Olet täällä

Sijoitusyhtiön perustaminen, verotus ja taloushallinto

Sivu:

Sivut

Käyttäjän kaleeri kuva
Liittynyt: 5.8.2014, 09:50
Viestejä: 207
Jopas kirjoitti:

Tilintarkastus sijoitusyhtiössä.

Mitä tarkoittaa Tilintarkastuslaki 2 luku 2 §:ssä teksti: Tilintarkastaja on kuitenkin aina valittava yhteisössä, jonka pääasiallisena toimialana on arvopapereiden omistaminen ja hallinta ja jolla on kirjanpitolain 1 luvun 8 §:ssä tarkoitettu huomattava vaikutusvalta toisen kirjanpitovelvollisen liiketoiminnan tai rahoituksen johtamisessa.

Tilintarkastusvelvollisuus syntyy, jos molemmat seuraavista toteutuvat, koska on käytetty muotoa "ja"

1. "pääasiallisena toimialana on arvopapereiden omistaminen ja hallinta"

- tämä toteutunee useimmilla arvopaperisijoitusyhtiöillä

JA

2. "jolla on kirjanpitolain 1 luvun 8 §:ssä tarkoitettu huomattava vaikutusvalta toisen kirjanpitovelvollisen liiketoiminnan tai rahoituksen johtamisessa"

Eli jos omistaa pörssiyhtiöitä tai on pienosakas listaamattomissa ilman vaikutusvaltaista asemaa, tämä ei täyty. 

KPL 1 luku 8 §

Osakkuusyritys

Osakkuusyritys on omistusyhteysyritys, jossa kirjanpitovelvollisella on vähintään viidennes ja enintään puolet omistusyhteysyrityksen osakkeiden tai osuuksien tuottamasta äänimäärästä. Jos kirjanpitovelvollisella on äänimäärästä viidennes tai tätä pienempi osa sekä huomattava vaikutusvalta liiketoiminnan ja rahoituksen johtamisessa, omistusyhteysyritystä pidetään osakkuusyrityksenä, jollei kirjanpitovelvollinen muuta näytä. (30.12.2015/1620)

Mitä 1 momentissa säädetään, sovelletaan myös, jos kirjanpitovelvollisella yhdessä yhden tai useamman tytäryrityksensä taikka kirjanpitovelvollisen tytäryrityksellä yksin tai yhdessä muiden tytäryritysten kanssa on huomattava vaikutusvalta ja 7 §:ssä tarkoitettu omistusosuus yrityksessä.

Edellä 1 momentissa tarkoitetun ääniosuuden laskemisessa sovelletaan, mitä 5 §:n 2–4 momentissa säädetään. (13.7.2001/629)

 

Käyttäjän kaleeri kuva
Liittynyt: 5.8.2014, 09:50
Viestejä: 207

Tilintarkastusvelvollisuus

 

Pyrin saamaan tilintarkastajan kirjoittamaan sijoitusyhtiön tilintarkastuksen sisällöstä ja hyödyistä myöhemmin. Käsittelen ensin itse tilintarkastusvelvollisuutta eli sitä, milloin tilintarkastus olisi lain mukaan teetettävä ja milloin ei. Tilintarkastuksen voi teettää, vaikka velvollisuutta ei olisi.

Tilintarkastuslaki sanoo tilintarkastusvelvollisuudesta seuraavaa:

 

2§ Tilintarkastusvelvollisuus

Yhteisössä ja säätiössä on valittava tilintarkastaja ja toimitettava tilintarkastus sen mukaan kuin tässä laissa ja muussa laissa säädetään.

Jollei muussa laissa toisin säädetä, tilintarkastaja voidaan jättää valitsematta yhteisössä, jossa sekä päättyneellä että sitä välittömästi edeltäneellä tilikaudella on täyttynyt enintään yksi seuraavista edellytyksistä (raja):

1)taseen loppusumma ylittää 100000 euroa;

2)liikevaihto tai sitä vastaava tuotto ylittää 200000 euroa; tai

3)palveluksessa on keskimäärin yli kolme henkilöä.

