Ensimmäiset jenkkiläiset eläkerahastot on kastamassa varpaitaan kryptolammikkoon. Ne on mukana uudessa rahastossa, joka sijoittaa pääasiassa alan firmoihin, mutta myös suoraan kryptoihin. Ei siis mikään iso avaus, mutta avaus kuitenkin.

https://www.bloomberg.com/news/articles/2019-02-12/first-u-s-pension-funds-take-the-plunge-on-crypto-investing

Jeans kirjoitti:

Jännä, että oon viime vuosina kiinnostunut politiikastakin niin paljon. Oon vihdoin melkein saanut Elina Lepomäen Vapauden Voitto -kirjan luettua loppuun asti. Kirja sisälsi paljon hemmetin hyvää ja mielenkiintoista asiaa, ja oli jotakuinkin mitä olin odottanut. Elina on varmasti yksi pätevimmistä, ellei pätevin kansanedustaja, joka eduskunnasta löytyy. Välillä tosin kirjassa mun mielestä huomaa, että Elina tuo jonkun ei niin aiheeseen relevantin asian esille, jotta vaan pääsee esittelemään omaa tietämystään ja saa sujautettua mukaan viitteen, jolla osoittaa lukeneen paljon erilaista kirjallisuutta. Mutta ei siinä, oon lähes kaikesta samoilla linjoilla ja äänestäisin ehdottomasti jos olisi Helsingin vaalipiirissä.

Muutoksia, joita itse lähtisin ajamaan jos oisin eduskunnassa (suurin osa näistä siis ei ollut Elinan kirjassa, vaan joita on tullut mietittyä pidemmän aikaa):

- Työmarkkinoiden uudistaminen työllisyysasteen nostamiseksi pohjoiseurooppalaiselle tasolle. Muutoksia yleissitovuuteen ja lisää paikallista sopimista. Tää on selvästi tärkein uudistus ja kun demografian kehitys jatkuu huonompaan suuntaan niin pakollinen, jotta hyvinvointivaltion rahoittamiseen on jatkossa varaa.

- Uudistuksia sosiaaliturvaan kannustinloukkujen pienentämiseksi. Aina pitää kannattaa tehdä työtä, jos sitä on tarjolla.

- Enemmän panostuksia työttömäksi jääneiden ihmisten uudelleenkouluttautumiseen. Koodauskursseja tms. Jo nyt ja erityisesti tulevaisuudessa yhä harvemmalla on etuoikeus tehdä koko ura saman yrityksen tai edes saman alan hommissa.

- Ilmastotavoitteiden yhteensovittaminen talouspolitikan kanssa. Ilmastonmuutos on vakava asia, mutta pidetään silti Suomen etu mielessä ja pysytään max naapurimaiden tahdissa. Ei lähdetä ihan päättömästi puskemaan ilmastotavoitteita pakottaen tehtaita ja työpaikkoja muihin maihin, joissa regulaatio on löysempää vaikuttaen neutraalisti tai jopa negatiivisesti maapallon päästöihin overall.

- Edelliseen pointtiin liittyen, vitusti lisää ydinvoimaa. Kunnolla uusiutuviin siirtyminen tulee kestämään vielä pitkään ja ydinvoima on paras väliaikainen ratkaisu maailman energiantarpeen kasvuun.

- Sähköautoihin siirtyminen ei kauheasti vielä auta niin kauan kuin sähkö tuotetaan kivihiilellä tms. mutta vasta kun ollaan siirrytty enemmän ydinvoimaan ja uusiutuviin niin aletaan tukea sähköautoilua vähentäkseen liikenteen päästöjä.

- Karsitaan yritystukia. Erityisesti ilmastonmuutosta kiihdyttäviä, kuten esim. turpeen polttamista, jota tuetaan 150 miljoonan euron verotuella.

- Tiiviimpää EU-yhteistyötä. Globalisaatio on hyvä asia ja maapallon suurimmat ongelmat joudutaan joka tapauksessa ratkaisemaan yhdessä. Suomi pienenä vientiriippuvaisena maana on paljon vahvempi osana EUta. Toki ois parempi, jos tällainen liitto olisi mahdollinen ilman Etelä-Euroopan maita. Mutta mun mielestä on ihan hyvä, että EU voi toimia isähahmona eteläeurooppalaisille valtioille, ja pitää niiden budjetit kurissa, kun joku populistipuolue on lähtemässä liikaa keulimaan. Me kaikki voitetaan sillä, että eteläeurooppalaisilla menee vahvemmin.

