Angloamerikkalaisissa maissa lasten saaminen merkitsee suurta säästötarvetta, jotta näiden koulutuksen voi maksaa. Tämä rajoittaa lasten määrää. Jos lapsiaan ei kouluta, on suuri vaara, että nämä putoavat sosiaaliluokissa selvästi alaspäin, eikä siinä ole kyse ylpeydestä, vaan hyvin konkreettisista asioista. Ja kun on kerran pudonnut, ei sieltä enää yleensä nousta tai ainakin se vaatii valtavan paljon enemmän.

Suomessa on täysin toisenlainen systeemi, kun raha kiertää julkisen sektorin kautta. Tämä myös hämärtää sitä, mitä asiat oikeasti maksavat. Nyt kun BKT on 10 vuoden takaisella tasollaan ja hyvin vähän on nähtävissä mitään isosti asiaa korjaavia tekijöitä, oma - jo 2010 esiintuomani - pessimismini julkisen sektorin tulevasta kohtalosta ja sen seurauksista on entistä todennäköisempää. Toisin sanoen uskon, että Suomessa malli menee kohti angloa eli se kenellä on, ostaa ne asiat, jotka aiemmin tulivat julkiselta sektorilta. Ja siksi säästän. 

Suomessa säästäminen on vaikeaa, jos sitä yrittää tehdä pienentämällä menoja, vaikka toisin sanotaan ("ei ne suuret tulot, vaan pienet menot"). Peruseläminen on niin kallista, että siitä on vaikea säästää. Tehokkainta säästämistä onkin muuttaa Suomesta (1) ja mennä aina työ edellä (2). Toki yksilökohtaiset erot ovat isoja ja ratkaisevia, mutta yleislinjana.

Menoissa voi sitten säästää tuntuvasti, kunhan tulopuoli on kunnossa. Esim. minulla kestää 1 h 50 min imuroida ja pestä lattiat 180 m2:n asunnossamme. Jos palkkaisin tähän jonkun, laskuttaisi hän luultavasti viidestä tunnissa. Ja mistä tuo 1 h 50 min on pois? Tai miksi ajaisin kalliimmalla autolla kuin Touranilla? Olisihan se kivaa, mutta rajahyöty on nopeasti aleneva. Tai miksi en laittaisi itse perheelleni ruokaa? Tällöin myös tiedän, mitä syömme ja tiedän sen, että muiden tekemä ruoka on hyvin usein varsin suolaista, yms. Nämä ovat kiinteitä ja jatkuvasti toistuvia menoja, joten ne on tärkeää pitää matalina, kuten yrittäjäkaverini minulle opetti aikanaan (muuttanut toki itsekin Suomesta jo kauan aikaa sitten). Kertaluonteisiin asioihin on turvallista kuluttaa ad hoc, koska tietää, että se kulu jää siihen.

Odotukseni on, että seuraavan 10 vuoden aikana suomalaiset julkiset palvelut ja tulonsiirrot rapautuvat oikein huolella. Suuria säästöjä on tulossa jo nyt yliopistoon ja päivähoitoon. Tulee raja, jolloin maksukykyiset valitsevat yksityisen palvelun omalla rahalla ja julkinen palvelu käytännössä kuolee. Perusterveyshuollossa ollaan tämän äärellä juuri nyt. Yksityisiä yliopistoja ei Suomeen synny, liian  pieni markkina ja tarjontaa on muualla tarpeeksi. Fiksut ja raha lähtevät niihin. Yksityinen peruskoulu on vasta tulossa. 12ke/lukuvuosi/lapsi on tällä hetkellä Helsingissä tällaisen hinta. Yksityiset päiväkodit ovat jo yleisiä, mutta niiden kustannusta hämärtää niiden saama julkinen tuki, jota siis jo nyt leikataan ja jatkossa luultavasti vieläkin radikaalimmin (vertaa: yksityisten lääkärien Kela-korvaukset ovat jo naurettavan pieniä ja niitä silti koko ajan leikataan lisää).

IMO hyvä nyrkkisääntö on, että 500 e/perheenjäsen/kk pitäisi jäädä perusterveessä ja työkykyisessä perheessä säästöön keskimäärin, niin voi olettaa tulevaisuuden olevan omalta kohdalta suunnilleen menneisyyden kaltainen. Toki tämä on vain arvaus, mutta olisi mielenkiintoista kuulla perusteltuja muita arvauksia, jos ne eroavat.