Tilintarkastaja voidaan myös jättää valitsematta toimintaansa aloittavassa yhteisössä, jolla ei vielä ole 2 momentissa tarkoitettuja tilikausia, jollei ole ilmeistä, ettei edellytyksiä tilintarkastajan valitsematta jättämiseen ole.

Tilintarkastaja on kuitenkin aina valittava yhteisössä, jonka pääasiallisena toimialana on arvopapereiden omistaminen ja hallinta ja jolla on kirjanpitolain 1 luvun 8§:ssä tarkoitettu huomattava vaikutusvalta toisen kirjanpitovelvollisen liiketoiminnan tai rahoituksen johtamisessa.

Jos yhteisöllä ei ole 1, 2 tai 3 momentin mukaista velvollisuutta valita tilintarkastajaa, yhtiöjärjestyksessä, yhtiösopimuksessa tai säännöissä voidaan määrätä tilintarkastuksesta sekä useamman tilintarkastajan valinnasta.

 

YRITYKSEN PERUSTAMINEN

Kun yritys aloittaa, tilintarkastaja on valittava, paitsi “jollei ole ilmeistä, ettei edellytyksiä tilitarkastajan valitsematta jättämiseen ole”. Toisin sanoen, jos luulet rajojen ylittyvän, pitäisi valita. Yritys kuitenkin tekee päätöksen itse.

 

ENSIMMÄISEN TILIKAUDEN PÄÄTYTTYÄ

Jos tilintarkastaja on valittu ensimmäiselle tilikaudelle, tilintarkastus tulee teettää riippumatta siitä, ylittyivätkö rajat vai eivät. Jos ei oltu valittu ja rajat ylittyivät, tilintarkastusta ei ole velvollisuutta teettää ensimmäiselle tilikaudelle.

 

TOINEN TILIKAUSI

Jos rajat ylittyvät, tilintarkastaja valitaan toiselle tilikaudelle usein ensimmäistä tilikautta käsittelevässä yhtiökokouksessa. Valinnan voi tehdä myös ylimääräisessä yhtiökokouksessa myöhemmin. Tilintarkastajan toimikausi on yksityisessä osakeyhtiössä toistaiseksi jatkuva. Toisin sanoen, niin kauan kuin yhtiökokous ei päätä vaihtaa tilintarkastajaa, säilyy sama tilintarkastaja toimeensa valittuna. Luonnollisesti tilintarkastaja voidaan koska tahansa yhtiökokouksen päätöksellä kuitenkin vaihtaa.

Tarkastellaan pykälää: “tilintarkastaja voidaan jättää valitsematta yhteisössä, jossa sekä päättyneellä että sitä välittömästi edeltäneellä tilikaudella on täyttynyt enintään yksi seuraavista edellytyksistä”. Toisin sanoen, velvollisuus muodostuu, jos kummalla tahansa: päättyneellä tai sitä edeltäneellä tilikaudella rajat ovat ylittyneet. Koska takana on vain päättynyt tilikausi, voidaan tarkastella vain sitä. Jos vähintään kaksi rajaa on ylittynyt, velvollisuus muodostuu ja tilintarkastaja tulisi valita yhtiökokouksessa tarkastamaan yhtiön toista tilikautta. Tilanteessa jossa tilintarkastusvelvollisuuden rajat ylittyvät jo ensimmäisenä vuotena ei ole siis perusteita sille, että tilintarkastaja voitaisiin jättää valitsematta toisena vuotena.

Pienellä sijoitusyhtiöllä harvemmin on yli kolmea työntekijää, joten rajojen ylittyminen vaatii sekä 100 000e taseen loppusumman sekä 200 000e liikevaihtoa.  Liikevaihto muodostuu vaihto-omaisuusarvopapereiden myynneistä, niiden osingoista, korkotuotoista ja muusta vastaavasta tuotosta.

 

SEURAAVAT TILIKAUDET

Kolmannella tilikaudella tilintarkastaja tulisi valita jos päättyneellä tai sitä edeltäneellä tilikaudella rajat ovat ylittyneet.

