Olet täällä

Mitä tapahtuu kun EKP:n rahan printtaaminen loppuu? Ja koska se loppuu?

28.3.2021, 21:34
#1
+3000
Liittynyt:
30.1.2020, 19:23
Viestejä:
1948

Aloitin uuden aiheen kiinteä korko ketjun kirjoituksesta. Tämä kun ei oikein kiinteään korkoon mitenkään liity.

Trolli kirjoitti:

Kyllä ne kiinteäkorkoset lainatkin jossain kohtaa alkaa tuottamaan tappiota antajalleen. Mitäs sitten tehdään, kun iso läjä 1 prossan korkosia asuntolainoja annettu aj korot nouseekin 2 prosenttiin? Tästähän alkaa tulemaan ihan finanssikriisin alkulähteet mieleen. Silloin valtiovalta sääti lakeja, jotka pakotti antamaan lainaa lainanmaksukyvyttömille, mutta nyt sen tekee keskuspankit ultrakevyellä rahapolitiikalla. Jos nyt annettaisiin markkinoiden hinnoitella korkotasot esim niihin valtiolainoihin, niin eiköhän ne korot ampaisis ihan toiseen ulottuvuuteen ja samalla aiheutettaisiin talouden taantuma, jossa moni nyt lainansa hoitamaan kykenevä ei enää pystykkään maksamaan lainaansa. 

Toki voidaan aina perustella myös sillä, että keskuspankit voi antaa lainat anteeksi valtioille. Siinä tapauksessa oltaisiin entistä enemmän siinä suossa, että rahaa printataan surutta ja synnytetään inflaatio, joka itsessään romahduttaa talouden. 

Niin. Jossain vaiheessa tulee eteen tilanne jossa EKP:n rahanprinttaaminen ja siten valtioiden lainoittaminen loppuu. Ja silloin EU:n valtiot joutuvat hankkimanabudjettien vajeet markkinoilta. Kun valtiot ovat ylivelkaantuneet ja rakenteellisia muutoksia ei ole tehty, niin tuskin EU:n valtiot enää nollakorolla rahaa saa markkinoilta. Varmaan korko 5% on lähempänä. Alla Suomen valtion lainan (5 vuoden) korko vuosina 1991-2020

 

 

Huomattavaa on, että Suomen velka suhteessa BKT:hen oli 1990-luvun laman alussa huomattavan pieni, mutta lähti kasvamaan:

  • 1992 velkas uhteessa BKT oli 33%
  • 1993 velkas uhteessa BKT oli 50%
  • 1994 velkas uhteessa BKT oli 57%
  • 1995 velkas uhteessa BKT oli 61%

Tällä hetkellä Suomen velka on 125 miljardia (lahde http://www.velkakello.fi/) ja suhteessa BKT:hen lähes 55% ja vuoden lopussa varmaan jo yli 60%. Vuonna 2008 se oli 28%. Eli velka on kasvanut 2010-luvulla aivan kuten se kasvoi 1990-luvun lamassa vaikka Suomi ei ole ollut nyt lamassa.

Kun korot nousevat, nousevat myös lainan korkokulut joka kasvattavat valtion menoja ja budjettivajetta. Suomen tilanne ei ole mitenkään huono jos vertailuun otetaan etelä-Euroopan maat. Siellä tilanne on aivan katastrofaalinen. Esim. Italiassa velka taittaa huidella 140% BKT:stä (velkaa on luokkaa 2500 miljardia).

Onko EKP:llä suunnitelmaa irroitautua tästä rahan printtaamisesta? Tuskin. Ja jos olisi, niin milloin tämä tapahtuisi ja miten? Onko ainoa keino nollata EKP:n taseessa olevat valtiolainat? Saataisiinko tälläiseen konsensus EU:ssa siten, että nollaus on tasapuolinen kaikkia EU:n valtioita kohtaan?

Ja tärkein kysymys. Jos valtioiden velat leikataan tai nollataan, niin miten mr. Markkina siihen reagoi? Saattaa tulla kylmää kyytiä?

Ai-niin, unohdin. Eihän velkoja tarvitse ikinä maksaa takaisin. Näin meille kerrotaan. Vaikka näin olisi, niin unohdetaan se tosiasia että korot pitää maksaa. 125 miljardista 5% vuosikorolla se on 6,25 miljardia.

 

2
+1
0
-1
2
0
29.3.2021, 09:27
+813
Liittynyt:
31.3.2019, 16:16
Viestejä:
476

Sellainen huomio, että jos korot nousevat edes maltillisemmin, niin aiemmin myönnettyjen bondien arvo tippuu. Vaikka näistä alkaa olemaan enenevä määrä keskuspankkien taseissa, niin on näitä liikepankeilla ja eläkerahastoillakin merkittäviä määriä. Siitä sitten laskemaan, että jos on ostettu jollain -0.6 - 1 % korolla olevia bondeja ja korot nousisivat 5 %:iin, niin mikä on näiden vanhojen bondien arvo siinä vaiheessa? Ja mitä siitä seuraa, jos erinäisten tahojen taseeseen purskahtaa tuollaiset turskat samalla, kun valtiontaloudet kyykkäävät tai tulee useampi defaultti ja samalla varmaan melkoinen määrä asuntovelallisia kotitalouksia menee nurin, sekä varmaan mittava määrä zombiyrityksiä ja useampia ihan terveitäkin. Melkoinen tuomionpäivän skenaario siis.

Se, että lopputulos olisi huono, ei tarkoita, etteikö näin voisi käydä. Mutta samalla näkisin, että tämän katastrofien realisointi tapahtuu joko poliittisella päätöksellä, että: "Nyt nostetaan korkoja ja otetaan hitti, jotta säästytään tulevaisuudessa" tai sitten siinä vaiheessa, kun oikeasti mitään ei ole enää tehtävissä ja usko koko talousjärjestelmään romahtaa. Jos keksitte vaihtoehtoisia skenaarioita, niin kuuntelen hyvin mielelläni.

Mielestäni on kohtuu selvää, että ns. poliittisen ulospääsyn skenaario ei toteudu ikinä. Vaikka vaihtoehto olisi 100x huonompi, niin sitä on vaikea laittaa yhden tekijän syyksi. Jos taas tilanne päätetään poliittisella toimivallalla realisoida, niin syy menee täysin silloisille valtaa pitäville riippumatta siitä, että ongelman siemenet kylvettiin jo 10 vuotta aiemmin. Yksikään hallitus tai keskuspankin johtaja ei tule ottamaan tällaista riippakiveä vapaaehtoisesti omalle kontolleen, joten eiköhän menoa jatketa niin pitkään, kuin se on mahdollista ja sitten vielä hetken aikaa. Uskon siis, että valtaa pitävät jatkavat venäläisen ruletin pelaamista ihan samalla tavalla kuin tähänkin asti toivoen, että luoti osuu vasta seuraavan hallituksen/keskuspankin johtajan valtakaudella.

