Olet täällä

Sijoitusyhtiön perustaminen, verotus ja taloushallinto

Sivu:

Sivut

Käyttäjän kaleeri kuva
Liittynyt: 5.8.2014, 09:50
Viestejä: 185

Moi, hyvä kysymys. Jos arvopaperit haluaa kirjata vaihto-omaisuuteen, on pelattava sen säännöillä. Tällöin koko ostosumma ja myyntisumma kirjataan tuloslaskelmaan. Blogista vastaus kysymykseesi:

"Kolmas tili on “Varaston arvonmuutos”, jonka avulla oikaistaan tase vaihto-omaisuusryhmän arvopapereiden osalta tilinpäätökseen. Arvostusperiaatteista lisää alla. Jos edellisessä tilinpäätöksessä arvopaperivaraston arvo on ollut vaikkapa 100.000€ ja nyt se on 150.000€, nostetaan sen tasearvo 150.000 euroon kirjaamalla varaston muutosta 50.000€. Varaston muutoksella on suora tulosvaikutus: varaston arvonnousu on tuloa ja lasku kulua."

 

Käyttäjän Tomi Haataja kuva
Liittynyt: 10.12.2016, 17:31
Viestejä: 70
Rep80 kirjoitti:

"Yleensä kauppojen kirjaamiseen käytetään vaihto-omaisuusryhmän tilejä “Arvopapereiden ostot” ja “Arvopapereiden myynti”. Ostot pienentävät tulosta ja myynnit vastoin nostavat."

Voisiko joku avata tätä hieman. Siis jos ostot kerran pienentävät tulosta ja myynnit nostavat, niin miten menetellään niiden arvopapereiden kanssa, joita ei ole vielä ehtinyt myydä ennen tilikauden loppua? Jos esim. olen nettona ostanut vuoden aikana 100 k arvopapereita ja myynyt 60 k tehden realisoitua myyntivoittoa esim. 10k, niin miten tämä tulos saadaan kirjanpitoon? Liikevaihdon tavallaan ymmärrän, mutta pitääkö nämä myymättä jääneet osakkeet kirjata pois vaihto-omaisuuden "arvopapereiden ostot" tililtä jonnekin muualle? Kiinnostaisi myös, miten tämän homman netottaminen esimerkiksi kuukausittain kannattaisi tehdä.

Tähän mennessä olen pähkäillyt asiaa näin: Arvopapereiden osto ja myynti ei vaikuttaisi liikevaihtoon vaan ainoastaan myyntivoitto/tappio vaikuttaa (myyntitappiot pienentää liikevaihtoa, myyntivoitot kasvattaa). Aina kun arvopapereita myydään kirjaan myynnin tilille "arvopaperit" kredit puolelle ja summa on osakkeiden hankintahinta. Sitten jos on tehty myyntivoittoa, niin se kirjataan liikevaihdoksi vaihto-omaisuuden tilille "arvopapereiden myynti" (kredit) ja myyntitappio kirjataan saman tilin debit puolelle.

Olet siinä oikeilla jäljillä, että kyllä myymättä jääneet osakkeet pitää kirjata pois arvopapereiden ostoista taseeseen vaihto-omaisuuden arvopaperit tilille. Tässä yhteydessä katsot, mikä on arvonmuutos jos arvopapereiden arvo on laskenut hankintahinnasta ja sen erotuksen kirjaat tuohon varastonmuutokseen tilille joka on esim. "Vaihtuvien vastaavien rahoitusarvopapereiden arvonalennukset" . 

Tällälä tavalla sulla on tilikauden lopuksi arvopapereiden ostoissa vain ne osto mitkä on päätynyt myyntiin jolloin tulos tulee suoraviivaisesti ostojen ja myyntiin erotuksesta ja tästä vielä vähennetään nuo mahd. arvonalennukset jotka minun käsittääkseni on kohdassa rahoituskulut (?).

Liikevaihto ei kai voi mennä negatiiviseksi eli kyllä tuo aika hullu kirjaamistapa on minusta :D. Sitä paitsi et voi tietää, meneekö ostetut arvopaperit taseeseen/ylipäätään mihin arvoon ne kirjataan tilinpäätöksessä. Siksi käytetään arvopapereiden ostot/myynnit tiliä päivittäisessä kpl:ssa ja sitten tilinpäätöksessä tasekirjaukset arvoon.

Netottaminen onnistuu kuukausittain yksinkertaisesti siis helposti niin, että kirjaat koko kuukauden ostot ja myynnit nettona. Sitten vuoden lopuksi teet taseeseen kirjaukset "pois ostoista" mitä ei myyty ja näissä välittäjä varmaan tarjoaa raportin hankintahinnasta ja tilinpäätöspäivän päätöskurssista.

Olen tekemässä omaan blogiini tästä viikonloppuna juttua jos kiinnostaa:)

Käyttäjän Velho kuva
Liittynyt: 26.6.2014, 10:40
Viestejä: 99

Jos arvopaperit ovat vaihto-omaisuudessa, niin myynnit (ja osingot) kirjataan liikevaihtoon ja ostot ostoihin. Voi itse päättää haluaako viedä tapahtumat pääkirjanpitoon päivä-/viikko-/kuukausi-/ vai vuositasolla. Vuositasolla on tietysti minimi. Itse kirjaan arvopaperikaupan vuosineljänneksittäin muistiotositteilla. Ostokuluja en kirjaa erikseen vaan ne jäävät osaksi hankintahintaa. Myynnit kirjaan vuoden aikana nettona ja vuoden lopuksi oikaisen myynnin kulut kertaviennillä myyntien ja kulutilin välillä (luvut Nordnetin raportista). Vuoden lopuksi arvostan arvopaperivaraston (omassa excelissä) alimman arvon periaatteen mukaan joko muuttuvaan FIFO-hankintamenoon tai vuodenvaihteen pörssinoteeraukseen, ja oikaisen ostoja tästä syntyvällä varaston muutoksella. 

Käyttäjän Tomi Haataja kuva
Liittynyt: 10.12.2016, 17:31
Viestejä: 70

Tuo on muuten hyvä huomio, että kaupankäyntikulut voi liittää osaksi hankintahintaa. Itse kyllä tykkään pitää näistä erikseen kirjaa, niin näkee miten paljon ne syövät tuottoa.

