Olet täällä

Jeans

Jeans

  • Liittynyt 7.7.2014
  • 438 viestiä
  • 1 aloitettua ketjua
		stdClass Object
(
    [uid] => 254
    [name] => Jeans
    [pass] => $S$DXwydNiTZTOU61/QezuiAcSzCXUHA6OQmLZc1xeMyVuZQzAbUbW2
    [mail] => Jenskyllonen@hotmail.com
    [theme] => 
    [signature] => 
    [signature_format] => filtered_html
    [created] => 1404694095
    [access] => 1495751403
    [login] => 1495750024
    [status] => 1
    [timezone] => Europe/Helsinki
    [language] => 
    [picture] => 
    [init] => Jenskyllonen@hotmail.com
    [data] => Array
        (
            [contact] => 1
        )

    [uuid] => 42fc4a6e-6c6f-4cf0-893d-cca92defb781
    [roles] => Array
        (
            [2] => authenticated user
        )

    [field_iso_kuva_kirjoittajat_sivu] => Array
        (
        )

    [field_esittelyteksti_kirjoittaja] => Array
        (
        )

    [field_twitter_tunnus] => Array
        (
        )

    [metatags] => Array
        (
        )

    [rdf_mapping] => Array
        (
            [rdftype] => Array
                (
                    [0] => sioc:UserAccount
                )

            [name] => Array
                (
                    [predicates] => Array
                        (
                            [0] => foaf:name
                        )

                )

            [homepage] => Array
                (
                    [predicates] => Array
                        (
                            [0] => foaf:page
                        )

                    [type] => rel
                )

        )

    [entity_view_prepared] => 1
)
	

Viimeisimmät viestit

Technopolis - 26.5.2017 1.32

Jank kirjoitti:

ps. Itse tehdyistä osingoista ihan vähän: Mielestäni indeksisijoittamisessa nämä ovat ihan toimiva malli, suorien omistusten kohdalla jokseenkin epäkäytännöllistä.  Osakkeen arvon pieneneminen osinkodipissä on hyvin lyhyt aikaista, kun taas osakemäärän väheneminen on pysyvää. Toki tällä ei välttämättä ole merkitystä kuin psykologisesti. Tämän voisi varmaan artikuloida paremminkin.

Tämä ei vaan yksinkertaisesti pidä paikkansa ja hieman ihmetyttää, että niin monet menevät asiassa sekaisin. Tällä ei siis ole millään muulla tavalla väliä, kuin juuri psykologisesti (niin kauan kuin jätetään verotus huomioimatta, mutta se on sitten eri aihe). Esimerkki:

Omistamme 100 kpl osaketta, 1e/osake hintaan kahdesta muuten identtistä yhtiötä, joista toinen maksaa 5% osinkoa vuoden lopussa ja toinen ei. Kumpikin yhtiöistä tuottaa 10% vuodessa. Vuoden alussa yksittäisten yhtiöiden omistusten arvo on siis 100 euroa, ja vuoden lopussa 110 euroa, tai 1,1e/osake. Ensimmäinen yhtiö maksaa 5% eli 0,055e/osake osinkoa, omistukselle yhteensä 5,5 euroa. Jäljelle jää samat 100 kpl osaketta, joiden arvoa on nyt 1,045e/kpl tai yhteisarvo 104,5e.

Toinen yhtiö ei maksa osinkoa, ja osakkeiden arvo on 1,1e/osake tai yhteisarvo 110e. Teet itsellesi itsetehdyn 5,5 euron osingon myymällä 5kpl osaketta. Ainoa ero on, että omistat nyt "vain" 95 kpl osaketta, mutta niiden arvo on sama 1,1e/kpl eli 95*1,1=104,5e. Lopputulos on siis sama, sait 5,5e osingon ja jäljelle jäi 104,5 euroa osaketta omistukseen.

