Kaksi pelaajaa eivät voi molemmat käyttää tätä tapaa keskenään. Esim. molemmilla 100 alkukassa. Ensimmäiseen heittoon molemmat laittavat 1 %. Heiton jälkeen toisen kassa on 101 ja toisen 99, jolloin 1 % kassasta on jo eri suuruinen summa kummallekin. Eivät voi heittää 0,99 ja 1,01.
Huolitko avata yhtään vedonlyöntitapojasi? Monet eivät huoli, joten ei tarvi vastata välttämättä.
1. Pelaatko single 1x2 ja o/u -vetoja pelkästään?
2. Entä valikoitko aina kohteen, jossa Veikkauksella markkinoiden paras kerroin? Pelattavaa luulisi nimittäin olevan melko vähän tätä noudattaessa.
3. Pelaat ilmeisesti suuria lajeja, kuten NFL:ää. Itse koen tällaisissa lajeissa markkinat melko tehokkaiksi. Kerroinrintama on yleensä hyvin tasapaksu, mikä luonnollisesti viittaa mahdolliseen ylikertoimien puuttumiseen. Poimitko siis kohteet, joissa Veikkaus poikkeaa linjasta vai uskotko markkinoiden yleisesti olevan väärässä?
Hyvää tulosta olet tehnyt!
Jotta heikoimpia voidaan tukea, täytyy menestyminenkin sallia siihen kykeneville. Hyvinvointiyhteiskunnan täytyy mielestäni suorittaa tiettyä tulonsiirtoa heikoimmille, mutta varallisuuseron täytyy toki olla riittävä menestyjien kannustimeksi. Ilman heitä ei ole millä tukea. Toisin sanoen kohtalon köyhäksi tuomitsemille ihmisille tulee turvata välttämättömin, ei juuri muuta. Tahalliset vapaamatkustajat on sen sijaan vaikea erottaa. Heille en juurikaan sympatiaa jakele.
En lukenut koko juttua linkistä, mutta poimin oletettavasti sen pointin. Köyhyys ei ole niin yksinkertaista kuin rikkaat tai köyhät itse antavat ymmärtää. Ääriesimerkkinä voidaan pitää narkomaanin lasta, joka syntyy valmiiksi koukussa, todennäköisesti vailla mahdollisuuksia elämässään. Ei tuollaista kohtaloa voi pitää yksilön omana syynä. Tästä ääripäästä voidaan koittaa lähestyä jonkinlaista "vastuun raja-arvoa". Onko tyhmyys ihmisen oma vika? Entä laiskuus? Ovatko nuokin vain ominaisuuksia, jotka ovat tulleet perintönä ilman, että yksilö on niihin pystynyt itse vaikuttamaan. ÄO 60 voi tehdä elämässä menestymisen ja rikastumisen melko haasteelliseksi.
Itse en osaa muodostaa oikein kantaa näihin kysymyksiin. Nykyisin olen melko ymmärtäväinen ihmisten suhteen. Koitan harkita ennen mielipidettä, millainen polku heidät on johdattanut nykyiseen tilanteeseen.
Asiaa hieman sivuten: sulkeeko laskentatoimen ja rahoituksen väliltä pääainetta valittaessa joitakin uramahdollisuuksia pois? Toinenhan täytyy tietysti valita, mutta sulkeeko esim. laskentatoimi pääaineena joitakin sijoituspuolen tai varainhoidon työtehtäviä ulottumattomiin, vai kulkevatko nuo käsi kädessä työnantajan silmissä?
Millaisena foorumilaiset näkevät työmarkkinat, jos Ay-liike yhtäkkiä poistuisi kokonaan? Palkkatasot/-erot, työajat, työllisyys-% jne.
Osakeyhtiö ilmeisesti holdingia. Onko tuollaisen kirjanpidossa suurikin homma? Itse olen miettinyt, millä omaisuuksilla yhtiö on kannattava perustaa (ostetulla tai omatoimisella kirjanpidolla) ja kuinka vanhat omistukset siirtyvät edullisimmin yhtiölle. Joskus kyselin täällä KTM-koulutuksen hyötyjä, ja sille tiellä tässä nyt on lähdettykin. Voishan se yhtiön kans näpräily jotain opettaa, mut kuinka kalliiks se sit tulis.
Pieni viilaus muuten liikevaihtoon? Tuo vajaat 800 miljoonaa on 1-6/2015, ei viimeisen 12 kk.
Kuinka laajoja Excel-pohjia Aki tykkää työstää? Lienee laajempia kuitenkin kuin pelkät p/e, p/b, p/s?
