Millä kryptolla teette pörssien väliset siirrot?

Yllä mainitun optimointi tuli ajankohtaisemmaksi, kun Binance joutui poistamaan SEPA-siirrot ulos pörssistä aiemmin keväällä. Eikä SEPA-nostojen paluun ajankohdasta ole tietoa. Toki sieltä voi hieman suolaisilla kuluilla tehdä noston Visa-kortille (1 % kulu) tai AdvCash -palvelun kautta (0,5 % + 5€ kulu). AdvCashiin en jaksanut edes tutustua, riittävästi härväystä jo muutenkin näiden kanssa. Eli tuon SEPA-eston takia on tullut mielekkääksi tehdä Binancesta siirto toiseen pörssiin, josta SEPA-siirto omalle tilille onnistuu.

Mikä on herrasväen go-to krypto, jolla suoritatte siirrot pörssien välillä? XLM (Stellar)? LTC (Litecoin)? Joku muu? Edukkuus ja siirron nopeus luonnollisesti valtteja. Nimittäin kun se mutu-tunne herää selkäytimessä  jonkun krypton kanssa, niin siinähän on levoton olo, kunnes krypto lepää omistuksessa.

Ajankohtaista tämä on myös sen osalta, jos haluaisi pienempää pörssiä ottaa haltuun (KuCoin, FTX yms) esimerkiksi noiden L2-NFT -kryptojen suhteen.

Ja toisaalta. Jos tarkoitus on hankkia pienempiä alkuvaiheen kryptoja pienemmästä pörssistä, niin pyrittekö vain repimään uudet käteiset uuteen pörssiin, jotta ei tule verotusta laukaisevia myyntejä? Tämä olisi mielestäni lähtökohtaisesti paras ratkaisu aina näissä tilanteissa. Ja toissijaisesti sitten tehdään allokaatiota vaikka alttien kanssa, ja otetaan verot vastaan naamalla.

En ole pystynyt tykkäämään postauksista varmaan arviolta pariin vuoteen. Selainta vaihtamalla ei muutosta, testattu on. On tämä jokin tunnettu bugi? 

Kiitokset taas Castelierolle, ja kaikille muillekin keskustelijoille. Kryptoskenessä tapahtuu nyt niin paljon, että on jo vaikea pysyä kärryillä. Siksi kaikki pureskellut kommentit helpottavat todella paljon hahmottamaan tilannetta.

Kysymys pohdittavaksi: minkälaisena näette .eth -osoitteiston merkityksen nyt ja tulevaisuudessa? Olisiko nyt  syytä rynnätä varaamaan oma nimi  + mahdollisia muitakin osoitteita?

https://app.ens.domains

Ja linkkikin vielä pöytään muille, eli tuolta  pystytte katsomaan, joko se oma nimi on napattu pois kuleksimasta.

Pitkälti samaa mieltä yllämainitsemistasi asioista.

Kommentoin kuitenkin tuota tulipaloasiaa. Jokainen, joka säilyttää merkittävää kryptovarallisuutta kylmälompakossa, on kyllä miettinyt palautussanojen varmuuskopioinnin tarkasti. Esim Ledger (+ monet muut) käyttävät sitä 24 palautussanan listan protokollaa (BIP-39 Word List) lompakon palautuksessa.

https://www.ledger.com/academy/crypto/what-is-a-recovery-phrase

Sen avulla pääsee sitten käsiksi omaan lompakkoon, mikäli USB-tikku katoaa / murskautuu / palaa tulipalossa. Olisi täyttä idiotismia, jos noita palautussanoja ei pitäisi useammassa eri lokaatiossa. Vaatii toki salausmetodeja yms, mutta aika pienellä vaivalla asian saa kyllä järjestettyä. Jos tuota ei ole miettinyt läpi, ja kryptovarallisuus alkaa olla esim vuosipalkkaa isompi satsi, niin sitten kannattaa keskittyä muihin omaisuusluokkiin.

Jos ei itse ryssi asiaa, niin hajautettu pitkoverkko on mielestäni turvallisempi, kuin yhdessä fyysisessä paikassa oleva kultakasa. 

