tietokoneen ja tietoliikenneyhteyden (esim. laajakaistan) kulut
Kellään havaintoa, minkä osuuden näistä voi sujuvasti vähentää, kun näitä nyt käytetään toki paljon muuhunkin kuin pääomatulojen (minun tapauksessani lähinnä mökin vuokraus) hankkimiseen?
Ja lisäksi, tietokoneen uusiminen pitää varmaan aktivoida ja poistaa useamman vuoden aikana, mutta minkä säännön mukaan?
En tiedä onko verottajalla yksityisille eri sääntö, mutta yrittäjänä saa poistaa kerralla kaiken joka maksaa alle tonnin tai kestää alle 3v, ja tietokoneet katsotaan alle 3v kalustoksi ellei ole jokin erityislaite tai erityisen kallis vaikka hinta ylittäisi tonnin.
Itsekin laitoin vanhasta tottumuksesta puolikkaan vähennyksen huomattavien sivutulojen perusteella, ottavatkohan pois.
tietokoneen ja tietoliikenneyhteyden (esim. laajakaistan) kulut
Kellään havaintoa, minkä osuuden näistä voi sujuvasti vähentää, kun näitä nyt käytetään toki paljon muuhunkin kuin pääomatulojen (minun tapauksessani lähinnä mökin vuokraus) hankkimiseen?
Ja lisäksi, tietokoneen uusiminen pitää varmaan aktivoida ja poistaa useamman vuoden aikana, mutta minkä säännön mukaan?
Tästä vanhasta artikkelista voi katsoa, minkälaisia prosentteja on voinut aiemmin vähentää.
Osaako joku sanoa, miten paljon kauppaa pitäisi kuukausittain käydä, että osittaisen 235 eken vähennyksen voisi tehdä? Entä vaikuttaako se että on osa-aikainen palkkatyöläinen?
Mulla oli 120 kauppaa verovuonna 2022 arvo-osuustileillä ja lisäksi osakesäästötilillä n. 50.
Hain tuolle vuodelle eka kertaa täyttä työhuonevähennystä ja se hyväksyttiin. (Pääomatulot olivat poikkeuksellisesti tuolloin mulla eka kertaa ansiotulojen suuruusluokassa)
Vuodelle 2023 kauppojen määrä ja pääomatulot ovat selvästi pienemmät, niin saa nähdä meneekö enää läpi.
Tosin oletan, että jos verotuksessa on aiemmin joku vähennys hyväksytty, niin se menee seuraavina vuosina helpommin "läpi".
Mulla oli 120 kauppaa verovuonna 2022 arvo-osuustileillä ja lisäksi osakesäästötilillä n. 50.
Hain tuolle vuodelle eka kertaa täyttä työhuonevähennystä ja se hyväksyttiin. (Pääomatulot olivat poikkeuksellisesti tuolloin mulla eka kertaa ansiotulojen suuruusluokassa)
Vuodelle 2023 kauppojen määrä ja pääomatulot ovat selvästi pienemmät, niin saa nähdä meneekö enää läpi.
Tosin oletan, että jos verotuksessa on aiemmin joku vähennys hyväksytty, niin se menee seuraavina vuosina helpommin "läpi".
Kai tiedät, että verottaja ei tarkasta jokaista veroilmoitusta. Tarkastukseen joutuu murto-osa ihmisistä. Eli kaikki menee ns. "läpi", ennenkuin joutuu tarkastukseen. Sitten voi joutua maksaa takautuvasti takaisin, jos todetaan, ettei kriteerit täyty.
Hain tuolle vuodelle eka kertaa täyttä työhuonevähennystä ja se hyväksyttiin. (Pääomatulot olivat poikkeuksellisesti tuolloin mulla eka kertaa ansiotulojen suuruusluokassa)
Vuodelle 2023 kauppojen määrä ja pääomatulot ovat selvästi pienemmät, niin saa nähdä meneekö enää läpi.
Tosin oletan, että jos verotuksessa on aiemmin joku vähennys hyväksytty, niin se menee seuraavina vuosina helpommin "läpi".
Ainakin ennen on ollut niin, että tuloksen ei ole tarvinnut olla edes voitollinen, kunhan sijoittamisen suuruusluokka on ollut tarpeeksi suurta. Kyse on tulojen hankinnasta, joka on joskus tappiollista. Tosin suurimman vähennyksen pitäisi saada ainoastaan, jos se on päätoimeentulo.
