Täytyi ihan itsekkin laskea käppyröistä ja juurikin 4% sain tulokseksi kun ottaa huomioon sairastumisajankohdan ja sen 3-6 viikkoa sairastamiseen ennen kuin käy selväksi onko tauti kuolemaksi.
Joku Saksassa asuva tai asioista tietävä voisi valaista onko lukujen takana muutama isompi tautirypäs esim. vanhusten hoidon yksiköissä ?
Neljä vaihtoehtoa selittää kuolleisuuden nousun, yksin tai erikseen (ei tämä niin vaikeaa ole):
-testataan vähemmän ja/tai piileviä tautitapauksia on enemmän
-tautiryppäät huonokuntoisten potilaiden keskuudessa
-tauti on käynyt vaarallisemmaksi
-hoidon laatu ja määrä ei riitä, kaikkia potilaita ei pystytä enään hoitamaan
Se yksi "pimeä" muuttuja _voisi_ olla, että kun nämä uudet variantit leviävät nuorten keskuudessa ja jos suurin osa sairastuneista on oireettomia niin tauti leviää kaikkialle ja viikatemies korjaa sitten sadon vanhojen ja sairaiden potilaiden keskuudessa. Siis näitä ns. superlevittäjiä olisi enemmän viruksen muuntumisen vuoksi ja he pysyvät pitempään piilossa kun oireita ei ole.
Talvi, lämmityskausi, Saksan ilmansaasteet (liikenne, teollisuus, hiilivoima) selittänee myös osan kuolleisuuden noususta. Jokainen Saksassa käynyt tietää kuinka hienosti esim. ilmanvaihto on rakennuksissa hoidettu ja kun aikaa vietetään paljon sisällä niin siinäpä ei paljon maskit ja käsidesit auta jos virus on tarttuvampaa sorttia.
Japanissa alkavat vaikeat viikot juuri nyt Tokion alueella (sairaalat täyttymässä) ja pelkona on että homma riistäytyy täysin käsistä, jolloin ongelmat tuolla asukasmäärällä//tiheydellä ja ikäjakaumalla tulevat olemaan erittäin suuria (vrt. New York).
https://www.japantimes.co.jp/news/2021/01/09/national/overloaded-hospita...