Yritän vielä selittää tarkemmin tuon "Osakkeen arvon pieneneminen osinkodipissä on hyvin lyhyt aikaista, kun taas osakemäärän väheneminen on pysyvää."-kohdan:

Ensimmäisessä tapauksessa osakkeen arvo oli 1,1e ennen osinkodippiä, ja 1,045e sen jälkeen. Seuraavana vuonna tuotto on taas 10%, ja osake nousee 1,045e*1,1=1,1495 euroon, mikä on enemmän kuin ennen osinkodippiä, eli aivan oikein, osinkodippi jäi lyhytaikaiseksi. Sama pätee kuitenkin toiseen tapaukseen: Jäljelle jäi 95kpl 1,1e arvoista osaketta. 10% tuoton jälkeen vuoden lopussa 1,1e*1,1=1,21e. Osakkeiden yhteisarvoksi muodostuu siis 1,21e*95=114,95e. Sama summa kuin edellisen 100kpl*1,1495e=114,95e.

Jos tätä ajatusleikkiä jatkaisi, osinkoa maksavasta yhtiöstä jäisi koko ajan suurempi määrä vähemmän arvoisia osakkeita jäljelle, ja tietenkin päinvastoin toisesta yhtiöstä, jossa on "itse tehdyt" osingot jäisi pienempi määrä mutta arvokkaampia osakkeita käteen. Osakkeiden yhteisarvo olisi kuitenkin yhtä suuri.

Arvokas harrastus arvosijoittamisesta - 26.5.2017 0.26

Apeezi kirjoitti:

 

Jeans kirjoitti:

 

Kyllä shorttaajatkin ymmärtävät varmasti kaiken josta kirjoitit, mutta uskaltavat silti jatkaa positiotaan. Veikkaan, että just tällaisten erikoistilanteiden kimpussa on paljon smart moneyta.

 

 

Minä olen käsikopeloiden käynyt läpi noin 300 yrityksen arvostustason ja tilinpäätökset parin vuoden taakse tähän mennessä. Minä en ole löytänyt O&G-sektorilta smart-moneyta mistään pörssistä, mistään alan osasektorista, viimeisten 2 vuoden aikana. Suorastaan vaadin nähdä tämän smart-money hallinnoinnin. Ihan ensimmäiseksi smart-money voisi perustella Seacor Holdingsin viisinkertaisen hinnan HOS:iin nähden, vaikka HOS on pystynyt parempaan pääoman tuottoon, käyttöasteisiin ja omistaa uudemmat laivat, varsinkin kun adjustoidaan Seacorin suuremmat maksuvaatimukset uusien laivojen rakennukseen, nämä yritykset ovat hyvin lähellä samaa tilannetta käteisvarallisesti.

HOS osakkeen hinta alitti tänään 2$ (HOS -60%, Seacor +10% viime viesteistämme). Mielestäni alkaa vaikuttamaan siltä, että hinnoittelu olikin tehokkaampaa kuin luulit ja shorttaajilla oli jokin syvempi ajatus analyysissaan, jota et ollut ottanut huomioon.

Apeezi kirjoitti:

 

Jeans kirjoitti:

 

Onko siis mahdollista, että öljytynnyrin pitkän aikavälin hinta jäisi sellaiselle tasolle, ettei sitä kannata pumpata avomereltä?

 

 

5v aikana ei pienintäkään määrää ole varaa pienentää avomeren tuotantoa. 10v aikana toivottavasti pystytään pienentämään tuotantoa. Utopistisia hippihaaveita pitkällä aikavälillä voin käydä läpi joskus myöhemmin.

Crude oil WTI tällä hetkellä <49$, vaikka öljybullien unelma on toteutunut ja OPEC on päässyt sopuun tuotantorajoituksista.

 

Toki aikaa on kulunut vasta 8kk viime viesteistämme ja onhan se mahdollista, että tilanne vielä kääntyy. Mun mielestä tästä voi ainakin sen ottaa opikseen, että vaikka kuinka tietää asioista ja painaa duunia omien analyysiensa eteen, ei koskaan kannata aliarvioida markkinoita.

