Olet täällä

Optiosijoittajan treidit&makronäkemykset

Sivu:

Sivut

Käyttäjän Sijoitustieto kuva
Liittynyt: 9.6.2014, 17:41
Viestejä: 870

Tomi Haataja 26.12.2018: Joulupukkirallin sijaan tulikin paniikki-Petteri

"Lapsikin tietää, että Joulupukki tulee vasta jouluna. Silti sijoituspiireissä moni, minä mukaan lukien, odotti, että kahden kuukauden laskun jälkeen nähtäisiin joulukuussa lopulta jonkinlainen joulupukkiralli. Voi meitä aikuisia.

Kun kaikki pitävät itkua ja melua joulupukkirallista, niin paniikki-Petterihän sieltä lopulta tulee. Joulukuussa USA:n S&P 500 indeksi on laskenut tähän mennessä yli 12 %. Tämä on ollut tähän mennessä USA:n pörssihistorian huonoin joulukuu sitten 1930-luvun laman ja kokonaisuudessaan koko pörssihistorian 19. huonoin kuukausi. Kontekstin vuoksi niistä 18:sta huonommin menneestä kuukaudesta 15 on tapahtunut 1930-luvun laman aikoihin.

Kurssilasku on kärsivälliselle ja pitkäjänteiselle osakesijoittajalle tietysti iloinen asia, mutta fakta on se, että kyllä se on monelle myös aika kamala asia. Vaikka pörssiin pitäisi sijoittaa sellaiset rahat, jotka on valmis häviämään, niin moni ihminen siitä huolimatta sijoittaa pörssiin elämänsäästönsä ja vielä enemmänkin, maksimiriskillä. Tällainen lasku tuntuu monesta pahalta ja se on ihan normaalia. Olemme vain ihmisiä.

Käyn kohta läpi omia teorioitani laskun syistä ja siitä, mitä alkuvuodesta voisi odottaa markkinoiden osalta. Lisäksi tehdään lyhyt katsaus makrodataan ja talouden näkymiin."

 

Käyttäjän Tomi Haataja kuva
Liittynyt: 10.12.2016, 17:31
Viestejä: 150

Pohdiskelin jo eilen ääneen muutamalle tyypille markkinan ollessa 2% nousussa, että en yhtään yllättyisi jos tämä päivä päättyy joko takaisin miinukselle tai +4% ylös. No sieltä tuli sitten peräti +5% nousu, mikä on suurin päivänousu 9 vuoteen! Tällä hetkellä ihmiset "riitelee" finance twitterissä mm. siitä voiko tällainen lasku päättyä 5% nousupäivään. Tämä on aivan turhaa spekulointia, sillä annetaan markkinan näyttää mihin se haluaa mennä.

Jos nyt jotain tilastoja haluaa katsoa, niin on tällaiset suuremmat korjaukset joskus tällaiseen nousuun päättynytkin. Kuitenkin lähtökohtaisesti suurin osa suurimmista päivämuutoksista tapahtuu laskutrendissä eli kun hinta on 200 päivän liukuvan keskiarvon alapuolella. Jos jollain kiinnostaa syventyä siihen, miten edelliset korjausliikkeet ja laskumarkkinat ovat päättyneet, niin kannattaa lukea tämä blogikirjoitus: https://theirrelevantinvestor.com/2018/12/27/a-history-of-bear-market-bo...

Minkälaisia liikkeitä markkinoilta voi odottaa?

Järkevä vastaus tähänkin on jonkinlainen todennäköisyysjakauma. Markkinoilta voi mitata monia asioita ja sitten voidaan luoda kategorioita näihin mittauksiin perustuen ja katsoa millaisia tuottojakaumia kussakin kategoriassa muodostuu. Varmaan yksinkertaisimmat tavat katgorisoida markkinaa on katsoa trendiä eli esim. onko 12 kk liukuva keskiarvo laskussa vai nousussa ja hinta sen ala - vai yläpuolella. Sitten voi katsoa esimerkiksi ylimyyty-indikaattoreita (RSI) tai sentimentti-indikaattoreita kuten AAII survey: https://www.aaii.com/sentimentsurvey ja sitten voi vaikka yhdistellä näitä kaikkia.

Nick Givanovic, joka on jo eläköitynyt hedge fund -manageri ja entinen salomon brothersin -treidaaja käyttää markkinan kategorisoimiseen mallia, joka perustuu assett spreadeihin ja volatiliteetteihin. Jos tarkemmin kiinnostaa tämä, niin kannattaa tutustua hänen erinomaiseen Risk dials -sivustoon. Saat itse päättää haluatko maksaa vai et tuon sivuston jäsenyydestä eli kaveri tuskin ainakaan rahan takia noita julkaisee. Nickin käyttämä Risk on-off -malli on ollut jo lokakuun alusta lähtien pakkasella ja allokaatio kokonaan pois osakkeista. Tämänhetkisiin lukemiin perustuen markkinoiden päivätuotto -jakauma historiadatan perusteella antaa tällaista tietoa: 

Siinä siis tiivistettynä, mitä tältä päivältä ja huomiselta ja ensi viikolta voi odottaa.

Mulla oli muuten artikkelissa futuuripositioitumis-tieto jo vanhentunutta, koska se oli viime viikonlopulta eli perustui perjantain raportteihin. Tällä hekellä näyttää vahvasti siltä, että eilinen liike oli vahvasti short squeeze -painotteinen. Tätä puoltaa esimerkiksi se, että suurimmat nousijat olivat keskimäärin eniten shortattuja osakkeita ja jouluaattona porukkaa oli mennyt futuureihin aika paljon shortiksi SPX:ään ja Nasdaqiin keskihinnoilla 2386 ja 6014:

 

Kun tähän vielä yhdistään sen, että likviditeetti on ollut kapenemaan päin ja varsinkin tähän aikaan vuodesta markkina saattaa olla aika ohut, niin ei kannata ihmetellä rajuja liikkeitä.  Kun puhuin artikkelissakin, että en pidä likviditeetti-shokkia nyt kovin mahdottomana, niin tarkoitan juuri tätä eli tässä esim. GS:n dataa ES-futuurien order bookin syvyydestä:

Tänään pörssi näyttää taas tätä kirjoittaessa olevan -1,4 % laskussa. En ylläty ollenkaan, jos tänään ollaan yli 3 % miinuksella tai plussalla.

Matlab -opetteluprojektin suhteen ollaan edetty nyt jo sille tasolle, että sain jotain konkreettista aikaankin. Laskin FED:n sivuilta kerätyn ilmaisen korkodatan perusteella D-starin eli korkokäyrän maturiteetin keskiarvo painotettuna kunkin maturiteetin etäisyydellä korkokäyrän lakipisteestä, kuten tässä tutkimuksessa on kuvattu: http://bbktheses.da.ulcc.ac.uk/301/1/Thesis.pdf

Tein toistaiseksi laskemat käyttäen 3 kuukautisen - 20 vuotisen korkon välistä sekanttia ja sitten siitä integroiden keskiarvo. Tässä voisi myös käyttää jotain curve fitting -menetelmää ja aionkin sitä seuraavaksi kokeilla ja katsotaan tuleeko kovin poikkeavia tuloksia. Tässä siis aikasarja 1995-nykyhetki ISM ja D-starin 180 päivän liukuvakeskiarvo:

 

Tämä poikkeaa nyt hieman poikkea Howellin esittämästä datasta ja veikkaan pienten erojen tulevan sekä eri datasta että eri menetelmästä. Oletan, että howell käyttää jotain curve-fittingiä. Tossa tutkimuksessa oli vaan vähän epäselvästi selitetty toi asia.

Näyttää kuitenkin siltä, että noi isot trendit korreloi ja tän perusteella ISM:n ostopäällikköindeksin pitäis ensi vuonna lähteä reippaaseen laskuun. IHS Markitin PMI:t on jo laskussa ja 55 tuntumassa, mutta en heti löytänyt näille mitään aikasarja-dataa ilmaiseksi.

Koska ihmisiä, jotka osaa tehdä kolmiulotteista mallinnusta yksinkertaisista asioista pidetään automaattisesti guruina, niin tässä läpällä korkokäyrästä aikasarjat kolmiulotteisena ja heat map:

 

Näyttää uhkaavasti siltä, että innostun tästä matlabista vähän liikaa ja kohta kaikki aika meneekin sitten tähän. Katsellaan seuraavaksi, jos S&P 500:sta sais jotain hienoa dataa esitettyä.

Käyttäjän Tomi Haataja kuva
Liittynyt: 10.12.2016, 17:31
Viestejä: 150

Moni kaveri on tullut viimeisimmän artikkelin perusteella kyselemään, että jos pidän taantumaa 75 % varmana ensi vuonna, niin miksi en ole shorttina osakkeisiin. Ehkä vähän huonosti sitten alleviivasin tuossa tekstissä muutamia tärkeitä pointteja, joten tässä tulee pari täsmennystä.

Kyllä, pidän taantumaa 75% varmana, mutta kuten artikkelissakin sanoin, en odota mitään 2008 -finanssikriisin tasoista "rysähdystä", koska sellaista ei yksinkertaisesti ole näköpiirissä. Tämä näkemys voi tietysti muuttua vielä, kun asiat kehittyvät, mutta odotan tällä hetkellä kohtalaisen hallittua taantumaa. Ihmisille taantumasta tulee aina mieleen juuri se edellinen finanssikriisi ja osakkeiden lähes 60 % lasku, vaikka tosiasiassa suurin osa taantumista on maltillisia ja osakkeet laskee paljon vähemmän. 

Perusskenaario: Kuten jo artikkelissa totesin, odotan osakkeiden laskun jäävän max 30-40 %:iin ja tämä on mun perusskenaario, jolle annan nyt karkeasti 55 % todennäköisyyden. Osakkeilla on siis nykytasolta laskuvaraa vielä 15-20% tässä skenaariossa. USA:lla enemmän, kehittyvillä markkinoilla ja euroopalla vähemmän. S&P 500 tämä tarkoittaisi 1800 -2100 tasoja.

Annan noin 15 % todennäköisyyden sille, että taantumasta tulee aavistuksen syvempi ja lasku yltää 40-50 %:iin eli laskuvaraa tässä skenaariossa on vielä nykytasolta 30-40 % (S&P 500 tasot 1500-1800).

Pidän alle 5 % todennäköisenä sitä, että nähdään oikeasti pahempaa yli 50 % rytinää. Tämä vaatisi jotain uusia elementtejä, joita ei vielä ole (ainakaan minun) näköpiirissä.

Sitten pitää aina muistaa se tärkein eli positiivinen skenaario, jolle kuitenkin annan 25 % painoarvon. Siinä taantumaa ei tule ja tämä jää vain väliaikaiseksi mid cycle -laskusuhdanteeksi, joka oli enemmän kehittyvät markkinat/eurooppa -painotteinen. Tässä skenaariossa kehittyvät markkinat tulee eniten ylös mun näkemyksen mukaan ja siksi tämä on luonteva paikka painottaa osakeriskiä juuri nyt. Jenkitkin tulee ylös ja jos tulosennusteita ei juurikaan päädytä madaltamaan, niin voidaan parin vuoden päästä nähdä kunnon euforia, jossa osakkeet ottaa 18-19 x forward eanings - tason. Tämä tarkoittaisi nykyennusteilla S&P 500:ssa tasoja 3200 - 3400.

Ensi vuodesta voikin siis vastoin odotuksia tulla varsin tylsä ja treidataan rangella, jonka jälkeen lähdetään uuteen nousuun. Voi myös olla, että tehdään nopeakin korjausliike. Kuka näistä muka oikeasti tietää miten käy? Ehkä joku Mikael Junger tietää, mutta minä en. En pidä osakkeiden shorttaamista nyt ollenkaan järkevänä, koska perusskenaariossa teet ehkä sen 10 - 15 % tuottoa isolla keskihajonnalla (kukaan ei pysty poimimaan pohjaa) ja kuitenkin on kohtalainen todennäköisyys, että 2 vuoden päästä ollaankin 30-40% korkeammalla. Tää ei vaan vaikuta hyvältä riski-tuotto-suhteelta.

Call spreadit 5/10 -vuotiseen jenkkien korkofutuuriin/etf:ään tai miksei vaikka pienellä painolla ihan noita kyseisiä korkoja, on mun mielestä hyvä vakuutus sellaiseen salkkuun, jossa on kohtalaisesti tai paljon osakepainoa. Esim. eurooppalaiselle sijoittajalle tässä valuutta -hedgatussa jenkkien korko-ETF:ssä on keskimääräinen duraatio 6 vuotta: https://etf.dws.com/en-gb/LU1399300455-us-treasuries-ucits-etf-2d-eur-he...

Toi vois olla ihan hyvä matalakuluinen ja matalan tappioriskin "turva" osakesalkkuun jollain 15-25 % painolla.

Pidän epätodennäköisenä, että pitkät korot lähtisivät tässä ihan lähiaikoina isoon nousuun, joten osakkeiden iso korjausliike ei tunnu kovin järkevältä. Muutenkin on ihan hyviä syitä perustella, miksi osakkeiden riskipreemio on vähän matalampi kuin joskus aiemmin, taantumat voisivat olla lievempiä ja kurssilaskut matalampia. Tässä Daytraderin artikkelissa oli näihin erittäin hyviä pointteja: https://www.sijoitustieto.fi/sijoitusartikkelit/vuosi-2019-porssien-ei-o...

Muutenkin jos ajatellaan yksistään vaikka S&P 500 -indeksiä, niin tämä indeksi voi nousta, vaikka jenkkiosakkeet kokonaisuudessaan kasvavat hitaasti. S&P 500 on kuitenkin markkina-arvolla painottettu indeksi ja jos sen suurimmat osakkeet jatkavat markkinaosuuksien valtaamista, kuten ne ovat sitä jo pitkään tehneet, niin on loogista olettaa, että S&P 500 -osakkeiden tuotto-odotus on yleisesti koko jenkkien osakepopulaatiota parempi.

Jos vielä haluaa tiivistää tätä laajemmin velkasykli-tasolle, niin mun näkemyksen mukaan nyt ollaan samassa tilanteessa kuin vuonna 1937. Pitkän velkasyklin tultua päätökseen 1930 -luvun lama oli se suurin paniikki, aivan kuten 2008 finanssikriisi oli. 30-luvun lamassa reagoitiin huonosti ja myöhään. 2008-finanssikriisissä tehtiin nopeasti järkeviä asioita. Vielä on kuitenkin paljon asioita tehtävänä, jos tästä halutaan selvitä. Tämänkin "vertauskuvan" perusteella on loogista odottaa pienempää osakkeiden pudotusta kuin 2008, jos se taantuma nyt sieltä tulee. Tässä muuten Ray Daliolta aivan erinomainen artikkeli vielä tähän liittyen: https://www.linkedin.com/pulse/help-put-recent-economic-market-moves-per...

Se pitää aina huomioida, että tällainen pitkän velkasyklin päättyminen tulee ihmiselle vastaan hyvällä tuurila kerran elämässä jos sitäkään. Siksi on selvää, että se saattaa vinouttaa ihmisten ajattelua molempiin suuntiin: 2008 oli poikkeuksellisen paha kriisi, joten ei ole syytä odottaa samanalaista pitkään aikaan. Toisaalta on ja on ollut myös paljon merkittävämpiä ongelmia, kuin aiemmissa lyhyen ajan velkasykleissä ja niitä kaikkia ei ole saatu ratkaistua.

Allokaatio vuodelle 2019

Tällä ajatuksella mennään siis vuoteen 2019. Olen itse jo lisännyt kehittyville markkinoille tuntuvasti osakepainoa Naspersin ja ETF:ien muodossa. Lisäksi olen poiminut hyviä jenkki-Biotech - ja biopharma firmoja laskuista, vaikka lähtökohtaisesti en pidä korkean beta-kertoimen osakkeiden painottamista nyt järkevänä. Harmittaa kyllä ihan vietävästi, että jenkki-ETF:iä ei pysty enää tavallinen sijoittaja ostamaan, joten täytyy mennä niillä mitä on. Tässä lista muutamista eurooppalaiselle sijoittajalle tarjolla olevista kehittyvien markkinoiden ETF:stä:

https://www.blackrock.com/fi/ammattimainen-sijoittaja/tuotteet/264659/is...

https://www.justetf.com/en/etf-profile.html?query=IE00B469F816&groupFiel...

https://etf.dws.com/en-gb/IE00BTJRMP35-msci-emerging-markets-ucits-etf-1c-/

Viimeisenä mainittu on Deutsche bankin vastapuoliriskiä sisältävä synteettinen ETF, jota ainakin itse välttäisin, ellei ole täysin varma ja ymmärtäväinen riskeistä ja tiedä niiden olevan mitättömät. Kaksi ensimmäistä on fyysisiä ETF:iä.

Olen myös miettinyt jotain arvo-faktoria painottavaa ETF:ää joko eurooppaan tai koko maailmaan pienenä osana salkkuun. Tässä pari vaihtoehtoa, mitä tuli nopeasti vastaan: 

https://www.ishares.com/uk/individual/en/products/272058/ishares-msci-eu...

https://www.ishares.com/uk/individual/en/products/270048/ishares-msci-wo...

Jos pitäisi ETF:stä rakentaa jonkinlainen aktiivis-passivinen osakesalkku tulevalle vuodelle, niin mun allokaatio näyttäisi nyt suunnilleen tältä:

40% Emerging markets

15 % (7,5 + 7,5) Europe ja World value factor

10 % Eurooppa (large cap)

10 % S&P 500

25 % Jenkkikorot eli esim. tämä https://etf.dws.com/en-gb/LU1399300455-us-treasuries-ucits-etf-2d-eur-he...

Katsotaanpa vuoden lopuksi menikö aivan metsään.

Käyttäjän Aki Pyysing kuva
Liittynyt: 16.12.2013, 13:48
Viestejä: 3030

Sijoitustieto kirjoitti:

Tomi Haataja 26.12.2018: Joulupukkirallin sijaan tulikin paniikki-Petteri

"Lapsikin tietää, että Joulupukki tulee vasta jouluna. Silti sijoituspiireissä moni, minä mukaan lukien, odotti, että kahden kuukauden laskun jälkeen nähtäisiin joulukuussa lopulta jonkinlainen joulupukkiralli. Voi meitä aikuisia.

