Dharma
Suattaapi Riksbankenilla ollakin tuota painamishalukkuutta. Sielläkin inflaatio ikävästi tyssää muun talouskehityksen kanssa. Korko laski yllättäen yms.
Kruunu
Dharma
Riksbanken voisi vittuilla tanskalaisille ja norjalaisille, jos EKP alkaisi heikentää ostaa Ruotsin kruunua: ostaisi saamillaan euroilla Tanskan ja Norjan kruunuja:)
Hiuspussipäät vaan kaikessa hiljaisuudessa heikentävät kruunuaan. 9,31 rähmää tarvitaan euroon. Tämä on 5 prosenttia vuoden alusta,.mistä esimerkiksi Ruotsin sahat kiittävät kovasti. Pahimmin tämä itse asiassa saattaa iskeä juuri länsirannikon sahoihin, joiden verisiä kilpailijoita Ruotsin sahat ovat.
Euron heikentymisen dollaria vastaan tuomaa adrenaliinipiikkiä himmentää kruunun lievä heikentyminen euroa vastaan. 9,34 rähmällä saa euron. Ruåtsalaiset vientiyhtiöt voisivat olla kivoja, mutta uusiin yhtiöihin perehtyminen on aina raskasta puuhaa.
Luin muuten hiljan jutun, jossa asiallisesti analysoitiin, että Riksbanken tekee kaikkensa, ettei kruunu vahvistuisi. Väittää toki huolehtivansa inflaatiosta. Oikein tekevät (omalta kannaltaan).
Riksbanken on antanut kruunun vähän vahvistua. Elokuussa käytiin kurkkaamassa jopa 9,65 kruua per euro, nyt ollaan taas 9,30. Tämä on hyvä, joskin pieni positiivinen signaali tai ehkä paremmin pientä positiivista kohinaa. Svedut ehkä arvelevat tulevansa toimeen tälläkin. Alle 9,25 on viimeisen vuoden aikana yleensä Riksbanken puuttunut peliin.
Laitan nyt hehkutusketjun lisäksi tännekin. Käykääpä vaihtamassa vanhat nurkissa lojuvat Ruotsin kruunut ennen vuoden vaihdetta. Mutta älkää menkö pankkiin, ei siellä Ruotsissakaan rahaa ole . Suosittelen Casino Cosmopolia.
Kruunu vähän vahvistunut kuukauden takaisesta 9,5 -> 9,35 EUR/SEK. Vuodenvaihteessa oltiin kuitenkin 9,20 tasolla. Ruotsin uuden prinssin syntymisellä ei vaikutusta asiaan. Ruotsin talousluvut antaisivat tilaa suuremmallekin vahvistumiselle, mutta Riksbankenin käsissähän tämä on. Svedut saattavat joku päivä jopa leikata korkoja vähän vähemmän negatiivisiksi.Ilmeisesti asuntokupla ei pelota. Ruotsissa on vielä tämä jännä sosiaalidemokraattinen ilmiö vuokrasääntely, jolloin vuokrasopimus on toidella arvokas, eikä niistä juuri sovinnolla luovuta.
Ilmeisesti asuntokupla ei pelota.
Miksiköhän ei? Tai siis ehkä en vaan tajua, mutta minusta se näyttää melko ilmeiseltä?