Technopolis - 25.5.2017 17.26

Arvoin tässä vastaanko edes, koska en sinänsä ole mistään eri mieltä, mutta ihan vaan pohdiskeluna.

petteri kirjoitti:

Jatkuva osingon vaihtelu, jos ollaan ei-syklisellä toimialalla on yleensä ottaen hyvin epäilyttävää. Jos katsotaan kansainvälistä REIT eli kiinteistösijoitusyhtiöiden markkinaa, kansainväliset sijoittajat hakevat kiinteistöistä aika tasaista tuottoa ja luotettavaa osinkovirtaa,

Ja

petteri kirjoitti:

Käytännössä vaan hyvää kasvavaa osinkoa tuottavat yritykset ovat kiinteistöalalla yleensä parempia sijoituksia.

Tässä tulee taas esille tämä tasainen ja kasvava osinkovirta itseisarvona. Koska keskimäärin tällaiset yritykset ovat olleet hyviä sijoituksia, pyritään näyttämään samanlaiselta vaikka se maksaisi odotusarvossa, jotta sijoittajat luottaisivat myös meidän firmaan. Ymmärrän tämän pointin hyvin, mutta mites jos muuten pyrittäisiin täysin tähän, mutta silloin tällöin kuin olisi perusteltua, kommunikoitaisiin selvästi sijoittajille, että nyt omistaja-arvo kasvaa parhaiten jos poikkeuksellisesti jätämme ensi vuoden osingon väliin, vaikka meillä olisi siihen varaa. Emme ole rahapulassa. Kuvittelisin sijoittajien olevan sen verran skarppeja, että tajuaisivat tämän, vähän niin kuin luotetaan Amazon.comiin ja Berkshireen kun ilmoittavat niillä olevan parempia kohteita varoilleen, kuin osingonmaksu.

petteri kirjoitti:

Se johtunee osin siitä, että johdon pitää oikeasti kerätä rahat osinkoihin ja toimia maltillisesti sekä harkiten hallitsemattoman kasvustrategian sijasta.

Kiinteistösijoitusalalla on iso ongelma silloin kun johto tekee liikaa liiketoimia. Onhan sitä toki tylsää kerätä vuokratuottoja ja rakentaa sillä mikä osinkojen jälkeen jää aina välillä lisää. Se vaan tuottaa sijoittajalle yleensä ihan ok. Toki pieniä muutoksia portfolioon pitää tehdä, se on selvä ja viime aikoina on ollut isompiakin muutostarpeita.

Jos toimiva johto sen sijaan haluaa valloittaa koko maailman tai ainakin Itämeren alueen maksimaalisella riskillä, sijoittajille ei tuottoa paljon heru.

Tätä selvästi tapahtuu paljon ja tästä kovasti varoitellaan myös rahoituksen oppikirjoissa kun aiheena on agency costs. Jotenkin ei vaan mee omaan jakeluun, että puhutaan pörssiyhtiöiden kokeneista toimitusjohtajista kuin he olisivat teinejä, joille ei saa antaa liikaa vikkorahaa etteivät tuhlaa niitä.

petteri kirjoitti:

Mitä hybridin lunastukseen tulee, Technopolis pystyy hybridin lunastamaan, jos yritys ei tee lisähankintoja seuraavan noin 12 kuukauden aikana. Jos tulee divestointeja, ne voi kyllä sijoittaa. Technopolis osti juuri Liettuasta talon ja nyt neljä taloa on rakenteilla ja valmistuu loppuvuonna 2018. Eikö se muka riitä?

Okei joo, sain aikaisemmasta viestistäsi kuvan, ettei varat oikein riittäisi. Mutta siis sama keskustelu voitaisiin käydä siitä, että Technopolis kerää osakeannilla rahaa sijoitukseen ja maksaa osinkoa samaan aikaan.

petteri kirjoitti:

ei voimakasta kasvua. Ja jos kasvu tehdään jatkuvilla osakeanneilla ja myymällä osakkeita alle tasearvon, se tuhoaa pitkän aikavälin tuoton tehokkaasti.