Kun kaikki pitävät itkua ja melua joulupukkirallista, niin paniikki-Petterihän sieltä lopulta tulee. Joulukuussa USA:n S&P 500 indeksi on laskenut tähän mennessä yli 12 %. Tämä on ollut tähän mennessä USA:n pörssihistorian huonoin joulukuu sitten 1930-luvun laman ja kokonaisuudessaan koko pörssihistorian 19. huonoin kuukausi. Kontekstin vuoksi niistä 18:sta huonommin menneestä kuukaudesta 15 on tapahtunut 1930-luvun laman aikoihin.

Kurssilasku on kärsivälliselle ja pitkäjänteiselle osakesijoittajalle tietysti iloinen asia, mutta fakta on se, että kyllä se on monelle myös aika kamala asia. Vaikka pörssiin pitäisi sijoittaa sellaiset rahat, jotka on valmis häviämään, niin moni ihminen siitä huolimatta sijoittaa pörssiin elämänsäästönsä ja vielä enemmänkin, maksimiriskillä. Tällainen lasku tuntuu monesta pahalta ja se on ihan normaalia. Olemme vain ihmisiä.

Käyn kohta läpi omia teorioitani laskun syistä ja siitä, mitä alkuvuodesta voisi odottaa markkinoiden osalta. Lisäksi tehdään lyhyt katsaus makrodataan ja talouden näkymiin."

 

Mie luin tämän vasta tänään. Hyvin paljon lukeva ja hyvin nihkeä kehujen jakaja kollega kehui tätä ja häpeäkseni huomasin, että olin missannut. Tosin oli aika paljon säätöä välipäivinä. Olen mielestäni lukenut kaikki ja tämä oli paras so far.

Luin myös täydennyksesi ja totean niistäkin, että keep up the good work!

Käyttäjän Tomi Haataja kuva
Liittynyt: 10.12.2016, 17:31
Viestejä: 150

Kiitos Aki!

2018

Mennyt vuosi oli ensimmäinen varsinaisen aktiivisen treidaamisen vuoteni ja nyt alkaa nopean laskutoimituksen mukaan mun 12. vuosi osakesijoittajana. Laitan jossain kohtaa tarkempaa statistiikkaa viime vuoden tuloksista. Vuonna 2018 tuli tehtyä aivan helvetisti tyhmiä virheitä, käytyä liikaa kauppaa (välityskulut yli 3000€) ja vielä väärillä instrumenteilla sekä lisäksi osuin näppäimistöön jonain päivinä vähän väärin ja tein tuhansien eurojen näppäilyvirheitä. Järjettömästä sekoilusta huolimatta vuosi päättyi rahallisesti kulujenkin jälkeen hieman voitolle ja indeksoitu tuotto, vaikka miinukselle hieman jäikin, biittasi kaikki yleisindeksit mihin keksin mun salkkua verrata. Sekoilun perusteella olisin ansainnut viime vuodesta ihan kunnon selkäsaunan, mutta näköjään jollain universumin jumalista on vielä jotain armoa tännekin suuntaan.

Riskimittaritkin oli yleisindeksejä pienemmät. Vaikka kauppaa tuli tehtyä todella paljon, voi tulokset vuoden aikasarjan perusteella olla täysin sattumaakin. Välillä vuoden aikana hävittiin indeksille ja se meni aivan puhtaasti tyhmien virheiden ja ylitreidaamisen piikkiin. Kuitenkin silloin kun treidit kulki, mentiin indekseistä ohi ihan kunnolla. Jos jotain olen viime vuodesta oppinut, niin suodattamaan aika reilusti pois mun tyhmiä ideoita, joita on lähtökohtaisesti aika paljon. Toteutus on kuitenkin paljon tärkeämpi asia kuin ideat ja sen suhteen tapahtui aika silminnähtävää kehitystä viime vuonna. Mulla on tällä hetkellä jotenkin vahva fiilis tästä alkavasta vuodesta, koska tajuan miten amatööri sitä vielä tasan vuosi sitten oli. Varmaan toki sama fiilis on taas ensi vuoden alussa.

2019

Treidaaminen on kuin urheilua, ja sitäkin olen ehtinyt elämäni aikana tekemään. Pelasin 7-vuotiaasta saakka 12 vuoden ajan lätkää tosissaan ja koulunkäynnin sijaan kaikki aika meni nuoruudesta siihen. Yläkoulussa ja urheilulukiossa vedettiin aamu -ja iltajäät viitenä päivänä viikossa. Olin helvetin kova tekemään töitä, mutta järkeä vähän puuttui päästä. Jos jotain jäi tästä "urheilu-urasta" käteen, niin se, että se työmäärä ei ole kaikki kaikessa, vaan pitää oikeasti myös miettiä mihin käyttää aikaa ja miten. Tänä vuonna aion enemmän panostaa laatuun ja aion istua enemmän käsien päällä.

Tämä vuosi on lähtenyt vahvasti käyntiin ja tällä hetkellä ollaan yli 5% plussalla, vaikka indeksit on sahannut päättömästi ylös alas. Jääkiekosta opin muuten myös sen, että kun kaikki sujuu loistavasti ja avaat hienon kärkimoukarin jälkeen peliä omalla siniviivalla luullen olevasi universumin herra, niin kohta pamahtaa maailma vihreäksi ja löydät itsesi keskijäältä makoilemasta samalla kun omissa soi...silloin tiedät tasan tarkkaan minne menet vaihtoaitiossa istumaan. Ainakin ennen tiesi, ehkä nykyään valmentajat on nuorten peleissä armollisempia.

Celgene sai ostotarjouksen, joten sitä ei tarvi enää salkussa katella. Myin heti avaukseen eilen, kun kerran 25% tuottoa tarjottiin ostohinnoista. En jaksa jäädä laskeskelemaan mikä on järkevä hinta nyt tarjouksen tultua, kun markkina todennäköisesti tekee sen paljon minua paremmin. Mulla oli Celgenestä tulossa kirjoituskin tähän blogiin, jossa arvioin fair valuen 90-100 haarukkaan, mutta tästä nyt ei varmaan ole enää kenellekään mitään iloa.

Joulukuun aikana Global Blood Therapeuticsia lyötiin aika rankalla kädellä, vaikka en ihan heti keksi miten taloussuhdanteen lievä hidastuminen ja osakemarkkinoiden alastulo vaikuttaa sirppisoluanemialääkkeen tutkimuksen onnistumismahdollisuuksiin ja lääkkeen mahdolliseen myyntiin, jos se pääsee markkinoille. No, tuleehan se tässäkin riskipreemio alas, mutta edelleen väitän, että tätä saa vähän turhan hyvään hintaan markkinoilta. Mun näkemyksen mukaan tässä on vieläkin 30-40% +EV:tä jäljellä. Tää on nyt isoin yksittäinen positio salkussa, jos ei lasketa ETF:iä. Kohta alkaa dataa tulemaan ulos ja sen myötä FDA päätös, joka mun analyysin mukaan on yli 90% todennäköisyydellä myönteinen ja nostaa kurssin ainakin yli 60 dollariin.

Pörssi jatkaa edelleen täysin päätöntä ylös-alas sahailua ja veikkaan, että sama jatkuu vielä jonkin aikaa. Mulla on jo aika hyvä osakepaino (lähemmäs 80 %), mutta ehkä kohta taas testataan uusia pohjia. Olen muuten huomannut, että markkinan päiväliikkeitä on suurimman osan ajasta aika turha yrittää selittää millään järkevällä. Markkina on sen verran tehokas, että kaikkia ostopäällikköindeksejä, työllisyyslukuja, palkkakehityksiä ja jopa yritysten tuloksia on voitu ennakoida huomattavan tarkasti etukäteen ennen kuin ne julkaistaan. Olen viime aikoina perehtynyt alternative datan hyödyntämiseen treidaamisessa ja sitä ei voi edes uskoa, miten paljon asioita markkinoiden fiksuimmilla osapuolilla saattaa olla etukäteen tiedossa. Käytännössä millään perinteisen talousdatan hyödyntämiseen perustavalla mallilla ei voi enää nykyään saada todennäköisesti minkäänlaista etua isoilla markkinoilla. Eikös se ollut jonkun kuuluisan kvanttifirmankin slogan jotenkin niin, että "me aloitetaan datalla, ei malleilla". Taisi olla Reneissance Technologies, jos en aivan väärin muista.

Käyttäjän Tomi Haataja kuva
Liittynyt: 10.12.2016, 17:31
Viestejä: 150

Tein lyhyet pikavoitot euro-dollarilla, mutta en ole kovin vakuuttunut, että tässä olisi enää paljon nousuvaraa. Veikkaan, että tää vuosi tulee olemaan aika volatiilia rangessa treidaamista. Asymmetria lyhyellä aikavälillä on kuitenkin ehkä vahvemman dollarin suuntaan edelleen. EURUSD hylkäsi äskettäin aiemman value arean voluumiprofiilin puolesta ja väitän, että FED:n heikko rahapolitiikka on viimeaikoina tullut hinnoiteltua. Näihin viimeaikaisiin uutisiin olisin odottanut paljon vahvempaa euroa ja aiemman value arean "hyväksyntää", joten koska näin ei käynyt, niin en ole vakuuttunut euron vahvuudesta. FEDin yllätyksellisyys on nyt nimenomaan toiseen suuntaan, joka voisi aiheuttaa nopeita liikkeitä dollarissa ylös. No vaikuttaa näihin valuuttakursseihin muutkin asiat kuin rahapolitiikka ja korot. Talousdatan puolesta näen jenkit tänä vuonna suhteellisesti vahvempana. Jenkkien kauppataseen alijäämä (ja valiton budjetin alijäämä) syvenee edelleen, mutta eipä tämä ole jaksanut markkinoita kiinnostaa. On se euroalueellakin vaihtotase aika alijäämäinen, jos huomioidaan output-gapit. En ole dollariin erityisemmin longina, mutta en tällä hetkellä enää hedgaa salkun dollariomistuksia, joilla on noin 40 % paino, koska kustannukset tässä on aika korkealla.

There's no such thing as a bad tick

Uskoo tähän kliseeseen ken tahtoo. Dollari-jenin vaihtokurssissa nähtiin viime viikolla raju "flash crash" ja jeni vahvistui melkein 4% muutamassa minuutissa. En tiedä vaikuttiko Applen juuri ulos tullut ohjeistuksen pettäminen tähän. Enpä usko. Ohessa voi nähdä tuon kynttilä-graafissa pitkänä häntänä heti vuodenvaihteen jälkeen.

Se on kuitenkin mielenkiintoista, että tämä oli vallitsevan laskutrendin suuntainen risk-off-liike. Voisin nähdä, että tässä tapauksessa klisee pitää paikkaansa ja näemme vielä toistamiseen tässä alle 105 tasot. Se todennäköisesti ennakoisi lisää risk-off liikkeitä osakkeissa ja koroissa.

Mistä päästäänkin osakkeisiin, joihin otin eilen hieman lyhyen ajan shortteja ES-futuurien put spreadeilla. Tähän seuraavat syyt:

  • Markkina on vaihtanut lyhyenajan äärimmäisestä pessimismistä äärimmäiseen optimismiin. Tämä selviää, kun tarkastelee eri sentimentti-indikaattoreita.
  • Tilastot on tehty rikottaviksi, mutta tässä kuitenkin pari mielenkiintoista tilastoa: S&P 500:n toteutunut volatiliteetti on nyt historiallisen paljon korkeammalla kuin optioista johdettu implisiittinen volatiliteetti. Tämä gappi on ollut yhtä iso vain 7 kertaa aiemmin ja tyypillisesti se on tarkoittanut rajun nousun päättymistä. N on pieni, mutta tilastollisesti tämän perusteella voi odottaa 5-10 % laskua tulevalle 2-4 viikon periodille. Kun S&P 500 treidaa 200 päivän liukuvan keskiarvon alapuolella ja tekee neljä nousupäivää putkeen, on 8/11 kertaa jatkettu laskuun.

  • Amerikkalaisten OEX-optioiden treidaajat ovat ostaneet viimeaioina poikkeuksellisen paljon putteja vs. calleja. Vaikka voluumit näissä on pieniä, niin tämä on tyypillisesti smart money -indikaattori. Seurailin eilen reaaliajassa, miten OEX put-call ratio nousi peräti 6.3 tasolle, vaikka markkina vain jatkoi nousua, kunnes lopulta FED:n ulostuloon lähdettiin laskuun. Viimeisen kuukauden aikana kaikki spiket oex-put-call ratiossa on osuneet aika tarkalleen joko laskun jatkumiseen tai käänteeseen eli OEX-optioiden treidaajat on osuneet ajoituksessa täysin oikein eikä yhtään false -signaalia ole tullut.
  • Markkina näytti eilen mun mielestä aika selkeän "buy the rumour, sell the fact" -tyyppisen liikkeen. En tiedä luinko tätä oikein, mutta markkinan narratiivi on viimeaikoina ollut "ostetaan dovish fed -signaalia odottaen" ehkä myös positiiviset odotuksen Kiina-USA-kauppaneuvotteluihin. Eilen saatiin taas dovish-signaali, mutta markkina myi uutiseen. Vahva negatiivinen! Toki FED oli myös aika hämmentävän epäselvä kommenteissaan, mikä saattoi säikäyttää markkinaa.
  • Öljyn rebound selittää osaksi myös osakkeiden nousua. Energia sektorin osakkeissa nähtiin eilen DeMark 9 exhaustion signaali.
  • Syklinen consumer discreationary on ollut nousun selkeä yliperformoija, mutta tässä suhdeluvussa on nähty myös DeMark 9 exhaustion:

  • Nasdaq 100 vs. S&P 500 futuurien suhdeluku on edelleen risk-off puolella jos katsoo vastustasoja.
  • Risk-off move nähtiin eilen myös valuutoissa (USDJPY) jo kauan ennen osakemarkkinaa ja jenkkien valtionlainoissa. 
  • Yrityslainat myös alkoi kadota osakemarkkinoiden rytmistä

En yleisesti ottaen pidä siitä, että markkinaliikkeitä selitetään jollain FED:n kommenttien äänensävyllä tms, mutta tässä hyvä artikkeli siihen liittyen, miksi tällä hetkellä tässä on jopa järkeä: https://www.themacrotourist.com/posts/2019/01/08/fed/

Markkinaliikkeissä on paljon randomia kohinaa, mutta tällaiset datapointit, kuten FED:n ulostulos kyllä selkeästi heiluttaa markkinoita ja kertoo jotain muiden spekulanttien ajatuksista.

Mulla ei ole mitään hajua tuleeko kauppadiili vai ei, mutta uskon markkinan jo hinnoitelleen tätä aika paljon sisään. Otin pienen shortin nyt ja katsotaan otanko lisää, jos kauppadiili tulee.

Käyttäjän Architect kuva
Liittynyt: 21.11.2018, 02:17
Viestejä: 1

Moikka, oletko vielä halukas jakamaan sitä demark skriptiä TWP:hen? Esim. s-posti artoarchitecht@gmail.com

Käyttäjän Tomi Haataja kuva
Liittynyt: 10.12.2016, 17:31
Viestejä: 150

Architect kirjoitti:

Moikka, oletko vielä halukas jakamaan sitä demark skriptiä TWP:hen? Esim. s-posti artoarchitecht@gmail.com

Moi, laitoin sulle sähköpostilla!
 

Tomi Haataja kirjoitti:

Mistä päästäänkin osakkeisiin, joihin otin eilen hieman lyhyen ajan shortteja ES-futuurien put spreadeilla. Tähän seuraavat syyt....

Piti ottaa vähän maltillisemmin näiden shorttipositioiden kanssa ja otin nopeasti voittoja torstain avaukseen. High yield (divergenssi) signaali kertoi, että vielä ei nähdä käännettä alas. Toisaalta perjantaina tämä divergenssi olikin jo toiseen suuntaan. Jos katsoo myös muita assetteja (korkoja, valuuttoja), niin näyttää, että vielä ei olla risk-off-moodissa. Vallitseva narratiivi (oli se sitten oikea tai väärä) näyttää nyt siltä, että tämä nousuralli on ylimyydyn liikkeen mean reversion vallitsevassa laskutrendissä. Koska melkein kaikki ajattelee näin, niin todennäköisesti aika moni on shorttina. Varsinkin, koska nyt ollaan teknisesti sellaisilla tasoilla, mistä moni teknistä analyysiä hyödyntävä menisi shortiksi. Siksi uskon, että vielä voidaan nähdä rajukin nousu-legi ylös ainakin jonnekin 2630-2680 tasoille, joka pakottaa shorttaajat ostamaan positiot kiinni ja sitten jatketaankin heti alas. Kyse on ihan puhtaasti siitä, mistä suunnasta markkina löytää enemmän likviditeettiä ja jos valtavirtanäkemys on olla shorttina, niin ostajia löytyy silloin enemmän ylöspäin mentäessä. Voi myös olla, että mitään laskumarkkinaa ei nähdä, mutta annan tälle edelleen korkeintaan 25-30 % todennäköisyyden enkä tämänhetkisillä kertoimilla pidä tätä treidattavana näkemyksenä. Otetaan kuitenkin vielä toiset 15-20% alas, niin olen erittäin mielelläni longina (ceteris paribus).

Otetaan nyt vaikka S&P500 futuurit. Ja ei, en suoraan käytä treidaamisessa fibonacci-tasoja, liukuvia keskiarvoja, tuki/vastustasoja tai mitään muitakaan chart patterneja tai teknisen analyysin työkaluja. On kuitenkin ihmisiä ja instituutioita, jotka näitä ihan oikeasti käyttää ja on sitäkin fiksumpia instituutioita jotka niitä ei käytä, mutta tietää että muut näitä käyttää, ja siitä syystä myös nämä jälkimmäisenä mainitut kiinnittävät näihin asioihin jonkin verran huomiota, koska näistä voi löytyä exploitattavia biaksia. Eli tässä miltä E-mini chartti voisi näyttää useammankin eri teknisen analyytikon silmään.

