Olet täällä

Uhkapelaajan tie kohti Hernesaaren kattohuoneistoa - 18.10.2019 05.44
HenkkaJo kirjoitti:

Moikka Jens

Ollut mukava lukea blogiasi!

Itse tulee joskus pelattua pokeria netissä ihan huvinvuoksi, mutta pienillä panoksilla. Olisi mielenkiintoista tietää, että miten sinulla hermot kestää ja pysyt niin rationaalisena ja jatkat vaan sitä omaa peliä, pelatessasi pokeria? Näin että jossain kuvassa olit ollut 300k miinuksella, mutta olit kumminkin onnistunut nousemaan 700k plussalle puolenvuoden sisällä. Luulisi myös tästä kylmähermoisuudesta olevan hyötyä myrskyisessä sijoitusympäristössä.

Netissä kun katsoin, joku oli vääntänyt 12 pöytää kerrallaan. Kun itse pelaat, niin onko sinulla joku optimi määrä pöytiä mitä kerralla pyörität. Omasta mielestäni saa nimittäin kyllä olla aika nopea laskemaan ja analysoimaan jos nyt vaikka "vain" 4 pelaa kerrallaan. Ei onnistuisi minulta :D.

Kiitti. Nykyään pelejä on niin vähän ja harvoin, etten saa lähellekkään niin montaa pöytää pelattua kuin haluaisin. Aikoinaan joku 10 rinkipöytää kerrallaan oli sopiva määrä ja katselin useimmiten vielä telkkarisarjaa samalla. Esim. koko The Wire, Breaking Bad, Sopranos ja Game of Thrones -sarjat tuli katsottua samaan aikaan grindatessa. Monesti ei-pokeritutut ovat ihmetelleet samaa, mutta se näyttää oikeasti paljon vaikeammalta kuin mitä todellisuudessa on. Ihminen tottuu kaikkeen kun saa tarpeeksi toistoja alle ja yli 95% päätöksistä ovat kokeneelle pokeripelaajalle jotakuinkin automaattisia. Sit tietenkin jos jotkut isot 100/200+ nosebleed-tasot pyörivät, niin jätin suosiolla sarjan katsomisen pois ja tiputin pöytämäärää, jotta oikeasti pystyin keskittymään kunnolla jokaiseen päätökseen.

Vaikka pokeriammattilaisuus on välillä ollut henkisesti hyvinkin raskasta, niin on pakko joskus ottaa hetki ja olla kiitollinen siitä, miten onnekas oli, että sattui löytämään tän pelin.

Ripelein kirjoitti:

Kiinnostavaa juttua tässä blogissa. Voisitko laittaa listan/kuvan mitä kirjoja luette?

Kiitti! Voisin jossain vaiheessa kirjoittaa vähän enemmän itse opinnoista ja samalla vastata tähän.

Näytä koko viesti
Uhkapelaajan tie kohti Hernesaaren kattohuoneistoa - 18.10.2019 03.37

KL: Osakesäästötilin voi avata ensi vuonna - Asiantuntijat poimivat sinne 13 hyvää osaketta Helsingin pörssistä

Jutussa käydään läpi kasvusijoittajan mallisalkkua ja osinkosijoittajan mallisalkkua. En tarkoita tätä jutun henkilöihin liittyen vaan noin yleisesti kun tuli tästä jutusta taas mieleen, mutta ihmetyttää aina kun joku profiloituu just esim. kasvu- tai osinkosijoittajaksi. Miksi? Eikö tavoitteena pitäisi olla saavuttaa mahdollisimman korkea riskikorjattua tuotto sille riskitasolle, jota itse pystyy sietämään? Miksi siis valita vaan yhdenlaiset osakkeet ja siten sulkea pois iso osa mahdollisuuksista? Mulle ei ole väliä kasvaako osake kovaa tahtia vai maksaako se hyvää osinkoa, kunhan koen sen olevan aliarvostettu.

Näytä koko viesti
Uhkapelaajan tie kohti Hernesaaren kattohuoneistoa - 18.10.2019 12.34
kabu kirjoitti:

Sekaannuksena varmaan se, että tuo oikeanpuoleisin pylväskaavio kuvaa siis nimenomaan kunkin koulun parasta 7%:a? Kun tuo testi ei sisällä mitään sen subjektiivisempaa kuin tekstin arviointi (ja testattavien nimet varmaankin sokkoutetaan?) niin eikö ole aika selvää, että SHSAT kuvaa tällöin paljon paremmin kaupungin parasta 7%:a kuin kunkin koulun paras 7%? Jos ruvetaan parhaan osaamisen sijaan arvottamaan monimuotoisuutta, ollaan siellä äärivasemmalla ja se ei ole hyvä paikka.

Just näin. Vasen pylväs kuvaa koko populaatiota, keskimmäinen pylväs nykytilannetta eli koko populaation parasta 7% ja oikeanpuolinen sitä, miltä näyttäisi jos jokaisesta yksittäisestä koulusta sen sijaan otettaisiin paras 7%.