Kirjoittelin tänään aika kattavan selityksen sijoitusyhtiön kirjanpidosta ja tilinpäätöksestä. Aika paljon samaa asiaa tullut tälläkin foorumilla moneen kertaan käytyä, mutta laitanpa silti linkin myös tänne, jos joku haluaa käydä katsomassa. Laitoin myös konkreettisia esimerkkejä omasta tilikartasta ja kirjauksista: 

http://www.omistajavaurastu.com/2017/10/sijoitusyhtion-kirjanpito-ja-til...

Kertokaa ihmeessä, jos tuolla jokin asia on selitetty päin ...

Käyttäjän Rep80 kuva
Liittynyt: 27.10.2017, 01:42
Viestejä: 2

Kiitos paljon kaikille vastauksista, nyt homma avautui! En vain ymmärtänyt tuota taseeseen kirjaamista, että miten se tehdään. Myös kauppojen netottaminen avautui.

OmistajaVaurastu kirjoitti:

http://www.omistajavaurastu.com/2017/10/sijoitusyhtion-kirjanpito-ja-til...

Kertokaa ihmeessä, jos tuolla jokin asia on selitetty päin ...

Erittäin hyvää tekstiä! Kiitos.

Mahtavaa, kun on tällaisia yhteisöjä mistä saa näinkin harvinaisiin kysymyksiin apua. Toivottavasti voin myös joskus itse olla avuksi.

Käyttäjän kaleeri kuva
Liittynyt: 5.8.2014, 09:50
Viestejä: 185

Kiitokset hyvistä selvennyksistä! Vaihto-omaisuuden kirjausten hahmottaminen ei ole ihan automaattista ja vei ainakin itsellä aikaa. Alla toinen vähän monimutkaisempi kuvio, jonka haluan kirjoittaa muistiin. Ei erityisen haastava, mutta yksityiskohdat meinaa unohtua kun harvemmin tulee asiaa mietittyä. 

 

Osakevaihto: henkilöomistus veroneutraalisti holding-yhtiöön

 

Minulle on tullut vastaan useita menestyviä yrityksiä, joissa on suora henkilöomistus, mutta nyt omistus halutaan syystä tai toisesta siirtää holding-yhtiöön. Siirto on monesti osana suurempaa järjestelyä ja siihen liittyy yleensä jollain lailla uudet osakkaat. Siirrossa on kyse lähtökohtaisesti osakkeiden luovutuksesta, joka tarkoittaa menestyvän yrityksen tapauksessa yleensä suuria veroseuraamuksia luovuttajalle. Entä jos veronmaksua voisikin lykätä? Käyn tässä tekstissä läpi yksinkertaista osakevaihtoa edellä mainitun tapauksen kautta.

 

Tilanne

  • Henkilö A omistaa voitollista liiketoimintaa harjoittavan yhtiön B osakkeita
  • Henkilö A haluaisi siirtää yhtiön B osakeomistuksen omistamaansa/perustettavaan holding-yhtiöön C

 

Ongelma

Henkilö A haluaa siirtää yrityksen B osakkeet holding-yhtiön C omistukseen – kyseessä on siis osakkeiden luovutus. Jos luovutuksesta tulee voittoa, koituu oletuksena henkilön maksettavaksi luovutusvoittovero, joka on pääomatuloa. Usein yhtiö on alunperin perustettu muutaman tuhannen minimiosakepääomalla, mutta yhtiön arvo on nyt noussut Verottajan silmissä korkeaksi. Luovutusvoitto lasketaan kaavalla myyntihinta – hankintahinta tai hankintameno-olettama. Jos osakkeet myy alle 75% käyvästä hinnasta, tulkitaan kauppa verotuksessa lahjaksi, jolloin lahjan vastaanottaja maksaa lahjaveron.

Yhtiön käypä arvo määritellään ensisijaisesti viimeaikaisten toteutuneiden kauppojen perusteella. Jos niitä ei ole, käytetään Verottajan laskukaavaa, joka menee pääpiirteittäin:

  • Viimeisen kolmen tilikauden tulosten keskiarvo jaettuna 0,15 (15%) ja nettovarallisuuden keskiarvo, kuitenkin vähintään nettovarallisuus
  • Kaavaan liittyy erinäisiä oikaisuja ja laskeminen ei aina ole ihan helppo juttu. Koko kaava löytyy täältä.

Jos yritys tekee paljon voittoa, nousevat yrityksen käypä arvo ja luovutuksen veroseuraamukset äkkiä korkeiksi. Tällöin usein koko holding-yhtiöjärjestelyn mielekkyys vesittyy.

 

Ratkaisu: osakevaihto

Osakevaihto on verotuksellinen termi, joka mahdollistaa mm. yllä esitetyn siirron veroneutraalisti. Realisoitumaton verovelka ei siis häviä, mutta jatkuvuuden periaatteen mukaisesti veronmaksu siirtyy järjestelyä seuraavaan luouvutukseen. Veroneutraali siirto vaatii määräysvallan eli yli 50% osakkeiden siirtämistä samalle taholle. Tämä voi tuottaa haasteita, jos yhtiöllä B on useita omistajia.

Osakevaihto toimii tässä tapauksessa niin, että voittoa tuottavan yrityksen B osakkeet siirretään apporttina holding-yhtiön C omistukseen. Holding-yhtiön taseen vastaaviin muodostuu kauppahinnan suuruinen osakeomistus ja sama summa kirjataan vastattavien oman pääoman SVOP-rahastoon.

Holding-yhtiön nettovarallisuus muodostuu korkeaksi, kauppahinnan suuruiseksi, joka usein mahdollistaa alkuperäistä tilannetta suuremmat osingot 8%:lla laskettuna. Ero johtuu siitä, että aiemmin 8% laskettiin yrityksen B nettovarallisuudesta, kun se uudessa tilanteessa lasketaan yrityksen B käyvästä arvosta. Käyvän arvon laskennassa merkittävässä osassa on viimeisen kolmen vuoden tulos. Esim. hyvää tulosta tekevän IT-yhtiön käypä arvo voi hyvin olla miljoona, nettovarallisuuden ollessa sata tuhatta.

Luovuttaja eli henkilöomistaja A saa vaihdossa holding-yhtiön C osakkeita, joiden hankintahintana pidetään siirrettyjen yritys B:n osakkeiden alkuperäistä hankintahintaa. Lopputulos on, että holding-yhtiö C saadaan pullautettua henkilöomistajan A ja yrityksen B väliin henkilöomistajan hankintahintoja muuttamatta.

