Olet täällä

Sijoitusyhtiön perustaminen, verotus ja taloushallinto

Käyttäjän kaleeri kuva
Liittynyt: 5.8.2014, 09:50
Viestejä: 135

Tein lisäyksiä, korjattu kirjoitus osakaslainasta

-----------

En ollut itse Vero 2017 -tapahtumassa, mutta huomasin Juha SIpilän puheesta seuraavat kohdat:

"Tulolähdejako aiheuttaa jatkuvasti turhia ongelmia erityisesti pidempään toimineille yrityksille. Kun toisen tulolähteen tappio ei ole vähennyskelpoinen toisen tulolähteen voitosta, syntyy liikaverotusta, jota yrittäjän on vaikea ymmärtää ja hyväksyä. Tulolähdejaosta aiheutuu myös hallinnollista taakkaa, koska voitot on laskettava ja raportoitava eri verolakien mukaan.

Hallitus käynnisti syksyllä 2016 lainvalmisteluhankkeen tulolähdejaon poistamiseksi osakeyhtiöiltä tuloverolain ja elinkeinotulon verottamisesta annetun lain osalta. Muutoksen on tarkoitus tulla voimaan ensi vuonna.

Tätäkin muutosta yrittäjät ovat toivoneet jo pitkään ja useat työryhmät ovat sitä myös ehdottaneet. Nyt tämäkin muutos vihdoin toteutuu."

Olisi hienoa jos tästä kiusankappaleesta päästäisiin vihdoin eroon. Onko toteutuminen nyt kuinka varmaa, en osaa sanoa. Onko kaikki toiminta sitten jatkossa elinkeinotoiminnan alla vai miten? 

Lisäksi:

Työryhmä käsitteli myös osinkoverotusta. Työryhmän ehdottamia kiristyksiä osinkoverotukseen en tule hyväksymään. Myös tässä ennustettavuus, kannustavuus ja pitkäjänteisyys ovat tärkeitä.

 

Täytyy antaa pisteet, hyvä Juha SipiLÄ!

Käyttäjän Aki kuva
Aki
Liittynyt: 16.12.2013, 13:48
Viestejä: 1689

kaleeri kirjoitti:

"Tulolähdejako aiheuttaa jatkuvasti turhia ongelmia erityisesti pidempään toimineille yrityksille. Kun toisen tulolähteen tappio ei ole vähennyskelpoinen toisen tulolähteen voitosta, syntyy liikaverotusta, jota yrittäjän on vaikea ymmärtää ja hyväksyä. Tulolähdejaosta aiheutuu myös hallinnollista taakkaa, koska voitot on laskettava ja raportoitava eri verolakien mukaan.

Hallitus käynnisti syksyllä 2016 lainvalmisteluhankkeen tulolähdejaon poistamiseksi osakeyhtiöiltä tuloverolain ja elinkeinotulon verottamisesta annetun lain osalta. Muutoksen on tarkoitus tulla voimaan ensi vuonna.

Tätäkin muutosta yrittäjät ovat toivoneet jo pitkään ja useat työryhmät ovat sitä myös ehdottaneet. Nyt tämäkin muutos vihdoin toteutuu."

 

Tätä muutosta toivovat erityisesti sijoitusyhtiöiden omistajat, joilla on jotain muutakin liiketoimintaa. Pohdin, että uskaltaakohan tätä ääneen sanoa, ettei vaaranna hankettacool. Mie en kyllä vieläkään usko, että tämä menee läpi. Tosin asia on liian monimutkainen Li Anderssonille, Ville Niinistölle ja erityisesti suurelle yleisölle ymmärrettäväksi, että tämä voi luiskahtaa ilman suurempaa mellakkaa läpi.

Käyttäjän kaleeri kuva
Liittynyt: 5.8.2014, 09:50
Viestejä: 135

Tosiaan vaikea nähdä, että tätä kukaan alkaisi kunnolla vastustamaan. Koskee niin harvoja, ei kai nyt paljoa verojakaan jää keräämättä ja helpottuu vähän myös verohallinnon työt. Toivotaan ettei hanketta karsita "tärkeämpien" muutosten tieltä tai muuten vaan unohdeta. 

Käyttäjän kaleeri kuva
Liittynyt: 5.8.2014, 09:50
Viestejä: 135

YEL-vakuutus sijoitusyhtiössä

 

Moikka, tänään avaus uuteen kategoriaan "Yhtiön pyörittäminen". Sen alle tulen kirjoittamaan niistä vastuista ja velvoitteista, joita (sijoitus)osakeyhtiön omistajille ja muille avainhenkilöille muodostuu tai saattaa muodostua. Aloitetaan YEL-vakuutuksella.