Asun Tukholmassa (tarkemmin puoli tuntia tukholmasta).Vuokralla. Vuokra-emäntä sanoi että tämä uusi vähän yli 40 m2 kämppä, joka on puolen tunnin matkan päässä tukholman keskustasta on balttiarallaa 2 miljoonaa kruunua. Laskekaa siitä. Jengi vetää täällä 100% velkavivulla ilman lyhennyksiä. Bullet lainoja. Maksat vaan korkoja. Asuntojen hinta noussut vähintään 100% kymmenessä vuodessa. Täällä on sama meininki ku 80-luvulla suomessa. Vuokra-asuntosäätiöitä on muutettu omistusasunnoiksi kymmeniä tuhansia viimeisen kymmenen vuoden aikana pelkästään Tukholmassa. Jengi on tehnyt hulluja tilejä kun tavallaan suomen HITAS-järjestelmää vastaavan kämpän on saanut myydä markkinahintaan. Ja tukholmaan tulee joka viiko bussillinen uusia asukkaita -> kysyntää riittää. Paitsi että vuokra-asuntoja ei ole koska kaikki on konvertoitu omistusasunnoiksi ja uusia vuokra-asuntoja ei ole rakennettu. Jos on täällä kruunun kuvat silmissä haluaa tehdä tiliä niin ei kai sitä nyt jotain vitun kuplaa mieti. Not possible. Täällä menee lujaa. Luuserit siellä suomessa taantuu kohtui itäistä tundraa. :D Voittajat asuvat ruotsissa. :) Ruotsi ei liittynyt euroon. Miettikää sitä. Kummalla menee nyt paremmin suomella vai ruotsilla?
Ruotsin asuntokupla puhkeaa imo ilman muuta, ellei sitten vuokrasääntelystä luovuta, joka taas lienee poliittisesti mahdotonta. Tulee se taantuma vielä Ruotsiinkin. Jos asuisin Ruotsissa, yrittäisin kaivaa jonkun vuokratyyppisen ratkaisun vaikka väkisin.
Suomessa asuntotuotanto kasvoi yli 70k per vuosi 1980-luvun kuplassa. Siitä se romahti vajaa 20k ja toipui 30k tasolle n. 1995. Tämän jälkeen pienellä kohinalla samaa 30k vuodessa siitä saakka, vaikka väestö on kasvanut, muuttanut, lainojen juoksuajat lähes kolminkertaistuneet, korot nollaantuneet, jne. jne. Rakennuskustannukset ovat nousseet selvästi myyntihintoja hitaammin. Hirveä kitka siis reaalitaloudessa. Tällaisessa tilanteessa resursseja pitäisi siirtyä asuntotuotantoon jos ei heti, niin 5-10 vuodessa, runsaasti. Mutta ei. Pointti on se, että näin syntynyt ylikysyntä ja sitä vastaava hintataso on kestänyt hirvittävän kauan ja eipä tälläkään hetkellä mikään erityisesti tue sitä, etteikö kestäisi 5-10 vuoden ajankin. Eli Ruotsin kupla voi poksahtaa, mutta siihen voi mennä mitä tahansa vuodesta 20 vuoteen+
Mie jotenkin sain pohdiskeltua, että kruunu voisi vähän vahvistua Brexitin yhteydessä. Mutta Riksbankenin hanska pitää: 9,40 näyttää teknikkojen silmin tukitasolta ja @9,43 juuri nyt.
Olen toivonut kruunun vahvistumista Suomen talouden kannalta. Onneksi olen suojautunut heikolta kruunulta Inission-omistuksilla.
Miksi kruunu heikentyy? Kruunun kurssi liikkui torstaina ja perjantaina ~9,7 -> ~9,9. Tuota ennenkin heikentynyt kovasti.
Riksbanken vihjaili, että voisi laskea korkoa vielä nykyistä (-0,5) alemmas.
Kruunu vahvistui tammikuussa 9,9 ->alle 9,5. Nyt aavistuksen heikentynyt ollen 9,53 juuri nyt. Toivottavasti tämä kelpaa Riksbankenille. Nousukausihan siellä jo on.
SEK vahvistuu Euroa vastaan kuten myös NOK. Norjan kruunu käyttäytyy kait öljyn hinnan vetämänä mutta mikä SEKin kurssia vahvistaa tällä hetkellä?
Itsellä on mukava potti Nordnetin SEK valuuttatilillä ja pitäisi kotiuttaa euroiksi, mutta nyt näyttää että trendi on siihen suuntaa ettei vielä malttaisi jos SEK vahvistuminen jatkuu.
