Alkuvuosi on mennyt ihan hyvin. Nomadin tuotto on jotain +10 % luokkaa, mikä on hyvä, kun moni indeksi on suunnilleen 10 % alas. Salkussa on ollut jotain mätiä omenoita (mm Alibaba, ilmastonmuutosfirmoja, Hansa Biopharma), mutta varovainen hajautus (5% paino on jo iso) on auttanut nyt siinä missä menneinä vuosina on laskenut tuottoja. Korkopaperishorteista olen puhunut melkein tämän ketjun alusta saakka - vihdoin sekin positio on selkeästi plussalla(!). No ehkä tuotto/brain damage ei ole ollut järin huikea. Alkuvuonna auttoi, että kasvuyhtiöt olivat olleet jo melko pitkään vilttiketjussa.
Viimeisen kuukauden aikana olen pelannut 80 tuntia Elden Ring -tietokonepeliä —aika paljon työaikaan. Vaikka tuottoa on tehnyt paljon vähemmän veren maku suussa, niin tuloksiin se ei valtavasti vaikuta. Varmasti tuottoa voisi tehdä 1/3 enemmän kunnon vimmalla. Mutta sitten toisaalta olen miettinyt, että tämmöinen 4-5 h tehokas työaika on varmaan aika normaali. Se, että on keskittynyt yli 10h päivässä suunnilleen ilman taukoja mielelle haastavaan työhön on ehkä sitten poikkeavampaa. En toki istu 10h tietokoneella, mutta usein olen kuunnellut podcastia, lukenut kirjoja ja katsellut kursseja vielä iltaisin. Väkisin yrittämällä sitä helpommin pettyy tuloksiin. Jos ei anna kaikkeaan, on helpompi elää kädenlämpöisen tuotonkin kanssa tarvittaessa. Toki on mukava syventyä ja panostaa, mutta lähinnä silloin kuin siihen on paloa.
Joitakin mietteitä tältä aamulta.
-Osakkeiden hinnoittelu on vähän koholla ottaen huomioon nousevat korot. Mutta jo nyt täysin päätön meno on käytännössä loppunut pörsseistä. Varmasti löytyy vielä yliarvostuksia, mutta paikallisesti niitä löytyy valtaosan ajasta. Kasvusektori voi toki ylikorjata aliarvostukseenkin (toivottavasti), mutta nyt kuplalta haiskahtavat arvostukset ovat jo kohtalaisen harvassa.
-Inflaatio on suuri peikko. Valtionvelkakirjojen shortit ovat toimineet hyvin. Oma ajatukseni oli, että kovin korkeita korkoja taloudet eivät kestä. Tästä syystä tavoite 10-vuotisille koroille oli US 3 % ja Ranska 1,5 %. Kun käytännössä näissä luvuissa ollaan, niin eilen otettiin korkoshortit pois. 3,5% ja 2% olisivat jo ihan ok tasoja ottaa vähän velkakirjoja longiin. Ei niinkään sen takia, että tuotto olisi houkutteleva, vaan koska ne toimivat hedgenä mahdollisen taantuman varalta. Uskomme inflaation taittuvat kesällä tai syksyllä ja laskevan aika nopeasti 3-4% tasolle jopa jenkkilässä. Euroopassa palattaneen alle 2% viimeistään ensi vuonna. Tästä syystä (ja toki laskeneista valuaatioista johtuen) kasvuyhtiöitäkin on päätynyt selkeästi enemmän salkkuun. Ilmastonmuutostaistelu varmasti lisää jonkin verran inflaatiota, mutta näkisin mahdollisena että liian alhaisen inlfaation ongelmasta voitaisiin päästä sopivan inflaation maailmaan. Se ei olisi positiivista osakkeille, muttei toisaalta järin negatiivistakaan.
-Inflaatio on myös käteiselle vaarallista. Pitäisi todennäköisenä, ettemme näe enää kovin paljoa positiivisia reaalikorkoja edes pitkissä velkakirjoissa. Käteiselle tämä tarkoittaisi negatiivista reaalikorkoa. Samalla jos osakemarkkinoilta saa yli 3% shareholder yieldin (osingot+omien ostot yms) ja tuloskasvu noudattaa pitkällä aikavälillä inflaation myötä vähän korkeampaa 4-5% tasoa, niin nominaalisesti tuotto osakkeista voisi olla 7-8%. Toki välillä, jos arvostukset palaavat moderniin keskiarvoon ja voittomarginaalit tulevat vähän alas ennätyskorkeilta tasoilta, niin meillä voi silti olla 3-4 vuotta ilman tuottoa. Mutta käteisellä reaalinen miinustuotto on taattu. Toki sitten jos on mestariajoittaja ja osaa sanoa, että karhumarkkina on juuri tuleva vuosi, niin sitten on syytä olla varovainen. Itse en jotenkin näe syytä olla äärivarovainen.
- Niin kauan kuin löytyy yrityksiä, jotka lähtökohtaisesti kasvavat talouden mukana ja joista saa 5-10 % vapaan kassavirran tuottoa, niin on vaikea mennä paljon alle 50% osakepainon. Aikaisemmin paino on ollut usein pienempi, mutta silloin myös kokonaispääoma on ollut pienempi. Kuitenkin erilaisia lyhytaikaisiin mahdollisuuksiin on hyvä olla käteistä. Parhaat näistä paikoista eivät vain skaalaudu hyvin suurempiin pääomiin. Lisäksi sanoisin, että viimeisen 6-7 vuoden aikana osakepaino on ollut liian pieni. 5% fcf:lla saa jo ihan laatuyrityksiä, jotka kasvavatkin. 10% fcf kestävään tasoon joutuu ottamaan jonkin verran riskiä (Esim. hoiva-alan yritykset Humana ja Ambea fcf 10%+, poliittinen riski on ok, kunhan hajautus on laajahko.)