Tästä ehdottomasti samaa mieltä. Technopolis myy osakkeitaan kymmenien prosenttien alennuksella ostakseen uusia täysihintaisia kiinteistöjä, ja maksaa samalla annin järjestäjille useita prosentteja järjestelykuluja. Ja samaan aikaan maksaa suuria osinkoja.

Technopolis - 25.5.2017 14.48

Hyviä pointteja ja samaa mieltä.

petteri kirjoitti:

Technopolisin kyky rahoittaa toimintaansa sijoittajien kannalta kestävästi on ollut viime vuosina huono. Jos osinkoa ei makseta ollenkaan tai sitä maksetaan kovin vähän, se yleensä kertoo kiinteistösijoitustoimialalla että yritys on joko huonossa kunnossa tai kyvytön rahoittamaan toimintaansa markkinoilta. Kyllä osinkoa pitää maksaa jos kurssin haluaa tasearvojen tasolle.

Ehdottomasti siis pitäisi saada kommunikoitua selvästi sijoittajille, että yksi vuosi osinkoja ei jää väliin sen takia, ettei niitä olisi varaa maksaa, vaan sen takia, että ratkaisu tuottaa eniten lisäarvoa. Siksi just pohdiskelin, että ovatko sijoittajat keskimäärin niin hölmöjä, ettei tätä pointtia saataisi perille, vai aliarvioidaanko niitä. Lisäyksenä vielä, etten tarkoittanut tätä ainoastaan Technopoliksen tapauksessa. Vaikuttaa siltä, että isolle osalle pörssiyhtiöistä tasainen osinko on itseisarvo, mihin tähdätään vaikka se tuhoaisi omistaja-arvoa.

Voisi myös kuvitella, että omien osakkeiden osto olisi tällä hetkellä osinkoja tehokkaampi tapa jakaa varoja omistajille.

Technopolis - 24.5.2017 23.39

Jank kirjoitti:

Monilla myös sijoittamisen tarkoitus on tuottaa kassavirtaa, rapakon takana taitaa olla ihan tyypillistä rakentaa eläke osinkojen varaan. Osaltaan tästä syystä osinkoaristokraatit ovat kovaa huutoa, tasaista kasvavaa eläkettä. Suomessakin varmasti tekisi hyvää kansankapitalismille, jos osingot nähtäisiin kestävänä tapana pönkittää omia tuloja. 

Tämä on huonoa logiikkaa, johon tulee törmättyä usein. Mainitsematta sen enempää veroseuraamuksista, kun osinko tipahtaa tilille, osakkeen arvo ja siten oma omistus laskee samalla summalla. Milloin tahansa on siis mahdollista tehdä "itse tehty" osinko myymällä saman summan edestä osaketta, kuinka paljon osinkoa olisi ollut tulossa.

Jank kirjoitti:

Ja jollen nyt ihan väärin muista, niin yhtiöt jotka ovat pystyneet tasaisesti kasvattamaan osinkoaan pitkällä ajalla ovat tutkimusten valossa tuoneet ylituottoa. Ihan näin osinkojen maksuista yleinsä. Vähän sivuraidetta Technosta, mutta menkööt.

Tämä pitää muistaakseni paikkansa, mutta en luottaisi liikaa siihen, että pitää myös tulevaisuudessa. On tosin eri aihe eikä liity hirveästi tähän keskusteluun, joten ei siitä sen enempää.

Jank kirjoitti:

Technon suurimmille omistajille Varmalle ja Ilmariselle (34,5% kaikista osakkeista) on kyllä varmasti käyttöä tasaiselle kassavirralle Technosta. Ne saattaisivat siirtyä vahvasti myyntilaidalle, jos osinkovirta katkeaa. Niillä kuitenkin on jatkuva tarve syytää käteistä ulos.

