Kiitos yhtiökokousraportista! Nämä ovat aina mukavia, kun itse ei pääse paikalle kuuntelemaan.

stalker wrote:

Toteutuessaan kyllä hankaloittaisi osakepoimijoiden toimintaa aika lailla.

Samalla tavalla se iskisi rahastosijoittaankin riippuen rahaston kotimaasta. 

Sienimies wrote:

Onko jollakin kokemusta osingoista Irlannista? Näemmä Irlannin ja Suomen välillä on verosopimus, jonka mukaan Irlannista saaduista osingoista ei pitäisi mennä pidätystä Irlantiin ollenkaan. Miten lienee käytännössä?

Ei ole kokemusta, mutta Nordnetin mukaan Irlanti perii lähdeveron ja sitä olisi jälkikäteen haettava takaisin. 
https://www.nordnet.fi/faq/verotus/miten-ulkomaisia-osinkoja-kasitellaan-verotuksessa

ACC:llä oli muistaakseni vielä toissapäiväisen osingon jälkeenkin varsin suuret kassavarat. Sisältyvätkö ne tohon 3,03 hintaan? En tiedotteesta täysin selvää vastausta saa tavattua, mutta ilmeisesti sisältyy. 

Rontti wrote:

EDIT: Pahoittelut, olen ollut huolimaton enkä huomannut että tuo Nordnetin näyttämä osinkoprosentti onkin se edellinen maksettu osinko, eikä tulossa oleva. Eikö näissä ETF:issä siis näe etukäteen tulossa olevaa tuottoa kuten korkorahastoissa YTM?

Nordnet ei YTM-lukua näytä, mutta yleensä ne löytyvät ETF-muotoisten korkorahastojen omilta sivuilta samaan tapaan kuin muissakin korkorahastoissa. Esim. katsomasi rahasto taitaa olla tämä: https://www.ishares.com/uk/individual/en/products/272124/ishares-usd-treasury-bond-20-yr-ucits-etf. Sieltä löytyy YTM ja muitakin mielenkiintoisia lukuja. Lisäksi on hyvä muistaa, ettei YTM tarkoita suoraan samaa kuin tuleva osinkoprosentti.

Aki Pyysing wrote:

Kurkkasin huvikseni, mihin asti pitää kelailla omistajalistaa alaspäin, että löytää kasvollisen omistajan. Ja sehän löytyi heti sijalta 23, Mikko Laakkonen, 0,28% osakkeista.

Lainaus sunnuntaikolumnista: https://www.sijoitustieto.fi/sijoitusartikkelit/turvasatamaa-etsimassa

Kasvollinen omistus on tietysti määrittelykysymys, mutta listalta ylempää löytyvät kaksi Herlinien sijoitusyhtiötä voitaisiin sellaiseksi mahdollisesti lukea. Näissä tosin saattaa palkatut salkunhoitajat vastata enemmän päätöksistä kuin Mikon kohdalla eikä listalla toki olla omalla nimellä.

Ihmettelin äsken, miksi Vincit on ilman uutisia tänään lähes 10 prosentin nousussa, kun muuten pörssi on kirjoitushetkellä yli neljän prosentin laskussa. Syykin selvisi päivän kauppadataa tutkimalla. Joku onnekas sai tunti sitten myytyä yhden (1 kpl) osakkeen hintaan 1,880€, kun päivän määräpainotettu keskihinta on ollut tähän mennessä 1,586€.

Milloinkohan on edellisen kerran suomalainen yksityishenkikö liputtanut Norjan pörssissä?

Tämä on mielenkiintoinen aihe eikä vastaukseltaan kovin yksiselitteinen. Millä tavalla katsot markkinan vääristyvän? 

Suurin osa yleisesti rahastojen käyttämistä indekseistä on markkina-arvopainotettuja, jolloin yksittäisen indeksin sisällä indeksisijoittamisen ei pitäisi vaikuttaa indeksiin kuuluvien osakkeiden suhteelliseen hinnoitteluun. Jos 50% kaikesta S&P500:taan sijoitettavista varoista on indeksirahastoissa eikä yksittäisissä osakkeissa tai aktiivisesti hallinnoiduissa rahastoissa, omistavat indeksirahastot 50% jokaisesta indeksiin kuuluvasta yrityksestä ja siten ainakin teoriassa vaikuttavat jokaisen indeksin osakkeen hintaan yhtä paljon. Toisin sanoen indeksirahastojen vaikutuksen pitäisi olla suunnilleen sama sekä indeksin suurimpaan että pienempään yritykseen joko nostavasti, jos indeksirahastoihin laitetaan rahaa, tai laskevasti, jos indeksirahastoista vedetään rahaa pois. Yllä toki oletuksena, että puhutaan likvideistä osakkeista eikä nakkikioskeista. Jos indeksisijoittajat sijoittavat lisää rahaa markkinoille enemmän kuin aktiiviset sijoittajat arvostuksesta välittämättä, on niillä kokonaisuutena arvostustasoja nostava vaikutus, mutta uskoisin keskimääräisen osakepainon olevan suunnilleen sama sekä indeksisijoittajilla että aktiivisilla sijoittajilla. Olisiko jollain dataa tästä?