 

Blogi julkaistaan alunperin sivustolla Sijoitusyhtiö, jonne tekstit arkistoidaan ja lajitellaan aihealueittain. Kysymyksiä ja kommentteja toivotaan!

Käyttäjän jerrycotton kuva
Liittynyt: 16.11.2018, 09:37
Viestejä: 1

Hei. Ensinnäkin kiitos hyvästä blogista. Luin kokonaan läpi ja muutamia kysymyksiä haluaisin esittää. Eli mulla on pieni rakennusalan yritys. Kaksi omistajaa tasajaolla. Päätettiin yhtiökumppanin kanssa alkaa sijoittamaan yritykseen kertyvät ylimääräiset varat osakkeisiin vuoden alusta. Osakkeet kannattaisi käsitykseni mukaan kirjata EVL:n alaisiksi eli niitä käsiteltäisiin vaihto-omaisuutena? Emme kuitenkaan ole harjoittaneet aktiivista kauppaa joten onko tämä mahdollista? Salkusta löytyy yks jenkki REIT joka on pitkässä holdissa ja muutamia osakkeita joista tarkoitus luopua jos/kun aliarvostus purkautuu. Eli miten nämä pitäisi kirjata tilikirjaan? Tänä vuonna on siis vain tehty kolme talletusta ja kuusi kappaletta ostoja. Tällä hetkellä pari osaketta on myyntilaidassa, mutta ei vielä myytyjä. Jos kaupankäynti on jossain vaiheessa aktiivisempaa mikä olisi helpoin tapa kirjata kaupat ylös? Exceliin vai riittääkö vain välittäjän tarjoama yhteenveto?

 

Eli onko tälläistä arvopaperisijoittamista mahdollista kirjata EVL piiriin? Tällä hetkellä salkun koko on sen verran pieni, että sillä ei ole väliä. Mutta jatkoa ajatellen olisi parempi olla EVL:n piirissä. Onko omistuksia jälkeenpäin mahdollista vaihtaa TVL:stä EVL:ään? En ole vielä keskustellut asiasta tilitoimistoni kanssa kuin pintapuolisesti. Lähinnä haluaisin olla aiheesta paremmin kartalla jotta voin arvioida olisiko tarvetta vaihtaa tilitoimistoa. Olen kyllä tietoinen että tulonlähdejako on mahdollisesti poistumassa ensi vuoden aikana. Mutta varmaahan se ei vielä ole.

Käyttäjän kaleeri kuva
Liittynyt: 5.8.2014, 09:50
Viestejä: 207

Moi! Tuossa tapauksessa olisi edullista saada EVL-puolelle jotta saisi sitten mahdolliset arvopaperikaupan tappiot vähentää elinkeinotoiminnan tulosta. Veikkaan että passiivisen puoleisessa kaupassa on jonkinlainen riski siihen, että verottaja katsoo arvopaperisijoittamisen elinkeinotoiminnan ulkopuoliseksi, vaikka se olisi kirjattu vaihto-omaisuuteen. Mutta kuinka paljon tätä tulkintaa kannattaa pelätä?

Kyllä mielestäni arvopaperit voi ensin kirjata pitkäaikaisiin sijoituksiin ja myöhemmin vaihto-omaisuuteen, jos arvopaperikaupan luonne muuttuu selvästi. 

Käyttäjän kaleeri kuva
Liittynyt: 5.8.2014, 09:50
Viestejä: 207

YEL-vakuutus sijoitusyhtiössä osa 2

 

Tässä heti linkki ensimmäiseen tekstiin YEL-vakuutuksesta. Hoksasin vasta hiljattain saadun hyvän kommentin avulla, että en ekassa kirjoituksessa ottanut kantaa yhteen hyvin kriittiseen kysymykseen. Tässä kysymys:

 

PK marraskuu 4, 2018 klo 8:05 pm

“Jos työtulo jää alle tuon 7645,25 euron, eikä omistajayrittäjä ota YEL:iä, niin miten toimii palkanmaksu yrityksestä yrittäjälle? Pitääkö yrityksen maksaa palkan päälle Tyel-maksut (eli onko oltava joko Yel tai Tyel)? Entä mitä muita sivukuluja tulee yrityksen maksettaviksi?”