Tuki -ja vastustasoja voi piirellä eri tavoin, horisontaalisesti tai hakea chart-patterneja, kuten tässä on nähtävissä selkeä head&shoulder-kuvio, jonka kaulalinja on tuo diagonaalinen tuki/vastustaso. Fibonaccitasojen perusteella 2635 olisi olennainen vastustaso. Se osuu myös samalle alueelle, josta voluumiprofiilin perusteella selkeä "value area" alkaa (eli alue, missä markkina on käynyt paljon kauppaa). Voluumiprofiilin kannattajat ovat sitä mieltä, että jos hinta käy aiemmalla valuearealla, mutta hylkää sen, niin se on heikkouden merkki ja hinta palaa takaisin alas lähimmälle seuraavalle valuearealle (2560 ja 2440 tässä tapauksessa). Jos taas valuearea hyväksytään, niin todennäköisesti aloitetaan rangella treidaus eli testataan valuearean ääripäitä.

2635-tasolle osuu aika moni teknisen analyysin indikaattori. Myös 50 päivän liukuva keskiarvo. Lisäksi se oli loka-marraskuun aikana syntyneen rangen selkä tukitaso ja taso, jossa markkina oli, kun fed ilmoitti korkopäätöksestä yms. tulevaisuudennäkymistä. Voisin hyvin nähdä, että tätä tasoa lähestyttäessä yhä useampi näitä seuraava menee shortiksi ja jos markkina meneekin tästä läpi, niin sitten saatetaan ostaa näitä shortteja kiinni ja toisaalta osa porukasta saattaa mennäkin longiksi. Siksi hyvä shortti-paikka olisi mun mielestä hieman tästä ylempänä 2650-2680. Tämä näkemys kuitenkin sillä varauksella, että markkinan eri sektorien spreadit, valuuttojen ja korkojen liikkeet ei näytä toipumisen merkkejä. Todennäköisyyksien puolesta markkina voi toki hyvinkin nyt kääntyä alas, mutta hankala keksiä mitään edgeä siihen, miksi nyt kannattaisi mennä shortiksi.

Samanlaiset teknisen treidaajan lasit voidaan laittaa päähän jenkkien 10-vuotisen korkofutuurin charttia katsoessa. Tää voi nyt näyttää vähän sekavalta, mutta koitan selittää:

Viikkotasolla saatiin nousutrendille DeMark-exhaustion signaali, mikä puoltaisi, että korot lähtee nousuun (futuuri laskuun), joka taas puoltaisi risk-on ilmapiiriä osakkeille. Tällä hetkellä ollaan 100 viikon liukuva keskiarvossa, joka toimi vastustasona, mutta tukitasona alapuolella on fibonacci-taso. Longia jenkkikorkoihin hakisin, jos nähdään fake-breakout tuosta fibonacci tasosta alas ja sen jälkeen katsoisin miten korot treidaa tuolla alemmalla valuearealla. Jos alempi valuearea hylätään ja sieltä haetaan takaisin vauhtia ylös, niin se puoltaisi debit call spreadien ostamista korkofutuureihin ja yleisesti vaikka osakemarkkinan shorttaamista. Lähin tavoitetaso olisi ylemmän valuearean alalaita, joka osuu myös suunnilleen seuraavaan fibonacci-tasoon ja seuraava tavoitetaso seuraavan valuearean ylälaita, joka taas on (sattumalta tai ei) seuraava fibonaccitaso. Jos negatiivista edgeä yrittää tällaisten treidaamisessa välttää, niin nimenomaan ainakin itse välttäisin näiden eksaktien tasojen käyttämistä treidien entryissä ja exiteissä. Enkä nyt väitä, että mulla olisi jotain edgeä treidata tämmösiä, mutta ihan vaan tervettä järkeä käyttäen voi miettiä haluaako olla täysin tarjottimella exploitattavana vai enemmän "metsässä suojassa huomiolta".

2-vuotisissa jenkkikoroissa saatiin kuukausitasolla toimivaksi osoittautunut DeMark exhaustion -signaali ja fibonacci-taso toimi lähimpänä vastustasona. Nyt ollaan palattu lähelle value arean point-of-controllia, jonka haluaisin nähdä pitävän ja sen jälkeen fibonacci tason tulisi ylöspäin murtua. 6 kk liukuva keskiarvo (punainen on kääntynyt nousuun) ja hinta on 12 kk liukuvan keskiarvon yläpuolella (sininen), jota monet pitää tukitasona.

 

Käyn asset spreadeja omassa artikkelissani vielä paremmin läpi, mutta jos katsotaan vaikka Nasdaq 100 vs E-mini futuurien spreadia, niin edelleen teknisen lasit silmillä pitäen, käytiin pää-olkapää-kuvion vastustasolla ja siitä käännyttiin takaisin alas. Tuohon osuu myös kyseisen spreadin 100 päivän liukuva keskiarvo. Haluaisin nähdä tämän spreadin ylittävän tuon liukuvan keskiarvon ja aiheuttavan h&s-failure-patternin pysyvästi, jotta muuttaisin todennäköisyyksiäni laskumarkkinasta pienemmäksi. Välitön tämän tason murtuminen taas puoltaisi contrarian näkemystä eli shorttaamista.

Spreadeissa sama pätee myös sykliseen teollisuusindeksin spreadiin, jonka tulisi kääntyä nousuun, että alkaisin pitää laskumarkkinan todennäköisyyttä pienempänä. Tukitason murtuminen pysyvästi tässä kasvattaisi laskumarkkinan todennäköisyyttä.

Erityisesti yrityslainojen laskutrendin tulisi jatkua. Sama pätee myös consumer discreationary -sektoriin ja kääntäen sitten defensiivisten sektorien spreadeihin (esim. consumer staples), joiden vasta alkaneen nousutrendin tulisi pitää, että uskallan jatkaa laskumarkkinaan uskomista:

Ja vielä valuutoista klassinen risk-on/off -valuutta eli NZD/JPY: Risk-off näkemyksen tueksi haluaisin nähdä nykyisen valuearean hylkäämisen ja alemman fibonacci-tukitason testaamisen. Liukuvat keskiarvot tulee edelleen alas ja jos seuraava liike on alas, niin seuraavan value arean point-of-control alhaalla on (sattumalta tai ei) seuraava fibonacci-taso.

otetaan vielä "siniset enkelit" eli forward earnings estimaatti-tasot, koska näitäkin aika moni tuijottaa. Markkinan käväisi ensimmäistä kertaa tässä nousutrendissä 14x-tason alapuolella ja 15x-taso, joka 2015/2016 -korjausliikkeissä oli tukitaso, toimiikin nyt vastustasona liikkeelle ylöspäin. Sattumaa tai ei, mutta nämäkin tasot ajoittuvat täsmälleen teknisiin vastus - ja tukitasoihin.

Käyttäjän Tomi Haataja kuva
Liittynyt: 10.12.2016, 17:31
Viestejä: 150

Olen päättänyt, että en ota enää yhtään ainoaa treidiä, jolle en pysty riittävän vakuuttavasti perustelemaan positiivista edgeä. Satunnaisuutta ei kannata treidata ja markkina käyttäytyy suuriman osan ajasta täysin satunnaisesti. Niiden muutamien determinististen seikkojen poimiminen on yllättävän vaikeaa kaiken kohinan joukosta. Menin aika hammasta purren S&P 500:een shortiksi, mutta olen hieman markkinoiden kanssa eri mieltä niistä todennäköisyyksistä, että nähdäänkö noin 7-10% korjausliike seuraavan parin viikon sisällä. Tämän todennäköisyydet on muuten silti aika pienet, mutta kertoimet oli kuitenkin riittävät.

Tomi Haataja kirjoitti:
hyvä shortti-paikka olisi mun mielestä hieman tästä ylempänä 2650-2680. Tämä näkemys kuitenkin sillä varauksella, että markkinan eri sektorien spreadit, valuuttojen ja korkojen liikkeet ei näytä toipumisen merkkejä. Todennäköisyyksien puolesta markkina voi toki hyvinkin nyt kääntyä alas, mutta hankala keksiä mitään edgeä siihen, miksi nyt kannattaisi mennä shortiksi.

Viikko meni kuten odotin. Otin S&P 500:een jopa pienen longin alkuviikosta optioilla, mutta nyt ollaan liikuttu sille alueelle, mistä olen alkanut katsella paikkoja mennä shortiksi. Otin jo tänään aamusta pienen testin 2650 tasoilta ja lisäilin sitten loppupäivästä jostain 2670 kohilta. Lähinnä helmikuun alussa erääntyviä ES-futuurien put spreadeja 2400-2500 haarukasta. En nyt välttämättä odota mitään syvempää laskua heti keväällä (esim. ei mitään joulukuun tapaista). Markkina voi tehdä hyvinkin uudet ATH:t tänä vuonna ja se olisi aika odotettua, koska kukaan ei tunnu pitävän tätä mahdollisena. Osa makrodatasta on osoittautunut yllättävän positiiviseksi. Pidän taantumaa vielä kohtalaisen todennäköisenä, mutta olen pari prosenttia leikannut mun todennäköisyysarvioista. 

Olen tällä hetkellä aika skeptinen shorttini suhteen ja ostan sen todennäköisesti heti alkuviikosta kiinni ellei markkina ole yli -2% laskussa jossain kohtaa. Treidi joko toimii tai ei toimi, joten mitäpä sitä odottelemaan, jos markkina selkeästi näyttää, että olet väärässä.

Opiskeluista, bloggaamisesta ja tulevasta vuodesta

Olen ottanut tämän vuoden tärkeimmäksi tavoitteeksi, että treidaan vähemmän ja opiskelen enemmän. Tavoite olisi käydä perusteellisesti läpi ainakin 10-20 biotech/biopharma alan firmaa, opiskella lisää peliteoriaa, tilastotieteitä yms. hyödyllistä.

Olen salkkuni suhteen aika kevyenä nyt. Alkuvuosi on ollut aikalailla +- 0 eikä ole mitään hirveän hyviä ideoita tullut vastaan. Siksi pidän varmaan taukoa treidaamisesta ja leikkaan positioita, jotta voin sitten palata takaisin puhtaalta pöydältä ilman biaksia. Alkukeväästä on myös sen verran paljon bileitä tiedossa, että ehkä parempi piilottaa tunnukset ja leikata positioita, ettei tule tehtyä liikaa rahaa yön pimeinä tunteina....siitä voi olla jopa haittaa, ainakin mikäli on Mikael Jungneria uskominen.

Ainoa mielenkiintoinen poiminta tältä vuodelta on Hansa Biopharma Ab, josta varmaan jossain kohtaa kevättä aion kirjoittaa ihan perusteellisen analyysin. Mulla on ollut jo jonkinaikaa ajatuksena alkaa kirjoittaa näitä biotech/biopharma -sektorin analyysejä englanniksi kokonaan johonkin omaan blogiin, joten ehkä sitä voisi alkaa hijlalleen kehittelemään. Ajattelin joka tapauksessa pitää seuraavat kolme-neljä viikkoa vähän taukoa ruudun äärestä ja tehdä jotain muuta tuottavaa. Yhden artikkelin kuitenkin kirjoitan sitä ennen.

Reilun vuoden päästä ollaan jo opinnoissa siinä vaiheessa, että pääsen tekemään lääkärin töitä joko sairaalaan erikoissaiiraanhoidon puolelle tai terveyskeskuksen vuodeosastolle. Valmistuminen on toki vasta sitten 2022. Keksin siis vielä ensi kesälle kaikkea muuta tekemistä. Uuden blogin aloittamisen lisäksi olen pohdiskellut joitain tutkimusprojekteja. Ajatuksena olisi todennäköisesti alkaa nyt perusopintojen vaiheessa työstämään myös väitöskirjaa, jos löytyy edes jokin semijärkevä ja kiinnostava aihe. Olisi siistiä päästä tekemään kliinisiä tutkimuksia, mutta niihin on aika vaikea päästä, varsinkin jos haluaa mielenkiintoisen aiheen. Noin yleisesti aiheita mulla kyllä riittää, jos vain ohjausta löytyy yliopiston puolelta. Lääkiksessä väitöskirjan tekeminen onnistuu siis jo heti perusopintojen aikana, koska meillä ei ole mitään maisterivaihetta, vaan ainoa pakollinen "tieteellinen työ" on syventävä tutkielma, joka muihin aloihin verrattuna on jotain kandityön tasoa. Siitä sitten osa saattaa jatkaa väitöskirjan samasta aiheesta.

Tällä hetkellä on lukemistossa Steven Drobnyn Inside the House of money. Vähän samantapainen kuin Market Wizards kirjat, mutta tämä painottuu enemmän makro teemassa treidaaviin hedgefund managereihin ym. Ihan suositeltava kirja kyllä tähän mennessä. 

Toinen kirja, jota yritin lukea, on tää joka puolella hehkutettu kollegan Hans Roslingin Factfulness. Sori vaan, mutta en pidä tästä kirjasta yhtään. Nää faktat on aika lailla valikoitu tähän "ideologisesti" ja muutenkin tää on aika tylsä kirja. Ehkä se johtuu sitten siitä, että sain lähes täydet pisteet kirjan alussa olevasta testistä. Missähän tynnyrissä ihmiset sitten elävät, jos kuvittelevat, että vaikka ihminen on käynyt kuussa, parantanut syövän ja on viittä vaille keksimässä tekoälyn, niin siitä huolimatta lapsikuolleisuutta ja absoluuttista köyhytttä ei oltaisi saatu kuriin ja suurin osa ihmiskunnasta eläisi edelleen jossain pimeällä keskiajalla? Muistaakseni meillä on kuitenkin Suomessa kaikille pakollinen peruskoulu, jossa näitä asioita opetetaan sinulle väkisin kokonaiset 9 vuotta. Ehkä tän kirjan suosio on ymmärrettävää sitten jossain muualla päin maailmaa. Olen aika positiivinen ja optimistinen maailmasta ja siitä, mitä kaikkea ihmiskunta on saavuttanut ja miten paljon paremmin asiat on päivä päivältä suurimmassa osassa asioita. Ehkä joidenkin mielestä olen jopa liian optimistinen. Silti tää kirja jostain syystä ärsyttää. Yritän kuitenkin lukea tän loppuun, ennenkuin annan lopullisen arvion.

Käyttäjän Tuulipuku Casual kuva
Liittynyt: 11.12.2018, 13:43
Viestejä: 2

Moi Tomi, mikä on sun viimeisin tieto GBT casen statuksesta ja pitääkö sun aiempi arvio
positiivesta FDA analyysistä edelleen kutinsa? :)

Jälleen kerran pakko arvostaa erittäin laadukasta materiaalia ja nostaa hattua työmoraalista kun huomioi että sulla on muutakin puuhaa vielä lautasella. 

Omalla kohdalla kun tuntuu välillä ylivoimaisen raskaalta duunilta saada edes naputeltua osarit yms. perusdatat ylös oman portfolion hevosista.

Käyttäjän Päiväkauppias kuva
Liittynyt: 30.1.2019, 12:30
Viestejä: 2

Hei Tomi, lueskelin sun päivityksiä, asiantuntevaa tekstiä, kiitos!
Teen työkseni pääasiassa lyhyttä päiväkauppaa jenkkimarkkinoilla. 
https://finance.yahoo.com/m/08a9ce96-96a3-30ca-ae0c-9496d58ddfe3/ss_onco...
Mieltä tuosta?
- kurssi sai aika hyvä nosteen eilen uutisen myötä
- yhtiö on itselleni tuntematon

 

Käyttäjän Manaatti kuva
Liittynyt: 17.1.2016, 18:26
Viestejä: 3

Sangamon ZFN-testien tulokset olivat pettymys markkinoille ja osake -30 %.  Markkinareaktio vaikuttaa jakavan ihmisten mielipiteitä. Vieläkö Sangamoa löytyy salkusta ja onko sulla mielipidettä testitulosten merkittävyyteen? 

Ostin taannoin (osittain tämän blogin ansiosta) pienen läppäerän muutamaa pharma-osaketta. Suurin syy ostoihin oli se, että omalla kohdallani pienikin omistaminen kasvattaa sektorin seurannan miellekkyyttä huomattavasti. Olen varma, että tälläkin foorumilla löytyy useita, jotka ovat toimineet samoin. Päivittele siis ihmeessä näkemyksiäsi em. sektorista! 

Käyttäjän Tomi Haataja kuva
Liittynyt: 10.12.2016, 17:31
Viestejä: 150

Tauko on tehnyt ihan hyvää, aloitan varmaan taas aktiivisemman kirjoittelun viikon parin päästä. Viikot on menneet aika pitkälti opiskelujen, reissujen ja juhlien parissa. Hirveästi en ole ehtinyt markkinoita seurata, mutta eipä tuolla kauhean paljon ole viimeaikoina tapahtunutkaan.

Multa kysyttiin mitkä olisi hyviä lähteitä opiskella geeniterapian perusasioita. Olen itsekin tässä aika vasta-alkaja tasolla, joten tekee mullekin hyvää kerrata jotain juttuja tähän liittyen. Laitan lähipäivinä kattavamman linkki-arkiston tänne perusteista vaativampiin asioihin. Tänne saa muutkin tietysti kommentoida linkkejä ja resursseja, jos tulee jotain mieleen.

Tuulipuku Casual kirjoitti:

Moi Tomi, mikä on sun viimeisin tieto GBT casen statuksesta ja pitääkö sun aiempi arvio
positiivesta FDA analyysistä edelleen kutinsa? :)

Jälleen kerran pakko arvostaa erittäin laadukasta materiaalia ja nostaa hattua työmoraalista kun huomioi että sulla on muutakin puuhaa vielä lautasella. 

Omalla kohdalla kun tuntuu välillä ylivoimaisen raskaalta duunilta saada edes naputeltua osarit yms. perusdatat ylös oman portfolion hevosista.

Kiitos paljon! GBT:n suhteen ei ole näkemys muuttunut. Vasta julkaistiin blood-journalissa paperi, jossa esiteltiin lisää dataa, mikä on odotetusti linjassa jo tiedettyjen fatkojen kanssa. Ei siis mitään uutta, mutta vahvistaa olemassa olevan käsityksen: http://www.bloodjournal.org/content/early/2019/01/17/blood-2018-08-86889...

Joulukuussa tuli myös tällainen case-report vakvasti sairaasta SCD-potilaasta, johon Voxelotor ei jostain syystä toiminut: https://onlinelibrary.wiley.com/doi/full/10.1002/ajh.25389

Yksittäinen case-report ei sinänsä kerro juuri mitään, mutta tästä voi vetää ehkä sen johtopäätöksen, minkä tutkijatkin ovat tuossa todenneet, että olisi todennäköisesti järkevää kokeilla vakavissa tautimuodoissa isompien annosten siedettävyyttä.