Meinasin lisätä alkuperäiseen viestiin, että eläkeyhtiöt tarvitsevat tasaista kassaa ja osingot ovat niille hyväksi, mutta totesin, että myös ne pystyvät "itse tehtyihin" osinkoihin. Tässä tosin tärkeä pointti on, että Technopoliksella ei osakkeen likviditeetti välttämättä riitä tähän. Jos Technopolis nyt jättäisi vuoden osingot välistä, niin eläkeyhtiöt voisivat toki tasaisesti myydä ensi vuoden ajan osaketta saadakseen kasaan tuon osingon verran kassavirtaa itselleen. Lopputulos olisi tarpeeksi tehokkaissa markkinoissa sama. Parempi, jos kurssi olisi noussut sen ansiosta, että sijoittajat pitivät hybridin rahoittamista tällä tapaa fiksuna. Huonompi, jos ei vaikuttanut kurssiin, ja huono likviditeetti painaa keskihintaa alaspäin kun eläkeyhtiöt maksavat "impact costia" yrittäessään päästä suurista määristä osaketta eroon. Henkilökohtaisesti uskon, että Technopolikseen kohdistuisi enemmän mielenkiintoa ja kurssi olisi korkeammalla ja sitä kautta osake likvidimpi, jos voitaisiin luottaa siihen, että yhtiö hakisi aina optimiratkaisua rahoituspäätöksiinsä minimoidakseen sijoituspankkikulunsa ja optimoidakseen ei-verovapaiden sijoittajiensa verotuksen. Korkeamman likviditeetin ansiosta eläkeyhtiöt voisivat helpommin nostaa osinkonsa halutessaan "itse tehtyinä" osinkoina.

Technopolis - 24.5.2017 16.24

mattmillen kirjoitti:

Hyvää analyysiä. Itse maksaisin silti hybridin pois ja rahoittaisin jo sovittuja kasvuhankkeita ylijäävällä kassalla + Oulun/Jyväskylän tulevilla divestoinneilla niin paljon kuin pystyy. Osingot pyrkisin pitämään kasvussa, koska se on merkittävä osakekurssia tukeva seikka.

Ihan oikeassa olet mutta tätä sijoittajien irrationaalista osingonmaksun arvostusta on vaikea ymmärtää. Onko suurin osa sijoittajista muka niin hölmöjä, ettei TPn kurssi nousisi, jos ilmoittaisivat jättävänsä osingonmaksun ensi vuonna väliin ja käyttävänsä varat hybridilainan maksuun?

Yksi downside mikä tulee mieleen on, että yhtiö tippuu pois arvosijoittajien screener-hakutuloksista, jos kriteerinä on pitkä osingonmaksuhistoria. Mitä muita downsideja tällaisella päätöksellä voisi olla?

Uhkapelaajan tie kohti Hernesaaren kattohuoneistoa - 24.5.2017 16.08

Joo ehdottomasti samaa mieltä, enkä todellakaan oo mikään ICM-ekspertti. Sitä shortimpi stacki niin sitä suurempi vaikutus ICMllä on tässä tilanteessa, mutta kuvittelisin 90bb syvänä sen olevan lievempi. Betsizet postflop on turnauksissa tapana olla pienempiä, ja muutenkin kummatkin pelaajat todella varovaisesti painavat 90bb hivakkaa keskelle, minkä takia potit jää usein pieniksi ja päästään showdowniin. Equityn pääsee siis imo realisoimaan paljon helpommin turnauksessa kuin cash gamessa. Defendaus kuitenkin niin isosti +chipev, kun maksetaan 1bb 5,5bb pottiin. 80% button avausrangea vs myös olettaisin blindien 3bettaavan aika paljon, jolloin ICM kääntyy taas avaajan ongelmaks. Mutta kuten sanoit, teoriassa varmasti menee niin turnauksessa (vs cash game), että buttonin avausrange laajenee ja blindien ranget tiukkenee. En tiiä riittääkö tuo kuitenkaan, koska olettaisin käteispelissä tässä tilanteessa ison blindin defendrangen olevan hyvin lähelle, ellei tasan 100%.