YEL-vakuutus eli yrittäjän eläkevakuutus kerryttää eläkettä ja toimii yrittäjän sosiaaliturvan perustana. YEL vastaa työnantajan työntekijälle tarjoamaa lakisääteistä TYEL-vakuutusta. Vakuutus on pakollinen, JOS sen edellytykset täyttyvät.

YEL-vakuutetun yrittäjän sosiaalietuudet, kuten vaikkapa yleinen asumistuki tai sairauspäiväraha, lasketaan pelkän YEL-työtulon mukaan, kun ne työntekijällä perustuvat palkkaan (ja joskus myös muihin tuloihin).

Aiheesta voisi kirjoittaa monesta näkökulmasta. Tämä kirjoitus keskittyy sijoitusosakeyhtiön tapaukseen.

 

EDELLYTYKSET

  • Omistaa yksin yli 30% tai puolisonsa kanssa yhdessä yli 50% osakkeista tai äänistä JA
  • Työtulo vastaa vähintään 7645,25 euroa vuodessa vuonna 2017

 

TYÖTULO

Jokaisen työtulo arvioidaan yksilöllisesti. Ensisijaisesti työtulon arvioi yrittäjä itse. Ohjeita työtulon määrittämiseen löytyy toimialoittain. Työtulo ei ole sama asia kuin osakeyhtiöstä nostettu palkka.

“Arvioinnin pohjana pidetään sitä palkkaa, joka olisi maksettava, jos yrittäjän työtä tekemään palkattaisiin joku toinen vastaavan ammattitaidon omaava henkilö.”

“Alakohtaisen ohjeen lisäksi työtuloa määriteltäessä kiinnitetään huomiota esimerkiksi liikevaihtoon, toimintakuukausiin, viikkotyötunteihin ja toiminnan päätoimisuuteen.”

https://www.veritas.fi/yrittajat/usein-kysyttya/yel-tyotulo/miten-yrittajan-yel-tyotulo-maaraytyy

Yrittäjien työtuloja monitoroidaan ja vakuutuksen ottamiseen voidaan pakottaa tai työtuloa nostaa.

 

SIJOITUSYHTIÖN OMISTAJAN TYÖTULO

Sijoitusyhtiöissä usein yrittäjän työtunnit ovat vähäisiä ja yhtiön tuotto ei muodostu yrittäjän ansiotyöstä vaan omistusten tuotoista. Tällöin on perusteltavissa, että YEL-vakuutuksen edellytysten vuosittainen työtuloraja ei täyty, eikä vakuutusta ole pakko ottaa. Jos sijoitustoiminta on kovin aktiivista, tilanne muuttuu täpärämmäksi.

 

YEL-VAKUUTUS SIJOITUKSENA

Olen joskus hahmotellut YEL-vakuutuksen tuottoa ja tulin itse nopeasti siihen lopputulokseen, että pelkän eläkkeen karttumisen osalta se ei ole hyvä sijoitus. Suhteessa maksettaviin maksuihin, eläkettä kertyy heikosti.  

Kun mukaan tulee sosiaaliturva, vaikuttaa yrittäjän henkilökohtainen tilanne siihen, kuinka hyvä diili YEL-vakuutus on. Vaikuttavia seikkoja ovat mm. isyys-/äitiys, yrittäjän riski joutua työttömäksi, onnettomuuteen, sairastua ym.  

Eläkesijoituksena YEL-vakuutuksessa, kuten palkkatyöntekijän TYEL-vakuutuksessa, on se huono puoli, että kerättyä pääomaa ei saa koskaan käyttöön, eivätkä sitä saa edes perilliset.

Lannistavaa on myös se, että nykytilanteessa, jos maksat YEL-maksuja koko työikäsi ~150€ kuukaudessa (minimimaksu) pääset lähelle takuueläkettä, joka taataan siis kaikille eläkekertymästä riippumatta.

 

PLUSSAT

  • Sosiaaliturva
  • Verovähennysoikeus - YEL-maksut ovat kulua yritykselle

MIINUKSET

  • Eläkkeen kertyminen suhteessa maksuihin pientä
  • Maksettua pääomaa ei saa koskaan takaisin
  • Eläkkeen kertyminen alkaa nollasta, eikä takuueläkkeen päälle

 

Blogi julkaistaan alunperin sivustolla Sijoitusyhtiö, jonne tekstit arkistoidaan ja lajitellaan aihealueittain. Kysymyksiä ja kommentteja toivotaan!

Käyttäjän ScatterBrain kuva
Liittynyt: 11.2.2017, 16:34
Viestejä: 14

Kiitos hienosta blogista.

 

Olisin kiinnostunut lukemaan aiheesta Sijoitusyhtiön perustaminen ulkomaille.