Kiitokset täältäkin Castelieron näkemyksille, etenkin käytännön esimerkit oraakkeleiden jne mahdollisuuksiin ovat olleet todella mielenkiintoisia.

Kysymys Castelierolle (miksei muillekin): otit taannoin kantaa muutamalla eri skenaariolla Tetherin tilanteeseen. Oletko tutustunut ao. artikkeliin, ja mitä ajatuksia se herätti? Vahvistaako se näkemystäsi vaihtoehdosta nro "kolme", jonka esitit. 

Casteliero:

"[...]Kolmas vaihtoehto on, että siellä on painettu tetheriä ja ostettu niillä kryptoja ja nostettu niiden kurssia. Tämä on huonoin vaihtoehto koko kryptoekosysteemin kannalta. Mutta silloinkin on vielä vaihtoehtoja ja aikaa. Ensin pitää selvittää, että hyväksytäänkö esim kryptot vakuutena taustalla. Jos kryptojen yhteenlaskettu arvo on vaikka 10x kierrossa olevien tethereiden määrä? Jos ei hyväksytä, niin pakottaako USA myymään kryptot ja lunastamaan tetherit pois markkinoilta? Miten muut maat? Tether voi hyväksyä bannin USA:ssa ja toimia muualla. Ja vaikka heitä painostettaisiinkin myymään kryptot fiat-valuutoiksi, se on uusi oikeudenkäynti ja tulee kestämään taas vuosia (vrt mt gox). 

Vaikka sieltä tetherin takaa paljastuisi mitä vaan, niin sen merkitys varmasti vaikuttaa isommin vasta muutaman vuoden viiveellä. Toki varmasti päätöksen ja tiedon tullessa tapahtuisi paniikkireagointia, jos se uutinen on negatiivinen. "

 

Artikkeli on pitkä, mutta varsin asiallisen oloinen kokonaisuus itse tekstinä.

https://crypto-anonymous-2021.medium.com/the-bit-short-inside-cryptos-doomsday-machine-f8dcf78a64d3

Tl;dr: artikkelin kirjoittaja ottaa vahvan näkemyksen, että Tether on puhdas huijaus (printattu ns tyhjästä), ja sitä kautta on virrannut valtaosa "dollareista" kryptoihin. Tämän seurauksena hän myi koko kryptovaluuttapositionsa.

pyrzi kirjoitti:

 

Makkone kirjoitti:

Kysymys viisaammille:

Haluaisin ”altistaa” salkustani tietyn %-osuuden kryptovaluuttariskille. Noin 3% esimerkiksi hatusta vedettynä, mikä tarkottaisi nyt n 4000e sijoitusta, ja tästä eteenpäin n 100e kuukausittaista sijoitusta. 

 

Minulla ei ole kiinnostusta etsiä tai pohtia tulevaisuuden voittajacoinia, eikä tarkoitus ole tehdä minkäänlaista treidailua. Homma menisi osta ja vahdi -taktiikalla, sijoitushorisontin ollessa +20 vuotta. Eniten kiinnostaisi indeksityyppinen ratkaisu, johon voittajahevonen tulevaisuudessa ehkä nousisi, ellei ole jo joukossa nyt.

 

Mitä tuotteita/coineja suosittelisit tässä tilanteessa, millä painoilla? Entä minkä välittäjän kautta? Kulutason minimointi mahdollisuuksien mukaan tietysti oletuksena.

 

En tiedä onko oikein mitään fiksua yhtä tuotetta/indeksiä. Ei ainakaan omaan tutkaan ole osunut vielä mitään järkevää. Suosittelisin kulujen ja yksinkertaisuuden puolesta ostamaan kolikot Binancen kautta. Itse ostaisin ehkä 1% Bitcoin, 1% Ethereum ja 1 % altcoineja. Altcoinien osalta kannattaa tutkimusta itse tehdä ja jos ei jaksa niin isompi paino BTC ja ETH:lle. Altcoineja jollain tasolla valmis tuote jota on osoittanut että pystyy kehittämään tai muuten merkittävä potentiaali. Muutama altcoini ilman sen kummempia perusteluja, mitä saattaisin itse ostaa LEND, LINK, DOT, SXP, BNB. Kannattaa itse tuohon käyttää aikaa ja perhetyä.