Uhkapelaajan tie kohti Hernesaaren kattohuoneistoa - 23.5.2017 20.27

Runit

Lukuvuoden viimeiset tentit vei ekat pelipäivät ja sen jälkeen on ollut niin paljon menoa, että en juurikaan ole ehtinyt pelata SCOOPeja. Ainoiksi pelipäiviksi jäi Su 14.5. ja Ke 24.5.(-To 25.5.). Keskiviikkona oli mulle mielenkiintoisin turnaus, 10k$ Pot-limit Omaha re-entryllä. Kavereilla oli Vantaalla grindikämppä vuokrattuna SCOOPeja varten ja ajelin keskiviikoksi sinne. 20 tonnia upposikin siihen aika nopeasti, ja arvoin mielessäni jonkin aikaa, jaksanko vielä koittaa myöhemmin yöllä alkavaa 5200$ teksuturnausta. Kun kerran oli tullut ajettua Vantaalle asti niin päätin, että miksipä ei, ja onneksi niin:

Kun oli kuusi pelaajaa jäljellä näytti vielä hyvältä mun yli average stackilla. Yllätyksekseni peli oli erittäin syvää, average stacki oli ~90 big blindia. En oo ihan varma oliko tää mulle hyvä vai huono asia. Jäljellä olevat tais kaikki olla hyviä turnausreguja. Hieman ihmettelin silti välillä joidenkin strategiaa. Esimerkiksi sitä, että näin syvillä Sephirot (vai oisko ollut Secret_M0d?) hieman yli miniavasi 80% buttoneista aktiivista Europeanin pientä blindia ja mun isoa blindia vastaan. Kippejä ei tuu juuri koskaan. Ymmärtäkseni high-stakes käteispuolella teksussa tajuttiin jo vuosia sitten tiukentaa buttonrangea selvästi samassa spotissa. Ainakin oman logiikan mukaan jos ei oo tulossa hirveästi kippejä niin tiukentaisin rangea ja suurentaisin avauskokoa. Vaikka limppejä sit sekaan jos kokee pottikertoimet niin hyviks anten kanssa. Toki on mahdollista, että oletti saavansa mut tarpeeksi ison % ajasta irti postflop, mutta vaikutti siltä, että muillakin vakkarireguilla oli samaa strategiaa. Todennäköisempi selitys on mun mielestä vaan, että turnausten heikompien fieldien takia hyvät regut pystyy avaamaan voitollisesti niin paljon käsiä, varsinkin shortimpana, eikä sitten osaa adjustoida tällaisiin harvinaisempiin tilanteisiin.

Viides sija ei loppujen lopuksi  hirveästi harmittanut, vaikka isommat summat oli niin lähellä. Sen verran kovaa runia oli kuitenkin viime vuonna melko pienillä pelimäärillä. SCOOP jäi tällä kertaa sisäänostot vähennettynä ~40k$ voitolle, mikä kuittaa just ja just tän vuoden käteismontun. Käteispelejä oon saanut muhkeat 8500 jakoa pelattua. Pelannut pelkästään hyviä pelejä, mutta runi ollut kylmää. Ihan tyytyväinen siis tän hetkiseen +-0 tulokseen pokerista.

 

Pörssissä onkin sitten ollut ihan eri meininki ja swingit. En oo hirveesti hehkuttanut, mutta jos on tarkemmin seurannut nimiä, joista on ollut puhetta blogissani, on luultavasti huomannut viimeaikaisen korkean osumatarkkuuden. Tsekkasin just huhtikuun raportin ja +42,46% näyttää viimeisimmät 12 kuukautta ja näyttää siltä, että toukokuussa nousu sen kuin jatkuu.

 

Bitcoineissa puhalletaan myös kuplia tällä hetkellä. Harmittaa, etten ymmärrä niistä tarpeeksi pystyväni tekemään sijoituspäätöksiä niihin liittyen. Esim. Ethereum on noussut 2000% puoleen vuoteen. Bitcoinikin heiluu jo 2250$ yläpuolella. Jopa kaikennäköiset altcoinit, mitä monet pitävät turhina, vetävät hulluja nousupäiviä. Jos jostain löydän aikaa niin tämä on ehdottomasti aihe mistä haluan oppia lisää.