Ja en toki myöskään yritä sanoa, että tilanne olisi kaikkien kannalta täysin reilu. Voitaisiin esim. varmasti panostaa paljon enemmän resursseja köyhien alueiden kouluihin ja siihen, että oppilaat saavat ylimääräistä tukea, jos sitä ei näytä kotoa heruvan yms. Mutta tällaiset kiintiöt eivät ole se oikea ratkaisu.

Näytä koko viesti
Uhkapelaajan tie kohti Hernesaaren kattohuoneistoa - 18.10.2019 12.00
hauturi kirjoitti:

Nopeasti lukemalla en ymmärrätänyt missä kohtaa vaadittiin rotukiintiöitä? Eikö ajatus kuitenkin ollut että edeltävän kouluasteen paras 7% pääsisi rodusta riippumatta?

Lopputulos muutoksella olisi efektiivisesti sama. Tilastoista voi päätellä, että koulut, joissa pärjätään keskimäärin huonommin testeissä ovat niitä, joissa keskiarvoa isompi osuus on afrikkalais- ja latinalaisamerikkalaisia. Muutoksen jälkeen esim. aasialaisen siis kannattaisi vaihtaa tällaiseen kouluun päästäkseen helpommin sisään eliitti High Schooliin sen sijaan, että kilpailee niistä 7% paikoista koulussa, jossa enemmistö on aasialaisia.

hauturi kirjoitti:

Kai se kuitenkin on oikea ongelma, jos testit ovat sellaisia, että ne läpäistääkseen pitää suorittaa (kalliita) preppauskursseja? Ei tuo ehdotettukaan varmaan paras ratkaisu ole, mutten oikein osaa nähdä sitä vaarallisena vasemmistolaisena ajattelunakaan.

Lue kirjoitukseni uudestaan. Toki en väitä, etteikö myös tämä ole ongelma kaikenlaisissa sisäänpääsytesteissä, mutta en usko tämän olevan lähellekkään se pääsyy.

Näytä koko viesti
Uhkapelaajan tie kohti Hernesaaren kattohuoneistoa - 18.10.2019 12.14

Vähän edelliseen postaukseen liittyen tulikin mieleen kommentoida viime viikolla Financial Timesissa ollutta juttua:

FT: New York: the high schools admissions test dividing a city

Nykissä opiskelijat suorittavat Specialized High School Admissions Testin (SHSAT), jonka tulosten perusteella valitaan ketkä pääsee yhteen kaupungin yhdeksästä julkisesta eliittikoulusta. 30000 testin tekijästä 5000 valitaan näihin kouluihin, jotka sitten avaavat ovet huippuyliopistoihin. Jutussa haastatellaan tummaihoista Lennox Thomasia, joka on saanut hyviä arvosanoja koulussaan mutta ei sitten pärjännyt testissä tarpeeksi hyvin. Syyksi hän väittää järjestelmän suosivan rikkaita, joiden vanhemmat voivat maksaa lapsilleen kalliita testin preppauskursseja. Hän on liittynyt Teens Take Charge -organisaatioon, joka väittää testin johtavan rotuerotteluun kouluissa. Ainoastaan yksi kymmenestä paikasta tarjottiin afrikkalais- tai latinalaisamerikkalaiselle, vaikka nämä ryhmät muodostavat 70% julkisten koulujen opiskelijoista:

Tämä nähdään todisteena siitä, että testi suosii rikkaita ja etuoikeutettuja ja se pitää poistaa. Ratkaisuksi ehdotetaan sen sijaan, että valitaan paras 7% opiskelijoista jokaisesta erillisesti julkisesta koulusta, jolloin tilanne tasoittuisi jonkin verran kuten kuvion oikealta reunalta nähdään.

Tämä on äärimmäisen vaarallista vasemmistolaista ajattelua, jossa ei mietitä tarpeeksi tilanteen juurisyitä. Kunhan päästään uhoamaan omaa agendaa rotusorrosta ja satoja vuosia vanhoista moraalisista veloista. Ei ihme, että juttu sai vahvaa kritiikkiä kommenttiosiossa. Kysymyksiä, joita pitäisi esittää:

Ovatko sitten muka Nykin aasialaiset niin rikkaita ja etuoikeutettuja? Voiko olla, että kulttuurien erot ovat noin isojen erojen pääsyy? Aasialaiselle perheelle lapsen koulumenestys on äärimmäisen tärkeä asia. Tummaihoisten lapsista taas yli 60% kasvaa yksinhuoltajaperheessä. Miltä mahtaisi tuntua aasialaiselta, jonka köyhät vanhemmat on laittanut ahkerasti pänttämään kouluun koko lapsuutensa ajan ja joka ansaitsisi paikan yhdessä parhaimmasta koulusta, mutta jolle sanotaan että, sori, ihonvärisi on väärä ja siksi paikkasi on jo varattu jollekkin toiselle. Eikö juuri se jos jokin ole rasismia?