Nähdäkseni emme ole vielä ihan hetkeen siinä tilanteessa, että usko talousjärjestelmään romahtaa laajasti. Itse asiassa alhaisella tietotaidolla ja vahvalla mutulla epäilen, että tässä voi olla mahdollisuus välttää äkillinen romahdus vaihtamalla se vuosikymmenten mittaiseen hitaaseen näivettymiseen. Pidän tätä kenties jopa todennäköisimpänä vaihtoehtona. En suinkaan parhaimpana, mutta todennäköisimpänä.

Edit. Lisätään vielä yksi (mielestäni todennäköinen) tapahtumaketju. Mitä suurempiin ongelmiin päädytään, niin sitä enemmän alkaa löytymään kysyntää populistisille helppoheikeille, joiden karismaattinen johtaja kertoo tunteisiin vetoavasti, kuinka nykyinen ahdinko on ulkomaalaisten/juutalaisten/pankkiirien/kommunistien/neoliberalistien/liskoihmisten/??? syytä ja tarjoavat ongelmaan helppoa ratkaisua. Esimerkiksi maan X pitäisi viimein korvata 1400 vuotta sitten tekemänsä vääryydet ja maksaa biljardi euroa, koska heidän esiesiesiesiesiesiesi-isänsä kävivät polttamassa meidän esiesiesiesiesiesi-isien torppia. Tällä rahalla sitten korjataan kaikki. Ja valitettavasti suunnilleen näin järkeviä, realistisia ja johdonmukaisia liikkeitä löytyy muualtakin.

4
+1
0
-1
4
0
29.3.2021, 09:32
+1470
Liittynyt:
21.8.2017, 23:04
Viestejä:
1070

mskomu kirjoitti:

Jos taas tilanne päätetään poliittisella toimivallalla realisoida, niin syy menee täysin silloisille valtaa pitäville riippumatta siitä, että ongelman siemenet kylvettiin jo 10 vuotta aiemmin. Yksikään hallitus tai keskuspankin johtaja ei tule ottamaan tällaista riippakiveä vapaaehtoisesti omalle kontolleen, joten eiköhän menoa jatketa niin pitkään, kuin se on mahdollista ja sitten vielä hetken aikaa. Uskon siis, että valtaa pitävät jatkavat venäläisen ruletin pelaamista ihan samalla tavalla kuin tähänkin asti toivoen, että luoti osuu vasta seuraavan hallituksen/keskuspankin johtajan valtakaudella.

Nähdäkseni emme ole vielä ihan hetkeen siinä tilanteessa, että usko talousjärjestelmään romahtaa laajasti. Itse asiassa alhaisella tietotaidolla ja vahvalla mutulla epäilen, että tässä voi olla mahdollisuus välttää äkillinen romahdus vaihtamalla se vuosikymmenten mittaiseen hitaaseen näivettymiseen. Pidän tätä kenties jopa todennäköisimpänä vaihtoehtona. En suinkaan parhaimpana, mutta todennäköisimpänä.

Volcker? Viinanen? Harvassa on ne jotka haluaa uhrata oman henkilökohtaisen maineensa ja jopa vaarantaa fyysisen turvallisuutensa kun pitäisi tehdä ikäviä päätöksiä. Mutta niitäkin on historiassa ollut joskus. Joku Jyrki Käteinen tai Olli Rehn - never gonna happen.

Usko talousjärjestelmään on fiat-currencyn kanssa vähän sellainen että jos se alkaa horjua niin sitten se voi rupsahtaa aika nopeastikin. Veikkaan että edessä ei ole vuosikymmeniä kestävä prosessi, vaan nopeampi, mutta saatan toki olla väärässä. Lopputuloshan riippuu siitä mitä seuraavien 3-5 vuoden aikana päätetään tehdä ja asiaan vaikuttavat myös satunnaiset koronat ja kanavaan jymähtävät laivat, joita ei voi ennustaa suoraan mistään.

Mutta tällä hetkellä rahan printtailu ja keskuspankkien taseen paisuttelu näyttää kiihtyvän. Korkoja ei voi laskea ja muutenkin työkalupakissa on aika vähän enää jäljellä muuta kuin printteri. Jos sillä mennään eteenpäin iloisesti niin ensin ei tapahdu juuri mitään ja sitten tapahtuukin paljon nopeasti. 

3
+1
0
-1
3
0
29.3.2021, 09:35
+73
Liittynyt:
10.4.2020, 15:57
Viestejä:
54

mskomu kirjoitti:

Sellainen huomio, että jos korot nousevat edes maltillisemmin, niin aiemmin myönnettyjen bondien arvo tippuu. Vaikka näistä alkaa olemaan enenevä määrä keskuspankkien taseissa, niin on näitä liikepankeilla ja eläkerahastoillakin merkittäviä määriä. Siitä sitten laskemaan, että jos on ostettu jollain -0.6 - 1 % korolla olevia bondeja ja korot nousisivat 5 %:iin, niin mikä on näiden vanhojen bondien arvo siinä vaiheessa?

Liikepankit ainakin suojaavat korkoriskinsä. Uskoihin eläkerahastojen tekevän saman (ainakin jossain määrin).

 

0
+1
0
-1
0
0
29.3.2021, 09:36
+73
Liittynyt:
10.4.2020, 15:57
Viestejä:
54

tupla

0
+1
0
-1
0
0
29.3.2021, 09:43
+813
Liittynyt:
31.3.2019, 16:16
Viestejä:
476

Hynägrande kirjoitti:

Volcker? Viinanen? Harvassa on ne jotka haluaa uhrata oman henkilökohtaisen maineensa ja jopa vaarantaa fyysisen turvallisuutensa kun pitäisi tehdä ikäviä päätöksiä. Mutta niitäkin on historiassa ollut joskus. Joku Jyrki Käteinen tai Olli Rehn - never gonna happen.

Usko talousjärjestelmään on fiat-currencyn kanssa vähän sellainen että jos se alkaa horjua niin sitten se voi rupsahtaa aika nopeastikin. Veikkaan että edessä ei ole vuosikymmeniä kestävä prosessi, vaan nopeampi, mutta saatan toki olla väärässä. Lopputuloshan riippuu siitä mitä seuraavien 3-5 vuoden aikana päätetään tehdä ja asiaan vaikuttavat myös satunnaiset koronat ja kanavaan jymähtävät laivat, joita ei voi ennustaa suoraan mistään.