 

Olen ollut asian kanssa solmussa useampaankin otteeseen ja selvitellyt kysymystä eläkevakuutusyhtiöiden asiakaspalveluista. En suosittele sokeasti uskomaan vastaavanlaisiin asiakaspalveluihin; tähänkin kysymykseen olen saanut jos jonkinlaisia vastauksia. Lopulta sain Ilmarisen asiakaspalvelusta vastauksen, jossa viitattiin lakipykäliin. Uskoisin tulkinnan olevan oikea, mutta oikaisuja otetaan ilolla vastaan.

  • Yrittäjän eläkelaki ei koske “yrittäjää, jonka työtulo tässä laissa tarkoitetusta yrittäjätoiminnasta on arvioitava pienemmäksi kuin 5 504,14 euroa vuodessa” (Yrittäjän eläkelaki luku 2 § 4).
    • Raja on 7656,26 euroa vuonna 2018.  
  • Jos omistaa yhtiöstä yksin yli 30% tai yli 50% perheensä kanssa, henkilöä ei voida katsoa Työntekijän eläkelaissa työntekijäksi. Tässä tapauksessa henkilöllä ei ole oikeutta eläketurvaan Työntekijän eläkelain nojalla. (Työntekijän eläkelaki luku 2 § 7)

 

Vastauksena kysymykseen:

Palkanmaksu toteutetaan normaalina yrittäjän palkkana, josta toimitetaan ennakonpidätys verokortin mukaisesti. Ainut työnantajan sivukulu on sairausvakuutusmaksu(0,86% vuonna 2018). Jos omistaa yhtiöstä yli 30% itse tai perheensä kanssa yli 50%, ei edes halutessaan voi vakuuttaa TyEL-vakuutuksella. YEL tulee ottaa jos työtuloraja täyttyy. Vielä muistutuksena: työtulo ei ole sama kuin palkkasumma – lue tarvittaessa lisää osasta 1.

 

Blogi julkaistaan alunperin sivustolla Sijoitusyhtiö, jonne tekstit arkistoidaan ja lajitellaan aihealueittain. Kysymyksiä ja kommentteja toivotaan!

Käyttäjän joo654 kuva
Liittynyt: 6.1.2019, 17:19
Viestejä: 2

Tavallisen yhtiön kautta sijoittaminen

Alkuun kiitokset mielenkiintoisista kirjoituksista!

Omistan yhtiökumppanini kanssa puoliksi yrityksen jonka nettotulos on noin 60 000€ vuodessa. Olemme pohtineet veroteknisesti järkevimpiä tapoja ottaa rahaa ulos yhtiöstä/ kasvattaa yrityksen arvoa. Ajatuksenamme on sijoittaa kaikki ylimääräinen raha osakkeisiin yhtiön kautta. Tarkoitus kirjata omistukset TVL puolelle, koska kyseessä on pitkäaikaiset sijoitukset. Ulos ottaisimme aina 8% nettovarallisuudesta.

 

Olen koittanut laskeskella, että kannattaako pitkässä juoksussa ostaa osakeindeksirahastoja vaiko suoria osakkeita tai ETF:ä?

Yhtälössä on aika monta muuttujaa. En ihan heti saanut Excelillä näpyteltyä suoraa vastausta.

 

Mikäli olen oikein ymmärtänyt osakkeiden/ rahastojen arvonnousu ei kirjattuna TVL:n puolelle nosta yrityksemme nettovarallisuutta? Osingot kuitenkin nostavat, mutta verot realisoituvat.

Aina välillä lienee järkevää myydä kaikki omistukset ja maksaa voitosta 20% veroa. Näin pystytään hyödyntämään tätä matalasti verotettua 8% osinkoa tehokkaasti yhtiön matemaattisen arvon kasvaessa.

