Henry11 kirjoitti:

Suomi on virkamiesyhteiskunta. Virkamiehelle on tärkeää näyttää, että asia on hoidossa ja hoitaa sitä aktiivisesti. Tuloksilla ja vaikuttavuudella ei ole niin väliä. Pääasia on, että löytyy selitys ja syyllinen, jos joutuu vastaamaan tuloksista joskus. Lakia ei saa koskaan rikkoa ja siksi työpanos pyörii omien toimien/toimimattomuuden sovittamiseksi lakitekstiin, eikä itse substanssiin.

 

Krista Kiuru, 47 vuotta, sairaalloisen ylipainoinen, jäämässä äitiyslomalle juuri, laskeutui Säätytalon jäisiä portaita 10 cm piikkareilla FFP2-maskissa kertomaan totalitaristisista terveysturvallisuustoimista suoraan lähetykseen prime timessa. Tässä aikamme osuvin kuvaus. Tuo clippi pitäisi viedä Nykytaiteen museoon näytteille. 

Mitä isompi kaupunki, niin sitä pahempaa ja saamattomampaa on virkamiesten työskentely. Organisaatiot ovat leveitä ja monisyisiä, joissa päätöksentekijät loistavat poissaolollaan.

Palavereihin saapuu eri toimialoista asiantuntijoita, jotka kukin pätevät esittämällä omia näkemyksiään ja vaatimuksia. Monesti nämä ovat muiden kanssa täysin vastakkaisia sekä ristiriitaisia. Osa ajaa omia henkilökohtaisia näkemyksiään vastoin kaupungin omia linjauksia. Asiat vellovat tosiaan monesti varsin kafkamaisesti. Palaveri synnyttää paljon uusia selvitettäviä asioita, jotka sovitaan tehtäväksi. Kuukauden päästä pidetään seuraava palaveri. Muutama henkilö on vaihtunut, kun joku on siirtynyt toisiin tehtäviin, joku on jäänyt vuorotteluvapaalle tai äitiyslomalle. Puolentoista tunnin palaverista ensimmäinen tunti menee edellisen kokouksen toisintona, kun porukka muistelee mistä aiheesta palaveria pidetäänkään ja uusille ihmisille kerrataan asiaa. Uusia asioita käsitellään alle vartti ja lopussa mietitään, mistä muista virastoista pitäisi vielä kutsua edustajia ja sovitaan uusi kokousaika jonnekin kuukauden kahden päähän.

hauturi kirjoitti:

 

Marraskuu kirjoitti:

tuhlaamme aikaamme kuin emme ymmärtäisi sen rajallisuutta.

 

Tähän liittyy oletus siitä, että aikaa ei saisi tuhlata, vaan koko elämä pitäisi elää mahdollisimman tehokkaasti. Voi olla, että kaikki eivät allekirjoita tätä oletusta.

Me emme voi oikeasti säästää aikaamme vaikka voimme toki tehokkuudella lyhentää suorituksia. Toisin sanoen en liittäisi ajatustasi vaatimukseen mahdollisimman tehokkaasta elämisestä siinä mielikuvassa, jonka vastauksestasi voi saada.

Ajan tuhlauksella on varmasti eri merkityksensä meille kaikille ja myös käsityksemme sille muuttuu iän myötä.

Liian alhaisella hinnalla voitettu urakka ja samalla materiaalihinnat nousee, niin huonostihan siinä käy. Näille on tyypillistä optimismi urakan lopun osalta ja siksi tulos heikkenee kuukausi kerrallaan kunnes urakka on valmis

ttr kirjoitti:

Betsson teki saman kuin Kindred, eli lopetti Hollantilaisille pelaajille mainostamisen. Tiedotteessa sanotaan, että:

"The decision to stop accepting Dutch customers is expected to impact Betsson's operating profit (EBIT) negatively by approximately SEK 25 million on a monthly basis, beginning in the fourth quarter 2021."

https://www.betssonab.com/en/press/betsson-has-taken-decision-stop-accep...

Testimielessä katselin edellisen kvartaalin lukuja: Q2/2021 raportissa Länsi-Euroopan liikevaihdoksi oli ilmoitettu 402 miljoonaa SEK, EBIT margin 21,9%. Tämän perusteella Länsi-Euroopan EBIT olisi noin 88 miljoonaa SEK. Jos siitä lasketaan pois Hollannista tuleva kolmen kuukauden negativiinen vaikutus (25 miljoonaa x 3), Länsi-Euroopan EBIT olisi ollut vain 13 miljoonaa SEK. Onko laskelmissani jotain vikaa, vai onko Hollantilaispelaajien vaikutus todellakin noin suuri koko Länsi-Euroopan tulokseen?

Samaa ihmettelin itsekin. Vaikutus ebittiin ilmoituksen perusteella arviolta 15 - 20% neljännellä neljänneksellä riippuen toki muiden alueiden tuloksesta samana aikana.