PS. Mitä tulee ruuhkavuosien eroprosentteihin, niin niiden korkeus kertoo siitä, miten helppoa elämä on ruuhkauvuosina, ei miten vaikeaa. Harvan elämästä näet tulee eron jälkeen halvempaa ja helpompaa, mutta minä-minä-minä-nyt-nyt-nyt-vauveliinit eivät vielä kypsässä 30+ ensisynnytysiässä ja "40-vee-mitä-minä-haluan-elämässäni"-vaiheessa sitä ehkä oikein etukäteen ymmärrä. Ja sitten kun on pullat uunissa uuden kanssa on jo liian myöhäistä. 

asikainl kirjoitti:

Töitä ei ole löytynyt, ei oo Sipilä soitellu mistä löytyis, joten joutilaana tässä on oltu. Mikäs tässä Suomessa ongelmana kun omille dippainsseille ei hommia ole, mutta onneks maahan virtaa huippukoulutettuja lääkäreitä, insinöörejä sun muita etelän maista paikkaamaan tätä työvoimapulaa.

Ei Suomessa ole dippainsseistä työvoimapulaa, eikä tule. Suomessa on pulaa nyt ja jatkossa niistä, jotka tekevät töitä samalla palkalla, mitä sossusta saisivat. Sipilä&co. olettavat, että 10ke+ matkastaan Suomeen maksaneet "köyhät" olisivat näitä. Heh. 

Mutta kyllä se aika tasaa tämän. Työmarkkinoilla sopeutumisajat ovat valtavan pitkiä Suomessa, koska erilaiset julkiset tulonsiirrot hidastavat sopeutumista. Toisin on USA:ssa ja siellä finanssikriisistä noustiinkin sen takia, että palkat laskivat ja jengin oli kuitenkin pakko tehdä töitä. Länsi-Euroopassa ei ole. Ajan oloon sosiaaliturva heikkenee ja palkat laskeva Suomessakin. Se vaan vielä vie aikaa, kun EKP:sta saa nollakorkoista rahaa rajatta valtion menoihin.

Henk. koht. uskon, että jokaisen kohdalla pysyy leivän syrjässä, kunhan tekee mitä tahansa työtä, millä tahansa palkalla, mutta tietysti ottaa parhaan sillä hetkellä tarjolla olevan. Onnea matkaan!

PS. Minulla on öljyalan tuttuja ja sillä alalla on, kuten tiedettyä, ollut vähän heikkoa hiljan. Nämä tyypit sitten hakevat töitä aidosti globaalisti ja saavatkin. Eli kannattaa olla valmis muuttamaan minne vain ja mihin firmaan vain, kun on tiukat ajat. 

Karolinska Institutet. Tämä on todellakin totta. Jos aikoo lääkikseen ja on suomalainen, niin nuts paikka. Esim. Singaporessa maksat 600ke ja UK:ssa 400ke, että pääset lääkäriksi ja sitten on tällainen top-40-lafka Ruotsissa maksutta.

Aalto on jaetulla sijalla 300.-350. top-400:ssa. Siellä kannattaa opiskella vain niiden, jotka eivät minnekään muualle pääse/ole varaa. Hyville se on suurta hukkaa ja huonoille vielä suurempaa, koska jää signal value saamatta.

Ilmastoasia on toki henkilökohtainen. Toiset eivät millään siedä kuumaa, mutta kukaan ei siedä kylmää ja pimeää. Ilmastollisesti parhaat mestat eivät ihan herkästi ole ammatillisesti sellaisia, mutta Suomesta melkein mikä vain on parannus (itse muutan luultasti Moskovaan tai Kiovaan joksikin aikaa lähitulevaisuudessa ja niissä vasta onkin juhlava ilmasto, Astanasta puhumattakaan joka sekin on mahdollinen).

Sitä en ihan ymmärrä, että miksi ne sukulaiset ja muut ihmiset pitää sieltä Suomesta saakka mukana raahata. Maailmassa kun riittää ihmisiä. Mutta kaipa se on niin, että valtaosa viihtyy siinä kuopassa, mihin on sattunut kohdusta putoamaan ja pitää sitä tavoitetilana.