Mutta tällä hetkellä rahan printtailu ja keskuspankkien taseen paisuttelu näyttää kiihtyvän. Korkoja ei voi laskea ja muutenkin työkalupakissa on aika vähän enää jäljellä muuta kuin printteri. Jos sillä mennään eteenpäin iloisesti niin ensin ei tapahdu juuri mitään ja sitten tapahtuukin paljon nopeasti. 

Pääosin samaa mieltä, mutta hieman haastan. Mihin perustuu näkemys, että ensin ei tapahdu juuri mitään ja sitten tapahtuukin paljon nopeasti? Käsittääkseni historiasta ei löydy oikein minkäänlaisia vertailukohtia. Toki fiat-järjestelmä on romahtanut useita kertoja historiassa, mutta tämä on tapahtunut aina 1) sodan tai 2) vuosikymmeniä kestäneen sosialismin seurauksena. Ja nyt siis ihan kunnon sosialismia, eikä sitä, että kutsutaan Suomesa sosialistiseksi, kun verot on niin korkeat. Sellaista esimerkkiä ei taida löytyä, että maassa, joka ei ole sisäisesti täysin kaaoksessa, rahajärjestelmä romahtaisi.

Toki onhan se mahdollista, että se neljästoista printattu triljoona sitten romauttaa pankin, mutta jotenkin tätä on vaikea uskoa. Rahaa on printattu hirveätä tahtia vuosia alati kiihtyvällä tahdilla ja samalla inflaatio on pysynyt tiukasti nollan tuntumassa. Pamauttaako se seuraava triljoona sitten kerralla 5 pinnaa lisää inflaatiota toisin, kuin edeltävät? Onhan tuo mahdollista, mutta kieltämättä hieman vaikea uskoa.

Ylipäänsä tilanteesta on melkoinen nippu melkoisen viisaita makrotalouden asiantuntijoita kirjoittanut ja antanut ennustuksia melkoisen nipun pitkän aikaa, eikä noista tunnu kukaan olevan sen paremmin kartalla kuin muutkaan. Oma mutuni on, että kyseessä on lähinnä illuusio siitä, että joku ylipäänsä pystyisi tietämään, miten tämä asia tulee menemään. Sen takia väistämättä hieman huvittaa aina, kun lukee spekulaatiota makrotalouden tulevaisuudesta, joka sisältää runsaasti "sitten kun" ilmaisuja "sitten jos" sijaan. Makrotalous lienee liian kompleksinen nykytiedolla ja -teknologialla mallinnettavaksi. Kyllähän globaalia lämpötilaa tai säätäkin koitetaan mallintaa vaikka minne asti ja saadaan tuloksiakin, mutta eipä niiden osumatarkkuus pärjää edes tikkataululle.

2
+1
0
-1
2
0
29.3.2021, 11:09
+3000
Liittynyt:
30.1.2020, 19:23
Viestejä:
1948

mskomu kirjoitti:

Ylipäänsä tilanteesta on melkoinen nippu melkoisen viisaita makrotalouden asiantuntijoita kirjoittanut ja antanut ennustuksia melkoisen nipun pitkän aikaa, eikä noista tunnu kukaan olevan sen paremmin kartalla kuin muutkaan. Oma mutuni on, että kyseessä on lähinnä illuusio siitä, että joku ylipäänsä pystyisi tietämään, miten tämä asia tulee menemään.

Kyllä. Kukaan ei voi varmasti tietää miten tässä tulee tapahtumaan, joten kaikki ennustukset ovat vain erillalisia skenarioita mitä voisi (osittain) tapahtua. Ja vielä ilman tietoa todennäköisyydestä. Tämä tilanne kun on mielestäni aivan uusi. Toki yksittäisten valtioiden tasolla rahaa on printattu suuria määriä menojen katteeksi ja aina tilanne on johtanut lopulta rahanarvon romahtamiseen. Mutta nyt sitä tehdään EU:n tasolla joka on maailman suurin talous (lähde: https://ec.europa.eu/trade/policy/eu-position-in-world-trade/) ja rahanarvo ei ole romahtanut ,vaikka rahaa on printattu jo melkein 10 vuotta. Erikoinen tilanne. Onko tähän syynä vain ja ainoastaan EU:n suuruus? Vai onko taustalla jotain muita syitä?

Edelleen, heittäkää omia näkemyksiä tulevaisuudesta. Milloin printtaaminen loppuu ja mitä sitten tapahtuu. Tällä kun on hyvin vahva vaikutus sijoittamiseen (mihin sijoitan) ja tuleviin tuottoihin.

Jos inflaatio lähtee laukalle, niin onko Kesko (ruoka) ja Metsä Board (WC paperi) hyvä sijoituskohde, olisiko niilllä hinnoiteluvoimaa? Vai Fortum?

0
+1
0
-1
0
0
29.3.2021, 11:33
+317
Liittynyt:
3.12.2020, 21:05
Viestejä:
525

Bank of Japan credibility at risk as its stock portfolio on verge of losses | Reuters

noin pitkälle ei mennä Euroopassa, jenkkilästä en menisi takuuseen.

0
+1
0
-1
0
0
29.3.2021, 12:08
+813
Liittynyt:
31.3.2019, 16:16
Viestejä:
476

Onhan rahan arvo laskenut siinä mielessä, että sijoitetulle pääomalle saatava tuotto on heikentynyt. Oli sitten kyse osakkeista, bondeista tai kiinteistöistä. Onko tämä sitten radikaalia vai ei? Hommaa mutkistaa aika paljon sekin, että hirveän moni muu talousalue tekee ihan samaa ja sen lisäksi rahan arvoon tai talouteen ylipäänsä vaikuttaa niin moni muukin asia. Mitkä viimeisen vuosikymmenen aikana nähdyt asiat johtuvat siitä, että on printattu rahaa ja mitkä siitä, että väestö ikääntyy? Ei ole ihan helppo kysymys vastattavaksi.

Itse luotan kuitenkin vahvasti MET-teoreemaan, eli Mitään Ei Tapahdu. Tai paremminkin, hriveän radikaaleja ja nopeita asioita tapahtuu äärimmäisen harvoin. Sivilisaatio on lopulta seurannut jopa maailmansodista verrattain vähin* vaurioin. En usko, että nähdään mitään äärimmäisen radikaaleja asioita. Osakemarkkinat voivat hyvin romahtaa yli 50 %:ia, asuntojen arvoista voi pyyhkiytyä viidennes pois ja työttömyys voi nousta hetkellisesti vaikka 15-20 %:iin. En silti usko, että Suomessa nähtäisiin laajaa kodittomuutta, pulaa edes lääkkeistä (saati elintarvikkeista) tai mellakoita. Todennäköisimmin uskon kuitenkin, että tuotto-odotukset jatkavat vain laskuaan, mutta huomattavasti matalammalla kulmakertoimella, kuin mitä nyt on nähty.

