Bingo53 wrote:

Korkojen laskua odotellessa:

Lopuksi Wahlroos kyseenalaistaa asiantuntijoiden ja analyytikoiden käsityksen siitä, että korkotaso tulisi pian rymisten alas. Wahlroos on jo aiemmin ennakoinut, että 2010-luvun alusta harjoitetun rahapolitiikan luoma rahapuskuri pitäisi inflaation korkealla vielä pitkään.

”Mistä tuli idea siitä, että korkojen kuuluisi olla lähempänä nollaa? Kansantaloustieteellisen mallin mukaan tasapainokorkotason pitäisi olla suunnilleen yhtä suuri kuin inflaatio plus kansantuotteen reaalikasvu. Jos euroalueen talous kasvaa 0,5 prosenttia ja inflaatio on 2,5 prosenttia, ohjauskoron pitäisi olla 3 prosenttia. Nyt näyttää siltä, että olemme palaamassa normaaliin tasapainotilanteeseen. Jos euroalueen korot palaavat takaisin nollan ja yhden väliin, jokin on pielessä”, Wahlroos toteaa.

Linkki Kauppalehti: Sehän on sosialismia, parahtaa Björn Wahlroos KL:n haastattelussa — Talousvaikuttaja sanoo ”destruktiivisen” työmarkkinamallin murtuneen ja nostaa yhden nimen esiin | Kauppalehti

Markkinat hinnoittelevat nyt normaalitasona 0 korkoa. Sama kuin nollakorkokauden alussa markkinat hinnoitellivat normaalitasona 3-4% korkotason.

Pankkien ekonomistit eivät juuri muuta toistele kuin markkinakorkokäyrien forwarditasoja.

[quote=Naganon-prinssi]

Vuosikausia tullut pidettyä Bittirahaa / nykyään Coinmotionia hyvänä ja eettisenä toimijana. Mutta väkisin alkaa mielipide muuttumaan kun perustaja maalailee mielikuvia pankkikatastrofista ja Bitcoinia mahdollisuutena turvata sekä oma että perheen tulevaisuus ihan tuosta vain.

No nyt!

Kaverin henkilökohtainen DK-käyrä on onnistunut leikkaamaan Y-akselin. 

Kiitos tästä, piristi työpäivää.

Artsipappa kirjoitti:

Onko kukaan huolissaan? Credit suisse arvostetaan markkinoilla melko varmaksi kaatujaksi. Kai se jossain näkyisi? 🤔 Luottoriskinvaihtosopimus hinnoittelee maksukyvyttömyysriskin credit suisselle todella korkealle.

Olen hyvin huolissani, että EKP:stä tulee bonditreidaajien orjia ja peruvat huomisen koronnoston.

Nyt on viimeinen hetki seistä suorilla jaloilla ja antaa zombieiden kaatua.

Jack Reacher kirjoitti:

https://twitter.com/hkeskiva/status/1634440714825220098

Tässä twiittiketjussa Heikki Keskiväli käy hyvin kansantajuisesti läpi mitä Silicon Valley Bankissa oikeastaan tapahtui ja miksi juuri kyseenomainen pankki ajautui ongelmiin korkojen noustessa nopeasti.

" Pankit tekevät rahaa ottamalla vastaan talletuksia, joille maksetaan korkoa (kulut).

Sitten varat parkkeerataan turvallisiksi koettuihin arvopapereihin, esimerkiksi velkakirjoihin (tulot). "

Geneerinen pankin liiketoiminta on maksaa talletuksille (veloille) vähemmän korkoa, mitä niillä rahoitetuille lainoille (varat) maksatetaan.

Kansankielisesti kyse on maturiteettitransformaatiosta.

Jonkinlaisen sijoitussalkun holdaaminen (rahoitustaseessa) korkokatteen tukena on nollakorkokauden ilmiö ja sitä olisi tarkoitus tehdä omista varoista.

Yllä lainatusta twiitistä saa sen kuvan, että se olisi dominoiva osa peruspankkitoimintaa.

Täppi kirjoitti:

Se on kyllä harmi, että nuo feel vegasit jäi pois.  Niissä pyöri aika huonoja pelaajia.