Kiitos pyrzi. Johonkin tuon tyyppisen ratkaisuun varmasti päädyn, kun järkevää indeksityyppistä ratkaisua ei taida tosiaan olla tarjolla.

Vielä jatkokysymys säilytykseen liittyen:

Ymmärtääkseni Ledger-tyyppinen usb-lompakko tai paperilompakko ovat turvallisimmat tavat säilyttää kryptovaluuttoja. Minkälaisilla summilla näette järkevästi siirtyä em tapaan? Ja onko näissä jokin selvä golden standard? Esim tuo Ledger?  Nyt kun summien puolesta puhutaan alkuun satasista ja tonneista, niin jotenkin tuntuu raskaalta säädöltä tilailla kalliita usb-tikkuja. Toisaalta esim. Binancella rahat ovat niin turvassa, kuin Binancen systeemi sattuu olemaan. Ja kun tarkoitus on hakea tällä hajautusta isommilta katastrofeilta, niin tuo säilytysaspekti on kyllä sinänsä varsin tärkeä.

Kysymys viisaammille:

Haluaisin ”altistaa” salkustani tietyn %-osuuden kryptovaluuttariskille. Noin 3% esimerkiksi hatusta vedettynä, mikä tarkottaisi nyt n 4000e sijoitusta, ja tästä eteenpäin n 100e kuukausittaista sijoitusta. 

Minulla ei ole kiinnostusta etsiä tai pohtia tulevaisuuden voittajacoinia, eikä tarkoitus ole tehdä minkäänlaista treidailua. Homma menisi osta ja vahdi -taktiikalla, sijoitushorisontin ollessa +20 vuotta. Eniten kiinnostaisi indeksityyppinen ratkaisu, johon voittajahevonen tulevaisuudessa ehkä nousisi, ellei ole jo joukossa nyt.

Mitä tuotteita/coineja suosittelisit tässä tilanteessa, millä painoilla? Entä minkä välittäjän kautta? Kulutason minimointi mahdollisuuksien mukaan tietysti oletuksena.

Millä ajatuksilla Motus GI:n (MOTS) suhteen, nyt kun alkaisi olla näytön paikka pikku hiljaa? Sisäpiiri ostaa pienissä erissä koko ajan (viimeisimmät ostot 2/2020). Aika alas on lyöty kuitenkin alkuvuoden aikana.

Ja kiitos taas medisiinisen puolen pohdinnoista blogissa 

teakerbl kirjoitti:

ZYNiä en oo päässy ku kerran testaamaan, ihan kiva tuote mutta itse en oo vaihtamassa. Tosin sitä ei Suomesta käsin oikein saa ostettua, testimielessä kiinnostais kyllä. ZYN kehitys vaikuttaa kyllä lupaavalta, varsinkin Jenkkien osalta. Jos ihan katukuva-analyysiä tekee niin Swma markkinaosuus Suomessa hiipuu kun jengi vetää Denssiä pitkälti, Ruotsin kuvioista ei vastaavaa näkemystä ole. Jos ZYN lähtee hyvin liikkeelle niin Skandinavia tasolla riittänee markkinaosuuden säilyttäminen. 

Kuten teakerbl totesi, Suomessa vedetään Odensia eli denssiä.  Fiilis ylipäätään on, että vahvat nuuskat jyräävät ja vanhat herrasmiesnuuskamerkit ovat hinta-laatu -suhteeltaan monen mielestä huono diili. Ännämäärä ei ole yksi, vaan tämä koskee kaikkia vanhoja koulukavereita, kaverin kavereita ja joukkueurheiluporukoita jne. Lisäksi Haaparannan pakettiautot ja farkut myös keskittyvät tuomaan sitä, mitä menee, eli Odensia. Yhtä kaikki, perusnuuska on tällä hetkellä Suomessa Odens. Itse tosin keskityn vain juhlakäyttöön. Minulla ei ole kovin hyvää kuvaa esim. katuhinnoista. Osin Odensin suosiota varmasti selittää myös toleranssin kehittyminen. Kun on yhden tornillisen vetänyt vahvempaa nuuskaa, ei perusnuuskat enää yksinkertaisesti toimi. Vahvuuden ääripää on jo tosin nähty Siberian muodossa. Sitä ei kukaan omaa terveyttään arvostava ihminen käytä. Hyi helvetti.