  • Luovutusvoittovero lykkäytyy, mutta holding-yhtiö maksaa saamistaan osakkeista varainsiirtoveron 1,6%.
  • Myös hankinta-ajat siirtyvät jatkuvuusperiaatteen mukaisesti, jolloin yrityksen B osakkeiden hankintameno-olettama siirtyy holding-yhtiön osakkeille.
  • Holding-yhtiöllä ei ole mahdollisuutta käyttää hankintameno-olettamaa, jos se myy yrityksen B osakkeet joskus voitolla eli korkeammalla hinnalla kuin osakevaihdon kauppahinta. Oman mausteen soppaan tuo kuitenkin käyttöomaisuusosakkeiden verovapaa luovutus.  
  • SVOP-rahaston purkamista kohdellaan luovutuksena, ei pääomanpalautuksena.
  • Järjestelyissä on hyvä pitää mielessä veronkiertosäännökset.

 

LÄHTEET

Yritysjärjestelyt ja verotus – osakevaihto, Verohallinto. https://www.vero.fi/syventavat-vero-ohjeet/ohje-hakusivu/48557/yritysj%C3%A4rjestelyt-ja-verotus-osakevaihto/

Veron kiertämissäännöksen soveltaminen, Verohallinto. https://www.vero.fi/syventavat-vero-ohjeet/ohje-hakusivu/49027/veron_kiertamissaannoksen_soveltamine2/

 

Blogi julkaistaan alunperin sivustolla Sijoitusyhtiö, jonne tekstit arkistoidaan ja lajitellaan aihealueittain. Kysymyksiä ja kommentteja toivotaan!

Käyttäjän Michael Scofield kuva
Liittynyt: 20.4.2017, 22:19
Viestejä: 28

Idea seuraavaksi jutuksi, auto holding yhtiön lukuun, joko leasing tai omistus.  Kannattaako vai ei? Oletus siis että auto luontoisetuna (käyttöetu) ja käytännössä ”omaa ajoa” paljon. Kustannukset siis autosta holdarin piikkiin ja luontoisedun päälle vähän ylimääräisiä työnantajamaksuja, edunsaajan henk koht verotuksessa lisäksi vähän kovempi ansiotuloverotus. Jos omistus, niin sitä kautta hyötyä nettovarallisuuden nousun kautta myös. Saisko tällasesta casesta jotenkin muodostettua kokonaiskuvan järjestelyn järkevyydestä? Tai onko jollain jo omakohtaisia kokemuksia?

Käyttäjän kaleeri kuva
Liittynyt: 5.8.2014, 09:50
Viestejä: 185

Kiitos ideasta! Kirjoitinkin tilitoimiston blogin puolelle aiheesta: http://tilitoimistohelsinki.net/blogi/autokulut-osakeyhtiossa/

Tiivistettynä: Riippuu tapauksesta, onko verojen osalta eroa henkilökohtaisella omistuksella ja yrityksen kautta omistuksella. Tilanne kannattaa laskea auki. Yleensä eroa ei juuri ole. Näin siis jos yhtiöllä ei ole alvillista toimintaa.

Mitä tarkoitat hyödyllä nettovarallisuuden nousun kautta? Eikö autojen arvot yleensä laske? :)

 

 

Käyttäjän Michael Scofield kuva
Liittynyt: 20.4.2017, 22:19
Viestejä: 28

Tarkoitin sitä että vaihdoehdot on joko sulla on ”satasen” auto yksityistaloudessa tai voit sijoittaa ”satasen” yhtiön ja ostaa sillä auton yhtiölle, jolloin nettovarallisuus nousee satasen. Toki sitten laskee poistojen myötä. Eli selvennyksenä, yhtiön nettovarallisuudesta puhuin, en absoluuttisesta. Hyöty tulis sitten   isomman huojennetun osingon muodossa.

Paras vaihtoehto olis varmaan kulkea bussilla ja fillarilla, mutta jos se auto pitää olla, niin nääkin vaihtoehdot on hyvä ymmärtää.

Käyttäjän kaleeri kuva
Liittynyt: 5.8.2014, 09:50
Viestejä: 185

Totta, noinhan se menee. En ollut tuolta kannalta ajatellut. Kuten jo vähän avasitkin, hyvin pienet tai suuret ajomäärät saattavat kallistaa vaakaa, samoin hyvin edullinen tai kallis auto.

Käyttäjän Michael Scofield kuva
Liittynyt: 20.4.2017, 22:19
Viestejä: 28

Jes, kiitos pohdinnoista. ”Kutitustuntuma” on ettei ole vaivan väärti järjestely kuin jossain poikkeustapauksissa.

Käyttäjän Tomi Haataja kuva
Liittynyt: 10.12.2016, 17:31
Viestejä: 70

Mitenhän tollanen auton hankkiminen sijoitusyhtiölle tulkitaan verottajan näkökulmasta? Toki jos on muuta yritystoimintaa, jossa auton käyttö on perusteltua, niin varmasti menee läpi. Kai sijoitusyhtiön kohdalla tossa kuitenkin tulkitaan peitellyksi osingonjaoksi? Tuskin kukaan autoa voi perustella sillä, että kerran vuodessa ajaa yhtiökokoukseen. Tietty jos maksaa verot ja käsittelee auton hankkimista voitonjakona, niin sitten asia erikseen, mutta sillon kai menettää mahdollisuuden tehdä poistoja?

Käyttäjän kaleeri kuva
Liittynyt: 5.8.2014, 09:50
Viestejä: 185

Jos sijoitusyhtiö hankkii auton ja antaa sen työntekijän henkilökohtaiseen käyttöön, muodostuu työntekijälle rahanarvoinen etu. Tätä verotetaan työntekijän henkilökohtaisessa verotuksessa autoetuna. Jos autoetua ei ilmoiteta, on hankala perustella verottajalle, että autolla ajetaan ainostaan yrityksen ajoja eikä ollenkaan henkilökohtaisia ajoja. 

Olen kyllä ollut siinä käsityksessä, että poistot voi tehdä normaalisti myös työntekijän käytössä olevasta autosta. Onko tähän jotain lähteitä?