Uskon, että nähdään hiljalleen näivettyvää taloutta ja varmaan jossain määrin syvempää jakoa omistavan porukan (pääosin iäkkäämpää väeöstöä) ja sen toisen (pääosin nuorempaa väestöä) välillä, mutta en usko, että se lopulta eskaloituu muuhun, kun vihaisiin twitter-viesteihin ja alati typerämpiin poliittisiin ilmiöihin. Sekä toki siihen, että suomalaisen kuluttajan ostovoima varmaan heikkenee suhteessa moniin verrokkimaihin (toisaalta monella euromaalla menee vielä paljon huonommin), mutta niin kauan, kuin tällainen tapahtuu hiljalleen, niin siitäkään ei mitään sen radikaalimpaa seuraa.

Tämä voi olla naiivi maailmankuva, mutta itse pidän sitä todennäköisimpänä skenaariona. Ihan vain siksi, että vaikka maailma on täynnä kaikenlaisia kriisejä, niin lopulta ne ovat jääneet vaikutuksiltaan pieenmmiksi, mitä aikalaiset ovat kuvitelleet. Lisäksi ihmisten psykologia on voimakkaasti biasoitunut siihen, että oma elinaika nähdään historiallisesti hyvin poikkeuksellisena ja käänteentekevänä ja ihmiset luontaisesti ylireagoivat tämän takia seurauksia. Olen itsekin kaikkea muuta kuin immuuni tälle, joten tyypillisesti ajatusketjuni menee niin, että: "Olen luultavasti väärässä. Luultavasti mitään ei tapahdu, vaikka kaikki merkit viittaavat siihen, että tapahtuu. Tämä johtuu luultavasti enemmän omista biaksistani kuin mistään muusta"

 

*Olisi voinut tapahtua paljon pahemminkin.

0
+1
0
-1
0
0
29.3.2021, 14:17
+1470
Liittynyt:
21.8.2017, 23:04
Viestejä:
1070

mskomu kirjoitti:

Mihin perustuu näkemys, että ensin ei tapahdu juuri mitään ja sitten tapahtuukin paljon nopeasti? Käsittääkseni historiasta ei löydy oikein minkäänlaisia vertailukohtia. Toki fiat-järjestelmä on romahtanut useita kertoja historiassa, mutta tämä on tapahtunut aina 1) sodan tai 2) vuosikymmeniä kestäneen sosialismin seurauksena. Ja nyt siis ihan kunnon sosialismia, eikä sitä, että kutsutaan Suomesa sosialistiseksi, kun verot on niin korkeat. Sellaista esimerkkiä ei taida löytyä, että maassa, joka ei ole sisäisesti täysin kaaoksessa, rahajärjestelmä romahtaisi.

Toki onhan se mahdollista, että se neljästoista printattu triljoona sitten romauttaa pankin, mutta jotenkin tätä on vaikea uskoa. Rahaa on printattu hirveätä tahtia vuosia alati kiihtyvällä tahdilla ja samalla inflaatio on pysynyt tiukasti nollan tuntumassa. Pamauttaako se seuraava triljoona sitten kerralla 5 pinnaa lisää inflaatiota toisin, kuin edeltävät? Onhan tuo mahdollista, mutta kieltämättä hieman vaikea uskoa.

Nykyinen tilanne ei ole ihan vertailukelpoinen aiempiin, mutta jos nyt vaikka kattsoo Venezuelan inflaatiokäppyrää esimerkkinä niin ensin ei tapahdu mitään ja sitten aika nopeasti katoaa rahan arvosta suuri siivu:

https://en.wikipedia.org/wiki/Hyperinflation_in_Venezuela#/media/File:Ti...

Kotimaassakin tapahtui 90-luvun alussa aika vauhdilla valuutan arvon muutoksia kun markkaa devalvoitiin pakkoraossa. Likimain yhdessä yössä joku menetti miljoonan ja joku tienasi miljoonan, riippuen siitä oliko lainaa ulkomaanvaluutassa vai markoissa. Oliko täällä silloin hyperinflaatiota tai sosialismia tai sodan kaltainen kriisi? No ei ollut, mutta eipä se silti kovin mukavaa ollut useimmille. Voisiko jotain vastaavaa tapahtua uudelleen, vaikka tietenkään täsmälleen samaa ei voisi?

Enhän minä tiedä pamauttaako seuraava triljoona inflaatiojunan vauhtiin. Uskon kuitenkin että jossain kohtaa se juna lähtee asemalta ja kiihdyttää vauhtiaan ja siinä voi olla moni ihmeissään sitten kun tapahtumat liikkuvat nopeasti. Asiat kytkeytyvät toisiinsa - korkotaso, valuutan arvo, inflaatio, veroprosentti.. keskuspankit puhuvat targetoivansa jotain "tervettä" tasoa inflaatiossa, USA:lle se on 2%, mutta mitä ne tekevät jos target-tasosta mennäänkin yli että heilahtaa ja teoriat eivät toimikaan niin kuin kirjoissa kerrotaan? 

Uskon asiahan tämä toki on. Meillä voi olla erilainen uskomus tästä ja sitten historia ehkä kertoo kumpi oli oikeassa :)  Koska olen uskon varassa, en todellisen "varman" tiedon, omissa sijoituksissa ratsastelen vähän molemmilla rattailla, varmuuden vuoksi. Exposurea on perinteisten yhtiöiden lisäksi kiinteistöille ja kullalle ja kryptovaluutallekin..

 

 

3
+1
0
-1
3
0
29.3.2021, 14:45
Käyttäjän TL kuva
+533
Liittynyt:
31.7.2020, 19:26
Viestejä:
491

Sillä että EKP, FED ja muutama muu printtaavat rahaa "yhteisellä päätöksellä" on minusta jossain määrin vähän tekemistä esim. 90-luvun Suomen kanssa.

En väitä osaavani ennustaa mitä tuleman pitää. Päinvastoin, olen samaa mieltä niiden kanssa joiden mielestä tilanne on hyvin vaikeasti, jollei jopa mahdoton, ennakoida. Itse en usko rahan printtaaminen -> hyperinflaatio -> korkojen nousu -> romahdus ketjun suoraviivaiseen toteutumiseen. Ja miksi en tähän usko - yksinkertaisti siitä syystä ettei tuota kukaan halua ja kuvittelen (ehkä virheellisesti) että vipuja kääntelevät kuitenkin todella terävät aivot, toisin kuin esim. Venetzuelassa uskon olleen tilanteen.