Mihin se on kokonaisvaltaisesti järkevintä, kustannukset, käytönnön toimet, ja veroseuraamukset?

Käyttäjän kaleeri kuva
Liittynyt: 5.8.2014, 09:50
Viestejä: 135

Kiitos kehuista ja hyvästä ehdotuksesta.

En ole mikään huippuasiantuntija liittyen yhtiöihin ulkomailla, mutta jotain avausta voisin kyllä kirjoittaa.

Tarkoitatko nyt sellaista tilannetta, ettei yhtiön omistaja asuisi samassa paikassa missä tämä yhtiö sijaitsee? Sillä on käsittääkseni usein paljonkin merkitystä. Toki järjestelyitä löytyy, mutta maksaa äkkiä enemmän kuin saadut veroedut.

Käyttäjän kaleeri kuva
Liittynyt: 5.8.2014, 09:50
Viestejä: 135

Sijoitusyhtiön kirjanpito ja tilitoimiston valinta

Kun verrataan sijoittamista yksityishenkilönä ja sijoittamista osakeyhtiön kautta, on kirjanpito ainut merkittävä pakollinen lisätyö ja ulkoistettuna suurin kuluerä. Toki yksityishenkilölläkin on kirjanpitovelvollisuus sijoituksistaan, mutta osakeyhtiölle säännöt ovat tarkemmat. Osakeyhtiön kirjanpito koostuu itse tapahtumien kirjauksista, tilinpäätöksestä ja veroilmoituksesta. Lisänä voi olla mm. palkkalaskelmia sekä ALV- ja osinkoilmoituksia verohallintoon.

Kirjanpidon voi tehdä itse tai ulkoistaa esim. tilitoimistolle. Oman näkemykseni mukaan itse tekeminen on hyvin harvoissa tilanteissa taloudellisesti kannattavaa. Oppimiskokemus on sitten asia erikseen, mutta myös tähän pääsee helpommin mukaan asiantuntevan tilitoimiston avulla. Jos sinulla on ylimääräistä aikaa opiskeluun, olet motivoitunut, tarkka, omaat ehkä pohjia ja olet valmis ottamaan riskiä suuremmasta verotuksesta sekä kirjanpidollisista epäselvyyksistä, voi työn tehdä itsekin.

Työmäärä ja siten myös ulkoistetun kirjanpidon hinta riippuu eniten toiminnan moninaisuudesta eli siitä, kuinka paljon erilaisia asioita yhtiö tekee. Eriluonteiset sijoitusinstrumentit sekä mahdolliset muut toiminnot monimutkaistavat kirjanpitoa. Taulukkolaskennan ansiosta volyymit eivät juuri vie aikaa. Myös asiakkaan toimittaman materiaalin ja raporttien laatu on erittäin merkittävä tekijä tilitoimistolle.

Jos asiakas toimittaa laadukkaan aineiston ja hyvät raportit, pienen sijoitusyhtiön koko kirjanpito maksaa luokkaa 500-1500€ vuodessa(sis. alv). Hinta sisältää kirjanpidon, tilinpäätöksen, veroilmoituksen ja muut ilmoitukset.

 

Tilitoimiston valinta

Tilitoimiston valmius hoitaa sijoitusyhtiön kirjanpitoa menestyksekkäästi ei ole todellakaan itsestäänselvyys. Valitessa tilitoimistoa sijoitusyhtiölle arvioisin tavallisten kriteerien, kuten asiakaspalvelun ja kommunikaation, lisäksi seuraavia asioita:

  1. Asiantuntemus sijoitusten ja varojenhallinnan verosuunnitteluun liittyen
  2. Asiantuntemus sijoitusten kirjanpidollisiin linjauksiin
  3. Valmius erilaisten sijoitusinstrumenttien/erikoistilanteiden kirjanpitoon
  4. Menetelmät suurien transaktiovolyymien käsittelyyn

Jos yhtiöllä tai tilitoimistolla ei ole yllä mainittua asiantuntemusta, tullaan maksamaan enemmän veroja ja/tai ajaudutaan hankaluuksiin kirjanpidollisten linjausten kanssa. Jos taas ei ole valmiuksia ja menetelmiä eri tilanteisiin ja volyymeihin, ajaudutaan yllättäviin selvitystöihin sekä suureen määrään manuaalista työtä, jotka johtavat kustannuksiin ja huonoihin valintoihin.

Näiden asioiden rinnalla tilitoimiston veloituksilla on vähän merkitystä. Suosittelisinkin tilitoimistoa valitessa arvioimaan yhtiölle koituvia veroja ja kuluja sekä saatua palvelua kokonaisuutena, pelkän kirjanpidon hinnan sijaan.

 

Blogi julkaistaan alunperin sivustolla Sijoitusyhtiö, jonne tekstit arkistoidaan ja lajitellaan aihealueittain. Kysymyksiä ja kommentteja toivotaan!