Alle keräsin pari merkkiä, joiden vahvempia nuuskia menee edes jonkin verran Odensin lisäksi. ZYNit laitoin mielenkiinnon vuoksi. Kovemman luokan nuuskamuikkuset eivät ole muuten olleet kovin ihastuneita ZYNiin. Ei vain potki kuulemma niin kivasti. Erikoista on se, että nikotiinimäärältään vastaava tupakaton pussi LYFTiltä on saanut muikkusilta paljon paremman vastaanoton. En löytänyt kaikista pussikohtaista nikotiinimäärää. Pusseissa nuuskaa yleensä 0,5 - 0,8 g. Eli yleisimmin ilmoitetusta nikotiinipitoisuudesta pystyy kyllä melko hyvin päättelemään kokonaiskuvaa. 

Swedish Match

ZYN 3 mg pouch nikotiinipitoisuus 7,5 mg/g (tupakaton nikotiinipussi), pussissa nikotiinia 3 mg  USA

ZYN  6 mg pouch nikotiinipitoisuus 15 mg/g (tupakaton nikotiinipussi), pussissa nikotiinia 6 mg  USA

ZYN Cool Mint Slim Extra Strong  nikotiinipitoisuus 14 mg/g, (tupakaton nikotiinipussi) pussissa nikotiinia 11,2 mg  Ruotsi

R42 Cool Mint nikotiinipitoisuus 26 mg/g (tupakkanuuska)

GN Tobacco

Oden’s Cold Dry nikotiinipitoisuus 22 mg/g (tupakkanuuska). Pussissa nikotiinia n 16,5 mg.

Siberia nikotiinipitoisuus 43 mg/g (tupakkanuuska) Pussissa nikotiinia n 34,3 mg.

British American Tobacco Sweden (BAT Sweden)

LYFT (ent. Epok) X-Strong nikotiinipitoisuus 16 mg/g (tupakaton nikotiinipussi)

Edellä mainittujen lisäksi on toki Göteborgs Rapet, Generalit jne. Näiden menekki ollut arvioni mukaan kuitenkin koko ajan pienempää.

Kysymys: onko Swedish Matchin johto joskus kommentoinut heidän strategiaansa vahvojen nuuskien osalta? Oma näkemykseni on, että Swedish Match on tippunut hieman vahvan bulkkinuuskan kelkasta, ainakin Suomessa siis. Oma toiveeni olisi, että Swedish Match myös terävöittäisi nikotiinipussigenreä todella vahvoilla nuuskilla. ZYN-brändin alla se tuskin tulee  tapahtumaan, koska sitä on nimenomaan ajettu haittojen vähennys -ajatus edellä. LYFT saa nimittäin nuuskankäyttäjissä aitoa iloa aikaiseksi ja osa on siirtynyt Odensista vahvempiin nikotiinipusseihin.

Suomi on tietysti pieni markkina ja seuraan tällä hetkellä ihan hyvillä mielin ZYNin valloitusta Pohjois-Amerikassa.

Omistan Swedish Matchin osakkeita.

Aki Pyysing kirjoitti:

Shortatkaa Pihlajalinnaa. Niiden hinnat ovat nimittäin kestämättömällä tasolla.

Käyn lähinnä yksityisellä. Jossain määrin on huvittanut ainainen kysymys "Onko vakuutusta?".

Mitä ilmeisimmin kilpailu ei ole vielä kovin veristä, koska vartin leikkaus maksaa kolme tonnia. Tämä lienee taso, johon vakuutusyhtiöt juuri ja juuri suostuvat. Ja mie eikä juuri muita. Tuskin kovin moni muu olisi maksanut omalla rahalla 3K leikkauksesta, joka ehkä auttaa.

Lisäksi Pihlajalinnan nettivarausjärjestelmä on ihan paska. Jos olet sisällä omilla tunnareillasi, et voi kuitenkaan varata aikaa, vaan täytyy mennä eri sivulle. Tällainen jälki olisi ymmärrettävää, jos toimitusjohtajana olisi joku ex-poliitikko, mutta kun ei ole.