 

Toisaalta jos myyntejä kannattaa aika ajoin tehdä niin ehkä verottaja hyväksyisi sijoitukset EVL:n puolelle?

 

Olenko aivan hakoteillä? Yksityishenkilönä olen sijoittanut lähes kaksikymmentä vuotta, mutta yrityksemme on aika tuore. Yrityksen kautta sijoittamisesta tuntuisi löytyvän vähemmän tietoa sekä taitaa olla vähän monimutkaisempaa kirjanpidon ja verotuksen vinkkelistä.

Käyttäjän kaleeri kuva
Liittynyt: 5.8.2014, 09:50
Viestejä: 207

Kiitos viestistä! Eipä näihin taida oikeita vastauksia olla. Alla omia ajatuksia. 

 

joo654 kirjoitti:

Mikäli olen oikein ymmärtänyt osakkeiden/ rahastojen arvonnousu ei kirjattuna TVL:n puolelle nosta yrityksemme nettovarallisuutta? Osingot kuitenkin nostavat, mutta verot realisoituvat.

Osakkeiden/rahastojen nettovarallisuus määräytyy veroilmoituksella hankinta-arvojen tai vertailuarvojen mukaan. Vertailuarvo on 70% markkina-arvosta. Kaikkien näiden arvopapereiden kohdalla on käytettävä joko hankinta- tai vertailuarvoa, ei voi päättää toiselle toista.  

 

joo654 kirjoitti:

Aina välillä lienee järkevää myydä kaikki omistukset ja maksaa voitosta 20% veroa. Näin pystytään hyödyntämään tätä matalasti verotettua 8% osinkoa tehokkaasti yhtiön matemaattisen arvon kasvaessa.

Järkevyydestä en ole ollenkaan varma, itse varmaan viivästyttäisin ennemmin veronmaksua holdaamalla voitolla olevia. Toki myymisellä on mainitsemasi vaikutus nettovarallisuuteen. Kuten sanoit, muuttujia on.

 

joo654 kirjoitti:

Toisaalta jos myyntejä kannattaa aika ajoin tehdä niin ehkä verottaja hyväksyisi sijoitukset EVL:n puolelle?

Niin, silloin varmaan olisi hyvä käydä jonkin verran kauppaa. Jos haluaa maksimoida nettovarallisuuden ja osingot, eikä niinkään viivästyttää verojen maksua, voisi harkita arvopapereiden käsittelyä vaihto-omaisuutena ja käypään arvoon arvostamista. Tässä siitä lisää: https://www.sijoitusyhtio.net/sijoitusyhtio/arvopaperikaupan-kirjanpito-...

 

Käyttäjän Miljonääri-Jussi kuva
Liittynyt: 30.1.2017, 07:24
Viestejä: 2
kaleeri kirjoitti:

Osakkeiden/rahastojen nettovarallisuus määräytyy veroilmoituksella hankinta-arvojen tai vertailuarvojen mukaan. Vertailuarvo on 70% markkina-arvosta. Kaikkien näiden arvopapereiden kohdalla on käytettävä joko hankinta- tai vertailuarvoa, ei voi päättää toiselle toista.  

Voiko hankinta-arvoa käyttää edelleen nettoarvon laskennassa, vaikka salkku on turskalla? Omistamani yhtiön teräspainotteinen osakesalkku nimittäin päätyi vuodenvaihteessa kevyesti miinukselle... Laput rahoitusomaisuutena ja hankinta-arvoa on tähän asti käytetty ja täydet 8% osingot maksettu.

Käyttäjän Natku Tunari kuva
Liittynyt: 16.12.2018, 12:56
Viestejä: 5

Kiitos kaleerille mielenkiintoisista ja hyödyllisistä kirjoituksista!

Miten vuonna 2020 (todennäköisesti) voimaantuleva tulonlähdejaon poisto vaikuttaa sijoitusyhtiöön? Osakeyhtiöstähän poistuu TVL-tulolähde ja kaikki käsiteltäisiin jatkossa EVL:n mukaisesti siten, että osakeyhtiön elinkeinotulolähteeseen tulee uusi omaisuuslaji ”muu omaisuus”. Olen ymmärtänyt niin, että uuteen omaisuuslajiin menee sijoitusvarallisuus, erityisesti pitkän holdin sijoitukset. 