Käyttäjän Velho kuva
Liittynyt: 26.6.2014, 10:40
Viestejä: 99

Kun avattiin tämä verotusarvokeskustelu niin kertokaa onko minulla tässä joku ajatusvirhe:

Taloyhtiöstä pitää vuokrata kylmä autohallipaikka hintaan 60 euroa. Vaihtoehdot maksaa henkilökohtaisesti, tai maksaa omasta yrityksestä, jolloin muodostuu nk. autotallietu jonka verotusarvo on Helsingissä kylmästä paikasta 52 euroa.

Vaihtoehto 1, maksetaan itse:

Oletetaan marginaaliveroksi 45%. Jotta saisi 60 euroa lisää käteen jolla maksaa hallipaikka, yrityksen pitää maksaa n. 110 euroa lisää palkkaa. Yrityksen kulu 110 euroa.

Vaihtoehto 2, autotallietuna:

Yritys maksaa 60 euroa. Lisäksi luontoisedusta 52 euroa menee veroa 23,40 euroa (45%). Yhteensä 83,40 euroa.Yritykseen jää 26,60 euroa enemmän viivan alle verrattuna vaihtoehtoon 1, mistä menee lopulta 20% yhteisövero 5,32 euroa. Eli yhteensä 83,40 + 5,32  ~ 89 euroa.

Johtopäätös: kannattaisi ottaa luontoisetuna, koska firmaan jää 110-89 = 21 euroa/kk enemmän rahaa.

 

Käyttäjän Velho kuva
Liittynyt: 26.6.2014, 10:40
Viestejä: 99

Kun avattiin tämä verotusarvokeskustelu niin kertokaa onko minulla tässä joku ajatusvirhe:

Taloyhtiöstä pitää vuokrata kylmä autohallipaikka hintaan 60 euroa. Vaihtoehdot maksaa henkilökohtaisesti, tai maksaa omasta yrityksestä, jolloin muodostuu nk. autotallietu jonka verotusarvo on Helsingissä kylmästä paikasta 52 euroa.

Vaihtoehto 1, maksetaan itse:

Oletetaan marginaaliveroksi 45%. Jotta saisi 60 euroa lisää käteen jolla maksaa hallipaikka, yrityksen pitää maksaa n. 110 euroa lisää palkkaa. Yrityksen kulu 110 euroa.

Vaihtoehto 2, autotallietuna:

Yritys maksaa 60 euroa. Lisäksi luontoisedusta 52 euroa menee veroa 23,40 euroa (45%). Yhteensä 83,40 euroa.Yritykseen jää 26,60 euroa enemmän viivan alle verrattuna vaihtoehtoon 1, mistä menee lopulta 20% yhteisövero 5,32 euroa. Eli yhteensä 83,40 + 5,32  ~ 89 euroa.

Johtopäätös: kannattaisi ottaa luontoisetuna, koska firmaan jää 110-89 = 21 euroa/kk enemmän rahaa.

 

Käyttäjän kaleeri kuva
Liittynyt: 5.8.2014, 09:50
Viestejä: 185

Hyvä pähkinä, luontoisetujen verotus on sekavaa. Taitaa olla niin, että tuo 52€ autopaikkaetu käyttäytyy palkkalaskelmassa samoin kuin 60e nettopalkka. 

Esimerkki: Maksat nettopalkan 0e, johon sisältyy luontoisetua 52e. Tällöin bruttopalkka on 52e+42,55e=94,55e, josta pidätetään ennakkoa 42,55e.

Käyttäjän kaleeri kuva
Liittynyt: 5.8.2014, 09:50
Viestejä: 185

Palkanmaksun ilmoitukset

 

Tänään kirjoitan asiakkaan toiveesta vähän erilaisesta aiheesta. Tarkoitus olisi luoda karkea ohje käytännön toimenpiteisiin kun osakeyhtiön yrittäjä maksaa itselleen palkkaa. Jotta työntekijä palkanmaksumielessä katsotaan yrittäjäksi, tulisi hänen omistaa itse yli 30% tai perheensä kanssa yli 50% yhtiöstä ja toimia johtavassa asemassa. Välillinen omistus esim. holding-yhtiön kautta lasketaan. Näkökulmana on sijoitusyhtiö tai muu osakeyhtiö, jossa ei ole yrittäjien lisäksi muita työntekijöitä.

 

Mitä työkaluja tarvitaan:

  • Henkilökohtainen voimassa oleva verokortti
  • Oy:n Katso-tunnisteet

Mitä maksuja menee

  • Yrittäjän palkasta ei mene sivukuluja kuin ainoastaan sairausvakuutusmaksu, joka on 1,08% vuonna 2017. Lasketaan bruttopalkasta
  • Ennakonpidätys verokortin mukaisesti

 

ESIMERKKI

Yrittäjän verokortissa on veroprosentti 10% ja ajatuksena 2000€ bruttopalkka.

  • Kirjaudu Katso-tunnisteilla OmaVeroon tai palkka.fi. OmaVero on suoraviivaisempi. Palkka.fi on kattavampi palkkahallinnon järjestelmä, joka vaatii enemmän tietojen ja asetusten syöttämistä. Kun asetukset on tehty, toimii palkanmaksu ja ilmoitukset näppärästi.
  • Ilmoita palkkatiedot kausiveroilmoituksella järjestelmään. OmaVerossa ilmoituksen nimi on “Työnantajasuoritukset”. Lähetä ilmoitus.
  • Ilmoituksessa lukee tilinumerot, jonne maksetaan ennakonpidätys ja sairausvakuutusmaksut. Esimerkissä maksettavaa tulee 200€+21,60€ eli 221,60€. Eräpäivä on palkanmaksupäivää seuraavan kuukauden 12. päivä tai sitä seuraava arkipäivä.
  • Maksa nettopalkka, tässä tapauksessa 1800€ yrityksen tililtä henkilökohtaiselle tilillesi. Rahansiirto ei ole pakollinen, vaan palkka voidaan myös kirjata yrityksen velaksi palkansaajalle. HUOM! Sairausvakuutusmaksua ei pidätetä palkansaajalle maksettavasta summasta, vaan työnantaja maksaa sen irrallaan palkasta.
  • Kalenterivuoden päätyttyä koko vuoden työnantajasuorituksista annetaan verohallintoon vuosi-ilmoitus. Tässä palkka.fi osoittaa kyntensä ja lähettää vuosi-ilmoitukset automaattisesti. Muutoin vuosi-ilmoitukset tulee lähettää erillisillä lomakkeilla ja kaivaa siihen tieto OmaVerosta. Ilmoituksella ilmoitetaan myös muut työntekijän etuudet kuten päivärahat.