Joka tapauksessa verottaja näyttää ottaneen selkeästi tiukemman kannan ohjeessaan. Miksiköhän näin on käynyt?
Onko pääomatulojen työhuonevähennyksestä tullut liian "suosittu". Mielestäni sitä ei edes ennen mainittu verottajan ohjeessa, kun sitä yritin etsiä useita vuosia sitten.
tietokoneen ja tietoliikenneyhteyden (esim. laajakaistan) kulut
Kellään havaintoa, minkä osuuden näistä voi sujuvasti vähentää, kun näitä nyt käytetään toki paljon muuhunkin kuin pääomatulojen (minun tapauksessani lähinnä mökin vuokraus) hankkimiseen?
Ja lisäksi, tietokoneen uusiminen pitää varmaan aktivoida ja poistaa useamman vuoden aikana, mutta minkä säännön mukaan?
Tästä vanhasta artikkelista voi katsoa, minkälaisia prosentteja on voinut aiemmin vähentää.
Tietokoneen hankintameno - 100% hankintamenosta, kun on näyttöä pääasiallisesta työkäytöstä tai huomattavien sivutulojen hankinnasta. - 50% hankintamenosta, kun on näyttöä työkäytöstä. - 0% hankintamenosta, kun ei ole näyttöä työkäytöstä.
Internet-yhteys - Samoja periaatteita noudattaen kuin tietokoneen hankintamenon vähennyksessä.
Tuossa nyt puhutaan työkäytöstä (ansiotulo?) eikä pääomatulojen hankinnasta, mutta pitääkö tuota tulkita niin, että satunnaisellakin pääomatulojen hankkimiskäytöllä saisi vähentää 50 pinnaa? Tuntuu melkoisen suurelta.
Olen niin tyytyväinen itseeni. Kirjoitinkin tämän tuoreeltaan johonkin, mutta en muista mihin. Luultavasti tänne, mutta en ole varma. Imo oli selvää, että kun joku sometähti laittaa liikearvoa kahden tissin yritykselleen megan taikka kaksi, ei tämä ole verottajalle kosher. Yhtiöoikeudellisesti tämän voi tehdä, mutta meillä on vielä Laki verotusmenettelystä ja sen 28 § voimassa. Lainkohtaa sovelletaan tilanteisiin, joissa jollekin olosuhteelle tai toimenpiteelle on annettu sellainen oikeudellinen muoto, joka ei vastaa asian varsinaista luonnetta tai tarkoitusta. Verotusta toimitettaessa menetellään niin kuin asiassa olisi käytetty oikeaa muotoa.
Konsultit eivät varmaankaan palauta palkkioitaan, koska "osakevaihtoon liittyy kuitenkin muitakin etuja".
Pikkuisen kuulostaa siltä, että kun se (ainoa) syy miksi tuollaisia tehtiin ei kestänytkään päivänvaloa, keksitään kiireessä selityksiä että ihan hyvä juttuhan se kumminkin oli.
Voisiko joku selventää tätä kun porukka myy tappiolla olevat vuodenvaihteen tienoilla. Eikö periaatteessa pitkin vuotta kannata myydä tappiolla olevat heti vaan kun se on kulujen puolesta järkevää? Miten vuoden vaihtuminen vaikuttaa mihinkään? Esim näin indeksisijoittajana ei osta tasan samaa takas vaan jotain vastaa. Mitä en ymmärrä tässä?
Voisiko joku selventää tätä kun porukka myy tappiolla olevat vuodenvaihteen tienoilla. Eikö periaatteessa pitkin vuotta kannata myydä tappiolla olevat heti vaan kun se on kulujen puolesta järkevää? Miten vuoden vaihtuminen vaikuttaa mihinkään? Esim näin indeksisijoittajana ei osta tasan samaa takas vaan jotain vastaa. Mitä en ymmärrä tässä?
Ihmiset toimivat yleensä vasta selkä seinää vasten ja vuodenvaihde on viimeinen hetki tehdä kauppoja ko. vuodelle. Siksi miekin tein kaksi alle kilon verovapaata voitollista myyntiä ja yhden tappiomyynnin eilen.
Jos pystyisi voitollisesti tai flättinä realisoimaan tappioita, se olisi järkevää aloittaa heti tammikuun alusta. Tosin alle kilon voitollisia myyntejä ei kannata juuri viimeistä päivää ennen tehdä, koska joku ostotarjous tai yritysvaltaustaisetelu voi "pakottaa" isompiin myynteihin milloin tahansa.