Tulipa tyhjättyä kruunutilit, ei enään pää kestänyt kun tappioitakaan näistä ei voi vähentää. Dollareita jäi vielä pikkasen.
Tulipa tyhjättyä kruunutilit, ei enään pää kestänyt kun tappioitakaan näistä ei voi vähentää. Dollareita jäi vielä pikkasen.
Molemmathan vahvistuvat "koronapohjista" trendinomaisesti hitaasti mutta tasaisesti. Itse pidän vielä sekä NOK että SEK ellei löydy ostettavaa...
Olen kysellyt ahkerasti arvaavilta, mutta normaalisti väärässä olevilta tahoilta, mihin Ruotsin rähmä mahtaa olla menossa. Nämä ovat aika yhteneväisesti olleet sitä mieltä, että heikkenee. Jotain höpinää trendeistä ja Ruotsin kiinteistöistä ja koronnostojen vaikutuksettomuudesta päälle.
Olin jopa niin vakuuttunut kruunun vahvistumisesta, että harkitsin hetken ohjeistaa jatkossa kruunumyynnit jätettäväksi valuutaksi. En kuitenkaan ryhtynyt tähän, koska eurotili on vielä vähän miinuksella, joten on spekulointia seisottaa kruunuja korottomalla tilillä.
Laitan kuitenkin päivän kurssin @11,05 ylös tutkiakseni miten ennen luotettava kontraindikaattori nykyisin toimii.
Olen kysellyt ahkerasti arvaavilta, mutta normaalisti väärässä olevilta tahoilta, mihin Ruotsin rähmä mahtaa olla menossa. Nämä ovat aika yhteneväisesti olleet sitä mieltä, että heikkenee. Jotain höpinää trendeistä ja Ruotsin kiinteistöistä ja koronnostojen vaikutuksettomuudesta päälle.
Olin jopa niin vakuuttuunut kruunun vahvistumisesta, että harkitsin hetken ohjeistaa jatkossa kruunumyynnit jätettäväksi valuutaksi. En kuitenkaan ryhtynyt tähän, koska eurotili on vielä vähän miinuksella, joten on spekulointia seisottaa kruunuja korottomalla tilillä.
Laitan kuitenkin päivän kurssin @11,05 ylös tutkiakseni miten ennen luotettava kontraindikaattori nykyisin toimii.
Samoilla linjoilla. Mutta ihan erikseenkin tarkasteltuna kannattaa rahat pitää siinä valuutassa, missä on korkeammat korot. Korkopariteettiteoria on höpönlöpöä lyhyellä ja pitkällä aikavälillä ihan todistetustikin, ja kruunuille saat euroon nähden huikeat 0.2% p.a. enemmän korkoa (olettaen, että sinulle maksetaan jotain tilikorkoa tai talletuskorkoa).
Kiinteistösijoitusyhtiöiden Citycon ja Cibus 2022 vuosikertomuksissa ja ensimmäisen kvartaalin 2023_Q1 raporteissa on muutamin osin lausuttu valuuttakurssien vaikutuksista tulokseen.
Cityconin 2023_Q1 raportista:
"Vuoden 2023 ensimmäinen vuosineljännes oli operatiivisesti erittäin vahva mutta SEK- ja NOK-valuuttakurssimuutokset vaikuttivat tulokseemme."
Heikentyneet NOK- ja SEK-valuuttakurssit vaikuttivat tulokseemme: valuuttakurssien vaikutus kokonaisnettovuokratuottoihin oli -2,4 miljoonaa euroa.
Vertailukelpoisilla valuuttakursseilla keskivuokra nousi 1,6 euroa 24,4 euroon per neliömetri.