Asiakaskokemuksen perusteella sijoituspäätösten tekeminen on miulle muuten hyvin tavanomaista. Pihlajalinnan perusteella olen varma, että koko toimiala on hypetetty ja odotukset näiden narikoiden kovista voitoista jäävät odotuksiksi. Luulisi, että vakuutusyhtiöt eivät ikuisesti anna lääkärikeskuksien rahastaa niitä täysin suruttomasti? Nythän OP-ryhmä jo perustelee omia sairaaloitaan.

“Onko vakuutusta?”

Syvät pahoittelut offtopicista mutta en malta olla kommentoimatta. Haluan tuoda esiin, että lainausmerkeissä oleva kysymys kuitenkin huvittaa ja joskus ärsyttää myös kysymyksen esittäjää. Kysyjä tietää kuulijan ajattelevan, että nyt laitetaan vakuutuksen avulla piikki auki ja tehdään vaikka mitä leikkauksia, laboratoriokokeita ja hokkuspokkustemppuja. Sehän vaikutelma siitä tulee. Tuo kysymys on kuitenkin esitettävä jokaiselle potilaalle. Lähes aina taustalla on käytönnön syy.

a) leikkauksiin liittyen kullakin vakuutusyhtiöllä on omat kuvionsa. Saattaa olla ensisijaisia sopimuksia tietyn toimijan kanssa. Erikoisuutena toki OP-Pohjola, joka ohjaa leikattavat potilaat omiin sairaaloihinsa (riippumatta siitä missä ensikäynti on ollut).  Jos unohdetaan OP-Pohjola niin maksusitoumuksen haku vakuutusyhtiöön  leikkausta laitetaan heti vireille kun on ilmeistä että vamma on leikattava – jos potilaalla siis on vakuutus. Jos potilaalla ei ole vakuutusta, tiedustellaan halukkuutta maksaa leikkaus itse. Tai lähetetään potilas julkiselle puolelle arvioon. Joka tapauksessa vakuutus nostetaan esiin suunnilleen siinä vaiheessa kun lääkäri näkee että potilas linkkaa tai varoo jotain ruumiinosaa.

Seuraavat tilanteet eivät liity erityisesti leikkauksiin, vaan ihan tavalliseen vastaanottotoimintaan.

b) vakuutusyhtiöt ovat tehneet suoralaskutussopimuksia terveyspalveluyritysten kanssa. Tällöin on jo kesken vastaanoton tiedettävä, maksaako potilas laskun itse, vai onko vakuutusyhtiö mukana. Tämä johtuu potilastietojärjestelmän vaatimuksista. Jos vakuutusyhtiö on mukana, aktivoidaan kirjauksien jne. siirtyminen sähköisesti vakuutusyhtiöön. Tutkimusten hinnoissa ei ole eroja mutta tässä siis ohjataan ihan järjestelmätasolla tiedot menemään suoraan vakuutusyhtiöön  siinä vaiheessa kun potilas poistuu huoneesta. Tässä on alun perin ajateltu potilaan etua eli vakuutuspotilaan ei tarvitse tehdä korvaushakemusrumbaa missään tilanteessa (korvaus tulee diagnoosi-koodin perusteella). Optimitilanteessa tämä koko kuvio on jo selvillä ajanvarausvaiheessa ja vastaanotolla voidaan keskittyä itse asiaan eli potilaan hoitoon. Tässä tulee potentiaalisesti  se kornein tilanne, juuri ennen kuin lääkäri napsuttelee tilattavat tutkimukset, kysyy hän potilaalta, onko sinulla vakuutusta? 

c)  jos potilas maksaa laskun ensin itse, ja  hakee myöhemmin korvaukset vakuutusyhtiöltä, on vuonna 2019 tulostettava allekirjoitettu paperinen lasku diagnoosikoodeineen. Tätä ei voida hoitaa kassalla eli lääkärin on viimeistään ennen vastaanoton loppua kysyttävä, onko sinulla vakuutusta? Luonnollisesti mitään paperilaskuja ei tulostella jos potilas vinguttaa visaansa eikä vakuutusyhtiö ole kuvioissa.