EDIT: Karolinska Institutet 28. Aalto 250.-300. On näemmä noussut yhden roskaluokan edelliskerrasta. 2015-16 tämä:

https://www.timeshighereducation.com/world-university-rankings/2016/wor…

Kyllä ruoho on aidan takana vihreämpää yksilölle (sitä vatulointia ja byrokratiaa on sitten kaikkialla muualla Suomea enemmän), mutta jotta siitä pääsee hyötymään, pitää olla vähän rahaa. Kahden lapsen kanssa olen laskenut, että Suomesta muuttaminen säilyttää elintason, kunhan perheen bruttotulot ovat yli 20ke/kk. Tällä summalla saa yleensä sen, mitä Suomessa keskipalkkainen. Syynä tähän on tietysti se, että muualla maksat itse sen, mitä julkiselta sektorilta saat eli koulutuksen ja terveydenhuollon. Tai sitten saat skeidaa. 

20ke/kk on toki vain rahallinen pariteetti. Laatu nousee monella tavalla ilmaston, hintatason, vaihtelun, etäisyyksien ja implareiden myötä. Eli en jäisi Suomeen vaikka saisin siellä enemmän rahaa, mikä harvalle varmaan olisi edes mahdollista.

Kolmen lapsen kanssa normi koulumaksu on 50-60ke vuodessa alimmilla luokilla ja siitä ylös päin vanhemmissa. Koulu alkaa kaikkialla 5-6-vuotiaana ja suoraan Suomesta tulevat ovatkin yleensä päätä pidempiä, koska sijoitetaan 1-2 vuotta alemmille luokille kuin ikäisensä. 

Ilmapiiristä pääsee helposti Suomen ulkopuolella, kun sitä ei tarvitse seurata. Oman kuplan voi rakentaa minne vain, mutta Suomessa se on yhteinen muidenkin kanssa.

Tyypillisesti mitä helpompi paikka asua, sitä idiootimmat ekspatit kerääntyvät sinne. Vaikeammissa paikoissa luonnonvalinta seuloo pystyvämmät ihmiset. Tämä tosin pätee lähinnä pieniin maihin, sillä suuremmilla mailla ekspatit ovat helposti kaikki pystyviä, koska näillä on suurempi reservi. Kääntäen tämä muuten toimii niin, että selvästi skarmpimpia ihmisiä Suomessa ovat Suomeen työn perässä tulleet. Suomi on niin heikko kohdemaa, että sinne tulevat tyypillisesti pystyvimmät, jostain syystä.

EKP on siis aikaansaanut pankeille mustapekkapelin, jossa rahan hallussapidosta rangaistaan. EKP toivoo tämän aikaansaavan antolainauksen kasvun. Jos vastaava tilanne vallitsisi yrityslainoissa, kasvaisivat niiden investoinnit ja yritysostot sekä osingonjako ja omien osakkeiden ostot huomattavasti. Nythän suuret yritykset ovat kautta länsimaailman varastoineet huomattavat varat, koska tuottavia investointikohteita ei ole ollut ja verotussyistä omistajillekaan ei ole kannattanut kaikkea maksaa takaisin.

http://erikhare.com/2015/05/04/sitting-on-cash/

https://www.stlouisfed.org/Publications/Regional-Economist/January-2013…

Lienee selvää, että jos tähän suuntaan mennään, niin p/e-luvut kasvavat huomattavasti. Miettikääs p/e:tä negatiivisella korolla:)

KepilläJäätä kirjoitti:

Niin ja kärsivällisyyttä tuo sijoituskohteen etsintä vaatii. Sijoittajia on paljon liikkeellä niin pidemmäksi aikaa myyntiin jäävät lähinnä jämäpalat joista ei sijoituskäyttöön ole. Toki niistäkin voi ehkä ronskilla pyyntihinnan alittavalla tarjouksella Ok diili tarttua, eli pilkkejä voi koittaa jättää. Tärkein olisi varmistaa että on verkot joka puolella vesillä, eli hakuvahdit päällä, tori.fi ja lehtien myyntipalstat seurannassa ym.. Välillä voi mennä kuukausikaupalla että tulee mitään järkevää tarjolle mutta välillä voi tulla viikon sisään useitakin potentiaalisia kohteita.