Sen sijaan uskon että olemme tilanteessa jossa emme ole ikinä aiemmin olleet. Veikkaukseni on, että joku täysin ennakoimaton kriisi tullee laukaisemaan tilanteen tavalla tai toisella. Koska ja miten? Tunnustan ettei oma ymmärrykseni riitä sitä ennustamaan joten siirrynkin taustalle lukemaan sinänsä mielenkiintoista keskustelua. 

0
+1
0
-1
0
0
29.3.2021, 15:26
-60
Liittynyt:
29.12.2020, 22:05
Viestejä:
114

mskomu kirjoitti:

Pääosin samaa mieltä, mutta hieman haastan. Mihin perustuu näkemys, että ensin ei tapahdu juuri mitään ja sitten tapahtuukin paljon nopeasti? Käsittääkseni historiasta ei löydy oikein minkäänlaisia vertailukohtia. Toki fiat-järjestelmä on romahtanut useita kertoja historiassa, mutta tämä on tapahtunut aina 1) sodan tai 2) vuosikymmeniä kestäneen sosialismin seurauksena. Ja nyt siis ihan kunnon sosialismia, eikä sitä, että kutsutaan Suomesa sosialistiseksi, kun verot on niin korkeat. Sellaista esimerkkiä ei taida löytyä, että maassa, joka ei ole sisäisesti täysin kaaoksessa, rahajärjestelmä romahtaisi.

Mielenkiintoinen aihe, josta alkuperäisen kirjoittajan tavoin olen erittäin huolissani.

Vertailun vuoksi, Saksassa Weimarin tasavallassa inflaatio kasvoi jokseenkin lineaarisesti ensimmäisen maailmansodan päättymisen jälkeen (marraskuu 1918). Todellinen hyperinflaatio alkoi kuitenkin vasta 1922-23, jolloin Saksa ei kyennyt enää maksamaan sotakorvauksia ja maassa alkoi yleislakko. Näiden seurauksena painettiin lisää markkoja, mistä syystä koko valuutta menetti arvonsa erittäin lyhyessä ajassa.

 

 

 

Huomioi logaritminen kuvaaja.

2
+1
0
-1
2
0
29.3.2021, 15:51
+813
Liittynyt:
31.3.2019, 16:16
Viestejä:
476

Toki Weimarin Saksa oli 1. maailmansodan jälkeen melko raunioina, hirveät sotakorvaukset ja siihen päälle ulkovallat miehittivät lopulta maan tärkeän teollisuusalueen, johon Saksa reagoi organisoimalla kaikki lakkoon ja printtaamalla näille rahaa sen sijaan. Eli talous oli nykyisittäin kaaosta, johon päälle vielä voimakas ulkoinen negatiivinen "stimulus" teollisuusalueen miehittämisen muodossa, jonka jälkeen saatiin printtaamalla hyperinflaatio. En pidä hirveän relevanttina nykytilanteen arviointiin, mutta mielenkiintoinen historiallinen tapahtumasarja.

Venezuelassa oli jo ennen "ongelmien" alkamista tuhottu maan talous öljytulojen kanavoimisella ja politiikalla. Eli maa oli täysin riippuvainen ihan peruselintarvikkeista lähtien öljyn myymiseen ja vielä siten, että menot saatiin vaivoin katettua silloisella öljyn hinnalla. Kun täysin raunioina olevaan talouteen iskettiin ulkoinen shokki öljyn hinnan rajulla laskulla, niin oltiin tilanteessa, missä oltiin. En sattuneista syistä pidä tätäkään relevanttina Suomea ajatellessa.

90-luvun alun Suomi on kenties realistisempi, mutta silloin ongelmat eivät tainneet johtua niinkään rahan printtaamisesta tai vastaavasta, vaan pienestä talousalueesta yhdistettynä kellumattomaan valuuttaan. Samalla oli toki muitakin ongelmia. Nyt Suomi menee kuitenkin enemmän tai vähemmän euroalueen mukana, joka ei isona laivana tee ihan niin jyrkkiä suunnanmuutoksia - hyvässä ja pahassa. Ylipäänsä arvelen, että nykyään maailma on niin paljon integroituneempi ja yritysten merkitys suhteessa valtioihin on kasvanut siten, että politiikan merkitys pienenee jatkuvasti. Eli siinä, missä joissain maissa yhä ja Suomessa vaikka ~30 vuotta sitten politiikalla pystyttiin ihan oikeasti tekemään paljon tuhoa lyhyessä ajassa, niin tänä päivänä väitän, että talous pyörii paljon autonomisemmin. Pidän tätä erinomaisena asiana. Hyvänä esimerkkinä vaikkapa se, että vaikka Trumpin aikaan USAn ja monien muiden maiden välit olivat kuulema todella huonot, mutta eipä tuo ole paljoa talouteen vaikuttanut.

Ja tarkoituksenani ei siis ole ampua näkökantoja alas. Koitan vain perustella, miksi itse suhtaudun niihin varauksella. Siinä mielessä hynägardenin strategia on mielestäni erinomainen ja käytännössä ainoa mahdollinen, että jos vetää all in jollain strategialla, niin lopputulos on tyypillisesti karmea. Tämän takia on myös tärkeä pyrkiä seulomaan erilaisia skenarioita läpi, jotta voi koittaa linjata strategian, joka ei päättyisi katastrofaalisesti tietyn skenaarion tapahtuessa.

0
+1
0
-1
0
0
29.3.2021, 16:32
+3000
Liittynyt:
30.1.2020, 19:23
Viestejä:
1948

mskomu kirjoitti:

90-luvun alun Suomi on kenties realistisempi, mutta silloin ongelmat eivät tainneet johtua niinkään rahan printtaamisesta tai vastaavasta, vaan pienestä talousalueesta yhdistettynä kellumattomaan valuuttaan. Samalla oli toki muitakin ongelmia.

Nykytilannetta ei oikein voi suoraan verrata 90-luvun lamaan. Otin alussa sen esiin lähinnä siksi, että silloin valtiovelan korko nousi "taivaisiin" syistä, jotka ovat osin samat tällä hetkellä. Riskithän hinnoitellaan velan korkoon ja yksi riski on, ettei velan ottaja kykene maksamaan velkaansa vaan siihen iskee leikkuri ravalla taikka toisella.

mskomu kirjoitti:

Nyt Suomi menee kuitenkin enemmän tai vähemmän euroalueen mukana, joka ei isona laivana tee ihan niin jyrkkiä suunnanmuutoksia - hyvässä ja pahassa.