Käyttäjän Michael Scofield kuva
Liittynyt: 20.4.2017, 22:19
Viestejä: 1

Kiitokset mahtavasta tekstistä, täyttä timanttia, luin kaiken yhdeltä istumalta.

Seuraavassa pari ideaa jatkokirjoituksiin:

-REIT-rahastojen verovapaus, näetkö mielenkiintoisena sijoituskohteena kuvailemasi kaltaiselle holding-yhtiölle verotusmielessä?

-yksityistalous vs Oy, kuinka paljon ja minkätyyppisiä hankintoja pystyt tekemään Oy:n lukuun?

Käyttäjän kaleeri kuva
Liittynyt: 5.8.2014, 09:50
Viestejä: 135

Kiitos hyvistä ideoista!

- Olen pyrkinyt pysymään erossa sijoitusten sisällöstä ja keskittymään verotukseen, yhtiötoimintaan ym. REIT-rahastojen verovapaus on hyvä, mutta toki verovapaus näkyy osakkeen hinnassa. Itselläni on jonkin verran näitä Jenkeistä lähinnä hajautusmielessä. Myöskin tuotot tuntuisivat olevan yllättävän hyviä esim. pohjoismaisiin verrokkeihin verrattuna. Laskelmia hankaloittaa se ero, että Jenkeissä yhtiöt tekevät (pakko tehdä?) suuria poistoja kiinteistöistä, jotka painavat liiketulosta, mutta eivät ole yleensä linjassa todellisen kulumisen kanssa. Osaako joku sanoa, miksi suomalaiset kiinteistösijoitusyhtiöt eivät tee 4% poistoja kiinteistöistään, kuten niistä ainakin normaalitilanteessa saisi tehdä?

- Toinen aihe on hyvä, joskin siitä on hankala kirjoittaa tarkemmin. Hankala siksi, että oikeus vähennyksiin on niin tulkinnanvaraista.

 

Käyttäjän KepilläJäätä kuva
Liittynyt: 11.1.2015, 11:40
Viestejä: 213

Pienet, FASsin (Suomalainen kirjanpitokäytäntö) mukaan kirjanpitonsa tekevät kiinteistösijoitusyhtiöt varmasti poistoja hyödyntävät. Siis toki vain kiinteistöjen kohdalla, huoneisto-osakkeista poistoja ei voi tehdä.

Isommat firmat tekevät IFRS:n (Kansainvälinen järjestelmä) mukaan ja käsittääkseni tämä ohjaa yritykset noteeraamaan tase-erät niiden todelliseen arvoon. IFRS systeemiä noudattavat yrityksetkin taitavat tehdä varauksia tulevista remonteista, millä saadaan kirjattua poistojen kaltaista negatiivista tulosvaikutusta kiinteistöjen kulumiseen liittyen.

Ks. esim. VVO:n uutinen IFRS:än siirtymisestä:

http://vuosikertomus2015.vvo.fi/q1/taulukot/liitetiedot/siirtyminen-ifrs...

Maallikkosijoittajan kannalta IFRS toki kivempi kun tietää mikä taseen todellinen tilanne kun sijoituksen tekee. Itse en ole lähemmin Jenkkireitteihin tutustunut, mutta kai sieltäkin on saatavissa jonkinlainen määritys kiinteistöjen todellisesta arvosta? Nuo suunnitelmien mukaiset poistot harvemmin menevät yksi yhteen kiinteistön kulumisen kannalta.

 

 

 

Käyttäjän kaleeri kuva
Liittynyt: 5.8.2014, 09:50
Viestejä: 135

Kiitos vastauksesta! Niin tosiaan olihan tuo käypään arvoon kirjaaminen tiedossa, jostain syystä en hoksannut yhdistää poistoihin. Silloin käsittääkseni korjauksista saa verotukseen kulua vain siltä osin kun korjaus ei nosta kiinteistön arvoa. Varausten avulla voi ennakoida ja tasoittaa vuosittaisia "korjauskuluja"?

Ainakaan omien Jenkkisijoitusten tilinpäätöksistä en löytänyt tietoja kiinteistöjen käyvistä arvoista, vaan ainoastaan hankintahinnoista ja poistoista.