- Oma pääasiallinen sijoitus- ja treidaustyyli on hyvin aktiivinen arvon hyödyntäminen. Se voi kuulostaa jonkinlaiselta paradoksilta. Usein arvoon keskittyvät sijoittajat mielletään istuvan lähes ikuisuuteen hyvän osakevalintansa kanssa, ellei osake mene selkeästi yliarvostetuksi tai fundamentit happane. Mutta ajatusta ”Mikä osakkeen arvon pitäisi olla tai miten uusi tieto vaikuttaa osakkeeseen” voi käyttää myös päiviä ja viikkoja kestäviin omistuksiin, siinä missä vuosia. En näe sinänsä mitään jalompaa omistaa yhtä aliarvostettua osaketta kymmenen vuotta kuin omistaa 100 aliarvostettua osaketta vuorotellen tänä aikana (toki tuoton pitäisi olla korkeampi vastaamaan vaivaa ja veroja). Ja varmuuden vuoksi todetaan vielä, etten tarkoita niiitä P/B arvoyhtiöitä. QT oli salkun suurin osake, kun osaketta myyttiin kunnolla. Arvolla tarkoitan vain, että osake on alle jonkin subjektiivisen arvion. Erotuksena esimerkiksi trendi-, momentum,-indeksi- tai vaikka teelehti-sijoittamisesta.
Usein myyn osan osakkeista jo ennen kuin ne ovat mun fair valuessa. Ajatellaan vaikka, että Metso Outotecin fair value on mun mielestä 9 euroa. Ostan luultavasti alle 7 eurosta reilusti. Sitten kun se on 7,7 euroa, ja Sandvikin tulosraportissa mining puoli on kuuman punainen, niin ostan lisää. Mutta kun osake sitten Mocorpin omaan raporttiin nousee yli 8,5 euron, alan jo vähentää. Luultavasti olen ulkona, kun osake on 9,5 euroa, vaikkakin fair value arvio vähän nousi hyvän osarin ansiosta. Riippuu toki siitä, onko muita houkuttelevia kohteita tarjolla. Jos kaikki osakkeet vaikuttavat yliarvostetuilta, saatan odottaa 10 euroon. Jos Kiina menee täyteen lockdowniin ja niiden kiinteistömarkkina mädäntyy entisestään, saatan laskea fair value arviotani eurolla tai enemmän. Bayesilainen ajattelu on itselle aika intuitiivinen, mutta edelleen yllätyn aina kun huomaan että moni fiksu ihminen ei ajattele samoin.
En käytä oleellisesti teknistä analyysiä, vaan koitan miettiä lähinnä mikä yhtiön arvon pitäisi olla tai mikä uuden tiedon vaikutus olisi. Paras tilanne toki on, kun yritys on valmiiksi aliarvostettu ja uusi tieto tukee näkemystä entisestään. Kaikkein paras tilanne on, kun osake säilyy oikeassa arvossa tai alle, vaikka osake nousee vuosi toisensa jälkeen. Silloin olen ihan mielelläni holderi. Yksi osakemarkkinoiden perustavanlaatuisista anomalioista on kuitenkin, että osakkeet heiluvat aivan liikaa ”oikean” arvonsa ympärillä. Vaikea nähdä, ettei sitä jotenkin kannata hyödyntää, jos siihen mahdollisuus on.
- En ole kirjoittanut oikein mitään alkuvuonna. Kirjoittamisesta tuli vähän niin kuin rutiiniaskare — imurointi tms. Kirjoitin HS Visioon vähän väkisin kolumneja. Ne olivat ihan ok omasta mielestäni. Mutta se oli haastavaa kirjoittaa niin että se kiinnostaa isompaakin populaatiota. Kirjoittaminen lähti ajatuksesta ”mitä ihmiset haluaisivat lukea” eikä siitä ”mitä haluaisin kirjoittaa tänään”. Lopputuloksena saatoin kirjoittaa ja uudelleenkirjoittaa lyhyttä kolumnia pahimmillaan parikymmentä tuntia. No lopetin niiden kirjoittamisen. Sijoitustietoon ja blogiin kirjoittamisessa on ollut ongelma, että olen kirjoittanut jo monta juttua. Toki vain kourallinen ihmisiä lukee mun kirjoitukset yhtä tarkasti kuin itse. Mutta silti en haluaisi kirjoittaa mitään uusintoja. Kierrättää ajatuksiani vähän eri tavalla. Pidän kyllä ihan mahdollisena, että inspiraatio löytyy, mutta joskus voi käyttää vapaa aikansa vaikka siihen Elden Ringiin (ja toki lapsetkin ovat kelpo aikavarkaita hyvästä syystä). Hieman on harmittanut niiden aktiivisten lukijoiden puolesta, jotka ovat kirjoituksia odottaneet. Ehkä kun saa sanaisen arkkunsa auki, niin ehkä se inspiraatio löytyy.