Ei tästä mitään ihmelääkettä ole ehkä odotettavissa, mutta markkina tuntuu edelleen aliarvioivan lääkkeen edes kohtalaista potentiaalia tulla osaksi standardi-hoitoja ainakin siksi aikaa, että saadaan enemmän dataa siitä, onko lääkkeellä näyttöä kuolleisuuden vähentymisestä. En tuskin jää näitä tutkimuksia edes odottamaan, koska uskon, että mun edge tässä on juuri nyt ymmärtää ne todennäköisyydet, millä tää lääke menee markkinalle loppuvuodesta tai ensivuoden alusta. Osakkeet menee siis todennäköisesti myyntiin 1-2 vuoden sisällä viimeistään, kävi miten kävi.

Päiväkauppias kirjoitti:

Hei Tomi, lueskelin sun päivityksiä, asiantuntevaa tekstiä, kiitos!
Teen työkseni pääasiassa lyhyttä päiväkauppaa jenkkimarkkinoilla. 
https://finance.yahoo.com/m/08a9ce96-96a3-30ca-ae0c-9496d58ddfe3/ss_onco...
Mieltä tuosta?
- kurssi sai aika hyvä nosteen eilen uutisen myötä
- yhtiö on itselleni tuntematon

En ole minäkään koskaan kuullutkaan tällaisesta firmasta. Oncocyte kehittää siis non-invasiivista diagnostista testimenetelmää syöpien, tällä hetkellä nimenomaan keuhkosyöpien havaitsemiseen eli kerätään verestä biomarkkereita (mRNA -molekyylejä, vasta-aineita ym.), joiden perusteella ennustetaan keuhkosyövän todennäköisyyttä. Yhtiön mukaan teknologia mahdollistaa radiologisen kuvan perusteella syntyneen epäilyn tarkemman selvittämisen keuhkosyöpien varhaisvaiheessa. 

En ole mikään keuhkosyöpien diagnostiikan asiantuntija, mutta perusasiat kyllä tiedän. Jos radiologisen kuvan perusteella keuhkoista löytyy epäselvä nodulus tai useampia noduluksia, on keuhkosyövän todennäköisyys tämän tutkimuksen perusteella 3.6-6.3 % (löydösten määrästä riippuen): https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/29110848

Todennäköisyyteen vaikuttaa nouduluksen koon ja muodon lisäksi tietysti riskitekijät eli ikä ja tupakointi, joka selittää 90% keuhkosyövistä. Heittäisin lonkalta, että koko aikuisikänsä tupakoineella, neuvostoliitossa myrkkykaasutehtaalla työskenneellä 65-vuotiaalla henkilöllä keuhkokuvasta löytyvä nodulus on 99% todennäköisyydellä maligni tuumori, jos se ei siinä ollut samannäköisenä kuin 10 vuotta sitten otetussa keuhkokuvassa.

Kun tällainen radiologinen löydös tulee esiin, olisi sen alkuperä varmaan ihan suotavaa tutkia suurimmalta osalta ihmisistä.

Tässä kohtaa tullaan Oncocyten kehittämään DetermaVu-dignostiseen mittariin, josta en löytänyt yhtään julkaistua tutkimusta PubMedista enkä mistään muualtakaan, mutta yhtiö itse omassa 10k:ssa väittää testin spesifisyydeksi 75% eli todennäköisyydeksi, jolla oikeasti terve todetaan testilläkin terveeksi. Sensitiivisyys eli millä todennäköisyydellä sairas todetaan testilläkin sairaaksi oli 90% luokkaa, uskoisin tämän olevan ihan hyvä lukema. Keuhkosyöpien diagnostiikassa tähystyksen yhteydessä otetun harjairtosolunäytteen sensitiivisyys on myös 90% luokkaa, jos se saadaa otettua tähystyksen aikana esiin tulleesta epäilyttävästä muutoksesta. Tähystäminen on tietysti ikävämpi ja vaivallisempi tutkimus kuin verinäyte. Yskös - ja huuhtelunäytteiden sensitiivisyys on lähteistä riippuen paljon huonompi eli 40-60 % luokkaa.

Lopullinen diagnoosi tehdään kuitenkin aina karkeaneula-biopsiasta, josta patologi tekee sytologisen arvion. On hieman epäselvää, kuinka paljon turhia biopsioita tällaisella teknologialla voidaan välttää, vaikka se tekisikin sen mitä väitetään. Biopsian ottamiseen tehdään kuitenkin riskianalyysi jossa otetaan huomioon radiologisen löydöksen koko ja muoto, potilaan riskitekijät ja sytologiset näytteet (harjairtosolu,yskös,huuhtelunäyte jne.). 

Jos Oncocyten väite pitää paikkaansa, testi poissulkee keuhkosyövän 90% todennäköisyydellä eli 10 % jää tällä työkalulla huomaamatta (väitetysti), mutta voiko tähän ylipäätään uskoa, kun tästä teknologiasta ei ole julkaistuja tieteellisiä papereita? Muutenkin on mahdoton arvioida näiden tutkimusten laatua ja mahdollisia biaksia, kun niitä ei ole julkaistu missään. Jos näin kuitenkin on, niin tietämättä mitään potilaan taustoista, tarkoittaisi tämän testin negatiivinen tulos sitä, että todennäköisyys maligniteetille putoaa 0,5%:iin (0,1x0,05). Olisi kiinnostavaa tietää, miten käy kun otetaan riskitekijöitä huomioon. Tätä pitäisi verrata vallalla oleviin menetelmiin ja laskureihin, joita käytetään arvioimaan onko radiologinen löydös maligni vai ei.

Sitten jos/kun tästä teknologiasta on julkaistu tuhansien potilasmäärien tutkimuksia, niin tämä voisi yleistyä ja saavuttaa ihan merkittävän markkina-arvon sillä oletuksella, ettei kukaan kilpailija pysty läheskään samaan. Mahdoton juuri nyt sanoa mitään, koska missään ei ole sen tarkemmin kuvattu miten teknologia toimii eikä mitään tieteellistä julkaisua ole olemassa tästä asiasta (ainakaan en näitä itse löytänyt, mikä on vähän outoa).

En sen tarkemmin ehtinyt perehtyä kilpailijoihin. Oncocyten tuote kuulostaa liian hyvältä ollakseen totta ja on hieman outoa, ettei näistä löydy mitään tieteellisiä julkaisuja. En menisi sokeana tähän sijoittamaan, kaikki on kiinni siitä uskoako firman puheita vai ei. Lähtökohtaisesti suhtaudun kyllä aika skeptisesti siihen, että verinäytteestä voisi erityisen luotettavasti poissulkea tai todeta keuhkosyövän, mutta en nyt missään nimessä mikään asiantuntija tämän suhteen ole.

Manaatti kirjoitti:

Sangamon ZFN-testien tulokset olivat pettymys markkinoille ja osake -30 %.  Markkinareaktio vaikuttaa jakavan ihmisten mielipiteitä. Vieläkö Sangamoa löytyy salkusta ja onko sulla mielipidettä testitulosten merkittävyyteen? 

Ostin taannoin (osittain tämän blogin ansiosta) pienen läppäerän muutamaa pharma-osaketta. Suurin syy ostoihin oli se, että omalla kohdallani pienikin omistaminen kasvattaa sektorin seurannan miellekkyyttä huomattavasti. Olen varma, että tälläkin foorumilla löytyy useita, jotka ovat toimineet samoin. Päivittele siis ihmeessä näkemyksiäsi em. sektorista! 

Sangamon MPS-ohjelmalle olen aina antanut pienet todennäköisyydet, että se toimisi. Nyt uusien tutkimustuloten myötä pidän tätä entistä epätodennäköisempänä, mutta en mahdottomana. Heitetään nyt lonkalta, että enintään 15 % todennäköisyydellä tämä vielä tulee toimimaan. En muutenkaan ihan ymmärrä, miksi targetoida MPS:ää, koska noihin tauteihin on niin paljon kilpailua ja olemassa olevia hyviä hoitoja, joista geeniterapialla on melko vaikea päästä merkittävästi paremmille vesille.

Oma katseeni on lähinnä Sangamon hemofilia-ohjelmissa, mutta koska nyt kysyit viimeisimmästä markkinareaktiosta, niin käydään sitä läpi.

Markkinareaktio oli mielestäni ehkä vähän ylimitoitettu, koska pidin itse aika epätodennäköisenä, että tästä tutkimuksesta tulisi mitään muuta kuin huonoja uutisia. Siinä vaiheessa, kun osake oli yli -50% alle 7 dollarissa, niin olin jo ostamassa lisää. Ehkä järkevä reaktio olisi juuri lähempänä -20%, pitkällä tähtäimellä tämä on kuitenkin vain kohtuullinen takaisku.

Laitan tosiaan geeniterapiasta vielä lisää linkkejä ja muita oppimislähteitä lähipäivinä, mutta sinkkisormiin ja geeniterapiaan sekä Sangamon historiaankin yleisesi liittyen kannattaa katsoa tämä erinomainen Mark Isalanin luento: https://www.youtube.com/watch?v=u5j3D__gi_w

Mark on yksi ZFN-tekniikoiden näkyvimmistä kehittäjistä ja "löytäjistä", jolta Sangamokin osti suurimman osan patenteista. Ihan mielenkiintoinen ja yleistajuinen tarina koko geeniterapian historiasta ja sivutaan tuolla myös Sangamon osakekurssiakin :D

Sangamon MPS-tutkimukset ei ole mitään maailmanyksinkertaisimpia asioita ymmärtää. Niille jotka ei ole asiaan perehtyneet, niin lyhyesti mukopolysakkaroidoosit (MPS) ovat joukko lysosomaalisia kertymäsairauksia, joita on 11 eri tyyppiä riippuen siitä, missä geenissä mutaatio on tapahtunut. Sangamon tutkimissa MPS- tyypeissä 1 ja 2 on kyse sairaudesta, joissa ihmisen solutason jätehuolto on häiriintynyt tietyn geenin mutaation takia (IDS -geeni tyypissä 2, ja IDUA -geeni tyypissä 1), jonka seurauksena solun IDUA tai IDS -entsyymin määrä on alentunut, joka johtaa siihen, että glykosaminoglykaaneja (GAG) ei hajoteta oikein, jolloin niitä kertyy solun lysosomeihin, mikä aiheuttaa vakavia kehityshäiriöitä ja johtaa ennenaikaiseen kuolemaan. Sangamon idea on käyttää sinkkisorminukleaasi-menetelmää, joka on tutkituin ja off-target riskeiltään turvallisin geeniterapian menetelmä, asentamaan toimiva IDS/IDUA -geeni maksan soluihin, jossa toimivaa entsyymiä aletaan tuottaa ja erittää verenkiertoon, josta se sitten päätyy soluihin käsittelemään GAG-molekyylejä niinkuin ne terveellä ihmisellä käsitellään.

MPS:ää voidaan hoitaa entsyymikorvausterapialla ja myöskin allogeeninen kantasolusiirre on kohtalaisen toimiva hoitomuoto joissain tautityypeissä (ei kuitenkaan käsittääkseni tyypissä 2). Entsyymikorvauksen ongelma on kuitenkin tällä hetkellä se, että siinä saavutettava pitoisuus pysyy vain hetken aikaa riittävällä tasolla, joillakin potilailla immuunijärjestelmä reagoi ulkoiseen entsyymikorvaukseen heikentäen hoidon tehoa. Synteettinen entsyymi ei myöskään läpäise aivo-veriestettä, joten siitä ei ole apua neurologisiin oireisiin, vaikkakin aivo-veriesteen läpäiseviä molekyylejä on kehityksssä.

Geeniterapian idea ja potentiaaliset edut entsyymikorvaukseen (ERT) ovat seuraavat:

  • Tuottaa tasaisen plasman entsyymi-pitoisuuden, mikä mahdollistaa sen, että entsyymiä solun sisään vievät reseptorit saavat paremman interaktion entsyymin kanssa, jolloin solunotto on tehokkaampaa. Jos plasmapitoisuuteen tulee vain nopeita piikkejä, niin silloin entsyymi-reseptori-interaktio ei ehdi "herkistyä" tarpeeksi solunotolle. Lisäksi infuusiohoidoissa entsyymin pitoisuus tekee nopean piikin, jonka jälkeen pitoisuus laskee hyvin alas. Tästä syystä perifeeriset heikon verenkierron kudokset eivät ehdi saada tarpeeksi korkeaa entsyymipitoisuutta.
  • Kun geenimuunneelluissa henkilöissä entsyymi on elimistön itse maksassa tuottama, niin siihen ei ehkä liittyisi niin paljon immuunireaktiota ja siten entsyymin teho voisi olla parempi.
  • Maksa voitaisiin myöhemmissä teknologian kehitysvaiheissa ohjelmoida tuottamaan entsyymiä siten, että molekyylin N-terminaaliin liittyy signaali-peptidi, joka mahdollistaa aivo-veriesteen läpäisyn ja siten neurologisten oireiden lievittymisen. Tämä on onnistunut ainakin MPS:n hiirimallissa: https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC3662312/

Toki geenieditointi voitaisin toteuttaa myös suoraan hermokudoksessa käyttämällä sellaisia adenoviruksia, jotka hakeutuvat aivo-veriesteen läpi. Ainakin Abeona therapeutics yrittää tätä MPS 3:n geeniterapiatutkimuksissa: https://www.abeonatherapeutics.com/research-development#pipeline

En usko, että nykyisellä geeniterapialla, mitä Sangamo kehittää MPS:ään, voidaan mitään uskomattomia etuja saavuttaa jo olemassa oleviin hoitoihin. Kun nyt näyttää, että tämä homma ei toimi, niin en ihan ymmärrä miksi markkina ja ehkä yhtiö itsekin antaa tälle niin paljon painoarvoa.

Joka tapauksessa mitä tulee Sangamon viimeisimpiin tutkimustuloksiin, niin toki ne olivat pieni isku lyhyellä tähtäimellä, mutta pitkällä tähtäimellä näen edelleen Sangamon osana hajautettua geeniterapia-salkkua. Geeniterapiassa CRISPR-tekniikat tulevat pitkällä tähtäimellä todennäköisesti valtaamaan markkinan ZFN-tekniikoilta, mutta uskon, että ZFN-tekniikoilla säilyy vielä oma nichensä pitkään monissa lokeroissa, koska sen pitkän aikavälin vaikutuksia on yksinkertaisesti helpompi ennustaa.

MPS 2:n osalta tuloksia raportoitiin vain kuudesta potilaasta. Geenin siirto onnistui todistettavasti ainakin kahteen potilaaseen (molemmat keskiannoksen kohortissa), kahdella potilaalla maksabiopsian ottaminen geeninsiirron varmentamiseksi oli kontraindisoitu antikoagulaatiohoidon takia, yhdellä matala-annoksisen kohortin potilaalla siirto epäonnistui ja toisesta korkea-annoksen kohortin potilaasta odotetaan tuloksia. Geeniterapiaa tutkittiin siis kolmessa kahden potilaan kohortissa: matalan, keskivahvan ja korkean annoksen ryhmissä. Plasman IDS-entsyymi-aktiivisuudesssa ei saatu muutosta yhtä korkean annoksen kohortin potilasta lukuunottamatta (potilas numero 6). Myöskään GAG -"jätteen" määrässä virtsasta mitattuna ei nähty laskua paitsi tämän yhden em. potilaan kohdalla.

Sangamon "toivo" on tällä hetkellä nimenomaan tämä toinen korkean annoksen saanut potilas numero 6, jonka IDS-enstyymitaso nousi normaalin alarajalle ja GAG-jätteen määräkin putosi. Tämä ei kuitenkaan kestänyt kauaa, sillä todennäköisesti maksan immuunireaktio virusvektoria vastaan heikensi tehon pysyvyyttä (vähensi viruksen määrää ja/tai kykyä penetroida soluja ja siirtää toimiva geeni). Tästä potilaasta ei ole vielä saatu todennettua geeninsiirron onnistumista, mutta tuloksia odotellaan. Tällainen immuunireaktio virusvektoria kohtaan on käsittääkseni sellainen, mitä ennen tutkimusta potilaista seulotaan, mutta ilmeisesti sen täydellinen poissulkeminen ei ole mahdollista.

MPS1:n osalta kolmen raportoidun potilaan kohdalla IDUA-entsyymin plasmapitoisuudessa ei nähty eroa, mutta leukosyyttien IDUA-aktiivisuudesssa nähtiin aika merkittävääkin nousua reilusti yli normaalin alarajana, mikä osoittaa, että että hoitomenelmässä on potentiaalia. Virtsan GAG-määrässä nähtiin kohtalaista laskua, varsinkin toisella korkeamman annoksen saaneella potilaalla, mutta kun N=3 niin ei tätä voi vielä väittää tilastollisesti merkitseväksi muutokseksi: 

Tässä pitää kuitenkin muistaa se, että tätä hoitomuotoa on testattu vasta muutamalla potilaalla ja virusvektori-annosta (joilla siirtogeenit liitetään paikalleen) on nostettu varovasti. Korkeaa annosta, joilla on saatu selkeä vaste MPS2:ssa yhdellä potilaalla, on testattu vasta kahteen potilaaseen, jonka toisen siirron onnistumista ei vielä voida edes tietää. MPS1:ssäkin korkeampaa annosta on kokeiltu vasta muutamalla potilaalla ja vastetta on jo kohtalaisesti saatu. Sangamo aikoo nyt edetä tämän tutkimuksen kanssa ja testata hoitomuotoa korkealla annoksella useampaan potilaaseen. Vasta sen jälkeen uskaltaisin kuopata koko projektin, jos isommalla potilasmäärällä ja korkeammalla annoksella ei saada mitään lupaavaa aikaiseksi. Tärkeintä on nyt se, että menetelmä on todettu turvalliseksi ja on viitteitä siitä, että tämä voisi toimia. Toki todennäköisyys on pieni, että tämä toimisi niin hyvin, että tästä tulee laajalti käytetty hoitomuoto, mutta ilmeisesti yhtiön mielestä kuitenkin riittävä. Olen ehkä eri mieltä tästä, mutta voinko väittää tietäväni paremmin? Tuskin.