- Tiukempi linja humanitaarisen maahanmuuton kanssa niin paljon kun on ylemmän pointin kanssa mahdollista. Kotouttaminen eräistä maista ei ole onnistunut missään päin maailmaa. Otetaan opiksi muiden virheistä ja ollaan itsekkäitä tässä asiassa. Autetaan mielummin lähettämällä rahaa.

- Ei taistella kaupungistumisen megatrendiä vastaan vaan päinvastoin luodaan kaupungeille puitteet nopeuttaa luonnollista kasvua ja vaurastumista. Ei haittaa vaikka ei koko Suomi pysy asutettuna. Tuetaan niitä, jotka joutuvat muuttamaan työpaikan perässä pois landelta.

- Vähemmän pyörähifistelyä. Suomen ilmasto on yksi huonoimpia pyöräilyä varten. Pidetään pääpaino siinä, että autoliikenteen sujuvuus pysyy mahdollisimman hyvänä.

- Subventoidut "vähäosaisten" asunnot kuten hitas-kämpät pois. Todella epätehokas tukimuoto ja synnyttää kaiken maailman kikkailua. Rahat mielummin suoraan kysyntäpuolen tukiin.

- Tuplataan kansanedustajien palkat houkutellaakseen mahdollisimman pätevää ainesta tekemään mahdollisimman laadukkaita tärkeitä päätöksiä. Valtion budjetista pieni sijoitus, jolla näkisin, että olisi älyttömän korkea ROI.

- Pyritään Natoon. Liian arvaamaton itänaapuri, jonka lupauksiin ei voi luottaa. Jos näyttää siltä, että EU säätää jonkun yhteisen oman armeijan, niin se olisi vielä parempi. Tosin Natosta en oo enää ihan varma. Käytiin Akin kanssa yks päivä tapaamassa Wille Rydmania eduskunnassa ja hänellä oli hyvät pointit myös liittymisen riskeistä. En viitsi tähän kirjoittaa kun en oo pyytänyt lupaa.

- Jos ei tällaista vielä ole, niin perustetaan valtiollinen yksikkö, jonka tehtävänä pysyä ajan tasalla uudesta teknologisesta kehityksestä, kouluttaa aiheesta kansanedustajia ja antaa suosituksia miten käyttää kehitystä hyväkseen.

- Poistetaan pakkoruotsi. Kielten opiskelun painopiste entistä enemmän enkkuun.

- Veikkauksen voitot suoraan valtion budjettiin. Nykyinen hyväveliverkosto-systeemi on äärettömän epätehokas ja ylläpitää kaikennäköisiä suojatyöpaikkoja.

- Uudistusta huumepolitiikkaan. Kannabis lailliseksi, reguloidaan ja verotetaan. Jos ei täysin kovempien huumeiden käytön dekriminalisointia, niin ainakin lievempiä tuomioita käytöstä ja keskitytään enemmän tukemaan ja auttamaan ongelmakäyttäjiä. Mun mielestä se vanhanaikainen tapa, jolla vieläkin suurin osa katsoo huumeita on käsittämätön ja myös epälooginen. Alkoholi on täysin hyväksytty huume, koska se on aina ollut laillinen, mutta esim. sitten eräällä suomalaisella lätkäpelaajalla näyttää menevän NHL-ura alta, koska häntä syytetään siitä, että on jossain kesäbileissä ostanut muutaman gramman kokaiinia.

- Vapautetaan kilpailu apteekkialalla.

- Vapaampi alkoholipolitiikka ja vähemmän ylipäätänsä holhousta.

- Pyritään yleisesti pienentämään julkista sektoria ja laskemaan veroja. Vaikka yksityinen sektori ei ihan kaikkea voi hoitaa, niin suurimman osan asioista se tekee tehokkaammin.

Jos jotain unohtui niin lisään myöhemmin.

Pitkän matkaa tuli nyökyteltyä mukana, mutta muutamasta asiasta vähän eri mieltä. Ensimmäinen oli tuo kaupungistuminen. Itse kannatan sitä, ettei työnteko olisi enää paikkasidonnaista, vaan työskentelyä pyrittäisiin ajamaan enemmän etätyöskentelyn suuntaa jos vaan mahdollista ja työntekijä saisi itse päättää missä työskentelisi. Tämä varmasti avaisi nykyistä isommin mielenkiintoa muuttaa myös pois taajamista. En myöskään pidä siitä, miten tarkkaan taajamissa säännöstellään uudisrakentamista, esim. talojen kattokulmia, materiaaleja, värejä. Mutta valtion ei pitäisi näille pienille paikkakunnille tuottaa muita, kuin peruspalvelut. Terveyspalvelut, peruskoulut ja posti käytännössä.