 

TYÖNANTAJAREKISTERI

Kuuluminen työnantajarekisteriin velvoittaa työnantajasuoritusilmoituksen jättämiseen jokaiselta kuukaudelta, riippumatta siitä, onko palkkoja maksettu. Jos ei kuulu rekisteriin, ilmoitus jätetään vain niiltä kuukausilta kun palkkaa on maksettu. Oletuksena yritys ei kuulu rekisteriin, mutta siihen on hakeuduttava:

  • jos se maksaa vakituisesti palkkaa vähintään 2 tai useammalle palkansaajalle tai
  • jos se maksaa palkkaa samanaikaisesti vähintään 6 palkansaajalle, vaikka heidän työsuhteensa ovat tilapäisiä ja tarkoitettu lyhytaikaisiksi.

 

TILITOIMISTON NÄKÖKULMA

Tehokkain järjestely ainakin teoriassa on, että yrittäjä hoitaa itse työnantajasuoritusten kausiveroilmoitukset. Tilitoimistolle yksittäisen palkan ilmoittaminen on pieni irrallinen työ, josta veloitetaan tavallisesti n. 20€ per palkanmaksukerta. Hinta sisältää kausiveroilmoituksen jättämisen asiakkaan lähettämien palkkatietojen pohjalta. Jos asiakas hoitaa ilmoituksen itse, vältytään viestittelyltä asiakkaan ja tilitoimiston välillä.

Miksi sanoin “tehokkain järjestely ainakin teoriassa”? Teoriassa siis homma menee tehoikkaimmin asiakkaan hoitaessa ilmoituksen. Käytännön kokemusteni mukaan asiakkaan itse täyttämissä ilmoituksissa on kuitenkin suuri todennäköisyys tapahtua erhe, jota sitten selvitellään vuoden lopuksi tuntiveloituksella ja maksellaan Verohallinnon myöhästymismaksuja :) Puhumattakaan siitä, jos asiakas joutuu käyttämään aikaa aiheen opiskeluun tai kokee homman muuten epämiellyttäväksi. Vuosi-ilmoitus on monta astetta hankalampi ja sen suosittelen lähes poikkeuksetta jättämään tilitoimistolle. Vuosi-ilmoituksen hinta tilitoimistoilla on n. 25-40€.

En tarkoita missään nimessä, että ilmoitukset olisivat mitenkään ylitsepääsemättömän hankalia, vaan suosittelen laskeskelemaan käytettävän ajan ja virheriskin suhdetta ulkoistetun palvelun hintaan.

 

Blogi julkaistaan alunperin sivustolla Sijoitusyhtiö, jonne tekstit arkistoidaan ja lajitellaan aihealueittain. Kysymyksiä ja kommentteja toivotaan!

Käyttäjän kaleeri kuva
Liittynyt: 5.8.2014, 09:50
Viestejä: 185

VIRTUAALIVALUUTTAKAUPPA: HENKILÖ vs YHTIÖ

 

Virtuaali- tai kryptovaluutat ovat kovassa buumissa. Monet ovat saaneet suuria voittoja, jotka pitäisi nyt kevään aikana ilmoittaa verottajalle. Kirjoitankin tänään kaupankäynnin kirjanpidosta sekä verotuksesta. Tekstistä tuli totuttua pidempi, koska halusin sisällyttää henkilön ja osakeyhtiön samaan, jotta vertailu olisi helpompaa. Mukana on myös hieman kärjistetty esimerkki siitä, miten verotus voi kohdella henkilösijoittajaa kaltoin, jos ei ole tarkkana.

Valitsin termin “virtuaalivaluutta”, jolla tarkoitetaan kaikkia virtuaalimaailman hyödykkeitä, siis coineja, tokeneita ym. Näin siksi, koska tällä hetkellä käsitykseni mukaan niitä pidetään verotusmielessä vastaavina. Tulevaisuudessa hyvin todennäköisesti asiaan tulee muutoksia, jolloin tämä kirjoitus vanhenee. Teksti perustuu Verohallinnon ohjeistukseen “Virtuaalivaluuttojen tuloverotus” (28.8.2013).

HUOM! Alla kuvatut menettelytavat ovat omia tulkintojani. Ilmio on suhteellisen uusi, eikä kovin vakiintuneita käytäntöjä ole vielä muodostunut.

 

VEROFAKTAT

  • Yksityishenkilö ei voi verotuksessaan vähentää virtuaalivaluuttakaupan tappioita, koska tuloverolaissa virtuaalivaluuttakauppojen kohdalla ei sovelleta omaisuuden luovutusvoittojen verottamista koskevia säännöksiä, kuten esim. osakekaupoissa.
  • Osakeyhtiö voi vähentää verotuksessaan virtuaalivaluuttakaupan tappiot, jos yrityksen sijoitustoiminta täyttää arvopaperikauppaa koskevat edellytykset (jatkuvuus, suunnitelmallisuus, aktiivisuus, taloudellisen riskin ottaminen).

 

 

HENKILÖ

 

Henkilöpuolella sekä yhtiön TVL-tulolähteessä sovelletaan tuloverolakia, joka ei rinnasta virtuaalivaluuttoja arvopapereihin eikä valuuttoihin, vaan niitä käsitellään “luonteeltaan muuna, erikseen määrittelemättömänä ja sen käyttäjien välisenä sopimuksena”. Jos virtuaalivaluuttaa X ostaa hintaan 10 ja myy hintaan 15, muodostuu verotettavaa tuloa 5. Jos sen sijaan ostaa hintaan 10 ja myy hintaan 5, tappiota 5 ei vahvisteta eikä saa vähentää verotuksessa. Tähän asti kuvio on selkeä, joskaan ei treidaajalle kovin suosiollinen.

“Virtuaalivaluutan muuntaminen oikeaksi valuutaksi realisoi virtuaalivaluutan arvonmuutoksen verotuksen. Positiivista arvonousua voidaan pitää varallisuuden kerryttämänä tulona, jolloin arvonnousu verotetaan muuna pääomatulona. Arvonmuutosta laskettaessa katsotaan virtuaalivaluuttaa käytetyksi siinä järjestyksessä kuin henkilö on sitä hankkinut, jos hän ei muuta näytä.”