Tuolla paljon muitakin projekteja, mutta tietysti markkina on antanut välillä turhan ison painoarvon nimenomaan tälle MPS-ohjelmalle. Jos katsoo Sangamon historiaa, niin kyllä he ovat edelleen patenteissa ja tieteessä selvästi muita edellä ZFN-tekniikoissa. Keskityn itse yhtiön hemofilia-tutkimukseen, josta voisin seuraavaksi kirjoittaa tarkemmin.

Käyttäjän Tomi Haataja kuva
Liittynyt: 10.12.2016, 17:31
Viestejä: 150

Lukiessa tämän Attendon -keissin keskusteluita ja uutisia sekä seuratessa osakekurssin sulamista tekee mieli lähteä kontraamaan yleistä mielipidettä ja ostaa Attendoa, vaikka mulla ei yleensä ole tarve lähteä pelkästään kontraamisen ilosta tarttumaan putoaviin puukkoihin. Tässä tuntuu kuitenkin monella ihmisellä olevan faktat ihan hukassa. Toki Attendo tänään myös alitti odotukset ja kurssi on siksi 16% laskussa, mutta onhan tuota rankaistu jo aika kovalla kädellä pitkin vuotta. Pitää vielä syventyä tarkemmin numeroihin, mutta äkkiseltään tää näyttää aika kohtuullisesti arvostetulta laadukkaalta firmalta kasvavalla toimialalla. Saa toki argumentoida vastaan, mutta tässä mun näkemys.

Ihan ensin selvennys, että en tietenkään hyväksy vanhusten kaltoinkohtelua mistään hinnasta. 

Tässä faktat Attendo-keissistä:

Fakta 1: Yksittäisessä Attendon hoivakodissa on tapahtunut silminnähden poikkeava määrä kuolemia lyhyessä ajassa (alle kuukaudessa), 6 vanhusta on kuollut. Valvira on huomannut kyseisen hoivakodin toiminnassa epäkohtia ja AVI on päättänyt sulkea kyseisen hoivakodin. Tässä uutinen: https://yle.fi/uutiset/3-10639312

Fakta 2:  THL on selvittänyt vanhustenhoidon asiakastyytyväisyyttä usealla eri osa-alueella kysymällä asiasta niin asiakkailta eli vanhuksilta itseltään, heidän omaisiltaan ja omaishoitajilta. Kyselytutkimuksen tulokset on nähtävissä täältä: https://sampo.thl.fi/pivot/prod/fi/asla/julkinen/summary_aslasektori?lom...

Fakta 2 jatkuu: Jokaikisellä osa-alueella kaikkien näiden kolmen vastaajaryhmän kohdalla vallitsee aika selvä näkemys siitä, että yksityinen sektori on monella osa-alueella hieman laadukkaampi palveluntuottaja kuin julkinen sektori ja kaikilla osa-alueilla vähintään yhtä laadukas. Kokonaisuudessaan yksityinen sektori on siis laadukkaampi hoiva-alan palveluntuottaja. 

Fakta 3: Niin ikävää kuin läheisen kuolema onkin, niin ei voida osoittaa kausaalisuhdetta näiden Valviran havaitsemien puutteiden ja kyseisen Attendon hoivakodissa tapahtuneiden kuolemien välillä, koska

  • N=6, sattuma voi vaikuttaa asioiden kulkuun
  • Vanhukset olivat juuri muuttaneet hoivakotiin pois Alavuden TK:n vuodeosastolta, jossa on erinomainen hoitohenkilökunta ja 24/7 lääkäripäivystys (paikka on siis keskimääräistä hoivakotia huomattavasti turvallisempi asua). Jos koko Suomi saisi asua tällaisessa paikassa ja huomenna kaikki muutettaisiin johonkin toisaalle, missä ei ole 24/7 -lääkäripäivystystä, tapahtuisi paljon "ylimääräisiä" kuolemia pelkästään siksi, että lääkäripäivystystä ei enää ole, mutta myös siksi, että muutto kuormittaa ihmisen elimistöä ja voi triggeröidä sairauskohtauksia.
  • Hoivapaikan muutto aiheuttaa etenkin vanhuksille rasitusta, kuten edellä tulikin jo todettua.
  • Tähän kun lisätään norovirus ja influenssakausi, niin ei ole yllättävää, että nähdään jonkinasteinen piikki kuolemissa

En hyväksy laiminlyöntejä, mutta en myöskään usko siihen, että Tukholman toimistolla Attendon toimari on hieroskellut dollarin kuvat silmissä Swarovskin timantein päällystettyjä kultakäsineitä yhteen ja päättänyt, että nyt aiheutetaan hoitokäytäntöjä laiminlyömällä 6 vanhuksen kuolema paikassa x, jotta saadaan osakkeenomistajille lisää voittoa. Laiminlyöntien taustalla kyse on todennäköisesti jonkinlaisesta tiedonkulkuvirheestä ja hätiköidystä toiminnasta. Kuolemiin vaikuttaa suurimmaksi osaksi todennäköisesti nuo edellä luettelemani tekijät.

Fakta 4: Yksityinen sektori on paitsi laadukkaampi palveluntuottaja, niin myös kustannuksiltaan yhteiskunnalle halvempi.

Fakta 5: Attendon hoivatoiminnan laatu ja asiakaskokemus on toimialan keskiarvoa parempaa: https://www.attendo.fi/sites/default/files/users/user-165/attendo_qualit...

Fakta 6: Julkisen sektorin tuottamissa hoivapalveluissa havaitaan ihan samanlaisia puutteita ja sielläkin työntekijät ja pomot riitelevät keskenään ja on erimielisyyksiä milloin mistäkin.

Mielipide: En ole nykyisen sote-uudistuksen kannalla. Elina Lepomäki on perustellut tätä hyvin asiantuntevasti ja luotan monessa kohtaa hänen viisauteensa tässä. Voit lukea hänen mielipiteitä esimerkiksi tästä: http://elepomaki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/251516-sote-esitys-ei-tayta-si...

Jotta oikeasti isoja rangaistuksia aletaan (ja pitääkin alkaa jakamaan), niin terveydenhuoltoalalla menettely on yksinkertaistettuna niin, että Valviran tulisi kyetä osoittamaan systemaattisia puutteita ja laiminlyöntejä. Koska Attendo todennäköisesti tekee kokonaisuudessaan paljon laadukkaampaa hoivatyötä kuin julkinen sektori/yksityinen sektori keskimäärin, niin vaikea uskoa, että tällaisia systemaattisia laiminlyöntejä/puutteita löytyy.

Attendo on mun mielestä saanut aika hyvin turpiin tässä ja arvostustasot on tulleet kivasti alas. Firma ja toimiala kasvaa, sillä on demografisten trendien tukea ja todennäköisesti myös jonkinasteista laatuetua muihin toimijoihin nähden. Mietin oikeasti vakavasti, että ostan tähän putoavaan puukkoon hieman. Tässä vaiheessa taloussykliä defensiivinen toimiala ei todennäköisesti ole muutenkaan huono valinta.

Näköjään myös yksi sisäpiiriläinen on ostanut hieman:

"Attendos affärsutvecklingschef köper aktier för drygt 0,2 miljoner kronor

Johan Spångö har den 14 februari köpt 4 000 aktier i vårdföretaget Attendo där han är affärsutvecklingschef. Aktierna köptes till kursen 59,89 kronor per aktie, till ett totalt pris av 239 560 kronor. Affären gjordes på Nasdaq Stockholm.

Det framgår av Finansinspektionens insynsregister.

Attendo rasar med 14 procent på torsdagen efter en svag rapport för det fjärde kvartalet."

En ole hirveästi ehtinyt käyttää aikaa tähän selvitystyöhön, joten jos joku haluaa laittaa vastaan ja on parempaa faktaa tarjota, niin arvostan suuresti.

Käyttäjän Tomi Haataja kuva
Liittynyt: 10.12.2016, 17:31
Viestejä: 150

Jotku joskus ihmettelee, että miksi niitä antibiootteja ei nyt voi määrätä tähän ja tähän vaivaan. Eihän niistä mitään haittaakaan ole, kuin korkeintaan maha menee vähän sekaisin pariksi päiväksi? 

No opin itse asian kantapään kautta, kun tuli syötyä kaksi antibiootti-kuuria pitkään kestäneeseen poskiontelontulehdukseen. Ehkä eka näistä kuureista oli riski-hyöty-suhteeltaan ihan hyvä kokeilu, koska kuitenkin tilastollisesti 60-80 % tapauksista on osoitettavissa bakteeriviljelylöydös ja vaikka se ei kaikissa tilanteissa välttämättä korreloi kliiniseen oirekuvaan, niin bakteerin häätäminen todennäköisesti auttaa arviolta 30-50%:ssa yli 2 viikkoa kestäneissä sinuiiteissa. No, kun eka kuuri ei auttanut niin siinä sitten epäiltiin, että ehkä kyseessä on amoksisilliinille resistentti haemophilus influenzae -kanta tai moraxella cattrhalis (joista n.95% on resistenttejä) ja otettiin perään vähän laajakirjoisempi antibiootti. Voihan se toki hyvinkin olla virusinfektio tai pitkän sairastelun seurauksena kehittynyt limakalvon inflammaatio, jotka paranee ajan kanssa.

Kun syö kaksi kuuria antibiootteja lähekkäin, joista toinen on laajakirjoinen niin suolistosta saa kivasti kaikki hyödylliset bakteerit tapettua. Sitten kun tähän lisää sairaala-altistuksen (työharjoittelut yms.), niin siellä alkaa mukavasti kasvaa clostridium difficile. Sainkin tässä eräänä kauniina yönä kuumeisen (ad 39.5 astetta) clostridium difficile -gastroenteriitin. Onneksi tajusin heti mistä on kyse ja menin sairaalaan, mutta varmasti tuotakin moni olisi jäänyt kotia ihmettelemään. Vointi oli sen verran huono, että pelkäsin jo että kyseessä on pseudomembranoottinen tautimuoto, jossa alkaa olla jo aika korkea kuolleisuus, vaikka tuskin ne noin nopeasti kehittyy.

Kyseiseen infektioon kuolee jokatapauksessa pohjoiseuroopassa noin 10% potilaista, jossain päin jenkkejä jopa 20-30%. Toki näistä suurin osa taitaa olla yli 65 vuotiaita monisairaita, joilla sitten helposti elinjärjestelmät pettää sairaudessa.

No onneksi ongelma hoituu sillä millä se on tullutkin eli lisää antibiootteja, vankomysiiniä suun kautta tällä kertaa. Vankomysiinillä voi muuten kadottaa äänet maailmasta ja kaikenlaista muuta kivaa (vanco - vanquish), mutta onneksi se ei suun kautta otettuna imeydy verenkiertoon.

Eli kyllä niillä antibiooteilla saa muutakin vahinkoa aikaan, eikä ne lääkärit turhaan pohdi riski-hyöty suhteita ja kieltäydy määräämästä antibiootteja, varsinkin väestötasolla nää on ihan merkittäviä asioita. Toki se sinuiittikin voi joskus komplisoitua ja sitten pitää porata reikiä kalloon.

Ei muuten vieläkään lähtenyt se sinuiitti.

GBT

Joseph Edelman näkyi ostaneen Q4:llä lisää Global Blood Therapeuticsia ja firman paino hänen salkussaan on nyt jo 8,5% eli koko salkun suurin omistus. Ostin itekkin ton Joulukuun uutisen jälkeen aika merkittäviä määriä, varsinkin kun kurssi oli niin isossa laskussa noihin joulukuun panikointeihin. Nyt toi onkin tullut aika hyvin ylös, vaikka tossa on vielä paljon upsidea jäljellä.

Roche aikoo ostaa yhden geeniterapia -firman mun salkusta pois (Spark Therapeuticsin), diili on yli 100% enemmän kuin mitä ONCE:n markkina-arvo ennen uutista eli tosta tuli ihan hyvää tuottoa, vaikka todella pieni paino oli tällä salkussa. Tää ostos sai myös muut geeniterapia-firmat virkoamaan. 

Näissä on tärkeää hahmottaa se asia, että ei näissä osteta pelkästään patentteja ja teknologiaa vaan nimenomaan osaamista. Se mitä geeniterapialla voidaan kokeilla on täysin mielikuvituksen varassa ja kuka tahansa voi tilata geeni-editointi settejä ja editoida omaa genomia vaikka autotallissa. Oikeita osaajia on kuitenkin aika harvassa kun mennään siihen, että mitä sairauksia on järkevää ja kustannustehokasta tutkia ja missä järjestyksessä ja millä menetelmillä lähdetään liikkeelle. En edelleenkään pysty sanomaan mikä firma tulee dominoimaan tällä alalla, joten omistan hajautetun geeniterapia-salkun. Tällaiset preemiot yritysostoissa viestii ehkä siitä, että ei nää niin älyttömän kalliita firmoja ole, vaikka alalla on paljon hypeä. Mun mielestä se hype on vaan välillä suuntautunut vääränlaisiin firmoihin (Crispr therapeutics esimerkiksi) tai CAR-T -firmat. Tämä ei ole siis kannanotto sen suhteen, että nää teknologiat olisi huonoja (päinvastoin) vaan siihen, että ihmisten on välillä vaikeaa hahmottaa sellaisia perustekijöitä, jotka pystyy tuottamaan jotain konkreettista eli laadukkaita kliinisiä tutkimuksia. Sulla voi olla maailman hienoin editointi-tekniikka petrimaljalla, mutta eipä siitä vielä saa mitään muuta kuin hienon posterin johonkin konferenssiin.

No olihan se Nokiakin vahva perustekijä 2000-luvun alussa ja Applella vasta hieno tuote siellä petrimaljalla. Ei tietenkään pidä jumittua niihin perustekijöihin sitten kun alkaa näyttää siltä, että siitä teknologiasta saadaan luotua jotain konkreettista. Usein niistä ei saada, mutta aina joku "yllättää".

Käyttäjän Sijoitustieto kuva
Liittynyt: 9.6.2014, 17:41
Viestejä: 870

Tomi Haataja 11.3.2109: Joko se taantuma ehdittiin perua?

"Edellistä artikkelia kirjoittaessa olin aistivani tuomionpäivän rumpujen pärinän, kun joulukuu oli yksi pörssihistorian surkeimmista ja talousmediat ympäri maailmaa yhteen ääneen rummuttivat tilanteen kamaluutta.

Myönnetään, olin itsekin tuolloin varsin synkeissä tunnelmissa talouden ja markkinoiden suhteen. Olen muuten edelleenkin. Vaikka pörssi lähti nousuun täsmälleen tuon artikkelin julkaisemisen jälkeen ja tuota nousua on tullut joulukuun pohjista katsoen jo parikymmentä prosenttia, niin olen edelleen kohtalaisen synkeä talousnäkymien ja markkinatuottojen suhteen."

Käyttäjän Iletus kuva
Liittynyt: 7.10.2014, 18:23
Viestejä: 54

C. Difficile -infektioon on muuten olemassa hoitomuotona ulosteensiirto. Kaikissa lähteissä mitä olen lukenut, sen on toiminut hyvin, mutta en toki ole selvittänyt onko se todellisuudessa toimiva hoito. Mahdollisesti kuitenkin kustannustehokas ja vähempihaittainen hoito kuin vankomysiini. Toimenpide tehdään yleensä ruiskuttamalla veteen dispergoitu terveen luovuttajan ulostemassa potilaan paksusuolen koko alueelle. Opiskeluaikoina naureskeltiin, että hoituisi se tuokin hoito suun kautta paksusuoleen paikallisesti vapauttavalla kapselilla. Nyt ei naurata enää, koska tuokin idea on jo käytännön kokeiluissa https://www.duodecim.fi/2017/11/30/ulosteensiirron-voi-tehda-myos-suun-k....

 

Olisi pitänyt silloin vaan kaupallistaa p*skan kapselointi. 

 

 

Käyttäjän Tomi Haataja kuva
Liittynyt: 10.12.2016, 17:31
Viestejä: 150

Lisäilin alkuvuodesta hieman osakepainoja ja vastapainoksi otin lisää jenkkien call spreadeja 10-vuotisen korkofutuureihin sekä kultafutuureihin. Hieman myös indeksishorttejakin, mutta tähän mennessä melkein kaikki indeksi-shorttaukset on menny kyllä aivan mönkään. Onneksi kyse on ollut hyvin pienistä "vakuutusmaksuista". Kuten jo viime vuoden lopulla arvelin, paljon parempi strategia salkun suojaamiselle on ollut painotus jenkkien valtionlainoihin ja kultaan. Osakkeiden shorttaaminen on lähtökohtaisesti negatiivisen odotusarvon peliä ja laskumarkkinassakin se vaikein tapa tehdä voittoa (helpompi on ostaa äärimmäisiin pudotuksiin ja odottaa nopeita korjauksia). No nyt ei vielä edes 100% varmasti tiedetä ollaanko laskumarkkinassa vai hetkellinen korjausliike, niin en menisi mitenkään isosti shortiksi.

Alan pikkuhiljaa olla taas oikeasti terve. Oli tuossa aika pitkä sairasteluputki, joten ei jaksanut koulun ohella hirveästi mitään ylimääräistä puuhailla. Jotain uutta blogia (englanniksi) kai tässä olis tarkoitus alkaa hiljalleen väsäämään. Mukava myös alkaa taas kirjoittelemaan muutenkin artikkeleita/juttuja pitkästä aikaa. Mulla on ollut pöytälaatikossa odottamassa varsin pitkä teksti Anti aging- teemasta ja erilaisista elinikää pidentävistä lääkkeistä/dieeteistä/hoitomuodoista. Haluan kuitenkin ensin tarkistella muutamia juttuja ettei tule leviteltyä aivan tuulesta temmattuja faktoja.

Iletus kirjoitti:

C. Difficile -infektioon on muuten olemassa hoitomuotona ulosteensiirto. Kaikissa lähteissä mitä olen lukenut, sen on toiminut hyvin, mutta en toki ole selvittänyt onko se todellisuudessa toimiva hoito. Mahdollisesti kuitenkin kustannustehokas ja vähempihaittainen hoito kuin vankomysiini. Toimenpide tehdään yleensä ruiskuttamalla veteen dispergoitu terveen luovuttajan ulostemassa potilaan paksusuolen koko alueelle. Opiskeluaikoina naureskeltiin, että hoituisi se tuokin hoito suun kautta paksusuoleen paikallisesti vapauttavalla kapselilla. Nyt ei naurata enää, koska tuokin idea on jo käytännön kokeiluissa https://www.duodecim.fi/2017/11/30/ulosteensiirron-voi-tehda-myos-suun-k....