Toinen oli tuo kansanedustajien palkka. Se on vähän kaksipiippuinen juttu. Jos palkka olisi nykyistä pienempi, niin houkuttelisiko se enemmän niitä, jotka ovat oikeasti kiinnostuneita politiikasta ja vähentäisi esimerkiksi näitä julkkisehdokkaita. Että houkutteleeko se isompi palkka sitten pätevämpiä ehdokkaita, vai enemmän vaikka näitä turhia julkkisehdokkaita. 

Kolmas oli tuo apteekkialan kilpailu. Pitää heti sanoa, että tarkemmin en ole asiaa tutkinut. Mutta apteekkarithan toimii aina toiminimellä, eli he ovat koko omalla omaisuudellaan kiinni omassa bisneksessä, toisin kuin osakeyhtiöllä esimerkiksi. Siinä mielessä perushinnat antaa tiettyä turvaa. Samoin myös esimerkiksi maaseutujen pienet apteekit voisi alkaa nostamaan hintoja, kun kilpailua ei olisi ja se voisi ajaa maaseudun asukkaat todella heikkoon tilanteeseen, kun ei ole vara ostaa enää lääkkeitä.

Muita mitä itse lisäisin, niin esimerkiksi autovero enemmän bensan hintaan, niin vero olisi enemmän kulutuspohjainen, mitä enemmän ajat sitä enemmän maksat. Ja tupakkaveroa voisi nostaa vaikka 100%. Se todennäköisesti vähentäisi tupakoitsijoita ja vähentäisi aloittamista, eli hyötyä tulisi myös terveyskustannuksista. Ja ehdottomasti Suomeen IT-force. Uusissa teknologioissa pitäisi olla kärkipäässä muokkaamassa lainsäädäntöä, nyt kun uusia teknologioita tulee roppakaupalla. Pelkkä tekoälystrategia ei riitä.

EDIT: Tuohon autoveroon vielä paikannusdatapohjaiset tiemaksut sitten kun teknologia antaa myöten. Uusissa autoissa toki jo mahdollista.

BCH_PLS kirjoitti:

Muuten, koska näyttää siltä, että monet eivät joko tiedä tai "muista" miksi tämä koko lohkoketjuteknologia kehitettiin alunperin niin suosittelen lukemaan Satoshi Nakamoton bitcoin konseptin (white paper) 31.10.2008, jota ilman ei olisi koko tätä nykyistä kryptoalaa. Ripple voisi olla, mutta se ei varsinaisesti mihinkään hajautettuun lohkoketjuun perustu niin kuin se nykyään ymmärretään alkuperäisen bitcoinin kautta. Kannattaa myös selvittää mitä bitcoinin genesis blokissa lukee 3.1.2009, jotta ei jää tämän teknologian ideologiasta mitään epäselvyyttä.

Tässä Satoshin bitcoin konsepti:

https://bitcoin.org/bitcoin.pdf

 

Historian sivu on täynnä ideoita ja suunnitelmia, jotka ovat muotoutuneet täysin erilaisiksi mitä oli alunperin ajateltu. Esim. fissioreaktiota ei tietenkään tarkoitettu ydinpommia varten, mutta niin vaan se siihenkin soveltui. Se, että Satoshilla oli visio, ei tarkoita etteikö teknologiaa voi muuhunkin soveltaa. Eli kyse ei ole tietämisestä tai muistamisesta, vaan siitä, että ideat jalostuu ja muokkautuu maailmaan sopivaksi ajan mittaan. Niin hyvään kuin pahaan.

BCH_PLS kirjoitti:

Miksi sitten Casteliero ylipäätään olet koko tässä kryptohommassa, jos olet ideologisesti sitä vastaan? Aikamoinen ristiriita, mutta tietysti sen lauluja laulat, kenen leipää syöt.

Ei asia ole minulle noin mustavalkoinen. Se ei ole, joko nykyisten järjestelmien murentaminen, tai ei mitään. Minulle siellä välissä on paljon harmaan sävyjä.

BCH_PLS kirjoitti:

Kyllä se vain nyt niin on, että jos ihmiskunta haluaa kehittyä eteenpäin nykyinen pankkijärjestelmä pitää vaihtaa parempaan systeemiin.