Tarkennatko Aki ton kaksi alle tonnin verovapaata myyntiä ettei jää jatkoihmettelyjä verovapaudesta.
Aki tarkoittanee tuloverolain 48§ 6.momenttia:
Luonnollisen henkilön tai kuolinpesän saama omaisuuden luovutusvoitto ei ole veronalaista tuloa, jos verovuonna luovutetun omaisuuden yhteenlasketut luovutushinnat ovat enintään 1 000 euroa. Säännöstä sovellettaessa ei oteta huomioon sellaisen omaisuuden luovutuksia, joista saatu voitto on muualla laissa säädetty verovapaaksi, eikä tavanomaisen koti-irtaimiston tai muun siihen rinnastettavan henkilökohtaiseen käyttöön tarkoitetun omaisuuden luovutuksia.
Varmaankin kaksi eri luonnollista henkilöä (tai kuolinpesää) ovat tehneet kumpikin tonnin myynnin.
Tarkennatko Aki ton kaksi alle tonnin verovapaata myyntiä ettei jää jatkoihmettelyjä verovapaudesta.
Aki tarkoittanee tuloverolain 48§ 6.momenttia:
Luonnollisen henkilön tai kuolinpesän saama omaisuuden luovutusvoitto ei ole veronalaista tuloa, jos verovuonna luovutetun omaisuuden yhteenlasketut luovutushinnat ovat enintään 1 000 euroa. Säännöstä sovellettaessa ei oteta huomioon sellaisen omaisuuden luovutuksia, joista saatu voitto on muualla laissa säädetty verovapaaksi, eikä tavanomaisen koti-irtaimiston tai muun siihen rinnastettavan henkilökohtaiseen käyttöön tarkoitetun omaisuuden luovutuksia.
Varmaankin kaksi eri luonnollista henkilöä (tai kuolinpesää) ovat tehneet kumpikin tonnin myynnin.
Juuri näin. Kaksi luonnollista henkilöä teki tonnin myynnin. Toinen olin mie ite ensimmäistä kertaa koskaan. En käsittääkseni ollut viime vuonna myynyt omissa nimissäni mitään. Huomasin kalkkiviivoilla. Yleensä on ollut ainakin ipopikiksiä ja 1990-luvulla 20 A4:sta excel-rivejä. Optioiden hankintameno-oletuksen poistuminen verotuksesta sai siirtämään suurimman aktiviteetin osakeyhtiöihin.
Voisiko joku selventää tätä kun porukka myy tappiolla olevat vuodenvaihteen tienoilla. Eikö periaatteessa pitkin vuotta kannata myydä tappiolla olevat heti vaan kun se on kulujen puolesta järkevää? Miten vuoden vaihtuminen vaikuttaa mihinkään? Esim näin indeksisijoittajana ei osta tasan samaa takas vaan jotain vastaa. Mitä en ymmärrä tässä?
Ihmiset toimivat yleensä vasta selkä seinää vasten ja vuodenvaihde on viimeinen hetki tehdä kauppoja ko. vuodelle. Siksi miekin tein kaksi alle kilon verovapaata voitollista myyntiä ja yhden tappiomyynnin eilen.
Jos pystyisi voitollisesti tai flättinä realisoimaan tappioita, se olisi järkevää aloittaa heti tammikuun alusta. Tosin alle kilon voitollisia myyntejä ei kannata juuri viimeistä päivää ennen tehdä, koska joku ostotarjous tai yritysvaltaustaisetelu voi "pakottaa" isompiin myynteihin milloin tahansa.
Sanavalinnoista päätellen tappiolla myymisestä ei hyödy mitään? Jos joku osake on laskenut esim 10%, myyt sen pois, ostat takas ja sama osake nousee tuon 10% ollaan verojen suhteen samassa tilanteessa kuin jos ei olisi myyty ollenkaan.
Tätä kikkailua kuitenkin harrastetaan vuodenvaihteessa. Miksi ihmeessä? Sen takia että jos oltaisiin jo maksamassa pääomatuloista veroja saadaan niistä vähennettyä? Mutta ns varastoon ei kannata myydä tappiolla olevia?
Pahoittelut sekavasta tekstistä en jotenkin osaa muotoilla itseäni selvästi asian tiimoilta.
Mutta ns varastoon ei kannata myydä tappiolla olevia?