*********

Vakuutus monesti suoraviivaistaa vastaanottoa.

Jos potilaalla ei ole vakuutusta, on tehtävien tutkimusten hinnat luonnollisesti käytävä hyvin läpi. Otetaan esimerkki: 59v mies hakeutuu Kamppiin isolle yksityiselle lääkäriasemalle. Oireina yskää ja korkeaa kuumetta viikon ajan. Yleisvointi on heikko ja mies valittaa hengenahdistusta levossakin. Tällaisessa tilanteessa  tulehdusarvo ja keuhkokuva on pakko ottaa, muutoin lääkäri löytää itsensä Iltalehdestä puoli vuotta myöhemmin. Itse lääkärikäynnin hinta on mainittu netissä, esim. 65 € / 20 min, tähän potilas on varautunut. Pikatulehdusarvo kuitenkin maksaa 40e ja  keuhkokuva 120e. Autohuoltojen kikkailuun tottuneelle suomalaiselle miehelle on sanomattakin selvää että tällainen äkillinen kustannusten nousu täytyy potilaalle selvittää hyvin. Kerrotaan miksi tulehdusarvo otetaan, lisäksi perustellaan röntgenkuvauksen hintaa ( käykin ilmi että iso kustannus on erikoislääkärin, radiologin antama lausunto kuvasta). Tällainen kustannusrakenteen avaaminen ja tutkimusten hyödyn pohdinta vs kulut  vie joskus yllättävän paljon aikaa. Jos potilaalla on vakuutus, lääkäri näyttää onnelliselta lähinnä sen takia ettei tarvitse läyhätä mitään ylimääräistä.  

Lääkäriä ei myöskään saa mitään palkkiota labroista eikä kuvantamisista, toisin kuin joskus luullaan. Terveyspalveluyritykset eivät lisätutkimuksiin painosta (onneksi, varoittavia esimerkkejä löytyy hammaslääkäripuolelta). Lisäksi jokainen turha laboratoriokoe tai kuvantaminen aiheuttaa arvaamatonta lisätyötä, jota on jälkikäteen myös toisinaan hankala laskuttaa,  harva lääkäri määrää siis turhia tutkimuksia. 

Ps.

Traumojen leikkauksista yksityisellä vs julkinen ja hintatasosta. Vaikka kyseessä olisi päivänselvä  leikattava vaiva niin julkisella se tapahtunee aikaisintaan lähipäivinä, tilanteesta riippuen vasta viikkojen päästä (esim polvivammat). Ja todennäköisesti erikoistuvan kirurgin tekemänä. Yksityisellä vamman leikkaa kokenut 15-30v hommia tehny ortopedi seuraavan päivänä. Ortopedi on vielä kaiken kukkuraksi erikoistunut leikkaamaan vain jalkaterää, polvea, olkapäätä jne. Tästä syystä voisin esim. itse ilomielin maksaa 3000 -6000 € yksinkertaisestakin ortopedisestä operaatiosta yksityisellä.

En tiedä viittaatko nilkkaasi tuolla vartin ja 3k € leikkauksella mutta huomioisin että vaikka homma on mennyt nopeasti niin lääkäri- ja leikkaussalivarausta tuossa on ollut pidemmäksi aikaa. Eli kohtalaisen halvalla on joka tapauksessa lähtenyt. Ja vakuutusyhtiöt ovat itse asiassa kyykyttäneet leikkaavien yksityispuolen lääkäreiden palkkioita jo tovin aikaa. Suurin osa leikkauspotilaista tulee nimittäin vakuutusyhtiön maksusitoumuksilla, pienet operatiiviset lääkäriasemat eivät tahdo saada riittävästi potilaita kun vakuutusyhtiöt tekevät joka tapauksessa sopimukset jomman kumman ison toimijan kanssa (kohta kaksi jäljellä). Kirurgit eivät voi äänestää jaloillaan ja joutuvat tyytymään palkkioiden alentamiseen. Julkiselle puolelle palaamista en laske tässä jaloillaan äänestämiseksi.