Valuvikoja voi korjata muutenkin kuin vaihtamalla. Keskittämättömillä palveluilla se varallisuuserojen kaventaminen on mahdollista tehdä korjaamalla vanhoja rakenteita. Samalla tavoin, kuin internet muutti täysin mm. media-, musiikki- ja elokuva-alat, sekä vähittäiskaupan, niin keskittämättömillä palveluilla on mahdollisuus muuttaa esim. rahaan, varallisuuteen, sijoittamiseen, lainaamiseen, ansaitsemiseen liittyvät toiminnot. Mutta ei se tarkoita kaiken hajoittamista, vaan sulautumista ja luonnollista siirtymistä kohti näitä palveluita. Samoin kuin internetin, tai esimerkiksi mobiililaitteiden kanssa on käynyt.

Jeans kirjoitti:

Olisi mielenkiintoista tietää kuinka suuri % kryptojen omistajista on perustanut sijoituspäätöksensä jotakuinkin samaan kuin BCH_PLS. Mun arvio on melko korkea ja on pääsyy miksi en koske Bitcoiniin. Hintaan on leivottu sisään niin paljon tällaista uskomusta ja mielummin betsaan sellaista vastaan.

Ei sitä ole lähellekkään niin paljoa kuin oli esim. 3 vuotta sitten. Toki on olemassa tuo pieni hyvin äänekäs vähemmistö, joka saa paljon imagovaurioita aikaiseksi koko alalle. ICO-huuman aikaan tuli todella paljon sitä VC ja hedge fund rahaa markkinoille ja siinä kaiken ohessa Bitcoin sai myös legitimiteettiä sijoittajien silmissä ja tuli tämä virtuaalinen kulta terminä laajemmin keskusteluihin mukaan, virtuaalisen valuutan sijasta. Ja sen selkeyden vuoksi myös sijoittajat siitä kiinnostui ja nyt rakennellaan niitä erilaisia sijoitustuotteita sen ympärille. OTC-markkinat on ollut tänä vuonna todella isot ja siellä on pyörinyt tuota institutionaalista massia reilusti. Jos muistan oikein, niin jossain oli arviota, että siellä on 3x isommat päivävolyymit kuin avoimissa pörsseissä. Eli enemmän ja enemmän tulee sitä järkevämpää massia sisään.

BCH_PLS kirjoitti:

Inflaatio ei minua enää kosketa, mutta suurta osaa porukasta se koskettaa ja voi koskettaa rajustikin tulevaisuudessa.

Bitcoinin deflatorinen ominaisuus on kyllä tappanut sen käytön käyttövaluuttana. Ei se kannusta ketään käyttämään sitä valuuttana, mikä onkin hyvin marginaalista tällä hetkellä, ja jotta se toimisi valuuttana, niin sitä pitäisi nimenomaan käyttää. Perus muna-kana-ongelma. Kaikki hodlailee vaan Lambot silmissä. Ei siinä mitään pahaa ole, se on siihen hyvä tuote.

Jos hyvää käyttövaluuttaa etsii, niin kyllä se tulee joko stable coineista tai sitten tokenisoiduista FIAT-valuutoista. Venezuelalainenkin olisi paljon enemmän mielissään esimerkiksi Makerin DAI:sta, kuin 85% pudonneesta Bitcoinista.

Tuossa oli muuten todella hyvä twitter-postaus DAI:sta ja sen suhteesta Etheriin: https://twitter.com/RyanSAdams/status/1081923541275213826

DAI:n käyttö voi lähteä todella isosti lapasesta, jos nuo palvelut Ethereumin päällä lähtee kasvamaan ja ne alkavat käyttämään DAI:ta palveluissaan. Ja samalla Ethereiden tarve kasvaa, kun DAI:n käyttö kasvaa. Tällä hetkellä DAI:n panttaukseen on lukittu jotain 1,6-1,8 miljoonaa Etheriä ja kasvaa n. 10 000 ETH/päivä.

Manialöytyy kirjoitti:

Mikäs on Mastermind Lieron tai muiden näkemys/arvaus alkuvuoden Ethereumin kurssikehityksestä? Vaisto käskisi ostamaan lisää, mutta olen viikon verran odotellut, jos laskisi hieman tuon parin viikon takaisen pompun jälkeen.