Olisi pitänyt silloin vaan kaupallistaa p*skan kapselointi. 

Tää on minunkin käsittääkseni lähes 100% varmasti parantava hoitomuoto jos asian toimittaminen oikeaan paikkaan oikeaksi ajaksi onnistuu. Kolonoskopiassa tehtynä toi taitaa olla hieman toimivampi kuin kapseleina nieltynä. Rokotteitakin tähän kehitetään kovaa vauhtia. Itellä kyllä vaikuttaa, että olis lähteny tolla vankomysiinillä nyt pois, mutta saa nähdä. Menee muuten ruokavaliokin kokonaan uusiksi kun pitää syödä vähän suoliston mikrobistolle ystävällisemmin. Sinänsä siis ihan hyödyllinen takaisku kun pakko alkaa elämään/syömään terveellisemmin....

Huono tuuri terveyden suhteen jatkui kun sairastuin aikuisille niinkin harvinaiseen tautiin kuin vesirokkoon (varicella zoster- virus). 97% ihmisistä sairastaa vesirokon lapsena ja niin minäkin kuvittelin sairastaneeni, kun viime syksynä tarjottiin mahdollisuutta mennä koululle ilmaiseen vesirokko-rokotukseen. Tässä saa kyllä syyttää vain omaa tyhmyyttä ja laiskuutta kun en mennyt, koska ei siitä rokotteesta mitään haittaa ole vaikka sen olisikin sairastanut...

No, vietin sitten viime viikolla neljä päivää sairaalassa kovassa kuumeessa, kun VZ-virus infektoi sisäelimiä ja maksaa. Oli aika kovat mahakivut ja maksa-arvot kohtalaisesti koholla, että oli ihan hyödyllistä seurata tuota jonkin aikaa sairaalassa. Oli muuten varsin epätyypilinen vesirokko-infektio, kun ensin oli monta päivää lisääntyvää mahakipua ja kuumetta. Mietin jo hetken appendisiittia, mutta sitten kun alkoi rakkuloita ilmestyä iholle niin tajusin itsekin mistä on kyse. Vesirokko -rokote kannattaa kyllä viimeistään aikuisena ottaa ellei ole 100% varma, että on sen lapsena sairastanut. Nykyäänhän myös yli 1-vuotiaat lapset rokotetaan. Tuo voi aikuiselle olla joissain harvinaisissa tapauksissa jopa hengenvaarallinen infektio.

En voi käsittää miten olen näin lyhyessä ajassa kerännyt näin omituisia tauteja kaikkien tavanomaisten flunssien lisäksi. Toki multa tutkittiin kaikki immuunipuutokset yms kaiken varalta, joten kyse on yksinkertaisesti vain huonosta tuurista. Joskus se elämä on semmosta, onneksi ei sentään mitään vakavaa sairautta ole joutunut kärsimään.

Käyttäjän Sijoitustieto kuva
Liittynyt: 9.6.2014, 17:41
Viestejä: 870

Käyttäjän Tomi Haataja kuva
Liittynyt: 10.12.2016, 17:31
Viestejä: 150

Torstaina oli Nordnetin Traders Club -ilta. Oli kyllä tosi hieno meininki ja tuli tutustuttua hyviin tyyppeihin. Lisää näitä! Suomessa ei kuitenkaan ihan hirveästi ole aktiivisen sijoittamisen/treidaamisen ympärillä mitään yhteisöllisyyttä, joten tällainen on kyllä hienoa kehitystä. Kiitos vielä kaikille paikalle päässeille! Jos joku ei päässyt tulemaan tai haluu muuten vaan palata mun esitykseen, nii laitan tästä vielä slaidit jakoon: https://www.dropbox.com/s/gr3ibh96hxc2bc0/Presis-tradersclub-TomiHaataja...

Ens kerralla sit viimeistään mukaan, jos ei nyt päässyt.

Tossa näkyy vähän pidempi versio, josta jouduin itse esitykseen lopulta karsimaan vähän noita alkusettejä pois + ton lääke - ja bioteknologiayhtiötreidaamista käsittelevän pätkän ja siitä case-esimerkin, ettei nyt ihan 2 tunnin luentoa tule...muutenki hyvä pitää joku tietty fokus/teema samassa esityksessä niin helpompi pysyä mukana.

Tuli myös käytyä ekan kerran elämässä kasinolla pelaan livepokeria (Kallen jälkeen...). Aika hupiukkona siellä tuli pyörittyä, varsinkin kun alla oli ihan mukavasti juomia, mutta hauskaa oli. On tota jonkin verran tullut pelattua ja yhden kirjan olen aiheesta lukenut, mutta voishan sitä enemmänkin harrastaa ja opiskella, ihan vain ajattelun-kehittymis-mielessä. Niin paljon kuitenkin treidaamisen kanssa yhteistä, että tuskin se oppi hukkaan menee.

Aloitin tänään uuden blogiprojektin, eli tarkoitus olis alkaa tän kevään/alkukesän aikana vääntään englanniksi noita biopharma-analyysejä. Tarkoitus ois viedä tota omaa toimintaa aika paljon eteenpäin ja siinä englanninkielellä olis paremmat mahdollisuudet saada noista omista pohdinnoista palautetta/kritiikkiä. No tietysti markkina on tärkein kriitikko ja ainoa, jonka mielipiteellä on lopulta merkitystä. Suomessa tää aihe on kuitenkin aika niche-meininkiä ja aika harvojen ihmisten kanssa tulee näistä keskusteltua. 

Nyt on kyllä kevät mukavan täynnä, kun kaikki lukuvuoden tentit painottuu aika pitkälti huhti-toukokuulle. Ilmoittauduin muuten myös Itä-Suomen yliopiston järjestämälle terveystaloustieteen verkkokurssile (6 op), kun sellaiseen tarjottiin mahdollisuutta. Tuolla näyttää olevan erittäinkin relevanttia settiä myös biopharma-treidaamisen kannalta...

Ja kesäkuulle otin 4 viikkoa työharjoittelua eli tuskin tässä käy aika pitkäksi.

Käyttäjän Krenjuussa kuva
Liittynyt: 27.10.2016, 12:13
Viestejä: 165

Ootko tutkinut yhtiötä nimeltä AnaptysBio ? Kuulin kauttarantain positiivisia asioita ja ajattelin kysäistä onko sattunut sun tutkaan. Ei tietenkään tarvitse alkaa selvittelemään mutta jos sattumalta olet selvitellyt niin mielellään lyhyet kommentit kuuntelen ennen kuin alan itse sukeltamaan syvemmälle.

 

Miska 

Käyttäjän Tomi Haataja kuva
Liittynyt: 10.12.2016, 17:31
Viestejä: 150

Krenjuussa kirjoitti:

Ootko tutkinut yhtiötä nimeltä AnaptysBio ? Kuulin kauttarantain positiivisia asioita ja ajattelin kysäistä onko sattunut sun tutkaan. Ei tietenkään tarvitse alkaa selvittelemään mutta jos sattumalta olet selvitellyt niin mielellään lyhyet kommentit kuuntelen ennen kuin alan itse sukeltamaan syvemmälle.

Miska 

Oon jonkin verran sivusilmällä seuraillut tota ehkä vuoden. Olisin voinut seurailla vähän enemmänkin, mutta ei jotenkin kuulu niin vahvasti omaan osaamis/kiinnostus-alueeseen....tai hankala keksiä itselle mitään etua tässä. 

Lyhyesti: Somatic hypermutation -plattis on kiinnostava ja siitä on aika kovia papereita julkaistu, esim: https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/22158898

IL-estäjiin en ole kovin bullish. Checkpoint-agonisteista puhumattakaan (liikaa kilpailua vaikeuttamassa analyysiä).

Totuus: Mun pitäis olla vähintään asiaan vihkiytynyt immunologian PhD tai käyttää ihan helvetisti aikaa ton opiskeluun, että ymmärtäisin edes hyvin antibody-engineering teknologioiden kilpailutilannetta. En usko, että pystyn yhtään paremmin kuin kukaan muukaan arvioimaan, miten toi SHM tulee myymään. Vaikuttais kuitenkin lukemani perusteella ihan validilta systeemiltä, jossa on paljon etuja faagi-displayhin tai human-B-cell-tekniikoihin. Tietysti pitäis tehdä tarkempi analyysi, että mitä uutta tähän liittyen on tulossa. SHM;n osalta rahallisesti sieltä on Celgene- ja Tesaro-diilien kautta tulossa max 1.2 B milestoneseja + single digit rojaltit, jos aihiot lyö läpi. Suhteutetaan tätä Anaptysin 1.7 B EV:hen niin se on ihan kohtuullinen "turvamarginaali", toki noihin pitää jonkintason riskiadjustointia tehdä ihan huolella eli katsoa vähän noiden aihioiden potentiaaleja tarkemmin.

Jos mennään Anaptysin tärkeimpään aihioon eli etokimabiin (IL-33/ST2-blokkeri) ihan nopeasti, niin Astma/atopia -segmentti ei ole kilpailutilanteen näkökulmasta mun nähdäkseni kovin houkuttava paikka kehittää lääkettä. Tossa on vielä samaan IL33/ST2-axixeen kilpailemassa ST2-blokkereilla Rochen Genentech ja GSK. Suunnilleen samoissa vaiheissa, vaikka toki Etokimabin ECLIPSE- ja ATLAS -tutkimukset on vähän kunnianhimoisempia N:n ja end-pointien suhteen

On tossa mekanismissa myös tietty ero, joka voi kääntyä Etokimabin eduksi (st2-blokkaus voi itseasiassa lisätä IL-33 signalointia: https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC4699312/), mutta paha mennä arvioimaan, kun en ole aiheeseen niin hyvin perehtynyt.

Etokimabista tällä hetkellä on dataa 12 potilaan faasi2a:sta ilman placebo-armia. Aivan yhtä hyvin voitaisiin kysyä paikalliselta ufo-harrastajalta mielipidettä etokimabin kliiniseen tehoon. Lisäksi tossa ph2a:ssa käytettiin iv-annostelua kun taas faasi2b:ssä ilmeisesti subkutaani-injektioita. On siis aika mahdotonta vetää mitään järkevää johtopäätöstä tosta ph2a:sta ja ekstrapoloida siitä tuloksia 2b:hen. Pitää siis odottaa noita 2b-tuloksia, joista odotetaan dataa h2:lla tänä vuonna. Tässä ei ole muuta vaihtoehtoa kuin ekstrapoloida pre-kliinistä dataa ihmisiin, mikä näissä IL-blokkereissa on mun käsityksen mukaan melkein mahdotonta ottaen huomioon, miten monitekijäisistä sairauksista astmassa ja atopiassa on kyse.

Kilpailutilanteen osalta esim. atopiassa lähdetään sitten haastamaan Dupilumabia (IL-4 ja IL-13 blokkeri), jonka teho on aika jäätävä ja haitat minimaaliset: https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/27690741

Dupilumabilla peak sales arvio (muistaakseni) 2.5 mrd ja myyntiä ensimmäisenä vuonna vajaa 1 mrd. Jos Etokimabin teho osoittautuu yhtä hyväksi ja haitoissa ei olennaista eroa, niin ehkä tosta voi raapia atopia-markkinaan noin 1 mrd peak salesin(?). Dupilumabilla on ollut paljon haastajia tässä lähiaikoina IL-estäjäpuolella, joissa pre-kliininen data on ollut lupaavaa, mutta sitten kliininen data ollut aivan farssi. En ole muutenkaan kovin bullish IL-blokkereihin, niin olisin aika yllättynyt jos Etokimabi yltää yhtä hyvään tehoon.

Tässä etokimabissahan teoriat dupilumabia paremmasta tehosta pohjautuvat siihen, että IL-33 on säätelyssä upstream vs. IL-4 ja että IL-33 on suoremmin linkittynyt keratinosyytti-funktioon, joka on atopiassa keskeinen osa ihovaurioiden syntyä. Lähimmäksi IL-33 eston kliinisen merkityksen arviontia päästään katsomalla TSLP-estäjiä, koska näiden säätely kulkee käsikädessä IL-33:n kanssa (esim.: https://www.jacionline.org/article/S0091-6749(17)31905-X/fulltext). Tällaista TSLP-estäjää (tezepelumabi) on tutkittu yhdessä faasi 2:ssa atopiassa ja teho ei ollut tilastollisesti merkitsevä placebosta: https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/30550828

Tämä voisi siis antaa viitteitä, että ehkä IL-33: kliininen merkitys ei ole kovin kummoinen? No aika epävarma johtopäätös yhden tutkimuksen perusteellla, mutta eipä tässä ole muutakaan tarjolla.

Dupilumabin lisäksi tutkimuksissa on tällä hetkellä on esim. tehonsa osoittaneita JAK-inhibiittoreita topikaalisella annostelulla: https://clinicaltrials.gov/ct2/show/NCT03725722?term=DELGOCITINIB&rank=1

Tietysti JAK-inhibiittoreissa haittapotentiaali on mahdollisesti suurempi, mutta saa nähdä miten on noiden paikallisvoiteiden kanssa.

Astmat ja atooppiset dermatiitit on niin monitekijäisiä sairauksia, että ainakin mulla on pää aivan pyörällä näiden säätelyjärjestelmien ja niihin lääkkeilä vaikuttamisen kanssa. Siksi olen aina erittäin skeptinen, kun johonkin yhteen komponenttiin yritetään vaikuttaa ja sillä ratkaista todella monimutkainen ongelma. Tässä on siis paljon epävarmuutta + aika tiukka kilpailutilanne --> mulla herää tästä kaikesta kysymys, mistä kohtaa tässä voi löytää etua. Anaptys 1.7 mrd ev:llä vaikuttaa näin äkkiseltään ihan järkevältä. Ei nyt tekisi mieli ainakaan kovin "halvaksi" väittää.

No sitten tuolla on tietysti varhaisemmassa vaiheessa noita syövän checkpoint-agonisteja + IL-36-inhibiittori. Checkpoint-agonisteista voin vaan todeta, että ei mitään uutta immuno-onkologian auringon alla, paitsi tietysti tuo menetelmä, millä Anaptys engineeraa noita. Samoihin targetteihin on kuitenkin niin paljon kilpailua tällä hetkellä, että herää kysymys onko tässä jollain valmistusteknologialla enää mitään väliä (mun osaaminen loppuu ainakin tässä kesken).

Mielenkiinnolla seuraan tilannetta sivusta, mutta näin monimutkaisesta sopasta on vaikea keksiä mitään järkevää treidiä. Mulla on vähän sellainen kutina, että tossa SHM-platformissa voi piillä arvoa ja jos H2:lla astma/atopia-tutkimuksista tulee märkää rättiä naamaan, niin sitten siihen kurssikyykkäykseen voisi olla houkuttelevaa ostaa. Uskon, että markkina kuitenkin hinnoittelee todennäköisyyksien puolesta tätä nyt näin että etokimabi tuskin lyö läpi, jos tämä jonkun silmään vaikuttaa halvalta.

Käyttäjän Tomi Haataja kuva
Liittynyt: 10.12.2016, 17:31
Viestejä: 150

Tulipa tyhmä virhe tossa äskeisessä viestissä, checkpoint agonisteja siellä tosiaan oli kans kehitysputken ihan alkuvaiheessa. Ei siis mitään syövän immunoterapiaa vaan autoimmuuni/autoinflammaatiotauteja. Samoja checkpointteja toki mitä syövässäkin, meni vaan agonismi ja antagonismi sekasin...

Sama argumentti kuitenkin päätee eli noita tutkitaan valtavasti.

Käyttäjän Krenjuussa kuva
Liittynyt: 27.10.2016, 12:13
Viestejä: 165

Kiitos paljon!

Menee muutama tovi ennen kuin voin sanoa ymmärtäneeni vastauksen kokonaan(jos ikinä) mutta on erittäin hyvää tukea omalle tutkimusprosessille.

 

Arvostan.

 

 

Käyttäjän Tomi Haataja kuva
Liittynyt: 10.12.2016, 17:31
Viestejä: 150

2 kuukautta ehtikin hujahtaa ohi nopeammin kuin ajattelin. Touko-kesäkuun täytti melkein kokonaan kaksi asiaa eli asuntokaupat (+muutto ja uuden asunnon kuntoon laittaminen) ja kesätyöt lastenkirurgialla. Lomaakin on tullut pidettyä joten eipä tässä hirveästi ole muuta kerennyt tehdä. Biopharma-seurantalistaprojekti etenee tasaisen varmalla hitaalla vauhdilla eli olen edennyt perehtymisessä aika hitaalla vauhdilla 1 firma 1,5 viikkoa kohti. Tarkoitus olis tuplata tämä tahti kunhan saa muut asiat hoidettua alta. 

En vielä pari kuukautta sitten edes ajatellut, että tulisin Oulusta ikinä löytämään ostettavaa asuntoa, koska mulla on aika tarkat kriteerit taloyhtiön ja sijainnin suhteen. No nyt sitten toukokuussa eteen tulikin kohde jollaisia näkee täällä aika harvoin tarjolla. Tässä etuna oli vielä tietynlainen sisäpiiritieto, joten uskalsin tehdä hyvän tarjouksen. Toki en väitä olevani mikään kiinteistöjen arvonmäärityksen asiantuntija, mutta mulla on aika selkeänä ollut mielessä se, että asunnonhankinnassa ylivoimaisesti kaksi tärkeintä asiaa on sijainti ja taloyhtiö (tilinpäätös ja "liiketoiminta"). Aikalailla kaiken muun voi halutessaan muuttaa sellaiseksi kuin haluaa. En jotenkin osaa nähdä, että hyvällä paikalla sijaitsevien tonttien arvot tulisi tulevaisuudessa ainakaan laskemaan pohjoismaissa, jos ottaa huomioon erilaiset ilmastoskenaariot ja sen seurauksena potentiaaliset muuttoliikkeet. Jo pelkästään tämä mielessä pitäen laskeskelin, että mulle on ihan sama mitä sen tontin päälle on rakennettu kunhan tontti on hyvä. No sattumalta siihen oli kuitenkin ihan hieno kerrostalo kyllä rakennettu. Ehkä tästäkin voisi joskus kirjoittaa perusteellisempia pohdintoja, miten ilmastonmuutos ja sen seuraukset voi potentiaalisesti vaikuttaa eri maa-alueiden arvonkehitykseen. Tästä on mulla muutamia mielenkiintoisia tutkimuksiakin lukulistalla.