• Todellisilla valuuttakursseilla keskivuokra nousi 0,7 euroa
Cityconin omaisuudessa negatiiviset valuuttakurssimuutokset 101 miljoonaa euroa olivat kaksinkertaiset liiketoimintamuutoksiin nähden:
Toisaalta Citycon myös hyötyi Norjan kruunun heikkenemisen pienennettyä lainojen euromääräisiä arvoja.
Käytännössä valuuttakurssimuutoksen vaikutus oli tässä jo vähäinen
Syynä on ollut yhtiön suojaaminen valuuttatermiineillä kurssimuutoksia vastaan.
Samanlainen kehitys on ollut myös Cibuksella, jolla kvartaalitulosta rasittaa toteutumaton korkotason muutos ja valuutan heikkeneminen.
Cibus kertoo myös valuuttamuutosten vaikutuksesta kvartaalitulokseen, mutta suojauksesta ei tässä vaiheessa ole selvyyttä.
Molemmilla yhtiöillä on merkittävä osa liiketoiminnasta Suomen ulkopuolella kruunuvaluutan maissa. Jos katsotaan Ruotsin kruunun kehitystä viimeisen kolmen vuoden aikana - kaavio alla - kruunu on ollut vahvimmillaan loka-marraskuussa 2021 ja siitä heikentynyt yli puolitoista vuotta.
Ruotsin kruunu on nyt alhaisimmillaan sitten pankkikriisin 2009 sekä euron, että dollarin suhteen. Kruunua kuvaillaan nyt roskavaluutaksi ja matkailusta pitävät ruotsalaiset kärsivät shortseissaan joutuessa maksamaan 11,20 kruunua yhdestä eurosta.
Linkki Hesari: https://www.hs.fi/talous/art-2000009348407.html
Aiemmin halpa valuutta edisti Ruotsin vientiä, mutta piruparkojen on nyt ostettava nappulat Kiinasta ja ruuvit Tanskasta saadakseen väsättyä mitään vietävää. Vanha 'antaa devalvoitua'-kikka ei pure enää globaalissa kaupassa, jossa joutuu ostamaankin.
Sama kehitys on ollut Norjan kruunussa, joka oli vahvimmillaan vuosi sitten ja on heikentynyt siitä viimeiset kaksitoista kuukautta rankasti.
Sijoittajana näen tässä kahtalaista merkitystä. Valuutoille on ominaista heikentyä ja vahvistua niin, ettei sitä juuri pysty ennustamaan. Tästä syystä ensimmäinen mieleen tuleva seikka on pohtia, olisiko nyt hyvä hetki ostaa ruotsalaista tai norjalaista tuottavaa omaisuutta eli osakkeita edulliseen hintaan vahvaa euroa tai dollaritalletusta käyttäen.
Toinen näkökulma on pohtia mitkä täkäläiset yritykset voisivat hyötyä tai menettää naapureiden matalasta kurssista johtuen.
Itse olen toistaiseksi suhtautunut Citycon ja Cibuksen suhteen rauhallisesti, mutta mistäpä sitä tulevan tietää, kun kahdella varstalla yhtä aikaa lyödään - korolla ja kruunuvaluutan mätänemisellä käsiin.
Kiinteistösijoitusyhtiöiden Citycon ja Cibus 2022 vuosikertomuksissa ja ensimmäisen kvartaalin 2023_Q1 raporteissa on muutamin osin lausuttu valuuttakurssien vaikutuksista tulokseen.
Cityconin 2023_Q1 raportista:
"Vuoden 2023 ensimmäinen vuosineljännes oli operatiivisesti erittäin vahva mutta SEK- ja NOK-valuuttakurssimuutokset vaikuttivat tulokseemme."
Heikentyneet NOK- ja SEK-valuuttakurssit vaikuttivat tulokseemme: valuuttakurssien vaikutus kokonaisnettovuokratuottoihin oli -2,4 miljoonaa euroa.
Vertailukelpoisilla valuuttakursseilla keskivuokra nousi 1,6 euroa 24,4 euroon per neliömetri.