Juuri näin. Lähinnä että Suomella on nyt suuremmat hartiat koska olemme EU:ssa (ja Eurossa). Osana maailman suurinta taloutta. Sijoittajien luottamus velanmaksukykyymme on nyt parempi kuin 90-luvulla. Toivottavasti emme sitä menetä, jos rahan printtaus loppuu.

Suomen ottaman velan korko laski 90-luvulla melko nopeasti kun Suomi sai palautettua lainottajien luottamuksen kun saatiin tehtyä päätöksiä.

1
+1
0
-1
1
0
29.3.2021, 20:53
+369
Liittynyt:
2.6.2020, 19:40
Viestejä:
405

Venäjä on muuten printannut ruplia jo vuosikaudet, ja se näkyy inflaatiossa sekä kansan kurjuudessa. Ei taida kuitenkaan olla verrattavissa Fed/EKP-tilanteeseen.

Argumentti korkojen nousun vaikutuksesta valtionvelkaan on sikäli surullinen, että se olettaa valtion töppäilevän, käyttäytyvän kuin tuuliviiri ja tekevän mahdollisimman tyhmiä päätöksiä. Juuri kuten jokainen valtio on tehnyt ajasta ikuisuuteen. Eivät obligaatiot ole float-korkoisia, ne ovat kiinteällä korolla. Jos Suomi antaa 30v velkakirjaa -0.5% korolla, se on se ja sama vaikka korot nousisivat huomenna 30%:iin, Suomi edelleen tienaa tuolla lainalla.

Töppäilyn vaihe tulee siinä kun olisi aika maksaa velka takaisin; fiksu valtio olisi sijoittanut ja säästänyt niin että koko summa on kasassa maksupäivänä, perusvaltio syö kuormasta ja joutuu ottamaan uuden lainan maksaakseen vanhan pois. Jolloin korko luonnollisesti vaihtuu sen hetken korkoon.

2
+1
0
-1
2
0
15.6.2022, 11:00
+3000
Liittynyt:
30.1.2020, 19:23
Viestejä:
1948

Nyt alkaa näkymään vastaus otsikon kysymykseen. EKP on nostanut ohjauskorkoaan ja vähentänyt huomattaavsti tukiostja. Tänään EKP:llä on ylimääräinen kokous jossa EKP:n rahapolitiikasta päättävä neuvosto keskustelee nykyisestä markkinatilanteesta. Euroalueen jäsenvaltioiden valtionlainojen markkinakorot  kun ovat nousseet vain viikossa hyvin voimakkaasti. Suomen 10 vuoden korko on jo 2,25% (viikossa nousua 0,41%), Saksan 1,96%, Ranskan 2,16%, Italian 3,21% ja Puolan 6,05%

EKP joutnee perumaan ilmoituksensa lopettaa ostot heinäkuun alussa. Ainakin Italian valtionlainoja se joutunee ostamaan. Varmaan joutuu tekemään jotain muitakin päätöksiä Italian takia (Italian velka 151% suhteessa BKT).  Italian 10 vuoden valtiolainan korko nousi eilen jälkimarkinnassa yli 4 prosentin.

Pitäisiköhän Italian kohdalla ennemmin miettiä saman kaltaisia toimia mitä tehtiin Kreikan osalta kuin tarttua Italian Marion Draghin ehdotuksiin uudesta tukipaketista....

EKP ilmoitti viime viikolla, että se aikoo nostaa heinäkuussa ohjauskorkojaan 0,25 prosenttiyksiköllä. Sen jälkeen seuraava ohjauskoron nosto olisi vuorossa syyskuussa, ja korkojen nostoja jatkettaisiin sen jälkeenkin. Markkinat eivät ole vakuuttuneita siitä, että EKP kykenisi samaan aikaan nostamaan ohjauskorkojaan ja pitämään pinnalla euroalueen haavoittuvimmat taloudet.

 

1
+1
0
-1
1
0
16.6.2022, 16:15
+1978
Liittynyt:
17.8.2020, 18:12
Viestejä:
1583

Vajaa neljä tusinaa valtiota (44 kpl) on nostanut ohjauskorkoaan viimeisen kuuden kuukauden eli vuoden 2022 aikana ja lisää on tulossa. Asia on alkanut jo huolettaa Maailmanpankkia.

Kuvan linkki: https://www.nytimes.com/interactive/2022/06/16/business/economy/global-i...

Koronnostoilla yritetään hillitä vuosikausiin nopeinta inflaatiota ja monet maat reagoivat heti FED:n perässä - saudit, brassit jne. Euroalue seuraa varovaisesti, Kanada on liikkeellä ensi kuussa.

Tässä koko maailma kompuroi ulos ennen koronaa vallinneesta finanssiansasta: economists thought that the world might be stuck in a low-rate, low-inflation, slow-growth trap - jota hoidettiin yhä alemmilla ohjauskoroilla aina negatiivisiin tasoihin asti.

Kulkutaudista ollaan nyt vähitellen pääsemässä tavanomaisempiin talousolosuhteisiin kaikenlaisten kommellusten ja hullutusten kautta. Kestävätkö valtiotaloudet tätä rankkaa korkokäsittelyä jää nähtäväksi ja taantumaa voi olla vaikea välttää. EKP ilmeisesti varoo heikoimpia alueen talouksia.

4
+1
0
-1
4
0
17.6.2022, 09:02
+223
Liittynyt:
2.3.2020, 15:35
Viestejä:
127

Millainen tappio on muhimassa par aikaa eurobondeissa?

-jos ja kun 10 vuotta eurovaltiot ovat saaneet massiivisesti myydä nollakorolla velkapapereita, -joku saa pataan juuri tällä hetkellä.

Millainen arvonalenema siis syntyy jos on pitkä käytännössä nollakorkoinen paperi ja yleinen korkotaso nousee 3-5%:iin. Onko markkina ollut niin keinotekoinen että kaikki on keskuspankkien taseissa ja asialla ei ole mitään merkitystä?

Onko mm. eläevakuuttajille tulossa tappioita pitkistä korkopapereista?

3
+1
0
-1
3
0
17.6.2022, 09:11
+260
Liittynyt:
18.11.2016, 12:14
Viestejä:
161

Perassic Park kirjoitti:

Millainen tappio on muhimassa par aikaa eurobondeissa?

-jos ja kun 10 vuotta eurovaltiot ovat saaneet massiivisesti myydä nollakorolla velkapapereita, -joku saa pataan juuri tällä hetkellä.