Käyttäjän KepilläJäätä kuva
Liittynyt: 11.1.2015, 11:40
Viestejä: 213

Vilkaisin vielä Technopoliksen tilinpäätöstä. Siellä nuo tulevien remonttien varaukset/ajanmukaistamiskustannukset esitetään osana sijoituskiinteistöjen käypien arvojen muutosta:

Sijoituskiinteistöjen käypiin arvoihin vaikuttavat arviot tulevaisuuden tuotoista, kuluista, investoinneista sekä diskonttokorosta. Tuotto-odotusten ja vuokrausasteoletusten nousu nostaa sijoituskiinteistöjen käypiä arvoja

ja lasku puolestaan laskee niitä. Hoitokulut ja kiinteistöihin tehtävät ajanmukaistamiset pienentävät käypiä arvoja sitä enemmän, mitä enemmän negatiivista kassavirtaa kohteeseen tulevaisuudessa kohdistuu. Markkinoiden

tuottovaatimusten tai inflaatio-oletusten noustessa kiinteistöjen käyvät arvot laskevat ja tuottovaatimusten ja inflaatio-oletusten laskiessa kiinteistöjen käyvät arvot nousevat. Lisää sijoituskiinteistöihin liittyvästä markkinoiden

tuottovaatimusriskistä kerrotaan liitetietojen kohdan 22 kohdassa II).

Varsinaisia varauksia taas seuraavasti:

Varaus kirjataan, kun konsernilla on aikaisemman tapahtuman seurauksena oikeudellinen tai tosiasiallinen

velvoite, maksuvelvoitteen toteutuminen on todennäköistä ja velvoitteen suuruus on arvioitavissa luotettavasti.

Varaukset arvostetaan niiden kattamiseksi vaadittavien menojen nykyarvoon. Jos osasta velvoitetta

on mahdollista saada korvaus kolmannelta osapuolelta, korvaus kirjataan erilliseksi omaisuuseräksi,

kun sen saaminen on käytännössä varmaa. Varausten määrä arvioidaan jokaisena tilinpäätöspäivänä ja

määrä muutetaan vastaamaan parasta arviota tarkasteluhetkellä. Konsernilla ei ole tällaisia varauksia.

 

 

 

Käyttäjän kaleeri kuva
Liittynyt: 5.8.2014, 09:50
Viestejä: 135

Arvopaperikaupan kirjanpito: johdanto

Aloitan nyt moniosaisen kirjoitussarjan arvopapereiden käsittelystä kirjanpidossa ja veroilmoituksessa. Aiheen ymmärtäminen on arvokasta tietoa yhtiötoimintaa ja verotusta suunniteltaessa ja toki silloin jos kirjanpidon tekee itse.

Veroilmoituksen varallisuusosiossa arvopapereita voidaan ilmoittaa neljään eri ryhmään. Kirjanpito ei aina mene yksi yhteen verotuksen kanssa, mutta itse olen pyrkinyt selkeyden vuoksi yhteneväisyyteen, ellei ole syytä toimia toisin.

Omaisuusluokkia voi olla yhtiön kirjanpidossa useita ja arvopaperit tulee lajitella käyttötarkoituksen mukaan. Useimmiten sijoitusyhtiön arvopaperit luetaan vaihto- tai rahoitusomaisuuteen, mutta myös kahdella muulla luokalla on tarkoituksensa. Tulen kirjoittamaan jokaisesta luokasta tarkemmin.

Omaisuusluokka(käyttötarkoitus)

  1. Käyttöomaisuus(toiminnallinen yhteys)
  2. Vaihto-omaisuus(kaupankäynti)
  3. Rahoitusomaisuus(kassanhallinta)
  4. Pitkäaikaiset sijoitukset, TVL (pitkäaikainen, liiketoiminnan ulkopuolinen)

Omaisuusluokalla on merkittäviä vaikutuksia verotukseen ja kirjanpitoon sekä paljon epäsuoria vaikutuksia. Epäsuorista esimerkkinä arvopaperikaupan lukeminen liikevaihtoon ja sen vaikutukset mm. tilintarkastusvelvollisuuteen.

Vaikka itse kirjanpito olisikin ulkoistettu tilitoimistolle, tulisi asiakkaan ja tilitoimiston yhdessä arvioida ja linjata, miten mitäkin arvopapereita ja niiden kauppaa käsitellään kirjanpidossa. Joskus valinnat ovat selviä, mutta usein tulkinnanvaraa jää paljonkin.

Arvopaperikohtaista luokkaa voi kyllä muuttaa jos käyttötarkoitus muuttuu. Kun luokkaa muutetaan esim. juuri ennen luovutusta, Verohallinto katsoo muutoksen helposti veroedun tavoitteluksi, eikä hyväksy muutosta verotuksessa. Tästä syystä kauaskatsova suunnittelu voi osoittautua kullanarvoiseksi, jos omaisuus kasvaa ja voitot suurenevat. Jos valinnat tehdään alussa huolimattomasti, myöhemmille muutoksille tuuppaa kasaantumaan esteitä.

 

Blogi julkaistaan alunperin sivustolla Sijoitusyhtiö, jonne tekstit arkistoidaan ja lajitellaan aihealueittain. Kysymyksiä ja kommentteja toivotaan!