Tsekkaat puolitankoiset liput ja soitat isännöitsijälle. Raakaa, mutta.

Vuokrat pk-seutu +4,0 % pa. Samaan aikaan pankit joutuvat maksamaan rahasta, jota pitävät taseessaan. Sanoisin, että voidaan saada kiva asuntokupla pk-seudulle tästä. Pankkien kannattaa rahoittaa asuntosijoituksia, esim. juuri massavuokraajat. Etenkin jos näiden massavuokraajien bondit käyvät vielä EKP:n yrityslainaohjelmaan. IMO tässä on saumat vuokrien ja sijoituskämppien nousulle. Kestävällä pohjalla se ei ole, mutta erästä lääkäriä lainatakseni: "Kaikkien meidän elimet prakaavat jossain vaiheessa kuitenkin."

Täytyy tässä yhteydessä taas veronmaksajatuttujeni (piti sanoa veronmaksajakavereitteni, mutta yritin miettiä kaveriani, joka maksaa veroja) puolesta kiitellä sitä, että valtio on jättänyt ne yhtiöt suoraan poliittiseen ohjaukseensa, joista se omistaa yli puolet äänistä eli joita se hallitsee ja sitten nämä muut, joissa vähemmän, Suomen parhaimpien yritysjohtajien riesaksi. Tällä varmasti varmistetaan paras tuotto veronmaksajille.

Poliittisessa hallinnassa suoraan:

http://vnk.fi/omistajaohjaus/valtioenemmistoiset-yhtiot

Ammattijohtajille jätetyt:

http://www.solidium.fi/fi/omistukset/salkku/

Yleisin tapa hankkia yhtiölle oman pääoman ehtoista rahoitusta on edelleenkin osakeanti. Ensisijaisesti on kaikilla vanhoilla osakkeenomistajilla oikeus merkitä uusia osakkeita osakeomistuksensa suhteessa. Yhtiössä voidaan kuitenkin päättää myös suunnatusta osakeannista, jossa joko osalle osakkeenomistajista tai ulkopuolisille tarjotaan mahdollisuus merkitä osakkeita. Päätös edellyttää kahden kolmasosan määräenemmistöä yhtiökokouksessa edustettuna olevista osakkeista sekä yhtiön kannalta painavaa taloudellista syytä. Yhtiö voi myös päättää, että merkintähinnan voi maksaa kuittaamalla sen saamisellaan tai apporttiomaisuudella.

http://www.lrhto.fi/artikkelit/yhtiooikeus/osakeyhtion-oman-paaoman-eht…

Eli suunnattu anti olisi edellyttänyt 2/3 enemmistöä, mutta suuntaamaton "ylihintainen" anti taas vissiin meni pelkällä enemmistöllä. Olisiko tässä syy?

Aki kirjoitti:

Trolliin meno, osa II

Tämä Kauppalehden postaus on salaliittoteoriansa osalta pitkälti yhteneväinen minun näkemykseni kanssa. Paitsi että imo kiinteistöt täyteen hintaan ja osake alihintaan, mutta suhde ja vaikutus sama.

Etkös sinä spekuloinut, että Sponda vedetättäisiin merkkarihintaan? Kuten noissa lainauksissa sanotaan, niin ymmärrättävä syy erikoiselle antihinnalle oli tehdä siitä de facto suunnattu anti. Isompien possien siirroissa maksetaan yleensä preemiota, esim. Wärtsilän myynneissä Fiskarsilta Wallenbergien Investorille. 

No nyt EKP ja muu nousu ovat nostaneet Spondaakin, ja syystä, joten suunnattu anti ei välttämättä enää ole niin suunnattu.

Mitä tulee tuohon kiinteistön arvoon, niin se on valtava suhteessa sanomatalon myyntihintaan pari vuotta sitten. Tuolla hinnalla Stockan keskustatavaratalo olisi luokkaa 600me. Kuten FB:ssä kirjoitit, niin 4,9 % tuottohan siinä tulee mukana, mutta sitten herää kysymys, miksi Sanoma myi niin halvalla? Ei kiinteistömarkkinan yleinen kehitys Helsingissä tuota selitä.