Jos tuosta sillasta vääntää itsensä pystyyn, niin se on sankariteko vailla vertaa.
Se on ihan mahdollista vääntää yritysjärjestelyillä, mutta Lehdon potentiaalinen upside riskiin nähden on todennäköisesti nyt aika heikko kun siellä on isoja conversiolainoja 0,40 tasolla.
Itse poistuin ainakin hetkeksi katsomoon, viimeisimmät erät sentään hyvällä profitilla ulos (tämähän on edelleen melkein +50% YTD). Kokonaisuutena toki paska keikka, mutta lopussa pari kiloa kuopantäytettä vuodenvaihdeostoista.
Lehdolla on kassassa 13 megaa jäljellä. Tämä on vähemmän kuin Q4 kurat. Silti lessut väittävät, että yhtiö pystyy selviämään maksuistaan ja jatkamaan toimintaansa seuraavan 12 kuukauden aikana.
Jään pelkäksi yleisöksi. En todellakaan mene tätä shorttaamaan, jos Oulainen ostaa vielä vaikka koko yhtiön sen kiinteistöjen lisäksi. Mutta en ole hirveän kiinnostunut kaatumaan saappaat jalassakaan.
Vai oliko tuo kassassa vuoden viimeinen päivä? Tasaisella tahdilla tuo olisi kohta käytetty.
Kun toiminta pienenee, niin takuuajan vakuuksista alkaa pikkuhiljaa vapautua lisää kassaa. Melko pieni puro, mutta rikka rokassa. Ja tuokin tosin edellyttää, että työt on tehty sen verran hyvin, että 2% vakuus riittää takuutöiden korjaukseen. Oma hevosmiesten tietotoimistoni ei osannut sanoa tuosta asiasta arvausta.
Samalla tosin, kun toiminta pienenee, kiinteät kulut jatkavat jauhamistaan(vaikka niitä osin on onnistuttu realisoimaan). Kirjoittelin jo viime kesänä, että näen Lehdon olevan lirissä, kun rakennusala ja grynderit ovat sitä muutenkin - ja Lehto heistä pahnan pohjimmaisena.
Pahat ongelmat projektien kanssa olivat läsnä jo korkeasuhdanteessa ja kun niihin lisätään inflaatio materiaaleihin sekä kysynnän ”loppuminen” uudiskohteiden osalta, niin ei kassaa saada enää oikein edes kierrätettyä ja varastossa olleita kohteitakin voidaan myydä isolla alennuksella vain kerran.
Vai oliko tuo kassassa vuoden viimeinen päivä? Tasaisella tahdilla tuo olisi kohta käytetty.
Kun toiminta pienenee, niin takuuajan vakuuksista alkaa pikkuhiljaa vapautua lisää kassaa. Melko pieni puro, mutta rikka rokassa. Ja tuokin tosin edellyttää, että työt on tehty sen verran hyvin, että 2% vakuus riittää takuutöiden korjaukseen. Oma hevosmiesten tietotoimistoni ei osannut sanoa tuosta asiasta arvausta.
Ikävä kyllä takuutöiden rasite suhteellisesti kovenee liikevaihdon pienentyessä. Vakuuksien vapautuminen ei auta kassaa mitenkään.
Tämän täytyy olla positiivinen uutinen Lehdolle, kun 20 miljoonan markkina-arvon kioski saa 26 miljoonan tilauksen ei-lessufirmalta. Makitahan on japanilainen sähkötyökalufirma. Mielestäni myin jotain Makitoja Lappeenrannan Rautakaupassa kesinä 1984 ja 1985.
On varmaankin hyvä uutinen, mutta sitten pitää kuitenkin odottaa vielä sitä uutista, että hankkeista saadaan kannattavia. Nykytahdilla, mitä suurempi hanke - niin sitä suurempi tappio, uutinen voi olla huonokin.
Sen verran firmaa ammatikseen tai vapaa-aikana harkitsevalle, että firmaan liittyvä riski ei ole kaikissa hankkeissa samanlainen. Hanketta tuntematta voisi kuvitella, että esimerkiksi tuo Makita tehdään normaaleista betonielementeistä ja normaalein menetelmin. Tällöin tilaajan riski toteuttajan konkurssitilanteessakin on melko hyvin suojattu. Työtä vaan jatkamaan hankitaan joku toinen rakentaja ja maksetaan lopulta ehkä vähän enemmän, mutta ei katastrofia.
Katastrofin mahdollisuus taas on, jos tilaa Lehdolta heidän oman puuelementtijärjestelmänsä mukaisen mökin ja se on kriittisessä vaiheessa konkurssin tullessa. Kun liitokset ja elementit ovat vähän erikoisia, niin sitä ei paikallarakentaen aivan niin vain jatketakaan ja tappioista voi tulla kohtuuttoman suuria. Tämän jälkimmäisen riskin vakuuttamiseen ei yhdessä tietämässäni hankkeessa löytynyt konsteja. Toki niitä voi isommalla kaivamisella löytyä, mutta tuskin kovin halpoja.