Totta kai kannattaa. Aloitan heti tammikuussa, jos on tappiolla olevia eriä. Todennäköisesti ostan samaa yhtiöitä takaisin pian. Myyn uudelleen, jos lasku jatkuu. Muistaakseni 5 vuoden ajan saa vähentää tulevista voistoista, jos joku vuosi jää kokonaisuudessaan tappiolle verottajan silmin.
Töihin ja sijoittamiseen liittyvien järjestöjen jäsenmaksut
Audible yms. tilaukset jos näyttöä sijoitus-/ammattikirjallisuudesta tai opiskelusta
Paperilehdet (Economist, Time)
Matkapäiväkirja mm. kämppien näytöistä ja tapahtumista
Fyysisiin sijoituksiin liittyvät kulut
Laajakaista
5-10 tonnia vuodessa on viime vuosina tullut vähennyksiä näistä. Vaatii toki vähän järjestelmällisyyttä kirjoitella muistiinpanoja ja laittaa verkkolevylle kuitteja, mutta lopulta aikaa menee vain noin 5 tuntia vuodessa.
Moi,
jos Aksu on vielä kuulolla tai joku muu osaa valaista, millaisia perusteluita (kaupankäynnin aktiivisuus, sijoitusten ja kauppojen kokonaiseuromäärät jne) tuonsuuruisten kulujen vähennyskelpoisuus nykyään vaatii?
Verottaja hylkäsi juuri 5kEur sijoitusvalmennuksen kulut koska "...Hyväksyttävien vähennysten määrää arvioidaan ensisijaisesti sijoitustoiminnan aktivisuuden ja laajuuden perusteela. Tuloverolaki 54 §."
500 kEur salkku, 100 kEur sekä ostot että myynnit/vuosi ei ilmeisesti ole alkuunkaan aktiivista ja laajaa puuhaa...
"Verottaja hylkäsi juuri 5kEur sijoitusvalmennuksen kulut".
Vähän tuli palkollisella oksennusta kurkkuun. Jos sulla on varaa laittaa 5k johonkin geelin päähänhieromis runkkukerhoon niin kehtaat suomi oy:ltä siihen vielä selkään taputuksia hakea..
Älä vaan osallistu ainakaan kotimaan politiikka / rahanjako keskusteluihin. Tai ehkä mun pitää jättää ne lukematta, ruohonjuuritasolla närästää.
Vähän tuli palkollisella oksennusta kurkkuun. Jos sulla on varaa laittaa 5k johonkin geelin päähänhieromis runkkukerhoon niin kehtaat suomi oy:ltä siihen vielä selkään taputuksia hakea..
Älä vaan osallistu ainakaan kotimaan politiikka / rahanjako keskusteluihin. Tai ehkä mun pitää jättää ne lukematta, ruohonjuuritasolla närästää.
Otan osaa oksennuksen mausta. Ehkä sun tosiaan kannattaa jättää ainakin sijoittajan verotusta koskevat keskustelut lukematta - tai edes kommentoimatta...
Onko jollakin kokemusta osingoista Irlannista? Näemmä Irlannin ja Suomen välillä on verosopimus, jonka mukaan Irlannista saaduista osingoista ei pitäisi mennä pidätystä Irlantiin ollenkaan. Miten lienee käytännössä?
Onko jollakin kokemusta osingoista Irlannista? Näemmä Irlannin ja Suomen välillä on verosopimus, jonka mukaan Irlannista saaduista osingoista ei pitäisi mennä pidätystä Irlantiin ollenkaan. Miten lienee käytännössä?
Näin tuo näyttää menevän, esim JP Morganin optioita myyvät osinkoa jakavat JGPI ja JEQP (Amerikan JEPI ja JEPQ EU-versiot) osingoista menee normaali pääomatulovero. Yksittäisissä osakkeissa olettaisi olevan sama tilanne joskin pääomatulo hieman kevyempi.
Onko jollakin kokemusta osingoista Irlannista? Näemmä Irlannin ja Suomen välillä on verosopimus, jonka mukaan Irlannista saaduista osingoista ei pitäisi mennä pidätystä Irlantiin ollenkaan. Miten lienee käytännössä?
TL;DR: lähdeverot voivat nousta 15% -> 35% jollain epämääräisillä perusteilla. Aikataulusta ei edes huhuja.
Kaikkea se ehtii. Tosin kun katsoo mitä on puhuttu ja oikeasti tehty viime kuukausien aikana niin en paljoa painoa niille puheille laittaisi. Toteutuessaan kyllä hankaloittaisi osakepoimijoiden toimintaa aika lailla.