1 kuukausi lastenkirurgialla vahvisti käsitystäni siitä, että kirurgia minusta ei ainakaan tule. Kokemus oli kyllä hyvä ja mielenkiintoinen, mutta ei ehkä oo kuitenkaan mun juttu tollanen hienovarainen käsillä useiden tuntien ajan näprääminen. Kova arvostus kuitenkin niitä kohtaan, jotka tuollaiseen on päättäneet lähteä. Varmaan tästäkin muutan vielä mieleni parin vuoden päästä niinkuin melkein joka asiassa. Tällä hetkellä kiinnostaa ehkä eniten tietyt sisätautiset alat, kardiologia varmaan etunenässä.

Anti aging ja longevity

eli elinajan pidentäminen (nimenomaan terveen elinajan eli healthspanin) on viime aikoina kiinnostanut todella paljon ja olen opiskellut aihetta varmaan satoja tunteja. Samalla olen kirjoittanut aiheesta pitkää word -tiedostoa ja lisäillyt siihen vastaantulleita tutkimuksia. Voisin joskus sen kirjoittaa maallikkolle ymmärrettävään muotoon ja julkaista vaikka tähän päiväkirjaan, jos kiinnostuneita löytyy. 

Mun näkemys on se, että meidän on pakko keksiä keinoja millä pidentää ihmisten työkykyistä ja tervettä elinaikaa, koska se tulee olemaan ainoa toimiva ratkaisu väestön "ikääntymiseen" mukana tuomiin ongelmiin. Todellisuudessahan ikä ei aiheuta yhteiskunnalle ongelmia ja kustannuksia vaan sairaudet. Meillä onkin itse asiassa jo valtava määrä hyviä ja laajalti käytettyjä sekä varsin turvallisia lääkkeitä jotka pidentävät tervettä elinikää ja mahdollisesti myös absoluuttista elinikää. Satoja tunteja tutkimusnäyttöä läpikäyneenä olen melkein vakuuttunut, että näitä lääkkeitä määrätään tällä hetkellä aivan liian vähän ja aivan liian myöhään. Asiasta pitäisi toki tehdä tarkempaa terveystaloustieteellistä tutkimusta, mutta valistuneena arvauksena väittäisin, että seuraavien lääkkeiden kohdalla primaariprevention laajentamista yhä useampiin ihmisryhmiin ja varhaisempiin ikävaiheisiin tulisi vakavasti harkita ja tämä olisi erittäin kustannus-vaikuttava keino lisätä terveyttä ja pidentää työkykyistä ikää:

Statiinit  --> madaltavat aterogeenisia (=ateroskleroosia aiheuttavia) apoB:tä sisältäviä lipoproteineja veressä eli esimerkiksi ns. "pahaa" LDL-kolesterolia. Statiinien käyttö on laajan evidenssin valossa riski-tuotto-suhteeltaan aina +EV riippumatta olemassa olevista riskifaktoreista. Toki kuolleisuushyöty on tehokkain nimenomaan korkean riskin henkilöillä. Statiineilla on todennäköisesti myös muita hyödyllisiä (ns. pleiotrooppisia vaikutuksia), joihin en nyt tässä kuitenkaan mene sen syvemmälle. Lähteistä katso esim. 

  •  

​​​​​​​Metformiini. Tyypin 2 diabetes-lääkkeenä käytetty metformiini näyttää useiden systemaattisten katsausten ja meta-analyysien valossa alentavan syöpäriskiä ja syöpäkuolleisuutta annos-riippuvaisesti. Toki epidemiologiset tutkimukset ovat lääketutkimusten kategoriassa sitä ns. "alinta paskaa", mutta koska tästä on jo niin paljon yhdensuuntaista näyttöä, annos-riippuvaisuus on osoitettu ja lisäksi riskinaleneman taustalta on pystytty osoittamaan merkittäviä biologisia signaalireittejä, niin pidän tätä varsin vakuuttavana näyttönä. Metformiini on myös AMPK-välitteinen epäsuora mTORC1-inhibiittori ja mTORC1:n inhibointi on pidentänyt elinikää kaikilla eliöillä aina hiivoista jyrsijöihin noin neljänneksellä. Toki mTORC1:stä voidaan suoraa estää myös rapamysiinillä, mutta tämä elinsiirtolääketieteessä muinoin hyljinnänestoreaktion estämisessä käytetty lääke salpaa helposti liikaa immuunijärjestelmää ja aiheuttaa leukopeniaa ja siten infektioalttiutta. Toki tähän turvallinen lähestymistapa voisi olla matala-annoksinen resveratrolia, mutta asiaa on tutkittu sen verran vähän, etten ainakaan itse menisi tätä kokeilemaan. Metformiini sen sijaan on maltillisempi mTORC1-inhibiittori, ja mahdollisen syöpäriskin aleneman lisäksi myös todennäköisesti pienentää riskiä sairastua tyypin 2 diabetekseen terveelläkin väestöllä. Toki tyypin 2 diabetes on pitkälti elintapa-sairaus, jonka ehkäisyyn aikalailla varma keino on syödä terveellisesti ja harrastaa liikuntaa: Lähteet:

 

Verenpainelääkkeet, erityisesti sartaanit eli AT2-reseptorisalpaajat: Se nyt vaan on fysiikan lakien mukainen fakta, että mitä isommalla paineella veri kuormittaa valtimoita, sitä nopeammin valtimot kuluu, sitä todennäköisemmin tulee vuotoa, repeämiä ja erityisesti aterogeenisten plakkien repeämiä (joiden seurauksena infarkti). Lisäksi ainakin sartaanit on liitetty epidemiologisissa tutkimuksissa huomattavasti pienempään dementia-riskiin ja hitaampaan kognitiiviseen alenemaan (decline), joka ei selity pelkällä verenpaineen alenemalla. Korkea verenpaine on siis toki riskitekijä dementialle, mutta sartaanien hyöty dementiariskissä näyttää tulevan jokatapauksessa, oli lähtöverenpaine mikä tahansa. Tähän on yritetty keksiä biologista selitystä ja aivoista onkin löydetty muistin ja kognition säätelytoimintaan liittyen AT-reseptorijärjestelmä johon esimerkiksi telmisartaani voisi vaikuttaa hyödyllisesti verenpaineesta riippumatta. Lähteet:

  •  

Sitten on vielä muutamia ravintolisiksi luokiteltavia molekyylejä, joista ehkä tunnetuimmat ovat sen kuuluisan Harvardin lääkiksen gerontologian professorin David Sinclairin "mainostamat"  (ja tutkimat) Resveratroli ja NMN. Tässä esimerkiksi mielenkiintoinen haastattelu Joe Rogan vs. David Sinclair: https://www.youtube.com/watch?v=HOTS0HS7aq4

Näiden molempien molekyylien toiminta ja niihin liitettävä longevity-hypoteesi liittyy siihen, että ne aktivoivat ns. sirtuiini-geenejä hieman erillisiä reittejä pitkin. Sirtuiineista tiedetään, että ne ovat solun eräänlaisia ravintosensoreita ja ne osallistuvat muun muassa kromatiinin rakenteen ylläpitoon ja DNA:n korjaukseen sekä osaltaan säätelevät mitokondrioiden energiantuottoa. Lisäksi ne säätelevät apoptoosia, tulehdus - ja stressireaktioita sekä solun sirkadiniaanisia "kelloja". Sirtuiinien parantunut aktiivisuus on yhteydessä elinajan pitenemiseen, sekä selkärangattomilla malliorganismeilla että hiirellä. SIRT1-geenin yliekspressio pidentää koe-eläinten elinikää ja geenin inaktivaatio lyhentää sitä. Sirtuiinien toiminta vaatii koentsyymi NAD+:a (nikotiiniamidiadeniinidinukleotidia), jonka pitoisuus kudoksissa laskee vanhenemisen myötä. NAD:ta voidaan valmistaa sen prekursorista NMN:stä ja tästä on viime aikoina tullut ulos paljonkin lupaavaa hiiritutkimusta David Sinclairin laboratorioista. Toistaiseksi NAD-prekursorit on osoittaneet elinajan pidentymistä vain selkärangattomilla malliorganismeilla. Hiirillä näyttöä elinajan pidentymisestä ei vielä ole, vaikka muita terveysvaikutuksia on toki huomattu.

Edellä mainituista lääkkeistä metformiinia on tutkittu ja se on ollut kliinisessä käytössä pisimpään (noin 60 vuotta). Statiinit tulee seuraavana ja sen jälkeen sartaanit. SIRT-aktivaattoreiden (esim. resveratroli ja NMN) tutkimus on aivan lapsen kengissä vielä, käytännössä hiiritasolla. Toistaiseksi olemassa olevan evidenssin valossa en hirvittävästi lataisi odotuksia ainakaan suoraan näiden kahden molekyylin suhteen, vaan ehkä niiden kautta löydetään jotain parempia SIRT-aktivaattoreita, jotka osoittautuvat elinikää pidentäviksi myös hiirillä ja edelleen nisäkkäillä.

Ikääntymisen tutkimisessa on se ongelma, että 100 vuotta kestävää randomisoitua ja placebo-kontrolloitua kaksoissokkotutkimusta on vähän hankala mennä tekemään. Näin näitä asioita lääketieteessä yleensä kuitenkin tutkitaan, kun halutaan katsoa lääkettä ja sen potentiaalista vastetta. Koska vasteen tulkinnassa joudutaan turvautumaan epävarmempaan prekliiniseen tietoon (koe-eläimet) tai lyhyemmän ajan ihmisitietoon, niin mistään ei voi olla kovin varma. Nostaisin siis turvallisuuden tärkeimmäksi tekijäksi jos näitä haluaa kokeilla. 

Edellä mainituista lääkkeistä/molekyyleistä ainakin metformiinin ja resveratrolin voisi lukea myös kategoriaan "caloric restriction mimetics", koska ne nimensä mukaisesti aiheuttavat samanlaisia signaaleita elimistössä kuin paastoaminenkin. Paastoamisen/kalorivajeen on myös todettu pidentävän koe-eläinten elinikää ja ihmisillä esimerkiksi pätkäpaastoaminen (intermitten fasting) on tuottanut alustavan tutkimusnäytön valossa joitakin metabolisia terveyshyötyjä.

Ikääntymisen suhteen asiasta on mahdoton saada täyttä varmuutta edes välttämättä tällä vuosisadalla, mutta koska intermittent fasting on todettu turvalliseksi ja potentiaalisesti hyödylliseksi, niin ainakin itse olen viimeiset 4-5 vuotta noudattanut 80-90% ajasta sitä, että paastoan keskimäärin 18 tuntia vuorokaudesta ja sitten syön yleensä ilta-painotteisesti 2-3 ateriaa noin 6 tunnin sisällä. Joskus saatan myös paastota reilusti yli vuorokauden ja olenpa kokeillut useammankin vuorokauden paastoja pari kertaa viimeisen vuoden aikana. Tarkoitus olisi joskus tulevaisuudessa kokeilla jopa useamman viikon mittaisia paastoja, mutta se vaatii ehkä jo vähän pitempää suunnittelua. 

Alunperin homma lähti siitä, etten edes tajunnut tekeväni tätä tietoisesti, vaan ihan käytännön syistä saatoin olla esimerkiksi lääkiksen pääsykokeeseen lukiessa niin keskittynyt, että unohdin syödä ja sitten illalla 17 aikaan havahduin, että en ole syönyt tai juonut muuta kuin kahvia ja vettä. Kun tuohon paastosykliin tottuu, niin tuntuu että paastotilassa keskittyminen on jopa parempaa ja vireystilakin pysyy yllä paremmin. Nämä vain omia tulkintojani ilman sen kummempaa tutkimusnäyttöä.

Näistä asioista ja elämästä yleensäkin mielenkiintoinen podcasti jota olen nyt kesällä kuunnellut löytyy Peter Attialta: https://peterattiamd.com/

Kyseessä on entinen syöpäkirurgi ja lääkäri joka tällä hetkellä työkseen tutkii käytännön näkökulmasta ravitsemuksen, unen, lääkkeiden, meditaation ym. tekijöiden merkitystä terveyteen ja elinikään. Erittäin fiksu tyyppi joka on selvästi opiskellut muutakin kuin lääketiedettä (lääkiksen kävi muuten John Hopkinsissa joka on yksi maailman arvostetuimmista lääkiksistä), muistaakseni jokin insinööri-koulutus ja MBA hänellä on lisäksi taustalla.

Välillä tuolla podcastissa on vieraana myös hieman aihepiiristä poikkeavia vieraita ja heidän kanssaan keskustelut on yleensä erityisen mielenkiintoisia, koska Peter osaa ottaa vähän erilaista näkökulmaa mukaan keskusteluihin. Esim. entisen pokeriammattilaisen Annie Duken haastattelu oli erittäin mielenkiintoista kuunneltavaa: https://peterattiamd.com/annieduke/

Noi showt menee kyllä välillä tosi deepille levelille esim. joidenkin solubiologisten mekanismien tasolla ja jutut saattaa kestää pisimmillään kolme tuntia, että ei oo välttämättä kokoajan mitään leppoisinta kuunneltavaa, mutta erittäin opettavaista ja maailmaa avartavaa settiä.

Anti aging ja sijoittaminen

Sijoittamisen suhteen noi anti aging -jutut ilmiönä ei ainakaan mun silmään oo vielä kovin vahvasti esillä, että niihin vois pörssin kautta hirveesti sijoittaa. Sellanen firma kuin resTORbio (löytyy yllättäen tikkerillä TORC) kehittää nimenomaan selektiivistä mTORC1-estäjää RTB101  (aka. Dactolisib/BEZ235) joka on vastikään tullut ulos faasi 2 tutkimuksista indikaatiolla vanhusväestön hengitystieinfektioiden ehkäisy: https://clinicaltrials.gov/ct2/show/study/NCT03373903

Firma tutkii lääkettää muillakin indikaatioilla, mutta tämä infektioehkäisy on tutkimuksissa pisimmällä ja näyttää myös lupaavimmalta myyntiluvan kannalta. Vanhusväestössä ylähengitystieinfektiot ovat yksi yleisimmistä sairaalahoitoon joutumisen syistä eli jos lääkkeellä oikeasti voidaan turvallisesti vähentää infektioita kuten yhtiö tällä hetkellä väittää (vähennys yli puoleen), niin tuottaisihan se aika merkittäviä säästöjä yhteiskunnalle ja ihmisten terveydelle. Lisäksi jos lääkkeelle myönnettäisiin vanhusväestössä "rokotteen kaltainen" indikaatio, niin lääkkeen käyttö voisi yleistyä melkoisesti ja lisäksi lääkkeen myynnissä voisi ratsastaan tällä potentiaalisella anti aging -efektillä.

mTORC1-inhiboinnin immuniteettiä parantava vaikutus liittyy biologiselta mekanismiltaan käsittääkseni interferoni-signalointiin ja "immunosenesenssiin" eli hidastaen immunijärjestelmän ikääntymistä.

Käsittääkseni kehityksessä on RTB101:n lisäksi vain toinen selektiviinen TORC1-estäjä Navitor pharmalla, mutta se ei ole yhtä pitkällä tutkmuksissa kuin RTB101: http://www.navitorpharma.com/

Lisäksi on tietysti liuta muita yrityksiä, jotka kehittää samaan mekanismiin vaikuttavia lääkkeitä, mutta suurin osa taitaa olla epäspesifejä rapamysiinin kaltaisia molekyylejä, jotka estävät sekä kompleksi 1 ja 2.

Rapamysiinihän on osoittautunut selkeästi tehokkaimmaksi eliniän pidentäjäksi käytännössä kaikilla eliöillä joilla sitä on tutkittu. Rapamysiinin ongelma ihmisillä on kuitenkin se, että todennäköisesti tietyn annosrajan ylittyessä se alkaa estää myös mTORC2, jota nimenomaan ei haluta estää, koska sen seurauksena kehittyy hyperkolesterolemiaa, hypeglykemiaa (diabetes-riski kasvaa) ja leukopeniaa (infektioriski). On kuitenkin teoria, että matalalla annostuksella rapamysiinikin estäisi vain mTORC1:stä, mutta käsittääkseni tästä ei ole kovin luotettavaa näyttöä eikä kukaan oikein tiedä mikä olisi kyseisen annostuksen "sweet spot"

RTB101 on siis siinä mielessä lupaavampi, että se estää spesifisti vain mTORC1:stä, mutta sen huono puoli on se, että se on hieman erilainen molekyyli kuin rapamysiini (vaikkakin samalla periaatteella toimiva), joten rapamysiinin laajaa anti aging -näyttöä ei ainakaan vielä voi pitää 100% varmana proxyna RTB101:lle.

Viimeisin tutkimusdata on RTB101:stä lupaavaa, mutta koska artikkelia ei ole vielä julkaistu, niin en pääse tarkemmin tutustumaan millä perusteella esimerkiksi hengitystieinfektio on todettu laboratiossa. Lähes 80 % väheneminen on kuitenkin huomattavaa, jos mitään biasta tutkimusasetelmasta ei löydy: http://ir.restorbio.com/news-releases/news-release-details/restorbio-presents-additional-phase-2b-data-american-thoracic

Tästä on tehty Novartiksen toteuttamana myös toinen tutkimus, jossa infektioiden määrää mitattiin kysymällä sitä koehenkilöiltä itseltään puhelimitse (high risk of bias mun mielestä) ja lisäksi mitattiin immuunivastetta influenssarokotuksille. Tästä on julkaistu paperi ihan hyvässä lehdessä: https://stm.sciencemag.org/content/10/449/eaaq1564

Tuloksissa on kuitenkin omituista epäjohdonmukaisuutta, sillä esimerkiksi positiivinen annos-vaste suhde nähdään mentäessä 5 mg päiväannoksesta ylös 10 mg per päivä (= hyöty on suurempi 10mg annoksella vs. 5mg), mutta sitten 2x10mg per päivä ei tuotakkaan eroa placeboon. Tapahtuuko tässä jokin "ylivuoto-mekanismi" (ehkä epätäsmällinen termi tähän), joka alkaakin haittaamaan positiivisia vaikutuksia? Vastaavasti kombinointi everolimukseen tuottaa hyödyn tuossa novartiksen tutkimuksessa, kun taas viimeisimmässä tutkimuksessa everolimuksen kanssa kombinointi ei tuota eroa placebosta. Aika helvetin ristiriitaista näin äkkiseltään ajateltuna?