 

Palaan vielä kerran Norvestia-Capman-yhteyteen yrittäessäni imeä kaiken valuen siitä irti.smiley Ehkä joku kokeneempi konkari osaisi vastata. Kuten suurin osa tietää, Capman on nyt pakkolunastamassa loput Norvestia-osakkeet niiltä omistajilta, jotka eivät vapaaehtoisesti hyväksyneet ostotarjousta. Norvestian osakkeen hinta on tällä hetkellä 7,40e (oli vielä 7,33e kun aloin katselemaan tilannetta).

"CapMan on ilmoittanut tarjoavansa 7,14 euroa osakkeelta käteisenä Norvestian vähemmistöosakkeenomistajille. Lopullisesta lunastushinnasta päättää Keskuskauppakamarin lunastuslautakunnan nimeämä välimiesoikeus. Lunastuksen ennakoidaan toteutuvan vuoden 2017 kuluessa ja Norvestian osake on tarkoitus poistaa Helsingin pörssin päälistalta."

Capman tarjosi 6 osakettaan jokaista Norvestian osaketta vastaan aikoinaan ja tarjous hyväksyttiin vissiin Capmanin kurssin ollessa 1,19e (1,19e*6=7,14e), joten Capman lupautui pakkolunastamaan loput osakkeet samaan arvoon, vaikkakin käteisellä, eli 7,14 euroa per osake. Nykykurssilla siitä tulisi siis 7,40e-7,14e=0,26e dunkkuun Norvestian osakkeenomistajalle. Capmanin kurssi on lunastusmenettelyn aikana raketoinut, ja on tällä hetkellä 1,65e. Jos esimerkiksi välimiesoikeus jostain syystä päättäisi, että Capmanin on tarjottava sama kuusi osaketta, jonka muut tarjouksen hyväksyneet saivat, tarkoittaisi se 1,65e*6=9,9e. Voittoa tulisi siis 9,9e-7,4e=2,5e. Jos tämä toteutuisi hieman yli kerran kymmenestä, olisi kyseessä +ev arpa. Sitten voisi kuvitella, että näiden kahden tapahtuman väliin mahtuu erilaisia kompromissiratkaisuja. Onhan Norvestian substanssiarvo myös noussut pörssin mukana selvästi tän vuoden nousun mukana.

Kaivoin nippelitietoja ja Capmanin hakemus on saapunut lunastuslautakunnalle 13.1.2017.  Lunastuslautakunnan sivuilta löytyy, että lunastusmenettely kestää 4-8 kuukautta. Päätöksen pitäisi siis tulla 0-4 kuukauden sisään.

Kysymys kokeneemmille siis kuuluu: Onko mahdollista käydä jostain läpi toteutuneita lunastuslautakunnan päätöksiä, jos löytyisi vastaavia tapauksia? En onnistunut googlella löytämään.

Joku tällainen löytyi, jossa ei päätetty nostaa lunastushintaa, paitsi jonkun 0,5% vuotuisen koron verran, niin kauan kuin menettely oli kestänyt. Toki ihan eri keissi.: https://www.pohjola.fi/pohjola/sijoittajasuhteet/op-osuuskunnan--ent--op...

Tämä blogi alkaa olla sen verran suosittu, että luultavasti jos tästä valueta olisi tarjolla, joku ehtii ne harmi kyllä viedä. Mutta ainakin tulisi opittua jotain uutta.