Millainen arvonalenema siis syntyy jos on pitkä käytännössä nollakorkoinen paperi ja yleinen korkotaso nousee 3-5%:iin. Onko markkina ollut niin keinotekoinen että kaikki on keskuspankkien taseissa ja asialla ei ole mitään merkitystä?

Onko mm. eläevakuuttajille tulossa tappioita pitkistä korkopapereista?

Ne näyttävät ikävältä taseessa kun mark to market arvot ovat miinuksilla. Mutta jos niiden kanssa istuu eräpäivään saakka, purkautuu tuo pois. Keskuspankkia tuo ei kiinnosta edes vähää alusta, sillä se on rahapolitiikan työkalu. Mutta esimerkiksi eläkerahastoja kiinnostaa, ja niillä on jatkuvasti aika isot positiot valtion velkakirjoissa.

5
+1
0
-1
5
0
17.6.2022, 18:36
+369
Liittynyt:
2.6.2020, 19:40
Viestejä:
405

Peukalosääntö on prosentti per prosenttiyksikkö per vuosi.

Esim. sinulla on 0% laina jota on jäljellä 7 vuotta. Korkotaso onkin nyt 3%. Lainasi arvo on ottanut osumaa karkeasti -21% (7v * (3 - 0)).

Eläkeyhtiöiden säännöt voivat pakottaa kaikenlaiseen ikävään toimintaan arvojen tippuessa.

2
+1
0
-1
2
0
22.7.2022, 10:55
+1978
Liittynyt:
17.8.2020, 18:12
Viestejä:
1583

Negatiivisten korkojen aika on ohi - heippa miinusmerkit. Korot vajaan viikon kuluttua eli 27. heinäkuuta 2022 alkaen:

Finanssiyhtiön Nordean pääanalyytikon Jan von Gerichin mielestä ennakoitua suurempi koronnosto kertoo keskuspankin pelkäävän inflaation kiihtymistä entisestään. Linkki: https://www.hs.fi/talous/art-2000008958964.html

Muualla todetaan Euroopan vihdoin liittyvän muiden mukana inflaation vastaiseen rintamaan. EKP:n otetta pidetään kuitenkin 50 korkopisteellään vielä varovaisena muun muassa jenkkeihin ja britteihin nähden: The bank’s deposit interest rate is at zero, but the key policy rate in Britain is 1.25 percent and the Fed’s is set to a range of 1.5 to 1.75 percent. “If inflation continues to reign supreme, there is still a lot of catching up to do,” Mr. Bauer wrote.

Linkki The New York Times: https://www.nytimes.com/2022/07/21/business/ecb-interest-rates-inflation...

Velkapapereiden ostoja ei juuri vähennetä ainakaan vielä, mutta Euroopan keskuspankki ottaa käyttöön TPI arviointityökalun. Sillä arvopaperiostoja kohdennetaan painotetusti eri tavalla ja kohdemaaltakin vaaditaan oma-aloitteisuutta. "Pandemiaan liittyvässä osto-ohjelmassa eli PEPP-ohjelmassa hankittujen omaisuuserien erääntyessä takaisin maksettava pääoma sijoitetaan uudelleen ainakin vuoden 2024 loppuun saakka. Erääntyvistä arvopapereista luovutaan vähin erin niin, että rahapolitiikka pysyy asianmukaisesti mitoitettuna."  Linkki: https://www.ecb.europa.eu/press/pr/date/2022/html/ecb.mp220721~53e5bdd31...

Keskuspankkien puuhailu on siis vaiheessa, mutta ainakin suunta on muuttunut järjenvastaisista korkotasoista reaalimaailmaan. Saa nähdä kuinka ote pitää, sillä edessä on uusia haasteita - tuore ennuste maailman taloudesta:

Linkki Maailmanpankki: https://thedocs.worldbank.org/en/doc/18ad707266f7740bced755498ae0307a-03...

Globaalissa näkymässä on runsaasti laskevan kehityksen riskejä mukaan lukien geopoliittisia jännitteitä, seitsemänkymmentäluvun tyylisiä pidentyneiden stagflaatioperiodien jaksoja, nousevien luototuskustannuksien aiheuttamaa taloudellista jännitettä ja heikkenevää ravinnon saannin turvaa. Emme ole yksin, vaan tämä kaikki heijastuu Euroopan osana olevaan skandi- ja fennoalueeseen yhtälailla.

Sama mikä heijastuu yksityisiin koskee myös koko valtiota - velkakorot nousussa

Linkki Suomen Pankki: https://www.suomenpankki.fi/fi/Tilastot/kuviopankki/korot-ja-valuuttakur...

Onko tämä nyt sitten vastaus ketjun kysymykseen eli "Mitä tapahtuu, kun EKP..." vai vain välinäytös?

1
+1
0
-1
1
0
22.7.2022, 11:09
Käyttäjän JR kuva
+3902
Liittynyt:
30.6.2014, 14:42
Viestejä:
1153

Bingo53 kirjoitti:

Keskuspankkien puuhailu on siis vaiheessa, mutta ainakin suunta on muuttunut järjenvastaisista korkotasoista reaalimaailmaan.

Reaalikorot on enemmän negatiiviset kuin aikaisemmin - jotenkin se tuntuu mulle vielä paljon "järjenvastaisemmalta" kuin negatiiviset nimelliskorot...

2
+1
0
-1
2
0
22.7.2022, 11:37
+1416
Liittynyt:
14.7.2016, 14:27
Viestejä:
1623

JR kirjoitti:

 

Bingo53 kirjoitti:

Keskuspankkien puuhailu on siis vaiheessa, mutta ainakin suunta on muuttunut järjenvastaisista korkotasoista reaalimaailmaan.

 

Reaalikorot on enemmän negatiiviset kuin aikaisemmin - jotenkin se tuntuu mulle vielä paljon "järjenvastaisemmalta" kuin negatiiviset nimelliskorot...

Jos mietitään kuluttajaa, niin eihän tämä paljoa lohduta jos reaaliansiot ei myös nouse. Ei inflaatio syö velkaa kuten on sanottu, ellei palkkakehitys ole myös rivakkaa. 

4
+1
0
-1
4
0
22.7.2022, 12:18
+67
Liittynyt:
28.10.2019, 11:27
Viestejä:
71

JR kirjoitti:

 

Bingo53 kirjoitti:

Keskuspankkien puuhailu on siis vaiheessa, mutta ainakin suunta on muuttunut järjenvastaisista korkotasoista reaalimaailmaan.

 

Reaalikorot on enemmän negatiiviset kuin aikaisemmin - jotenkin se tuntuu mulle vielä paljon "järjenvastaisemmalta" kuin negatiiviset nimelliskorot...