Käyttäjän OmistajaVaurastu kuva
Liittynyt: 10.12.2016, 17:31
Viestejä: 13

Erittäin hyviä kommentteja ja kirjoituksia tässä ketjussa. Paljon on tullut taas opittua. 

Jos muuten tässä ketjussa on opiskelijoita, niin kirjoitin blogissani vastikään siitä, miksi erityisesti opiskelijoiden kannattaa vakavasti pohtia sijoitusyhtiön perustamista. Varsinkin jos sijoittamista harrastaa edes vähän tosissaan: http://www.omistajavaurastu.com/2017/05/milloin-opiskelijan-kannattaa-pe...

Osaisiko joku muuten avata hieman konkreettisemmin, mitä käytännön eroa EVL:n mukaan ja TVL:n mukaan verotettavalla tulolla on, ja jos nyt otetaan tähän vain sijoitustoiminta ja arvopaperikauppa? 

Ymmärrän siis kyllä tulonlähdejako-ajattelun, ettei esim. TVL:n tappioita voi vähentää EVL:n voitoista tai toisin päin, mutta jääkö tämä tähän? Koskeeko esimerkiksi EVL:n mukaan verotettua arvopaperisijoittamista laajemmat oikeudet vaikka tiettyjen kulujen vähennysten suhteen. Eli erilaiset menot katsotaan vähennettäviksi tulonhankintakuluiksi helpommin jos vähennys tehdään EVL:n mukaan verotettavista tuloista kuin jos ne samaa yritettäisiin tehdä TVL:n tuloista?

Jotain puhetta olen kuullut, että EVL edistäisi pääomasijoittajastatuksen hakemista, joka taas mahdollistaisi laajemmat kulujen vähennysmahdollisuudet. Tällainen status tuntuu ainakin omalla kohdallani kaukaiselta :D 

Samoin sukupolvenvaihdoshuojennuksia voi ilmeisesti soveltaa vain jos tulo verotetaan EVL:n mukaan? Tämäkään ei kyllä minua koske seuraavaan 40 vuoteen. 

Käyttäjän kaleeri kuva
Liittynyt: 5.8.2014, 09:50
Viestejä: 135

Kiitos hyvistä teksteistäsi ja tämän blogin mainonnasta omassa blogissasi. Hyvä aihe tuo opiskelijan sijoitusyhtiö, ollut itselläkin mielessä. Hyvä työkalu opintotuen tulorajojen kanssa elämiseen, arvopaperikaupan sääntöjä kun ei olla ajateltu loppuun asti. Voitot lasketaan, mutta tappioita ei vähennetä tulorajalaskennassa?!?

EVL

- mahdollisuus käsitellä arvopapereita vaihto-omaisuutena -> realisoitumattomien tappioiden verovähennys varastonmuutoksena; mahdollisuus kirjata kaupat yhteenvetona kirjanpidossa; tiettyjen johdannaistappioiden ja alaskirjausten vähennysoikeus, joita ei TVL-puolella saa

- sukupolvenvaihdoshuojennukset vain EVL-yhtiöille

KULUVÄHENNYKSET

Kuluvähennysten osalta en osaa sanoa mitään lopullisia linjoja, mutta itse ajattelen asiaa näin:

- TVL-sijoitusyhtiö: voi vähentää samat kuin yksityishenkilö pääomatuloistaan eli käytännössä työhuonevähennys, tietokoneet ja tietoliikenneyhteydet, ammattikirjallisuus, matkakulut (km-korvaus 0,24€/km), korot ym. rahoituskulut

- EVL-sijoitusyhtiö: voi vähentää lisäksi kaikki muutkin elinkeino- ja yhtiötoimintaan liittyvät kulut kuten kokous- ja neuvottelukulut, edustuskulut, matkakuluista kilometrikorvaus 0,41€/km ja päivärahat, toimitilaan liittyvät kulut kuten vuokrat, kalusteet ja toimistotarvikkeet, koulutukset...

Lisäksi yleinen linja vähennysten hyväksymisessä lienee vapaampi EVL-yhtiöiden kohdalla

PÄÄOMASIJOITUSTOIMINTA

Pääomasijoitustoiminta ei mielestäni liity mitenkään pörssikauppaan, vaan varhaisemman vaiheen yritysten kehittämiseen. 

Pääomasijoitustoiminnalle on omia verotussääntöjä, positiivisia ja negatiivisia. Yksi merkittävimmistä on käyttöomaisuusosakkeiden(kehitettävien yhtiöiden) myyntivoiton verovapauden evääminen. 