Suhtaudun kanssa skeptisesti, koska Lehdolla on vahva historia tappiollisista hankkeista. Isot rakennushankkeet tyypillisesti kilpailutetaan. Lehdon "laatupisteet" kilpailutuksessa tuskin ovat olleet kovin korkeat, joten ilmeisesti tarjous oli selvästi halvin, jotta se tuli valituksi. Urakkakilpailuissa usein voittaa se, joka tekee suurimman hinnoitteluvirheen.
Ja eikö se tavallinen tarina jatku siten, että erikseen laskutettavilla muutostöillä koitetaan kääntää hanke plussalle samalla kaikesta mahdollisesta säästäen rakennusaikana?
Ja eikö se tavallinen tarina jatku siten, että erikseen laskutettavilla muutostöillä koitetaan kääntää hanke plussalle samalla kaikesta mahdollisesta säästäen rakennusaikana?
Tiedotteesta: "Kohde on huolellisen hankekehityksen tulos, sillä ratkaisua on kehitetty yhteistyössä noin 1,5 vuoden ajan. Ratkaisussa on hyödynnetty Lehdon omaa suunnitteluosaamista.."
Tuo viittaisi siihen, että kyseessä on KVR-urakka, eli kansanomaisemmin "avaimet käteen". KVR-urakassa on vaikea laskuttaa lisätöillä, koska urakoitsija lähtökohtaisesti vastaa kaikesta, mutta toki laatutasosta tinkimällä voi yrittää parantaa katettaan. Kyse on silloin siitä, miten tarkasti suunnitelmissa ja urakkasopimuksessa on määritelty esim. käytettävien tarvikkeiden laatu. Todennäköisesti mitään ihmeellistä pelivaraa ei ole. Jos urakoidaan tilaajan suunnitelmilla, silloin näppärä urakoitsija voi tarjouskilpailuvaiheessa huomata suunnitelmissa puutteita, mutta ottaa ne esille vasta työmaavaiheessa, ja pyrkiä sitten suunnitelmamuutosten vaatimilla lisätöillä rahastamaan. Ei sekään tosin kestävä liiketoimintamalli ole.
"Helsingin Pihlajanmäessä suunnitellaan asemakaavan muutosta osoitteeseen Rapakivenkuja 2, jonne tulisi kaksi uutta asuinkerrostaloa. Vuonna 2017 tehdyn hanke- ja
yhteistyösopimuksen, jonka perusteella toteuttaja Lehto Asunnot Oy maksaa hakijalle eli asunto Oy Rapakivenkuja 2:lle rakennusoikeuden luovuttamiseen liittyvän korvauksen. Helsingin kaupungin mukaan kaavoitettavan rakennusoikeuden arvo on karkeasti arvioiden 1,5 miljoonaa euroa. Uutta asuntokerrosalaa on noin 3 000 k-m2 ja asukasmäärän lisäys on arviolta 75 henkeä.
Alueen 14 vuotta vanhan, erityisesti alueen esteettisiin arvoihin ja imagotekijöihin perustuneen suojelukaavan myönteiset vaikutukset ja odotukset eivät ole Helssingin kaupungin mukaan kaikilta osiltaan täyttyneet. Pihlajamäen asukasluku on alentunut noin yhdeksän prosenttia, eikä alueen arvostus ole näkynyt myöskään asuntojen hinnoissa.
Näillä perusteilla kaavaehdotuksessa esitettyä ratkaisua on kaupungin mukaan pidettävä parhaana mahdollisena yhteensovituksena yhtäältä kaavan suojelutavoitteiden sekä toisaalta alueen elinvoimaisuuden ja kaupungin strategiassa mainittujen täydennysrakentamistavoitteiden välillä.
Kaupunginhallitus hyväksyi asemakaavan muutoksen 24.4.2023."
"Helsingin Pihlajanmäessä suunnitellaan asemakaavan muutosta osoitteeseen Rapakivenkuja 2, jonne tulisi kaksi uutta asuinkerrostaloa. Vuonna 2017 tehdyn hanke- ja
yhteistyösopimuksen, jonka perusteella toteuttaja Lehto Asunnot Oy maksaa hakijalle eli asunto Oy Rapakivenkuja 2:lle rakennusoikeuden luovuttamiseen liittyvän korvauksen. Helsingin kaupungin mukaan kaavoitettavan rakennusoikeuden arvo on karkeasti arvioiden 1,5 miljoonaa euroa. Uutta asuntokerrosalaa on noin 3 000 k-m2 ja asukasmäärän lisäys on arviolta 75 henkeä.
Alueen 14 vuotta vanhan, erityisesti alueen esteettisiin arvoihin ja imagotekijöihin perustuneen suojelukaavan myönteiset vaikutukset ja odotukset eivät ole Helssingin kaupungin mukaan kaikilta osiltaan täyttyneet. Pihlajamäen asukasluku on alentunut noin yhdeksän prosenttia, eikä alueen arvostus ole näkynyt myöskään asuntojen hinnoissa.