Kun lääketutkimus kaksoissokkoutetaan, on hyvä kysyä aina kriittisesti onko sokkoutus oikeasti onnistunut. Esimerkiksi jos placeboon verrattuna lääke aiheuttaa poikkeuksellisen paljon ja näkyviä sivuvaikutuksia, niin koehenkilöhän kyllä tietää, että kyseessä on lääke jonka pitäisi vähentää infektioita. Varsinkin, kun tässä toisessa novartiksen toteuttamassa tutkimuksessa infektiot kysyttiin henkilöiltä itseltään puhelimitse, niin kyseessä on aika iso bias joka syö tutkimuksen luotettavuutta. Esimerkiksi ripulia kokevien koehenkilöiden määrä oli yli tuplasti isompi lääkeryhmässä vs. placebo.

Haluan siis ehdottomasti nähdä viimeismmästä faasi 2 datasta julkaistun artikkelin ja perehtyä siihen ennenkuin uskallan tähän firmaan rahojani laittaa. Jotenkin tulee vaan vähän shady kuva tästä firmasta....

Tällä hetkellä artikkeleita on työn alla ainakin kannabis-osakkeista, yksi makrokatsauksen tapainen artikkeli ja kolmas artikkeli jossa on vähän sitä sun tätä sijoittamisesta.

Makron osalta tilanne on mennyt vähän hämmästyttävän hyvin omien odotusteni mukaisesti. Ehkä isoimmat betsini vuodelle 2019 oli kullan hinnan voimakas nousu ja  alkukeväästä mainostin, että osakeindeksien "melt-up" -potentiaalia aliarvioidaan. No kulta on nyt yli 1400 ja S&P 500 käväisi 3000 pinnassa. Huhtikuussa korkonäkemys oli, että paras betsi olisi todennäköisesti laittaa yield curve steepener sisään. No jenkkien korkokäyrät ei ainakaan ole enää parina viimekuukautena mennyt alaspäin, näyttäisi jopa olevan kääntymässä takaisin ylös. Olen viimepäivien aikana nyt harkinnut jopa menemistä shortiksi 10-vuotisiin jenkkibondeihin futuurioptioilla.

Kullan ja osakkeiden suhteen tilanne ei välttämättä ole enää niin selkeä kun hinnat ovat tulleet ylös. Otinkin aika reilusti positioita näistä pois nyt heinäkuun alussa.

Suorista osakebetseistä tilanne näyttää nyt aikalailla tältä:

LONG: AMRN, ALNY, ALXN, AXGT, ATNX BMRN, BOLD, GILD, FOLD, QURE, QTNT, HALO, SGEN, REGN, SRPT, MOTS, RCKT, RIGL, PTCT, ZGNX, SLDB, GBT, HMED, SGMO, KNSA, IOVA, MRK

Voyager therapeuticsit (VYGR) meni myyntiin viime viikolla aika hyvällä voitolla. Erittäin spekulatiivinen sijoitus, joka mun mielestä oli aivan pieleen hinnoiteltu. Nyt kuitenkin suunnilleen täydessä hinnassa. 

Attendosta otin edellisen ryöptyksen jälkeen taas uudet pohja-onginnat ja viimeiset osakkeet tästä meni myyntiin tänään. Firma näyttää aliarvostetulta ja on makrotekijöiden puolesta hyvä hevonen pitkään salkkuun, mutta mielummin odotan mediamyrskyn laantumista ja liiketoimintojen korjaamista Suomessa. Toki kun nämä on hoidettu niin mahdollinen aliarvostuskin on varmaa siinä vaiheessa jo syöty (jos sellaista alunperin edes oli).

SHORT: TSLA (mun mielestä, kuten aiemminkin olen todennut, on TSLA nyt parempi shortti kuin silloin kun kurssi oli yli 300), GWPH, SAGE, WEED, ACB, LULU, HD, ACAD, MRNA, MDCO, XON

Uusina shortteina salkussa ainakin kannabis-osakkeet WEED ja ACB. Tästä onkin teesejä tulossa artikkelin muodossa piakkoin ulos.

Käyttäjän Tomi Haataja kuva
Liittynyt: 10.12.2016, 17:31
Viestejä: 150

Jaaha unohdin edellisestä postauksesta näköjään liittää evidenssin noille väitteille ja kommentin muokkaus ei ole enää käytössä eli laitetaan ne tähän:

Statiinit: 

AT2-blokkerit ja verenpaine

muuta mielenkiintoista "teoriahömppää" AT2-blokkereista

Metformiini, syöpäriski, kuolleisuus ja anti-aging

Intermittent fastingista hyvä review esim: https://science.sciencemag.org/content/362/6416/770

 

Käyttäjän kabu kuva
Liittynyt: 4.10.2018, 21:47
Viestejä: 31

Tämä on kyllä mielenkiintoinen aihe. Tästähän oli Duodecimissäkin vähän aikaa sitten suomeksi, ja taitaa olla ilmaiseksi luettavissa: https://www.duodecimlehti.fi/lehti/2019/11/duo14951

Mitä mieltä olet vuorokausiajoituksesta syömisessä? Joidenkin tutkimusten mukaanhan olisi hyvä syödä aamupainotteisesti. Esim: https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/23512957 https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/23922171 https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC4816749/

Olen itse pitänyt suunnilleen 16h paastoa joka päivä ja syön lounaalla isoimman aterian ja viimeisen kerran syön suunnilleen seitsemältä illalla. Tuollaiseen rytmiin oli kyllä todella helppoa vaihtaa, kun jättää vaan myöhäisen iltapalan ja aamupalan pois. Itselläkin sellainen olo, että on energisempi ja terävämpi, mutta tiedä sitten.

Et ole ilmeisesti kuitenkaan aloittanut esim. metformiinia? Näissähän taitaa olla monissa se, että sitten olisi hyvä seurata joitain veriarvoja.

Käyttäjän Casteliero kuva
Liittynyt: 4.3.2016, 20:21
Viestejä: 348

Tomi Haataja kirjoitti:

Samalla olen kirjoittanut aiheesta pitkää word -tiedostoa ja lisäillyt siihen vastaantulleita tutkimuksia. Voisin joskus sen kirjoittaa maallikkolle ymmärrettävään muotoon ja julkaista vaikka tähän päiväkirjaan, jos kiinnostuneita löytyy.

Ehdottomasti kiinnostaa. Jonkin verran olen itsekin aiheista lukenut ja olen kiinnostunut, mutta en vielä ihan tuossa mittakaavassa ja noin syvällisesti kuin sinä.

Käyttäjän Tomi Haataja kuva
Liittynyt: 10.12.2016, 17:31
Viestejä: 150

kabu kirjoitti:

Mitä mieltä olet vuorokausiajoituksesta syömisessä? Joidenkin tutkimusten mukaanhan olisi hyvä syödä aamupainotteisesti. Esim: https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/23512957 https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/23922171 https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC4816749/

Noudatan itse aika samanlaista rutiinia eli skippaan aamupalan ja lounaan, syön joskus aikavälillä 16-21. Toki kun usein sosiaalisista syistä tulee syötyä jo 12, niin sitten syön viimeisen aterian joskus 18-19 aikaan eli tavoite on saada vähintään se 16 tuntia paastoa vuorokaudessa.

Ihanteellisin tapa olisi todennäköisesti syödä kuitenkin aamupainotteisesti eli esim. 7-14 välillä aamupala,lounas,päivällinen, koska circadian clock-säätelyn takia insuliinisensitiivisyys on parhaimmillaan aamulla/päivästä ja huonoimmillaan illasta. Toki kiintoisa kysymys on, voiko tämä säätely adaptoitua vuosien myötä niillä henkilöillä, jotka paastoavat aina iltaan asti. Tästä ei taida olla tutkimusta vielä juurikaan.

Mitä tulee tutkimuksiin, jotka osoittavat, että aamupalan skippaaminen on yhteydessä lisääntyneeseen kuolleisuuteen, niin näissä tulee muistaa confoundin factoreiden valtava määrä. Todennäköisesti aamupalansa tunnollisesti syövät elävät muutenkin keskimäärin terveemmin ja ne jotka usein skippaavat aamupalan elävät todennäköisemmin stressissä ja elävät muutenkin epäterveellisesti. Näitä voi toki yrittää tilastollisin menetelmin kontrolloida, mutta 100% kaikista confoundereista ei oikein voi päästä eroon, varsinkaan jos tutkimus perustuu ruokakyselyihin ym.

Olisin huolissani omasta aamupalan skippaamisesta, jos RR/HR näissä tutkimuksissa olisi luokkaa yli 5, mutta kun se näyttää olevan välillä 1.1-1.5, niin kyse voi hyvinkin todennäköisesti olla vain biasoitumasta.

kabu kirjoitti:

Et ole ilmeisesti kuitenkaan aloittanut esim. metformiinia? Näissähän taitaa olla monissa se, että sitten olisi hyvä seurata joitain veriarvoja.

Kaikkia lääkityksiä olisi tietysti hyvä kontrolloida säännöllisillä verikokeilla. Metformiini eliminoituu muuttumattomana munuaisten kautta eli kaiken järjen mukaan sen ei pitäisi aiheuttaa esim. maksaentsyymien nousua. Statiineilla maksaentsyymien nousua voi tulla (muistaakseni) 2%:lla käyttäjistä. Kaikki mainitsemani lääkkeet eli statiinit, metformiini ja sartaanit ovat muuten erittäin hyvin siedettyjä lääkkeitä. Metformiinin yleisin haitta lienee mahakivut, ripuli joskus jopa oksentelu. 

Statiineissa jännä juttu on se, että kun mennään kaksoissokkotutkimuksista oikeaan elämään, niin statiinien raportoitujen haittavaikutusten frekvenssi kasvaa dramaattisesti. Onko kyse siitä, että RCT-tutkimukset kusetttaa, vai että ihmiset lukevat väritettyjä kauhukokemuksia statiineista iltalehdistä ja sitten iso osa statiinien haittavaikutuksista on statinihysteriaa? Veikkaisin jälkimmäistä. Statiinit voivat äärimmäisen harvinaisena haittavaikutuksena (noin 3/100 000) aiheuttaa rabdomyolyysia tai myopatioita (lihasvauriota), mutta tämä on edelleen kiistelty aihe sen suhteen, onko kyse suoraan ja yksin statiinien aiheuttamasta haitasta. Yleensä näiltä löytyy jokin geneettinen alttius jo valmiiksi esimerkiksi myopatioille ja statiini on tässä korkeintaan myötävaikuttajana. No lihaskivut on tietysti yksi statiinien haitta ja niitä esintyy 5-10% käyttäjistä, mutta 99.9% tapauksista se ei ole mitään vakavaa ja muistaakseni noin 50% tapauksista lihaskivut häviää statiinia vaihtamalla. Näitäkin riskejä voi minimoida sillä, että kontrolloi lihaskipujen esiintyessä verestä kreatiinikinaasi-arvot (CK) ja esimerkiksi SLCO1B1 geenin mutaatio altistaa statiinien haitoille (näillä henkilöillä statiinien metabolia on häiriintynyt, jolloin statiinien pitoisuus veressä on samalla annoksella moninkertainen muihin verrattuna), joka on helppo tutkia geenitestillä. Usein merkittäviä lihasoireita kokevilta löytyy tämä mutaatio, jopa 60%, kun tämän mutaation prevalenssi normaaliväestössä on 15%: https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/18650507/ 

Myös esimerkiksi hypotyreoosi ja D-vitamiinin puutostila todennäköisesti altistaa statiinien lihashaitoille, joten siksi ainakin itse selvittäisin ja hoitaisin nämä ennen statiinen aloitusta. 

Mun hypoteesi statiinien suhteen on se, että niistä on pitkässä juokusssa sitä enemmän hyötyä, mitä aikaisemmin ne aloittaa. Tottakai tutkimuksissa esimerkiksi 5-vuotiskuolinriskin alenema on suurin nimenomaan korkean riskin henkilöillä yli 60-vuotiaassa väestössä, koska näillä ihmisillä altistus ateroskelroosin patologialle on ollut pisin ja statiineista on näyttöä, että ne voivat pysäyttää tai jopa kääntää ateroskleroosin tautiprosessin (pienentävät sepelvaltimoiden seinämien fibroateroomaplakkien kokoa ja stabiloivat niitä vähentäen niiden repeämäherkkyyttä).

Ateroskelroosista kuitenkin tiedetään, että sen varhaisvaiheen kehitys alkaa jo lapsuudessa eli meillä kaikilla verisuonten seinämiin alkaa muodostua ns. rasvajuosteita kolesterolista. Näissä ei ole vielä välttämättä mitään patologista, mutta ainakin patologi herbert staryn ruumiinavausaineiston mukaan jo 40% on 30-ikävuoteen mennessä näistä rasvajuosteista kehittynyt sepelvaltimoiden haaraumakohtiin ateroomia/fibroateroomia (plakkeja). Nämä voivat tautiprosessin edetessä heikentyä ja lopulta revetä. Koska statiinit estävät näiden plakkien muodostumista ja pienentävät niiden kokoa/stabiloivat niitä, niin hypoteesini on, että kun statiinit aloittaa mahdollisimman varhaisessa vaiheessa ennenkuin mitään pysyvää damagea ehtii syntyä, niin hyöty on kaikkein suurin jos mittarina on elinaikaisriski kardiovaskulaarisairauksille tai time-to-cardiovascular-event tyylinen päätekohta. Toki tälle asialle ei löydy suoraan näyttöä, koska meillä ei ole placebokontrolloituja tutkimuksia joissa terveelle 25-vuotiaalle olisi aloitettu statiinit/placebo ja näitä ryhmiä olisi seurattu loppuelämä. Mun hypoteesia kuitenkin tukee se, että meillä on varsin vahva ymmärrys ateroskleroosin tautiprosessista. Lisäksi mun hypoteesia tukee ns. legacy effect eli statiinien antama suoja yltää jopa vuosikymmenten päähän, vaikka käyttö olisi lopetettu. On siis seurattu, miten tutkimuksesssa statiinia saaneita henkilöitä jopa 20 vuotta tutkimuksen jälkeen ja huomattu, että placebo-ryhmään verrattuna statiineja saaneella ryhmällä oli edelleen vähemmän kardiovaskulaaritapahtumia ja kuolleisuutta, vaikka tutkimuksesta oli kulunut aikaa: 

Näissä biasoituma on ehkä jopa nollahypoteesin suuntaan, koska mun järkeilyn mukaan todennäköisemmin tutkimuksessa statiinia useita vuosia syönyt ryhmä ei tutkimuksen jälkeen saa statiinilääkitystä lääkäriltä LDL-tasojen ollessa normaalit, kun taas placebo-ryhmälle todennäköisemmin aloitetaan statiinit tutkimuksen jälkeen.

No pitkästä vastauksesta ehdin mennä jo sivuraiteille sun kysymyksen kanssa: Mun lähtökohta on, että en näkisi estettä aloittaa näitä kolmea lääkettä (metformiini, statiini, telmisartaani) nuorelle terveelle 25-30 vuotiaalle henkilölle lääkärin valvonnassa ja laboratioriokontrollit asianmukaisesti hoidettuna, koska tälle on vahvat ebm-perustelut ja tutkimusnäyttö selvästi osoittaa, että haitta-hyöty suhde on aina edullinen riskitekijöistä riippumatta. Se pitäisikö julkisen sektorin alkaa tehdä tällaista, kun kustannus-vaikuttavuudesta ei ole näyttöä, on kokonaan toinen juttu. En mä nyt ehkä mihinkään hoitosuosituksiin näitä lähtis vielä ajamaan.

Lääkärin etiikan kannalta aina on helppo miettiä, että lääkettä määräämällä voi aiheuttaa haittoja. Aivan yhtä tärkeää on kuitenkin miettiä mitä haittoja lääkkeen määräämättömyydellä voi olla, eikä lääketiede ei ole binäärinen (aiheutaan haittaa/aiheutetaan hyötyä). Kaikkiin interventioihin liittyy riski ja epävarmuutta, samoin kaikkeen tutkimukseen liittyy epävarmuustekijöitä. Sattumallakin on suuri merkitys ihmisen tervyteen. Oikea lääketieteellinen lähestymistapa on siis aina probabilisitinen lähestymistapa eli oikeastaan samanlainen lähestymistapa kuin ammattipokerinpelaajalla on pokeriin tai voitollisella treidaajalla treidaamiseen. Mikään ei ole varmaa ja sattuma vaikuttaa asioihin, mutta odotusarvoja pystyy aika vakuuttavasti kyllä arvioimaan. Mun näkemys tutkimusnäyttöä tarkastellessa on, että tällainen em. kolmen lääkkeen interventio valvonnassa on erittäin +EV pitkässä juoksussa jopa terveelle nuorelle ihmiselle. On ehkä parempi, että en vielä tässä vaiheessa julkisesti kerro mitä lääkkeitä itse käytän tai en käytä, jokainen voi sitä näiden rivien välistä yrittää itse tulkita.

Käyttäjän Tomi Haataja kuva
Liittynyt: 10.12.2016, 17:31
Viestejä: 150

Tomi Haataja kirjoitti:

 

Metformiinin yleisin haitta lienee mahakivut, ripuli joskus jopa oksentelu. 

Ja B12-vitamiinin imeytymisen heikentyminen pitkäaikaiskäytössä. Harmi kun kommenttien muokkaus on poistunut tältä foorumilta käytöstä(?). 

Sivut

YouTube
Katso uusimmat #Teerenpelit, tuoreissa haastatteluissa Liberan Mikko Kiesiläinen ja Nordnetin Suvi Tuppurainen
Katso