• Todellisilla valuuttakursseilla keskivuokra nousi 0,7 euroaCityconin omaisuudessa negatiiviset valuuttakurssimuutokset 101 miljoonaa euroa olivat kaksinkertaiset liiketoimintamuutoksiin nähden:
Tämä nyt on täyttä paskanjauhantaa aina tulosjulkistusten yhteydessä. Kukaan ei ole käskenyt olla suojaamatta valuuttakurssiriskejä. Kääntäen taas kätevästi jää tiedotteissa aina mainitsematta, kun kurssikehitys on ollut positiivista. Valuuttariskien suojauskustannus on valuuttojen välinen korkoero kun termiinillä suojataan. Myös vaikeasti ennustettavissaolevia valuuttakurssiriskejä voi suojata optioilla (mikä maksaa optiopreemioiden verran ja pitää vain hyväksyä). Väitän, että omistajapohja ei sijoita (tai ei ainakaan pitäisi sijoittaa) firmoihin saadakseen exposurea valuuttariskiin. Sitä pystyy muutenkin ottamaan jos siltä tuntuu.
Tästä voi päätellä, että kyseessä on epäonnistunut riskienhallintapolitiikka (suojauspolitiikka) ja/tai sellaisen toteutus. Ja tämä tietysti menee CFO:n ja treasuryn piikkiin.
Valuutoille on ominaista heikentyä ja vahvistua niin, ettei sitä juuri pysty ennustamaan.
Kyllä Norjan kruunun korrelaatio öljyyn on aika selvä tapaus. Öljy taas on kartellilla ja geopolitiikalla ohjattu vehje, jota en kyllä suosittele lyhyellä aikavälillä veikkaamaan ilman omaa sisäpiirisaudia, mutta pitkät trendit kykenee katsomostakin huomaamaan.
Valuutoille on ominaista heikentyä ja vahvistua niin, ettei sitä juuri pysty ennustamaan.
Kyllä Norjan kruunun korrelaatio öljyyn on aika selvä tapaus. Öljy taas on kartellilla ja geopolitiikalla ohjattu vehje, jota en kyllä suosittele lyhyellä aikavälillä veikkaamaan ilman omaa sisäpiirisaudia, mutta pitkät trendit kykenee katsomostakin huomaamaan.
Tässä olet kyllä aivan oikeassa.
Norjan kruunun ja öljyn hinnan korrelaatio on kyllä totta ja sitä on Norjan Pankki myös tutkinut. Korrelaatio ei ole aivan suora, vaan siinä on ajoittain epälineaarisuutta ja epäjatkuvuuksia:
Anecdotal evidence as well as previous empirical analysis indicates that the relation between oil price changes and movements in the Norwegian krone is not stable over time. We can observe that there is no or only a weakly significant correlation between oil price changes and Norwegian krone depreciation in some periods, but a strong correlation in other periods.
Linkki: https://www.norges-bank.no/contentassets/0e24aab656ef4e3e987eb0044b3245…
Vastaavaa näyttää käyttävän Nordeakin uumoilessaan Norjan kruunun kehitystä: NOK Update: Higher oil prices; stronger NOK. While we cannot exclude the possibility of a stronger NOK if oil prices keep climbing, we still believe that the risk is to the upside in both EURNOK and USDNOK.
Lähde on vuodelta pari vuotta vanha: https://corporate.nordea.com/article/68202/nok-update-higher-oil-prices…
Tähän nähden nimimerkin aliisan_avaimet kommentti voi toimia vastauksena edeltäviin kysymyksiin eli kuinka kruunuvaluutat voisivat tästä eteenpäin kehittyä ja miten liikkeitä voisi ennustaa edeltä. Suuntaahan tässä haetaan.
Ruottin raha ei kelpaa ollenkaan...