Onko niin, että jatkossa ei tarvitse tehdä sijoitusyhtiössä olevien osakkeiden myyntejä vain sen takia, että verottaja ei tulkitsen tulonlähdettä TVL:n puolelle? Tämä kuulostaisi liian hyvältä ollakseen totta. Jos on kuitenkin näin, niin sijoitusyhtiön perustamiselle tuli jälleen yksi hyvä syy lisää.

(Pahoittelen jos tätä asiaa on jo käsitelty aikaisemmilla sivuilla. Meni sitten multa ohi.)

Käyttäjän joo654 kuva
Liittynyt: 6.1.2019, 17:19
Viestejä: 2

Kiitokset vastauksesta!

 

Laskelmani tein seuraavilla oletuksilla kirjattuna TVL:n puolelle.

 

-yritykseni varsinaisen liiketoiminnan nettotulos 50 000€/v

-osakkeet tuottavat 9% vuodessa (sisältää osingon 4%)

-osakeindeksirahastojen kulut 0,4%/v

-yrityksestä nostetaan vain matalasti verotettu 8% osinkoa vuosittain

-verotus ei muutu

-seuranta-aika 20/v

 

Lopputuloksena suoriin osakkeisiin sijoittamalla osinkoja olisin maksanut itselleni 128 428€ enemmän.

Osakeindeksirahastoihin sijoittamalla yhtiön nettovarallisuus olisi taas kasvanut 260 500€ enemmän (voittojen kotiuttamisen jälkeinen nettovarallisuus).

 

Tämän jälkeen otin vielä huomioon, että sijoitan kaikki yhtiöstä saamani rahat henkilökohtaisesti  osakkeisiin.

Se muuttaa mielestäni lopputuleman selkeästi suorien osakkeiden/  ajoittain voittojen kotiuttamisen puolelle.

Henkilökohtainen sijoitusvarallisuuteni kasvaisi 9% tuotto-oletuksella 204 700€ isommaksi yhtiön sijoittaessa suoriin osakkeisiin (ilman voittojen kotiuttamista matkan varrella).

Käyttäjän kermit kuva
Liittynyt: 10.1.2019, 21:22
Viestejä: 3

Testi

Käyttäjän kermit kuva
Liittynyt: 10.1.2019, 21:22
Viestejä: 3

Moikka ihmiset!

 

Tämmöiseen asiaan kaipaisin vinkkejä / näkemyksiä:

- Meillä on perheyrityksemme (rakennusala, perustettu -80 luvun lopussa) varoista sijoitettuna Nordean Indeksirahastoihin (Maailma kasvu, Eurooppa kasvu, Suomi kasvu) yhteensä 200 000€. Summat sijoitettu hajautetusti viimeisen 3 vuoden sisällä, tosin suurin osa valitettavasti vasta vuonna 2018, ennen joulukuuta.

- Parhaimmillaan arvonmuutos on käynyt +20k€ paikkeilla, ja huonoimmillaan -4k€ paikkeilla. Tällä hetkellä arvonmuutos on n. +2k€.

- Yrityksen oma pääoma viime tilikauden lopussa n. 950 000€, vieras pääoma n. 200 000€. Suuri osa varoista "seisoo turhaan" yrityksen tilillä. Tulevaisuutta ajatellen sijoitettavia varoja arvioisin olevan n. 400 000€.

- Eniten tässä nyt kuumottaa/mietityttää puheet vuoden 2019 myrskyisästä pörssinäkymästä.

 

Kysymykset:

1. Olisiko teidän mielestänne mitään järkeä myydä nyt nuo 200 000€:llä ostetut osuudet rahastoihin ja kotiuttaa tuo n. +2k€?

