: Ilmaista tuhlataan aina - 17.5.2016 05.58
joppi kirjoitti:

 

Valpuri wrote:

 

Ja mitä tulee tuohon Vesivarantoja koskevaan kysymykseen, niin nopea googletus kertoo, ettei Peter Brabeck-Letmathe ole koskaan ehdottanut että "vesivarannot pitäisi yksityistää". Tämä provokatiivinen heitto lienee ihan Wahlroosin itsensä.

 

 

 

Tuossa on se pätkä mistä kohu aikanaan nousi. 

https://youtu.be/Gfy6LL-8sTg?t=113

Jep, eli puheet "yksityistämisestä" ovat väärinymmärrystä.

Näytä koko viesti
Kolumni: Ilmaista tuhlataan aina - 17.5.2016 12.21

Ja mitä tulee tuohon Vesivarantoja koskevaan kysymykseen, niin nopea googletus kertoo, ettei Peter Brabeck-Letmathe ole koskaan ehdottanut että "vesivarannot pitäisi yksityistää". Tämä provokatiivinen heitto lienee ihan Wahlroosin itsensä.

 

 

 

"Probably, local public leadership is most important. Political leaders within an area, in dialogue with the main stakeholders, have to develop and implement a clear strategy to manage water abstraction efficiently in order to overcome the risk of structural water shortages—a strategy that also includes market mechanisms." http://www.mckinsey.com/business-functions/sustainability-and-resource-productivity/our-insights/water-as-a-scarce-resource-an-interview-with-nestl-and-233s-chairman

Brabeck-Letmathen ideaa voisi verrata ennemminkin päästökauppaan, jolla pyritään luomaan insentiivejä teollisuudelle. Brabeck-Letmathen ajatus on, että (ennen kaikkea teolliset) vedenkäyttäjät ostaisivat käyttöoikeuksia veteen, jotta heille syntyisi insentiivi olla tuhlailematta. Minä en ainakaan löytänyt mistään viitteitä siitä, että hän olisi ehdottanut vesivarantojen yksityistämistä.

Tässäkin kannattaa kuitenkin muistaa, että useissa osissa maailmaa vesi ei ole millään tavalla niukka luonnonvara, eikä näissä osissa maailmaa veden kuluttaminen ole ongelma. Suomessa vettä riittää yllin kyllin, eikä meillä ole mitään syytä erityisesti varoa "tuhlaamasta" vettä. Minä sanoisin jopa, että Suomen kaltaisessa valtiossa, ei pitäisi edes operoida sellaisilla käsitteillä kuten "tuhlaaminen", nimittäin ei se hanasta viemäriin valutettu vesi mene mitenkään hukkaan, vaan se palautuu ihan luonnolliseen veden kiertokulkuun takaisin. Se sama vesi mitä me juomme, on juotu ja kustu jo lukemattomia kertoja aiemmin jonkin toisen eliön toimesta – tämä ilmiö on nimeltään veden kiertokulku. Naurattaa aina nähdä niitä pisuaareja, joissa lukee, että "tämä säästää vettä 100 000 litraa vuodessa". Tokihan tällaisen pisuaarin ostanut ravintoloitsija maksaa pienempää vesi- ja viemärimaksua, mutta tämähän on täysin eri asia.

Näytä koko viesti