Kuinka alas tässä ollaan menossa? Kuvittelisin ruotsalaisten vientiyritysten kilpailukyvyn kasvavan, kun kruunu painuu. Moni yritys kuitenkin tekee liikevaihdosta suurimman osan globaalisti, jolloin ainakin heidän kotimaan tuotannon kilpailukyvyn pitäisi petrata.
Samalla, kun kruunu painuu, näyttää myös Tukholman pörssi painuvan, joten houkuttelee tuo lahden toinen puoli enempi kuin tämä kotimaan puoli.
Millaisia mietteitä muilla ja mikä mahdollisesti paremmin sinne perehtyneitä erityisesti kiinnostaa nyt?
Eurokriisi Italian takia? Italian budjettivaje on luokkaa 6% BKT:sta tänä vuonna, 10 v. valtion velkakirja yieldaa 4,8% ja valtion velka BKT:sta asettuu 140%:n lukemiin. Too big to fail? SEK ja NOK voivat ottaa tästä suhteellisen pompun jos euro lähtee heikkenemään
Pohdiskelen Citykanin tulosta. Kani syö kruunujakin, mutta ulostaa euroja. Eli heikot kruunut heikentävät Cityconin tulosta. Pitkällä juoksulla valuuttakurssien kehityksellä ei kauppakeskuksille ole juuri väliä, mutta spekulantin elämä on hektisempää.
Tulkitsen teettämiäni käppyriä siten, että Q3 vs Q2 ei ole tullut kovin paljon uutta osumaa. Keskikurssin laskettamalla olisi toki saanut tieteellisemmän tuloksen, mutta käppyrät on kivoja. Uusi kuvienlisäämissysteemi toimii muuten notkeammin kuin vanha, tosin sen siirrä-nappulan löytäminen vaatii tietopeliä tai sisukasta kokeilua. Ja uusi systeemihän toimii aina silloin kun toimii. Seuraavassa elämässäni ryhdyn nörttivampyyriksi, eli imen veret kaikista niistä nörteistä, jotka tekevät käyttöliittymiä toisille nörteille eivätkäkä siis tavallisille kuolevaisille.
Hesarissa artikkeli Ruotsin kruunusta:
Viime kesänä suomalaiset rynnivät Ruotsiin, kun koko Tukholma tuntui olevan alennusmyynnissä. Nyt edessä on jälleen halvan kruunun kesä.
https://www.hs.fi/talous/art-2000010441268.html
Poikkeuksellisena Riksbankenin tekemää koronlaskua voidaan pitää siksi, että koronlaskun tiedetään heikentävän valuuttaa, ja Ruotsin kruunu oli jo valmiiksi heikko.
Tämä tulee von Gerichin mukaan pidättelemään Riksbankenin koronlaskuja jatkossa. Muutenkin Riksbanken haluaa yleensä pysytellä samassa tahdissa EKP:n kanssa juuri valuuttavaikutuksen takia.
Nordean ennuste odottaa kruunun pyörivän kesän ajan nykyisellä tasollaan, jolloin yhdellä eurolla saa noin 11,60 kruunua. Ensi vuodenvaihteen jälkeen se voisi liikkua kohti 11 kruunun tasoa ja ensi vuoden lopulla pudota noin 10,70 kruunuun.
https://www.hs.fi/talous/art-2000010634229.html
NORJAN kruunun viimeaikainen heikkeneminen on ollut niin dramaattista, että esimerkiksi maan entinen ympäristöministeri Sveinung Rotevatn on ehdottanut sen sitomista euroon, talouslehti Financial Times kertoo.
NORJAN kruunun arvon heikkeneminen on jatkunut pitkään. Kun syyskuussa 2012 yhden norjan kruunun sai 13,2 eurosentillä, nyt kruunu maksaa noin 8,5 senttiä.
Norjan keskuspankki joutuu pitämään matalan valuuttakurssin takia korot korkealla, vaikka muualla keskuspankit valmistautuvat jo koronlaskuihin.