Käyttäjän kaleeri kuva
Liittynyt: 5.8.2014, 09:50
Viestejä: 135

Tuli vastaan yhtiön kautta asuntosijoittamista harkitseville hyvä teksti, jossa tuoretta tietoa yhtiön pankkilainoihin liittyen. Käytännöt vaihtelee ja pankeilla ei selvästikään ole vielä paljoa kokemusta (pienemmille) sijoitusyhtiöille lainaamisesta. Hyvällä neuvottelulla ja sopivien virkailijoiden avulla voisi lainaa kuitenkin irrota lähes yksityishenkilöä vastaavilla ehdoilla.

http://www.ostavuokraavaurastu.com/miten-saada-jarkeva-laina-yhtion-nimiin/

 

Käyttäjän OmistajaVaurastu kuva
Liittynyt: 10.12.2016, 17:31
Viestejä: 13

Kiitos paljon vastauksista! Jotain tuon tapaisia eroja on ollutkin mielessä.

kaleeri kirjoitti:

mahdollisuus kirjata kaupat yhteenvetona kirjanpidossa

Onko tämä siis ihan yleisesti hyväksytty menettely, ettei tarvitse kirjanpitoon eritellä kauppoja jos vain on liitteenä välittäjän raportti koko vuoden kaupoista? Itse olen tähän mennessä kirjannut eriteltynä nuo kaupat (5-10 kauppaa per kk) eli olen tehnyt turhaa työtä :D ? No ainakin jotain oppi taas.

Onhan se tietysti olennaisuusperiaatteen mukaista, että ei kukaan jaksa sataa eri kauppaa tarkistaa kirjanpidosta, vaan helpompi katsoa suoraan välittäjän raporteista jos on tarvetta lähteä selvittelemään.

Käyttäjän kaleeri kuva
Liittynyt: 5.8.2014, 09:50
Viestejä: 135

Pienet määrät kauppoja voi ollakin helpoin kirjata suoraan kirjanpito-ohjelmaan. Suuremmissa määrissä transaktioita pyrkisin siihen, että sovittaa välittäjän raportit osaksi kirjanpitoa ja kirjaa niistä kokonaissummat kirjanpito-ohjelmaan. Hulluahan se olisi kirjata käsin esim. tuhansia kauppoja. Mahdollisuus päästä katsomaan yksittäisiä tapahtumia pitää kuitenkin olla olemassa.

Käyttäjän kaleeri kuva
Liittynyt: 5.8.2014, 09:50
Viestejä: 135

Arvopaperikaupan kirjanpito: vaihto-omaisuus

 

Vaihto-omaisuus kuuluu taseen vaihtuviin vastaaviin. Kirjanpitolaki luonnehtii omaisuuslajia seuraavasti: “Vaihto-omaisuutta ovat sellaisinaan tai jalostettuina luovutettaviksi tai kulutettaviksi tarkoitetut hyödykkeet.” (KPL 4:4)

Yksi mahdollisuus käsitellä arvopapereita kirjanpidossa onkin ajatella arvopaperit kauppatavaraksi ja kirjata ne vaihto-omaisuudeksi. Arvopaperit muodostavat varaston, jonne niitä ostetaan ja josta niitä myydään. Liikevaihdoksi luetaan kaikki myynnit, ei siis pelkkiä voittoja.

Jotta arvopapereita voi kirjata vaihto-omaisuuteen, on ne täytynyt ostaa myytäväksi tarkoitettuna ja myös selkeästi voitontavoittelumielessä. Jos arvopaperit ovat vain väliaikainen säilytyspaikka tilillä makaavalle käteiselle ja yhtiön liiketoiminta on jotain muuta, puhutaan rahoitusomaisuusarvopapereista.

KPL 4:3: “Taseen vastaavien erät jaetaan pysyviin ja vaihtuviin käyttötarkoituksensa perusteella. Pysyviä ovat erät, jotka on tarkoitettu tuottamaan tuloa jatkuvasti useana tilikautena. Muut vastaavien erät ovat vaihtuvia.”

Lain mukaan vaihtuviin vastaaviin, johon myös vaihto-omaisuus kuuluu, tulisi kirjata vain EI usealle tilikaudelle tarkoitetut erät. Arvopaperikauppa on usein luonteeltaan sellaista, että saman tilikaudenkin sisällä myytäväksi tarkoitetut arvopaperit myydään ainoastaan tiettyjen olosuhteiden toteutuessa. Jos toivotut olosuhteet eivät toteudu, myös myynti luonnollisesti viivästyy. Haen tässä sitä, ettei vaihto-omaisuuteen kirjattuja arvopapereita ole pakko myydä tietyn ajan sisällä, jotta ne voisivat olla vaihto-omaisuutta.  