Moni asiantuntija on kertonut että inflaatio heikkenee ja korkoja joudutaan pian jo taas laskemaan. Itse olen tätä järjenvastaisuutta miettinyt ja HYVIN yksinkertaistettuna ajattelen, että korkojen nousu ja normalisoituminen (paluu lähemmäs keskiarvoa) jatkuu, mekanismia en vaan vielä tiedä.

1
+1
0
-1
1
0
23.7.2022, 13:36
+1978
Liittynyt:
17.8.2020, 18:12
Viestejä:
1583

JR kirjoitti:

Bingo53 kirjoitti:
Keskuspankkien puuhailu on siis vaiheessa, mutta ainakin suunta on muuttunut järjenvastaisista korkotasoista reaalimaailmaan.

Reaalikorot on enemmän negatiiviset kuin aikaisemmin - jotenkin se tuntuu mulle vielä paljon "järjenvastaisemmalta" kuin negatiiviset nimelliskorot...

Jäin pohtimaan JR:n kommenttia pidemmäksi aikaa ja päädyin siihen, että on erotettava toisistaan kaksi markkinaa. Jenkkimarkkina on se, jossa oma ja muidenkin sijoitusvarallisuus on ja toimii ansaitsemassa - sen korkomaailma käyttäytyy eri tavalla. Eurooppamarkkina on se, jossa pääosa meistä kuluttaa, allokoi osan varallisuudesta asunto-omaisuuteen ja myös hankkii pääosan vieraasta pääomastaan.

Puhumme eri kieltä, jos puhun jenkkimarkkinasta sijoitusasiassa ja vastapuoli tarkoittaa Eurooppamarkkinaa. Negatiivinen reaalikorko on jenkeissä harvinainen ilmiö, mutta Euroopassa arkea.

Viime vuosi eli vuosi 2021 oli jenkkien korkomaailmassa negatiivisen reaalikoron vuosi Maailmanpankin keräämien tietojen mukaan - Real interest rate (%) in United States was reported at --0.86925 % in 2021, , according to the World Bank collection of development indicators, compiled from officially recognized sources. Linkki: https://tradingeconomics.com/united-states/real-interest-rate-percent-wb...

Kymppivuotisen US Treasuryn eli valtiopankin velkakirja on ollut reaalikorkona negatiivinen viime ja tämän vuoden ajan. Ainoa kahden vuoden negatiivisen reaalikoron jakso sille on ollut puoli vuosisataa sitten eli 1970-luvulla. Ilmiö ei ole jenkeissä kovin yleinen ja sitä ymmärrettävästi vieroksutaan - pidetään järjenvastaisena.

Inflaation ja negatiivisen reaalikoron yhdistelmä rohkaisee kuluttamaan nyt heti, koska tavarat ja palvelut ovat tulevaisuudessa kalliimpia ja samalla se heikentää korkotuottoja tuottaviin tuotteisiin (pankkitalletukset tms.) sijoittamista, koska ansaittu korkotuotto ei kata inflaation aiheuttamaa hintojen nousua.

Tätä pohtii sijoittajan lisäksi jokainen jenkkimaajussikin, joka hyvin osaa laskea kymppivuotisen Treasuryn ja inflaation erotuksen ja miettii osaako nykypolvi asennoitua asiaan. A key, emerging question is, “Is the US entering a period of sustained inflation?” Reinforcing this question’s importance is that Americans younger than 40 have little experience with sustained increases in inflation and interest rates.  It is not clear how they will react if one or both occur. Linkki farmareihin: https://farmdocdaily.illinois.edu/2021/12/us-interest-rates.html

Yhdysvaltain Keskuspankin eli FED:n St. Louisin toimipiste ylläpitää FRED-palvelua, joka tuottaa tilastoja ja niistä käyriä. Bondisijoittajalle elintärkeitä ovat korko- ja talouden muiden tunnuslukujen käyrät. Alla tulostettuna kymppivuotisen valtiolainapaperin reaalikorko kahdella tavalla:

Linkki: https://fred.stlouisfed.org/tags/series?t=interest+rate%3Breal

Asiassa on se pointti, että ostovoiman huononemista ei voi talouden ulkopuolelta määrätä kuin kartellilla - öljyn hintakartelli tms. - muu on vain taloustapahtumia. Ohjauskoron keskuspankki voi määrätä, joten sen toimia arvostellaan. Pulmana onkin ollut tavaroiden halventuminen niiden siirryttyä koko ajan halvemman ansiotason maihin ja samalla korkeamman koneellisen asteen tuotantomenetelmiin. Inflaatio on ollut negatiivinen (deflatorinen) ja keskuspankin Euroopassa on ollut pakko asettaa korkotaso negatiiviseksi saadakseen reaalikehitystä.

Euroopan ongelma on ollut, ettei alueelle haluta investoida. Kasvua ei nähdä. Varat on ollut parempi laittaa talteen. Tähän EKP:n ratkaisu on rankaista tallettajaa ja periä talletuksista maksua, negatiivista korkoa - jospa sillä saisi varojen haltijan pakotettua väkisin investoimaan.

Hullustihan siinä käy, sillä varat menevät sinne missä saa reaalituottoa: Euroopan ulkopuolelle, vaikka Dubaihin jos ei muuta keksi. Tätä talletusvarojen pakoon saattamista pidän arkisen järjenjuoksun vastaisena, vaikka ei euroalue siinä yksin ole ollut. Mukana on ollut mm. Japani ja britit ym. muiden valuuttojen maita.

Kysymys onkin kuinka EU saisi omat varansa hyötykäyttöön ja ulkomaisia investointeja - vaikkapa öljyvaroista. Nykyinen meininki näyttää siltä, että raihnasta Eurooppa-vanhusta ryöstetään ja viedään siltä kaasutkin.

6
+1
0
-1
6
0
24.7.2022, 22:38
+50
Liittynyt:
20.2.2016, 15:02
Viestejä:
70

Tuli vastaan mielenkiintoinen ketju jenkkien autolainamarkkinoista:

https://twitter.com/GrahamStephan/status/1550835629126307848?s=20&t=bOtIeH2yeLRF1tIjKoPXcA

$ 1.2T autolainoja. Määrä kasvanut 75% 09:stä.
Aikaisemmin lainoista laiminlyöty 2-3% nyt DC:ssä jopa 25%
Autoliikkeiden bisnes siirtynyt autojen myynnistä lainoitukseen.

Mikäköhän on tilanne Euroopassa ja miten tämä rakennelma kestää korkojen nousua?

2
+1
0
-1
2
0