Uhkapelaajan tie kohti Hernesaaren kattohuoneistoa - 16.5.2017 12.23

http://waitbutwhy.com/2017/04/neuralink.html

Postasin tänne jonkin aikaa sit Waitbutwhyn huikeat kirjoitukset "The AI Revolution" ja ne Elon Muskin firmoista kertovat. Oon jo pitkään halunnut lukea uusimman kirjoituksen Neuralinkistä, mutta on ollut niin pirusti koulua, etten oo aiemmin kerennyt. Sain vihdoin luettua valmiiksi eikä pettänyt tälläkään kertaa. Kirjoittaja Tim Urban on helvetin hyvä selittämään monimutkaisia asioita yksinkertaisesti. Neuralink on Muskin uusi projekti, joka kehittää Brain-Machine Interfacea (BMI). Kirjoitus menee yhdessä vaiheessa ehkä vähän turhan syvälle aivon toimintoihin ja "Part 2: The Brain"-osaaa ei tarvitse niin tarkkaan lukea jos ei jaksa. Koko loppukirjoitus on silti ymmärrettävissä. Tärkeintä kuitenkin: LUE LOPPUUN asti. Jutut menee niin hullun viihdyttäviksi ja tulee jälleen kerran fiilikset et helvetin siistiä olla elossa just nyt. Yhtä asiaa pidin todella tärkeenä mikä sivutettiin aika nopeasti kirjoituksessa, mutta mainitsen sen vähän myöhemmin etten spoilaa mitään niiltä, jotka haluaa lukea tän.

Uhkapelaajan tie kohti Hernesaaren kattohuoneistoa - 14.5.2017 22.08

Moozes kirjoitti:

Kiitokset Jeanssille mielenkiintoisesta blogista ja onnea tuleviin koitoksiin!

Rotujen väliset IQ-erot sekä salaliitto/Snowden aihepiirit olivat myös Sam Harrisin loistavan podcastin aiheina äskettäin.

IQ-aihetta Harris käsitteli äskettäin vieraanaan Charles Murray:

"Sam Harris speaks with Charles Murray about the controversy over his book The Bell Curve, the validity and significance of IQ as a measure of intelligence, the problem of social stratification, the rise of Trump, universal basic income, and other topics."

Kiitos, ja kiitti tästä! Diggaan muutenkin paljon Sam Harrisin jutuista, jäin samantien koukkuun ja kuuntelin koko parin tunnin podcastin putkeen. Esim täältä löytyy jos jengiä kiinnostaa:

https://www.youtube.com/watch?v=Y1lEPQYQk8s

Charles Murraylla on Bachelor Harvardista ja Ph.D. MITstä, ja kirjoitti erittäin kiistanalaisen kirjan The Bell Curve (1994), jossa tutkittiin älykkyyttä. Yhdessä luvussa käytiin läpi rotujen välisiä eroja, eikä mitenkään PelleSnuslosmaisesti, vaan hyvin varovaisesti ja diplomaattisesti päädyttiin lopputulokseen "The debate about whether and how much genes and environment have to do with ethnic differences remains unresolved," and "It seems highly likely to us that both genes and the environment have something to do with racial differences.". Tästä seurasi hirveä paskamyrsky ja vielä nykypäivänä yhden yliopiston oppilaat esti häntä pitämästä puhettaan "koska rasisti".

Koko ensimmäisen tunnin kelasin vaan kuinka kiehtovaa, miten loogisesti Charles argumentoi jokaisesta asiasta. Podcastin loppua kohden aloin kokea myötätuntoa häntä kohtaan, miten epäreilusti häntä on kohdeltu viimeiset parikymmentä vuotta tämän yhden luvun takia The Bell Curvessa. Toki yhdestä parin tunnin podcastista on vaikea vetää mitään kunnon johtopäätöksiä.

Asia mitä eniten odotin ja pidin tärkeimpänä, ja mitä hän ei sitten juurikaan osannut selittää oli Flynn-effekti. Joku semiselitys oli, että jotkut hollantilaiset tutkijat ovat tutkineet mustien ja valkoisten IQ-eroja ja ottaneet Flynn-effektin huomioon, mutta toteneet, että erot eivät riipu Flynn-effektistä. Tämä tutkimus on kuulemma liian advanced tilastotiedettä, ettei Charlesilla itsellä riitä kompetenssi selittämään sitä. Heh, jos nyt kerran ottaa sen puheeks, niin ois ainakin voinut selittää, millä tavalla muka asiaa voidaan tutkia. En myöskään vakuuttunut Charlesin syistä, miksi tätä asiaa on hyvä tutkia.

Podcastin lopussa oli vielä mielenkiintoista keskustelua perustulosta.