Näillä perusteilla kaavaehdotuksessa esitettyä ratkaisua on kaupungin mukaan pidettävä parhaana mahdollisena yhteensovituksena yhtäältä kaavan suojelutavoitteiden sekä toisaalta alueen elinvoimaisuuden ja kaupungin strategiassa mainittujen täydennysrakentamistavoitteiden välillä.
Kaupunginhallitus hyväksyi asemakaavan muutoksen 24.4.2023."
"Rakennusyhtiö Lehto Group oikaistu liiketappio oli tammi–maaliskuussa 7,6 miljoonaa euroa, kun vertailukauden liiketappio vuosi sitten oli 11,3 miljoonaa euroa."
Vielä näyttää olevan joillakin uskoa, kun aina vaan uutta rahaa harrastukseen löytyy.
Itseäni jännittää keississä lähinnä se millaista kekseliäisyyttä löytyy siihen miten voidaan erotella mahdollisesti jotain arvoa sisältävä osa ja toisaalta takuuvastuut ym kun firmaa seuraavan kerran pilkotaan.
"Nasdaq Helsinki siirtää Lehto Group Oyj:n osakkeet tarkkailulistalle pörssin säännöt osakkeiden liikkeeseenlaskijoille -sääntökirjan 4.1.1 kohdan f perusteella. Pörssin säännöt kohta 4.1.1 kohta f: "Liikkeeseenlaskijan taloudelliseen asemaan liittyy epävarmuutta"."
Jos meno on ollut muillakin työmailla tuollaista niin aikamoinen imuri voi käydä kassassa kun noita korjaillaan. Ja uusia urakoita ei ole ehkä kovin helppoa myydä.
Kun ostaa halvinta harvoin pukkaa priimaa, monesti kelvollinenkin jää haaveeksi.
Oletan, jos lehto pysyy pystyssä, sen jatkossakin saavan julkisen puolen urakoita kunhan ymmärtää tarjota halvalla. On minusta täyttä utopiaa siellä ymmärtävän, että kannattaisi mieluummin ostaa hyvää kuin halpaa...
Ei ole kovin mielekkäitä valintoja Lehdolla edessä.
Jotenkin Lehdon kohdalla ihmetyttää, että mistä hatusta se kani löytyy jolla se "kannattavampi liiketoiminta" aloitetaan. Eikö tätä olisi voinut tehdä jo paljon aiemmin mikäli sellaista heille löytyisi?
Katso Finnairin vanhan osakkeen (0, 0475) ja uuden (0,035) hinta. Tämä selittää Lehdon hinnan (0,058). Maailmassa riittää myös nousevien, mutta arvottomien osakkeiden ostajia. Ja myyjät jäätyy, koska ovat maksaneet paljon enemmän, joten ei voi saattohoidossakaan olevaa lappua painaa pihalle.
En koskisi tähän putiikkiin pitkällä tikullakaan vaikka putoaisi 50 %. Seurasin sivusta kun he remontoivat yhden toimistotalon asunnoiksi ja laatu oli sitä luokkaa että huh-huh. Nyt ostajat ovat kuulemma riidelleet yhtiön kanssa ongelmista ja niiden korjaamisesta jo pitkään. Ei ihme että ongelmia riittää joka taholla.
Luova tuho markkinataloudessa toimii. Luova tuho eli tuottamattomimpien ja heikompien yrityskyhäelmien kato markkinoilta vaikuttaa huomattavasti talouskasvuun. Työntekijät, raaka-aineet ja rahoitus vapautuvat hyödyllisempään käyttöön ja tuottavuus ja yhteiskunnan elintaso nousevat.
”Haapalan mukaan hän päätyi ostamaan Lehdon osakkeita lähinnä vedonlyöntimielessä osakkeiden arvon romahdettua. Haapala kertoo myös olevansa Lehto Groupin perustajan ja suuromistajan Hannu Lehdon lähinaapuri ja pitävänsä tätä periksiantamattomana miehenä.”
Lehto Group Oyj:n (”Lehto”) operatiivisten tytäryhtiöiden Lehto Asunnot Oy:n, Lehto Tilat Oy:n ja Lehto Korjausrakentaminen Oy:n hallitukset ovat tänään päättäneet jättää yhtiöitä koskevat konkurssihakemukset. Lehdon tytäryhtiöt Lehto Components Oy ja Insinööritoimisto Mäkeläinen Oy jatkavat toimintaansa.
Lehto on arvioimassa vaihtoehtoja emoyhtiön sekä jäljelle jäävien tytäryhtiöiden toiminnan jatkamiseksi, myymiseksi tai järjestelemiseksi uudelleen, ml. emoyhtiön saneerauskelpoisuuteen liittyvien edellytysten arviointi sekä siirtyminen uusille liiketoiminta-alueille.