VERTAILUKELPOINEN ESIMERKKI

  • Ostetaan 5kpl bitcoinia hintaan 10.000€.
  • Ostetaan 1kpl bitcoinilla 10kpl etheriä. Tässä vaiheessa yhden bitcoinin arvo on 15k€.
  • Myydään 4kpl bitcoinia hintaan 12k€/kpl, yhteensä 48.000€.
  • Ostetaan 5kpl bitcoinia hintaan 8k€/kpl, yhteensä 40.000€
  • Sitten tapahtuu jotain ja bitcoin menee hintaan 1.000€ ja ether 200€. Kaikki loput virtuaalivaluutat myydään.

Kirjaukset:

  • Osto 10.000€ -> 5kpl bitcoin (hankintahinta 10.000€, 2.000€/kpl)
  • Vaihto 1kpl bitcoin -> 10kpl ether (Vaikka kaupan arvo on 15.000€, etherien hankintahinnaksi siirtyy 2.000€, eikä bitcoinin 13.000€ arvonnousu tuloudu tässä vaiheessa)
  • Myynti 4 bitcoin -> 48.000€ (myyntihinta 48.000€ - hankintahinta 8.000€  = voittoa 40.000€)
  • Myynti 5 ether -> 1.000€ (myyntihinta 1.000€ - hankintahinta 2.000€ = tappiota 1.000€)
  • Myynti 5 bitcoin -> 5.000€ (myyntihinta 5.000€ - hankintahinta 40.000€ = tappiota 35.000€)

Verot:

  • Voitot 40.000€, josta maksetaan pääomatuloveroa 12.400€, olettaen ettei muita pääomatuloja ole
  • Tappiot 36.000€, joita ei saa vähentää
  • Käteen jää verojen jälkeen 1.600€ (10.000€ + 4.000€ - 12.400€)

-----------------------

Toki tässä esimerkissä sankarimme on tehnyt kyseenalaisia muuveja, etenkin myymällä lopussa huomattavasti tappiolla olevat virtuaalivaluutat ja tuhoamalla näin mahdollisuuden vähentää hankintahinnat potentiaalisista tulevaisuuden voitoista. Mutta fakta on se, että tappioiden vähennyskelvottomuus rajoittaa vahvasti kaupankäyntiä estämällä vaihdon fiat-valuutaksi ilman veroseuraamusta. Toiseksi, tappioiden vähennyskelvottomuus ei kannusta uusia sijoittajia virtuaalivaluuttamarkkinoille.

 

 

OSAKEYHTIÖ

 

Jos yhtiön virtuaalivaluuttakauppa yhdessä mahdollisen muun arvopaperikaupan kanssa täyttää yllä mainitut edellytykset, käsitellään virtuaalivaluuttakauppa vaihto-omaisuutena, kuten muukin arvopaperikauppa. Sovelletaan lakia elinkeinotulon verottamisesta ja säännöt ovat melko selvät. Voit lukea vaihto-omaisuusarvopaperikaupasta lisää aikaisemmasta tekstistä. Kun ostetaan virtuaalivaluutalla toista virtuaalivaluuttaa, on muutama vaihtoehtoinen tapa toimia.

 

MENETTELYTAPA 1

Toinen tapa on ajatella asiaa kuten henkilöpuolella, jossa voitto/tappio realisoituu vasta kun virtuaalivaluuttaa vaihdetaan takaisin “oikeaksi valuutaksi” tai muuksi verottajan silmissä rahaan verrattavaksi. Realisoituneet/realisoitumattomat tappiot saa vähentää verotuksessa.

Mielestäni looginen tapa laskea voitot/tappiot sekä tasearvot on euromääräisen hankintamenon siirtäminen FIFO-periaatteen mukaisesti virtuaalivaluuttojen välisissä kaupoissa. Tällöin kaikki ostot ja myynnit tulee kohdistaa toisiinsa, jolloin kirjanpito käy suuremmissa volyymeissa äkkiä hyvin työlääksi. En osaa arvioida, kuinka suuri työ olisi koodata automaatti tätä varten, siinäpä jollekin tehtävä! Teen mielelläni yhteistyötä jos joku koodaustaitoinen innostuu.

VERTAILUKELPOINEN ESIMERKKI

  • Ostetaan 5kpl bitcoinia hintaan 10.000€.
  • Ostetaan 1kpl bitcoinilla 10kpl etheriä. Tässä vaiheessa yhden bitcoinin arvo on 15.000€.
  • Myydään 4kpl bitcoinia hintaan 12.000€/kpl, yhteensä 48.000€.
  • Ostetaan 5kpl bitcoinia hintaan 8.000€/kpl, yhteensä 40.000€
  • Sitten tapahtuu jotain ja bitcoin menee hintaan 1.000€ ja ether 200€. Kaikki loput virtuaalivaluutat myydään.

Kirjaukset:

  • Osto 10.000€ -> 5kpl bitcoin (hankintahinta 10.000€, 2.000€/kpl)
  • Vaihto 1kpl bitcoin -> 10kpl ether (Vaikka kaupan arvo on 15.000€, etherien hankintahinnaksi siirtyy 2.000€, eikä bitcoinin 13.000€ arvonnousu tuloudu tässä vaiheessa)
  • Myynti 4 bitcoin -> 48.000€ (myyntihinta 48.000€ - hankintahinta 8.000€  = voittoa 40.000€)
  • Myynti 5 ether -> 1.000€ (myyntihinta 1.000€ - hankintahinta 2.000€ = tappiota 1.000€)
  • Myynti 5 bitcoin -> 5.000€ (myyntihinta 5.000€ - hankintahinta 40.000€ = tappiota 35.000€)

Verot:

  • Voitot 40.000€
  • Tappiot 36.000€
  • Yhteensä voittoa 4.000€, josta maksetaan tyhjiössä yhtiövero 800€
  • Nettotulos 3.200€, eli käteen jää verojen jälkeen 13.200€

 

MENETTELYTAPA 2

Tässä menettelyssä jokainen transaktio käsitellään kirjanpidossa euron kautta, vaikka todellisuudessa virtuaalivaluuttojen välisissä kaupoissa euroja ei olla saatu. Jos Bitcoinilla ostetaan ethereitä, käsitellään se siis bitcoinin myyntinä euroiksi ja etherien ostamiseksi euroilla. Tämä tapa on kirjanpidollisesti selkeä ja vastaa pitkälti arvopaperikaupan kirjanpitoa sekä verotusta. On mahdollista, että menettelytapa 1, jossa veronmaksua voidaan siirtää, ei ole enää sallittua. Negatiivista tässä tavassa on se, että voitto/tappio realisoituu jokaisessa virtuaalivaluuttojen välisessä kaupassa, jota ei toisessa menettelytavassa tapahdu. Kuten muussa arvopaperikaupassa, arvonnousut eivät kuitenkaan tuloudu ennen luovutusta, mutta arvonalenemiset vähennetään.