- Jos kuvittelee, tai olettaa, että pörssit tulevat vuonna 2019 esim. alas n. 20%, niin tällöin arvonmuutos ei menisi ainakaan kymppitonneja pakkaselle. Sitten kun/jos pörssit ovat tulleet alas tarpeeksi, niin sijoittaisi varat uudestaan. Kuinka itse toimisitte tilanteessa? Pitäisittekö rahat tuolla sisässä pitkäjänteisesti, vai gämbläisitte sen puolesta, että pörssit tulevat huolella alas vuoden 2019 aikana?

 

2. Mikäli myisimme nyt osuudet indeksirahastoistamme, niin kasvattaisiko tämä yrityksen nettovarallisuutta? Saisiko tällä toimenpiteellä siis suuremman osakkeiden matemaattisen arvon, jotta voisi nostaa enemmän huojennettun osingonjaon alaista pääomatuloa (josta 25% veronalaista ja 75% verotonta pääomatuloa)?

 

3. Mihin ja milloin itse sijoittaisitte, jos teillä olisi 400 000€ (tai 600 000€ mikäli nuo nykyisen osuudet päädyttäisiin nyt myymään) sijoitettavia varoja? Meillä ei ole tietotaitoa, tai ainakaan syvällistä tietämystä osakesijoittamisesta, joten varmaan jokin "automatisoitu" ratkaisu olisi kiikareissa.

 

Kiitoksia, jos joku jaksoi lukea - ja suurkiitos, mikäli joku viitsii jakaa näkemyksiään aiheeseen liittyen.

Peace.

Käyttäjän kaleeri kuva
Liittynyt: 5.8.2014, 09:50
Viestejä: 207
Miljonääri-Jussi kirjoitti:

kaleeri kirjoitti:

Osakkeiden/rahastojen nettovarallisuus määräytyy veroilmoituksella hankinta-arvojen tai vertailuarvojen mukaan. Vertailuarvo on 70% markkina-arvosta. Kaikkien näiden arvopapereiden kohdalla on käytettävä joko hankinta- tai vertailuarvoa, ei voi päättää toiselle toista.  

Voiko hankinta-arvoa käyttää edelleen nettoarvon laskennassa, vaikka salkku on turskalla? Omistamani yhtiön teräspainotteinen osakesalkku nimittäin päätyi vuodenvaihteessa kevyesti miinukselle... Laput rahoitusomaisuutena ja hankinta-arvoa on tähän asti käytetty ja täydet 8% osingot maksettu.

Veroilmoituksella pitää käyttää hankinta-arvoja/vertailuarvoja jos on rahoitusomaisuudessa tai pitkäaikaisissa sijoituksissa. Vaikka kirjanpidossa rahoitusomaisuuden arvonalenemiset kirjattaisiinkin, käsittääkseni osingonjaossa käytetty nettovarallisuus lasketaan veroilmoituksen mukaan. Saa korjata

 

Natku Tunari kirjoitti:

Kiitos kaleerille mielenkiintoisista ja hyödyllisistä kirjoituksista!

Miten vuonna 2020 (todennäköisesti) voimaantuleva tulonlähdejaon poisto vaikuttaa sijoitusyhtiöön? Osakeyhtiöstähän poistuu TVL-tulolähde ja kaikki käsiteltäisiin jatkossa EVL:n mukaisesti siten, että osakeyhtiön elinkeinotulolähteeseen tulee uusi omaisuuslaji ”muu omaisuus”. Olen ymmärtänyt niin, että uuteen omaisuuslajiin menee sijoitusvarallisuus, erityisesti pitkän holdin sijoitukset. 

Onko niin, että jatkossa ei tarvitse tehdä sijoitusyhtiössä olevien osakkeiden myyntejä vain sen takia, että verottaja ei tulkitsen tulonlähdettä TVL:n puolelle? Tämä kuulostaisi liian hyvältä ollakseen totta. Jos on kuitenkin näin, niin sijoitusyhtiön perustamiselle tuli jälleen yksi hyvä syy lisää.

(Pahoittelen jos tätä asiaa on jo käsitelty aikaisemmilla sivuilla. Meni sitten multa ohi.)