Lyhyellä aikavälillä on todella vaikea arvioida mitään. VanEckin Bitcoin ETF:n hyväksymisen takaraja oli joskus helmikuussa, ja sille on annettu ihan realistiset mahdollisuudet mennä läpi. Tosin ne mahdollisuudet on edelleenkin varmaan aika pienet, mutta kyllä haastatteluissa on oltu optimistisempia nyt, että ETF saadaan läpi 2019 vuoden aikana. Tämä ei vielä kuitenkaan tarkoita, että onko sillä silti ostajia.

Mutta, jos tuo tai joku muu ETF menee läpi alkuvuodesta, niin se varmaan saa aikaan nousuja kyllä, myös Ethereumissa ja muissa kolikoissa. Itse ostin vuodenvaihteen tienoilla ensimmäistä kertaa Ethereumia sitten 2017 tammikuun.

Pitkällä aikavälillä olen miettinyt Ethereumin valuaatiota ja mikä olisi oikea kurssi. Vähän mulla on siitä huolen aiheitakin, mutta en minä vielä ainakaan kovin pessimistinen sen suhteen ole. Arvostusta olen laskenut jotenkin niin, että:

- Ethereiden määrä tulee olemaan 110-120 miljoonaa
- Ethereum 2.0, eli Serenity pitäis olla valmis jossain vaiheessa 2020
- Tällä hetkellä käytetään päivittäin keskimäärin 450 ETH ketjun ylläpitämiseen ja palveluihin
- Päivittäiset transactiot on tällä hetkellä 500k-600k tienoilla, päivähuiput oli tammikuussa n. 1,35milj.
- Serenity kasvattaa transactioiden troughputtia n. 1000x, eli nykyisillä Gas hinnoilla ja suhteessa samalla käyttökapasiteetilla päivätarve olisi 450k ETH/päivä
- Todennäköisesti Gas Price pienenee kuitenkin, mutta myös perus transactioiden määrä pienenee ja smart contractien kautta tapahtuvien transactioiden määrä kasvaa, ja ne on kalliimpia kuin perus siirrot
- 2 layerin skaalautuvuusratkaisut kasvattaa transactio määrät miljooniin, mutta ne maksaa vain kanavan avauksesta maksua
- Smart Contracteille tulee rent, eli ne joutuu maksamaan käyttömaksuja ettei ketjun koko kasvaisi turhaan
- Siirtyessä Proof-of-Stakeen lukitaan iso määrä Ethereitä steikkaukseen. Varovaisina minimi arvioina on pidetty 30% kaikista Ethereistä
- Muita Ethereitä lukitsevia palveluita on mm. DeFi-tuotteet (Decentralized Finance, esim. Maker), ICO:t, DAO:t, ENS, mahdollisesti tulevat rahastotuotteet esim. ETF:t
- PoS muuttaa myös insentiivin myynnistä holdaukseen, kun sähkökuluja ei tarvitse kattaa myynnillä

Eli sieltä kun laskee sitten lukitut Etherit ja ottaa jonkun arvion mitä holdaajilla on Ethereitä jemmassa, niin voi muodostaa jonkun todella karkean arvion markkinoilla olevista kolikoista ja suhteuttaa sitä tarpeeseen. 

Se mistä itse olen eniten huolissani, on Ethereiden käyttötarpeiden vähyys. Todennäköisesti tuolla edellä mainitulla skenaariollakin on vielä kasvun varaa, mutta ICO:t näytti millainen se kasvu on, kun on oikeasti käyttötarkoitus Ethereille. SEC tappoi ICO-markkinat ja nyt sitten odotellaan uusia käyttötarkoituksia, jotka kasvaa yhtä isoiksi. Security Token Offeringeissa ei välttämättä käytetä Ethereitä ollenkaan, vaan niihin todennäköisesti osallistutaan pääasiassa FIAT-valuutoilla, eli ne ei välttämättä tuota suoraa käyttötarkoitusta. Samoin tokenisoidut keräilytuotteet eivät välttämättä tuota muuta tarvetta Ethereille, kuin ketjun käytön kasvuna ja sitä kautta kasvaneina käyttökustannuksia, mutta niiden ostot ja vaihdot voi tapahtua esim. stable coineilla. 

Mutta se seuraava iso käyttötarkoitus voi nimenomaan olla nuo DeFi-tuotteet ja erilaiset keskittämättömät collateral- ja escrow-palvelut ja kasvattaa sitä tarvetta Ethereille.

Eli pitkällä tähtäimellä itse ainakin uskon vielä kasvua olevan ja olen positiivisilla mielin vielä mukana.