Toteutuessaan kyllä hankaloittaisi osakepoimijoiden toimintaa aika lailla.
Samalla tavalla se iskisi rahastosijoittaankin riippuen rahaston kotimaasta.
Niin no, ajattelin, että osakepoimija saattaisi alkaa poimimaan osakkeita uusilla kriteereillä, esim. screenaamalla kaikki osinkoa maksavat firmat pois. Rahastosijoittajalla ei tällaista vaihtoehtoa välttämättä ole (ainakaan vielä). Toisaalta voisin kyllä kuvitella, että jollain Blackrockilla löytyy aika monta kovapalkkaista kaveria, jotka osaavat perustella Trumpille (ei välttämättä sanallisesti), miksi juuri heitä tämä veronkorotus ei koske.
Työolettama itsellä on, että tämä on samaa sarjaa kuin tullit: turha hötkyillä, huomenna on taas uudet kuviot.
On taas se aika vuodesta, jossa on alettava vähitellen harkita loppuvuoden toimia. Tähän auttaa arvo-osuustilin Myyntivoitot/-tappiot laskelma ajettuna kuluvan vuoden alusta tähän päivään.
Siinä sijoittamisen arjesta mitään tietämättömät pankit taas kiusaavat asiakkaitaan. Nordnetistä sellaista raporttia ei tämän päivän etsinällä löydy ja 9A veroraportin saa vain edelliseltä vuodelta. Danske Bankin sijoitusvalikossa voi etsiä tapahtumia, mutta Myyntivoitto/-tappiolaskelmaa ei ole.
Nordeasta laskelman oikea kohta löytyi tänä vuonna vain sattumalta. Asiassa on oltava ovela.
Nordean pankkiyhteyden Säästöt ja sijoitukset kohdassa ei pidä painaa tietenkään Säästöjä ja sijoituksia, vaan pelkästään Arvo-osuustili näkyviin. Silloin vasempaan reunaan avautuu Pikatoimintojen alle Tiliosiot valikko, jossa on valittavissa arvo-osuustilin Myyntivoitot/-tappiot osio - kuva alla.
Kuva
Painamalla linkkiä saa alkupäivämäärän ja loppupäivämäärän sisältävän valikon, jolla voi ajaa myyntivoitot ja -tappiot haluamaltaan väliltä.
Kuva
Valitsemalla Luo pdf-tiedosto laskelman saa ruudulle näkyviin. Tili-ihmisille tietysti excel-lataus on käyttökelpoinen vaikka joka kuukausi.
Nordea Investorissa myyntivoitto/-tappiolaskelmaa ei tietenkään ole saamattomien ohjelmoijien vuoksi.
Kun myyntivoittoja kertyy, verotusta voi suunnitella tulouttamalla luovutustappiota mikäli sellaisia on mahdollista synnyttää. Aloitin jo itse pienillä 'myyn-ostan takaisin' -toimilla, joissa on hyvä pitää muutama päivä väliä.
Luovutustappioita voi käyttää myös muiden pääomatulojen verosuunnitteluun - vaikkapa vuokratulon neton verotuksen pienentämiseen, jos luovutusvoittoja ei ole.
Pienet tappiot eivät ole vähennyskelpoisia. Luovutustappiota ei voi vähentää, jos verovuonna luovuttamasi omaisuuden hankintamenot ovat olleet yhteensä enintään 1 000 euroa ja myös luovutushinnat ovat yhteensä enintään 1 000 euroa.
Tuloja ei voida siirtää toiselle verotettavaksi ja vastaavasti esimerkiksi luovutustappio on vähennyskelpoinen vain saman henkilön luovutusvoitosta tai pääomatuloista.
OmaVero näyttää valmiina vanhat TVL-tulolähteen luovutustappiot ja ottaa ne luovutusvoiton määrän laskemisessa huomioon.
Elokuun jälkeen kalenteriverovuodesta on jäljellä vain neljä kuukautta.
Nordnetistä sellaista raporttia ei tämän päivän etsinällä löydy ja 9A veroraportin saa vain edelliseltä vuodelta.
Siihen 9A-sivulle voi vaihtaa alku- ja loppupäivämäärät. Vähän hämäävää toki, ettei tätä muutosta voi tehdä Aikaväli-laatikkoon, vaan vasta sen alapuolelle (missä ovat muutkin muokattavat kentät).