Olen nyt vältellyt aiheen spekulointia, kun niin monta kertaa hanke on unohtunut. Muutama vuosi sitten iloitsin aiheesta ja Aki totesi ”uskon kun näen” – tässä sitä edelleen ollaan ja pyöritellään samoja kysymyksiä.

Olen samassa ymmärryksessä kuin mitä kirjoitit, tosin mainintaa taisi olla joistain poikkeuksista. Toivotaan että tulee käyttöön ja puidaan sitten huolella kun faktat on tiskissä.

 

joo654: onko mahdollista laittaa laskelmiasi esille?

 

kermit: tässä omia ajatuksia kysymyksiisi

1. Ei, ellei halua vaihtaa rahastoja muuksi. Ennemmin lähtisin lisäämään sijoitusastetta.

2. Ei

3. Indeksirahastot tai vastaavat voisi olla teille sopiva tapa ja ehkä jonkinlainen ajallinen hajautus. Jos riskiä haluaa rajata, voisivatko esim. USA:n valtionlainat olla osana salkkua vaikka ETF-rahaston kautta?  

Käyttäjän kermit kuva
Liittynyt: 10.1.2019, 21:22
Viestejä: 3

Hei kaleeri,

Tässä kuvakaappaus nykyisten indeksirahastojen osalta:

https://imgur.com/a/zeFe4Np

Näissä indeksirahastoissa osakepaino (ymmärtääkseni) n. 99% hujakoilla.

Myyntipalkkiota Nordea näiden myymisestä perisi n. 1000€.

Itse täällä ollaan pohdiskelleet, että mieluummin gämblättäisiin sen puolesta, että pörssit tulevat vuoden 2019 aikana alas reilusti. Ja sitten sijoittaisi rahat takaisin, kun ne ovat tulleet alas.

 

Saanko vielä kysyä lisäperusteluja vastaukseesi kysymykseen 1?

(1. Ei, ellei halua vaihtaa rahastoja muuksi. Ennemmin lähtisin lisäämään sijoitusastetta.)

 

- Eli jos oletetaan pörssien tulevan alas vaikkapa tuo -20%. Niin miksi ei kannattaisi ottaa nyt ulos, ja odottaa, että -20% notkahdus on tullut - ja sen jälkeen taas laittaa rahat takaisin sisään? -20% notkahdus 200 000€:stä on kuitenkin 40 000€.

- Olen niin nuubi, etten edes tiedä mitä käytännössä tarkoittaa tuo "sijoitusasteen lisääminen". Näissä indeksirahastoissa paino on osakkeissa ymmärttäkseni n. 99% verran.

 

Peace.

Käyttäjän kaleeri kuva
Liittynyt: 5.8.2014, 09:50
Viestejä: 207

kermit: 

Tämä menee nyt verotuksesta ja kirjanpidosta näkemyksen puolelle, mutta vastailen omia ajatuksia. Luonnollisesti en tiedä tilanteestanne kovinkaan paljon. 

Tarkoitin sijoitusasteen lisäämisellä seuraavaa. Ymmärsinkö oikein, että teillä on tuon sijoitetun n. 200k lisäksi n. 400k sijoitettavia varoja? Jos näin on, teidän sijoitusasteenne on n. 33%. Lisäämisellä tarkoitin, että koska sijoitettuna on vain 33% varoista, en myisi sijoituksia vaan harkitsisin ennemmin lisäsijoitusten tekemistä. 

Totta kai, jos haluatte lyödä vetoa markkinoiden laskusta, täytyy myydä 200k sijoitukset. Mielestäni tämä olisi tosiaankin gämbläystä, koska teillä on jo valmiiksi niin matala sijoitusaste. Tarkoitan, että kokonaan pois markkinoilta oleminen ja mahdollisten tuottojen menettäminen, jos markkinat romahduksen sijaan nousevatkin, on suuri riski.  

 

 

Sivut

Kolumnipoiminta:
Daytrader 1/2019: Vuoden 2018 tilinpäätös
Lue kirjoitus