ESIMERKKI

  • Ostetaan 1kpl bitcoinia hintaan 10.000€.
  • Myöhemmin ostetaan 1kpl bitcoinilla 10kpl etheriä - tässä vaiheessa yhden bitcoinin arvo on 15.000€.

Kirjaukset:

  • Osto 10.000€ -> 1kpl bitcoin
  • Myynti 1kpl bitcoin -> 15.000€
  • Osto 15.000€ -> 10kpl ether

------------------

Tässä menettelytavassa kirjanpito on toteutettavissa suurissakin volyymeissa näppärästi esim. taulukkolaskennan avulla, kunhan kaupoista saa asianmukaiset raportit ja jokaiselle kaupalle saadaan helposti johdettua euromääräinen arvo. Ostoja ja myyntejä ei tarvitse kohdistaa, kunhan tilinpäätökseen saadaan johdettua omistusten tase-arvon FIFO-periaatteen mukaisesti. Vaihtoehtoisesti voidaan käyttää myös käypää arvoa (KPL 5:2a), jolloin tasearvot ovat markkina-arvoja ja myös realisoitumattomat arvonnousut tuloutuvat tilinpäätöksessä. Menettelytapoja ei voi muuttaa tapahtuma- eikä tilikausikohtaisesti, vaan pitäisi valita yksi tapa jota käyttää vuodesta toiseen. Käsittelytavan muuttaminen vaatii perusteluita, esim. muutoksia toiminnassa.

 

LÄHDE

https://www.vero.fi/syventavat-vero-ohjeet/ohje-hakusivu/48411/virtuaali...

 

Blogi julkaistaan alunperin sivustolla Sijoitusyhtiö, jonne tekstit arkistoidaan ja lajitellaan aihealueittain. Kysymyksiä ja kommentteja toivotaan!

 

Käyttäjän Casteliero kuva
Liittynyt: 4.3.2016, 20:21
Viestejä: 158

Korjaan sen verran, että virtuaalivaluuttojen välinen vaihto ei vielä realisoi verotusta, vasta kun se muutetaan fiat-valuuttaan.

"Puiro tarkentaa, että virtuaalivaluutan vaihtaminen toiseksi virtuaalivaluutaksi ei vielä realisoi verotusta. Verotettavaa syntyy vasta, kun virtuaalivaluuttaa käytetään hyödykkeisiin tai kun sitä vaihdetaan viralliseksi valuutaksi. Tämä ei välttämättä käy ilmi ohjeen nykyisistä sanamuodoista."

https://www.kauppalehti.fi/uutiset/uutinen/96GTEM36

Käyttäjän Lokki kuva
Liittynyt: 1.7.2014, 12:24
Viestejä: 45

Luin linkin takaa verottajankin ohjeen, mutta jäi arveluttamaan vielä tuo luovutusvoiton laskenta. Eikö voisi laskea yksinkertaisesti niin, että esim. 1000e talletettu kryptopörssiin, siellä tehty aikansa kauppoja ja kun viimein kryptot vaihdetaan esim. 2000 euroksi niin on syntynyt 1000e verotettava voitto?

Miksi jokainen kauppa tulee ottaa erikseen huomioon, jos verottaja ei katso arvonnousun realisoituvan ennen euroiksi  vaihtamista?

Käyttäjän kaleeri kuva
Liittynyt: 5.8.2014, 09:50
Viestejä: 185

Kiitos kommenteista!

Casteliero kirjoitti:

Korjaan sen verran, että virtuaalivaluuttojen välinen vaihto ei vielä realisoi verotusta, vasta kun se muutetaan fiat-valuuttaan.

"Puiro tarkentaa, että virtuaalivaluutan vaihtaminen toiseksi virtuaalivaluutaksi ei vielä realisoi verotusta. Verotettavaa syntyy vasta, kun virtuaalivaluuttaa käytetään hyödykkeisiin tai kun sitä vaihdetaan viralliseksi valuutaksi. Tämä ei välttämättä käy ilmi ohjeen nykyisistä sanamuodoista."

https://www.kauppalehti.fi/uutiset/uutinen/96GTEM36

Näin yritin itsekin sanoa, mutta en ilmeisestikään onnistunut siinä kovin hyvin :) Missä tekstissä sait käsityksen, ettei näin olisi? (pois lukien Oy:n vaihtoehto 2)

 

Lokki kirjoitti:

Luin linkin takaa verottajankin ohjeen, mutta jäi arveluttamaan vielä tuo luovutusvoiton laskenta. Eikö voisi laskea yksinkertaisesti niin, että esim. 1000e talletettu kryptopörssiin, siellä tehty aikansa kauppoja ja kun viimein kryptot vaihdetaan esim. 2000 euroksi niin on syntynyt 1000e verotettava voitto?

Miksi jokainen kauppa tulee ottaa erikseen huomioon, jos verottaja ei katso arvonnousun realisoituvan ennen euroiksi  vaihtamista?

Olet oikeassa, mutta vain silloin jos kaikki kryptot on vaihdettu vuoden lopussa takaisin fiat-valuuttaan! Hyvä pointti, hankintahintojen siirtymisiä on turha laskea, jos kaikki kryptot on realisoitu.

 

KORJAUS TEKSTIIN:

Oy:n menettelytapa 2 kohdalla: "On mahdollista, että TULEVAISUUDESSA menettelytapa 1, jossa veronmaksua voidaan siirtää, ei ole enää sallittua."

Käyttäjän Casteliero kuva
Liittynyt: 4.3.2016, 20:21
Viestejä: 158

Koska kryptojen välinen kauppa ei realisoi verotusta, niin esimerkkisi tapauksessa yksityishenkilö on ostanut 10000€ arvosta kryptovaluuttaa ja vaihdettuaan ne euroiksi on saanut yhteensä 15000€ (8000€+5000€+2000€), eli voittoa on tullut 5000€, josta 30% veroa on 1500€. Eli käteen jää verojen jälkeen 13500€.