Toisaalta hinnanmuodostus yksittäiselle osakkeelle ei ole yhtä tehokasta, kun siinä varsinaisesti on mukana vain 50% sijoittajista, sillä indeksisijoittajat eivät tähän varsinaisesti osallistu, kun osakkeita ei myydä tai osteta arvostuksen perusteella. Samaan aikaan hinnanmuodostus on viime vuosikymmeninä tehostunut paremmin saatavilla olevan tiedon ansiosta. Vaikka markkinat nyt eivät täysin tehokkaat ole, itse näkisin varsinkin sp500 yhtiöiden osalta riittävän tehokkaiksi eikä tämä tehokkuus nyt oleellisella tavalla muuttuisi vaikka indeksisijoittajia olisi vaikka vain 15% sijoitusvarallisuudesta.

Sen sijaan isojen indeksien ulkopuolisten markkinoiden ja yritysten osakkeiden hinnoittelu ja arvostustaso on voinut hyvinkin vääristyä indeksisijoittamisen myötä. Ulkomaisten indeksisijoittajien rahoja ei Helsingin pörssissä valu kovin moneen osakkeeseen. Tosin eivät tänne aktiviisesti sijoittavat ulkomaalaisetkaan juurikaan rahojaan laita. Hankala sanoa, kumpi joukko sijoittaa enemmän rahojaan Suomeen. Suurempi vaikutus on varmaankin kotimaisilla sijoittajilla, joiden rahat päätyvät aiempaa useammin isojen kansainvälisten indeksien mukaisiin rahastoihin. Tämän näkisin voivan hyvinkin vaikuttaa Helsingin pörssin arvostustasoon.

Toinen kysymys on, onko indeksoinnin kasvaminen varsinaisesti heikentänyt hinnoittelua esimerkiksi Helsingin pörssin sisällä. Eli onko indeksisijoittamisen suosio johtanut siihen, että esimerkiksi Siilin ja Vincitin arvot suhteessa toisiinsa ovat nyt useammin (edes hetkellisesti) "väärällä" tasolla suhteensa toisiinsa? Sen voisin uskoa, että molempien hinnanmuodostus on indeksisijoittamisen takia erilainen suhteessa vaikkapa isoihin indekseihin kuuluvaan IBM:ään kuin ilman indeksisijoittamista olisi.

Siinä turhan pitkäksi venähtänyttä omaa pohdintaa. Kysymykset eivät olleet erityisesti sulle Almanakka vaan yleistä pohdintaa, joten älä ota paineita vastata juuri niihin. Toivottavasti ei jäänyt paljon typoja, kun oikoluvulle ei nyt jää aikaa. 

TL wrote:

Jos Suomi myisi kaiken omaisuutensa maat ja mannut mukaan lukien ja maksaisi velkansa jäisi rahaa vähemmän kuin Muskilla vastaavan operaation jälkeen? Toki melko teoreettinen asetelma mutta vastaa osapuilleen mun käsitystäni siitä miten tämä pitäisi määritellä. En ihan ymmärtänyt kuinka olit vastaavan kuinka rikas Suomi on määrittelyn tehnyt mutta ilmeisen eri metodilla.

Muskin varallisuutta ei tosiaan valtioiden BKT:hen kannata verrata, kuten hauturi jo yllä totesi. Tuon ehdottamasi vertailun voi tehdä monella tapaa riippuen siitä lasketaanko mukaan esimerkiksi yksityinen varallisuus, kuntien varallisuus tai eläkevarat. Pelkästään valtion tasetta katsomalla Suomi kuitenkin taitaa Muskille hävitä.

Lukuja on saatavilla esimerkiksi Suomen valtion vuoden 2023 tilinpäätöksestä https://www.tutkihallintoa.fi/valtio/taloustiedot/valtion-tilinpaatos/

Varat: 74 miljardia euroa
Velat: 168 miljardia euroa
Nettovarallisuus: - 94 miljardia euroa

Laskentatapa on ehkä yksinkertaistava eikä valtioiden ja yksityishenkilöiden varallisuuden vertailu ole edes mielekästä, mutta kirjanpidollisesti minä ainakin olen lähes 100 miljardia euroa varakkaampi kuin Suomen valtio.