Sen sijaan jos arvopaperi ostetaan alunperinkin ilman aikomusta myydä sitä lähitulevaisuudessa, tulisi se kirjata eri ryhmään. Poikkeuksena myös tilanteet, joissa sijoitusyhtiöllä on suuri omistus sijoituskohteesta tai vaikutusvaltaa sen toimintaan. Tällöin puhutaan käyttöomaisuusosakkeista tai pääomasijoitustoiminnasta.

Jos sijoitusyhtiö harjoittaa arvopaperikauppaa, joka luonteeltaan soveltuu vaihto-omaisuuden kaupaksi, kannattaa tätä menettelyä yleensä myös käyttää. Arvonalenemisten kirjaaminen kuluksi (tästä tarkemmin alempana) sekä kätevämpi kirjanpito ja veroilmoittaminen etenkin suurempien transaktiovolyymien kohdalla ovat selkeitä etuja muihin vaihtoehtoihin verrattuna.

 

KIRJANPIDOLLINEN KÄSITTELY

Arvopaperit käsitellään kirjanpidossa samaan tapaan kuin muukin vaihto-omaisuus. Yleensä kauppojen kirjaamiseen käytetään vaihto-omaisuusryhmän tilejä “Arvopapereiden ostot” ja “Arvopapereiden myynti”. Ostot pienentävät tulosta ja myynnit vastoin nostavat.

Kolmas tili on “Varaston arvonmuutos”, jonka avulla oikaistaan tase vaihto-omaisuusryhmän arvopapereiden osalta tilinpäätökseen. Arvostusperiaatteista lisää alla. Jos edellisessä tilinpäätöksessä arvopaperivaraston arvo on ollut vaikkapa 100.000€ ja nyt se on 150.000€, nostetaan sen tase-arvo 150.000 euroon kirjaamalla varastonmuutosta 50.000€. Varastonmuutoksella on suora tulosvaikutus: varaston arvonnousu on tuloa ja lasku kulua.

Arvostusperiaatteet

Hankintahinta tai alempi (KPL 5:2)

Yleisin tapa pienillä sijoitusyhtiöillä on arvostaa arvopaperit tilinpäätöksessä Kirjanpitolain luvun 5 pykälän 2 mukaisesti:  

“rahoitusomaisuuteen kuuluvat arvopaperit ja muut sellaiset rahoitusvarat hankintamenon suuruisina tai, jos niiden todennäköinen käypä markkinahinta tilinpäätöspäivänä on sitä alempi, tämän määräisinä”

Lähtökohtana on siis hankintahinta, mutta jos tilinpäätöspäivän markkina-arvo on hankintahintaa alempi, niin silloin käytetään sitä. Nämä arvonalenemiset pienentävät yhtiön tulosta varastonmuutoksen kautta, joka on myös verotuksessa vähennyskelpoista. Seuraavassa tilinpäätöksessä katsotaan taas tilinpäätöspäivän markkina-arvoa ja samaa alkuperäistä hankintahintaa ja valitaan näistä pienempi.

Arvopapereita käsitellään ostoerittäin ja yleensä FIFO-periaatteen mukaan. FIFO:sta voi poiketa vain, jos pystyy osoittamaan, että myy juuri tiettyjä ostoeriä. Näin voi tehdä esim. numeroitujen osakkeiden kanssa pienemmissä listaamattomissa yhtiöissä, mutta pörssiarvopapereiden kohdalla tämä ei ainakaan piensijoittajille taida olla mahdollista.

Käypä arvo (KPL 5:2a)

Harvinaisempi menettely on arvostaa vaihto-omaisuusarvopaperit kaikissa tapauksissa käypään arvoon. Tällöin kaikki arvonmuutokset (positiiviset ja negatiiviset) ovat EVL 27e §:n nojalla veronalaisia ja vähennyskelpoisia. Arvonmuutos toteutuu tässäkin varastonmuutoksena. Pörssinoteeratuilla arvopapereilla käypä arvo on markkina-arvo, listaamattomilla poikkeama hankintahinnasta täytyy todeta jollain muulla tavalla.

Jos haluaa minimoida yhteisöveroja, tässä menettelyssä harvoin on mieltä, koska myös “realisoitumattomat” arvonnousut tuloutuvat. Jos verot eivät kuitenkaan syystä tai toisesta haittaa, on tämä menettely toki selkeämpi ja helpompi, FIFO-periaatteellakaan ei ole virkaa. Joissain tapauksissa myös halutaan, että tase antaa ajantasaisen kuvan sijoitusten arvosta, jolloin käypään arvoon kirjaaminen tulee kyseeseen.

 

Blogi julkaistaan alunperin sivustolla Sijoitusyhtiö, jonne tekstit arkistoidaan ja lajitellaan aihealueittain. Kysymyksiä ja kommentteja toivotaan!

Sivut