EDIT: Kryptojen välisessä kaupassa ei yleensä siis vaihdeta kryptoja euroihin tai muihin fiat-valuuttoihin, vaan kauppa käydään suoraan eri kryptojen välillä ja niiden välisellä kurssilla.

Käyttäjän kaleeri kuva
Liittynyt: 5.8.2014, 09:50
Viestejä: 185
Casteliero kirjoitti:

Koska kryptojen välinen kauppa ei realisoi verotusta, niin esimerkkisi tapauksessa yksityishenkilö on ostanut 10000€ arvosta kryptovaluuttaa ja vaihdettuaan ne euroiksi on saanut yhteensä 15000€ (8000€+5000€+2000€), eli voittoa on tullut 5000€, josta 30% veroa on 1500€. Eli käteen jää verojen jälkeen 13500€.

EDIT: Kryptojen välisessä kaupassa ei yleensä siis vaihdeta kryptoja euroihin tai muihin fiat-valuuttoihin, vaan kauppa käydään suoraan eri kryptojen välillä ja niiden välisellä kurssilla.

Voisitko avata tätä laskelmaa enemmän? Mistä saat kyseiset luvut?

Käyttäjän Casteliero kuva
Liittynyt: 4.3.2016, 20:21
Viestejä: 158

Osto 10 000€ 5kpl bitcoinia
Vaihto 1BTC->10ETH
Myynti 4BTC 12k€/kpl -> 48k€
Osto 5BTC 8k€/kpl -> 40k€, eli 8000€ jäi edellisestä myynnistä kassaan
Kaikkien kryptojen myynti - 5BTC 1000€/kpl = 5000€ ja 10EHT 200€/kpl = 2000€

eli 8000€+5000€+2000€

 

EDIT: sori, olet oikeassa tuolla aiemmin. Tottakai tuo 4btc myynti tulee euroihin, eli se realisoi verotuksen myös. My bad!

Käyttäjän kaleeri kuva
Liittynyt: 5.8.2014, 09:50
Viestejä: 185

Joo tässä tulee helposti ajatusvirheitä ja nuo mun esimerkit vois olla selvempiä. Foorumin versiosta puuttuu yks rivi, http://sijoitusyhtio.net/ on korjailtu versio.

Muistutus kaikille, jotka omistaa henkilönä virtuaalivaluuttoja: mieti tarkkaan veroseuraamukset ennen kuin vaihdat euroiksi tai muuhun fiat-valuuttaan.

Käyttäjän Lokki kuva
Liittynyt: 1.7.2014, 12:24
Viestejä: 45

Jatkan vielä pohtimista: jos en myy kerralla KAIKKIA cryptoja vaan erissä, niin voisinko käyttää yksinkertaisesti FIFOa eli käyttää hankintahintana ostojärjestystä?

Käyttäjän kaleeri kuva
Liittynyt: 5.8.2014, 09:50
Viestejä: 185
Lokki kirjoitti:

Jatkan vielä pohtimista: jos en myy kerralla KAIKKIA cryptoja vaan erissä, niin voisinko käyttää yksinkertaisesti FIFOa eli käyttää hankintahintana ostojärjestystä?

Kyllä, mutta taas ainoastaan jos käyt vain kauppoja välillä krypto-fiat. Jos ostatkin kryptolla kryptoa, niin edelleen FIFO, mutta silloin hankintahinnan laskeminen ei ole yhtä simppeliä. 

En tiedä puhutaanko nyt samasta asiasta, voisitko antaa esimerkin? 

Käyttäjän Lokki kuva
Liittynyt: 1.7.2014, 12:24
Viestejä: 45

Tarkemmin ajateltuna vaikeaahan FIFOnkin laskeminen on. Jos ajatellaan yhtään aktiivisempaa kryptokauppaa niin FIFOsta tulee kovin monimutkaista.

Mielenkiintoista on tulevaisuudessa nähdä pari oikean elämän esimerkkiä miten voitot lasketaan. Mieleeni (nyt) parhaana tapana tulee sama askenta kuin mm. kapitalisaatiosopimuksissa, eli kun alkuperäisen sijoitetun pääoman määrän verran on nostettu niin sen jälkeen nostoista menee normaalit verot. Tällöin joko yksittäistä kryptopörssiä tai kaikkia pörsseja yhdessä katsottaisiin yhtenä "kuorena".

Käyttäjän Casteliero kuva
Liittynyt: 4.3.2016, 20:21
Viestejä: 158

Helpointa olisi tietty mahdollistaa hankintameno-olettaman käyttö. Ainakin nyt, kun kryptovoitot on varmasti tätä puoltavia.

Käyttäjän Gamblerrr3 kuva
Liittynyt: 13.1.2017, 22:52
Viestejä: 51

Muutamia kysymysiä sijoitusyhtiön kirjanpidosta:

Kun Oy ostaa (sijoitus)asunnon jonka vuokratuottoja tarkoitus sijoitella firman sisällä edelleen eri instrumentteihin niin meneeko asunto lähtökohtaisesti taseessa pitkäaikais sijoituksiin eli pysyviin vastaaviin? Eli tällöin tätä verotettaisiin TVL:n mukaan.

Arvopaperit ja kryptovaluutat mitä Oy ostaa menee lähtökohtaisesti vaihto-omaisuuten eli vaihtuviin vastaaviin. Tällöin näitä verotetaan EVL:n mukaan. Jos ideologiana pitää näitä instruja tilikausien yli MUTTA samalla (mahdollisten) kurssinousujen tapahtuessa aina realisoimalla osa arvon noususta euroina ja sijoittaa esimerkiksi asuntoihin ja hankkia niitä lisää, onko yleisesti ottaen OK pitää näitä instruja EVL:n alaisuudessa vaikka holdaus aika on vuosia? Äkkiseltään on ristiriita EVL:n ja TVL:n välillä tässä tapauksessa?

Onko mahdollista saada asunnot ( joista edelleen säännöllisesti kk-tasolla pumpataan euroja muihin instruihin) EVL:n alaisuuteen jolloin ne olisi muiden instrujen kanssa samassa kategoriassa? Tällöin käsittääkseni tulonlähdejaon periaate toteutuisi ja esim krypto/osake -tappiot on mahdollista vähentää vaikka asuntojen vuokratuloista?

Kaikkia mahdollista näkemystä kiva olis kuulla näistä!!

Sivut

Mainos: Markets.com
Bitcoin Futures Trading at your Fingertips
Trade Now ->