Suomessakin on kyllä huonoja pelaajia etenkin näissä feel fegaseissa oli eli vähän matalimissa peleissä, mutta sitten kun yrittää nousta vähän ylemmäksi  casinoiden 2,5/2,5 peleihin niin siellä ei näy enää vanhempaa pappaa joka limp coolailee yli puolet käsistä.  ,

Helsingin kasinon pokeriturnauksissa on aina ollut hämmästyttävän huono taso. Isommilla turnausviikoilla hieman paranee, mutta niissäkin todella paistikasta.

Rahan määrä vaikuttaa siihen kuinka arvokas yksittäinen omaisuuserä on. Se määräsi sen 2010 ja se määrää sen 2023 ja 2024,2025....

Mikäli keskuspankit supistavat tasettaan, jää sijoitusvarallisuuteen lovi, joka suoraan-epäsuorasti vaikuttaa dramaattisesti omaisuusarvoihin.

Meillä on ollut viimeisen kymmenen vuotta disruptiivinen rahapolitiikka, joka on aiheuttanut valtavaa häiriötä rahan arvossa.

Mitä se pelifirma hyötyy siitä, että se miekka,kilpi tai vaikka pakoputki pelissä on NFT?

Monessa firmassa mennään voimakkaasti siihen suuntaa, ettei relevantteja tavaroita voi edes kaupata muille.

Jos peleissä on jotain keräiltävää / vaihdettavaa, pelifirmat pyrkivät siihen, ettei mitään ulkopuolisia markkinapaikkoja pystyisi syntymään.

Kännykkäpeleissä vallitsee tällä hetkellä voimakas pay-to-win, jossa menestyminen ostetaan mikrotransaktioilla. Konsoli ja PC puolella mennään vahvasti siihen suuntaa, että LootBoxit, FIFAn korttipakat ja esineet diabloissa/wowissa viedään siihen suuntaan, ettei tradingistä pääse muodostumaan rahakasta markkinaa.

Ihmettelisin suuresti jos joku pörssifirma lähtisi pistämään näppinsä kiinni jonkun ulkopuolisen toimijan lohkoketjuun(tjsp.). Kyllä heille kelpaa, että se kultainen miekka on vain rivi tietokannassa jolla on uniikki ID. Ja jos halutaan sallia sen vaihtaminen rahalla toiselle käyttäjälle (mitä suuresti epäilen, koska rahanpesu) miksi siihen tarvitaan lohkoketjua?

JR kirjoitti:

Evo - where slots go to die.

Hei,

hieman offtopic.

Näyttää siltä, että ymmärrät näistä hyrristä jotain.

Kysymys:

Vaikuttaako näissä panoksen koko pelatun kierroksen lopputulokseen? En siis kysy vaikuttaako se siihen tuleeko isompia tai pienempiä voittoja, kiinnostaa ottaako pelin koodi panoksen koon yhtenä muuttujana kun se luo satunnaislukua.

En ole oikein varma, onko kysymyksessä edes järkeä. Joskus olen vain pohtinut miten nämä peliautomaatit oikesti toimivat. Lukevatko ne kellonaikoja, säätiloja, mitälie kun generoivat sitä mikä on lopputulos.

Hynägrande kirjoitti:

Hyvää pohdintaa, mutta näen nämä kaksi hieman eri tavalla.

Voiko syy olla markkinassa? Eli rahoitusmarkkina on niin tiukka, että 5% on nyt ihan normaali, vaikka pankin asema nähtäisiin vakaana? 

Pankkien pelastaminen ei takaa sitä että velkoja tai osakkeenomistaja saisi omansa takaisin. Eikä sen pidäkään. Aiemmin näitä pelastusoperaatioita on tosiaan tehty pumppaamalla rahaa ilman vaatimuksia, mutta se on moraalisesti väärin. Kyllähän "too big to fail" pitäisi pääomittaa niin että sijoittaja ottaa tappiota ja ehkä oppii jotain.

Jos pankki tietää, että se joutuu maksamaan kahden vuoden rahasta 5% korkoa, niin miksi helvetissä se menee sitä lainaamaan? Petterin mainitsema interbank-maine ainakin varmasti tässä menee. Tulevaisuudessa vakuudeton raha tuskin ainakaan halvemmaksi menee.

Too big to fail or small enough to die?:

https://www.bankingsupervision.europa.eu/ecb/pub/pdf/ssm.listofsupervisedentities202208.en.pdf?c16cf5bdb6d541598f78c2edca698a9b

Tarvittava informaatio tämän puljun oikeasta tilasta löytyy viimeisimmän joukkovelkakirjalainan korosta.