Kun äo-testien testituloksia on tutkittu niin esim. aasialaiset ovat pärjänneet keskimääräistä paremmin. En ota itse aiheeseen kantaa, mutta näin sivuhuomiona mielestäni on erikoista, että hyväksytään yleisesti kaikenlaiset ihmisrotujen erilaisuudet meisselin koosta maratonin juoksemisen taitoon, mutta sitten ilman minkäänlaisia tieteellisiä todisteita ollaan sataprosenttisen varmoja siitä, ettei ole minkäänlaista mahdollisuutta, että rotujen välillä voisi olla eroja aivojen suorituskyvyssä. Tämä on kuitenkin sen verran myrkyllinen aihe, etten lähde siihen sen syvällisemmin ja uskon ylipäätänsä aiheen tutkimisen aiheuttavan maailmaan enemmän haittaa kuin hyötyä.

Seurattuani sivusta esim. aasialaisten toimintaa jenkeissä treidausfirmassa ja täällä LSEssä, oon vahvasti sitä mieltä, että he ovat paikkansa ansainneet omalla ahkeruudellaan ja älykkyydellään, eikä millään rahalla ja etuoikeuksilla, vaikka joku voisi tilastoista vetää sellaiset johtopäätökset. Erityisesti LSEhen veikkaan heillä olleen vaikeampaa päästä sisään kuin muiden, koska huippuyliopistot arvostavat tällä hetkellä kovasti "diversity"a, eli kulttuurista monimuotoisuutta, jolla pääsevät myös korkeammalle eri ranking-listoilla. Jenkeissä treidausfirmassa taas olen varma, ettei niitä kiinnosta vittuakaan ihosi väri, kunhan sulla on potentiaalia tehdä heille mahdollisimman paljon rahaa. Kumpikin köyhästä perheestä tulleita aasialaisia; meidän deskin harjoittelijakollegani Steven oli päässyt stipendillä opiskelemaan MIThin ja meidän 26v esimies Ryan lähetti jokaisesta palkkasekistään osan vanhemmilleen, joita hän itsensä lisäksi elätti.

Pointti tällä kirjoituksella oli, että pitää olla erittäin tarkkana kun lähdetään säätämään erilaisia kiintiöitä tasa-arvoisuuden nimissä. On perehdyttävä juurisyihin, eikä pelkästään tuijottaa tilastoja, joissa ryhmä x on aliedustettuna. Esim. Jordan Petersonilla löytyy tästä hyvää matskua naisten kiintiöihin bisnesmaailmassa.

Näytä koko viesti
Uhkapelaajan tie kohti Hernesaaren kattohuoneistoa - 16.10.2019 11.32

London School of Economics (LSE)

LSEn kampusalue on näkemisen arvoinen. Se on kuin pikkukylä, josta löytyy paikallisia pubeja sun muuta, mutta joka sijaitsee keskellä kiireisintä Lontoon keskustaa:

Musta neliö on missä asun ja punainen neliö LSEn kampusalue, joka zoomattuna näyttää tältä:

Noi kirjainyhdistelmät ovat lyhennyksiä eri rakennusten nimistä. Tähän mennessä mulla on ollut luentoja NAB, OLD, PAR ja PAN -rakennuksissa.

LSE on selvästi tunnettu paikallisten keskuudessa, sillä usein kun opiskeluni ovat tulleet puheeksi niin reaktiot ovat olleet "oikeesti?" "Miten pääsit sisälle" -tyylisiä. Kirjoitin joskus aiemmin hieman samoja juttuja koulusta, mutta 26% kaikista kerroista kun taloustieteen Nobel-palkinto on myönnetty, vastaanottajana on ollut LSEläinen. LSEläisiä arvostetaan työmarkkinoilla, etenkin jos kiinnostaa hommat arvostetuimmissa sijoituspankeissa:

*En tarkistanut tarkemmin lähteen paikkansapitävyyttä, mutta olen törmännyt samantyylisiin lukuihin aiemminkin.

Jos tätä lukee joku lukiolainen, jolla on jo tällaiset urasuunnitelmat tähtäimessä niin suosittelen ehdottomasti jo kandiksi hakemista LSEhen, jos löytyy opinnoille rahoittajaa/stipendiä. Oon tutustunut yhteen suomalaiseen, joka on tehnyt juuri näin ja tän hetkisenä tokan vuoden kandiopiskelijana on jo kunnon hakuprosessit meneillään sijoituspankkeihin. Jos on jo suomalaisen kauppiksen kandiopiskelija eikä saanut kandivaiheessa internshipiä niin kannattaa harkita vuoden maisteria täällä ja duunin uudelleenhakua kahden vuoden sijasta Suomessa. Vuosi säästyy ja mahdolliset saada internship todennäköisesti paranevat. Maisterilinjalle sisäänpääsy vaatii tosin GMATin, jonka harjoittelemiseen menee aika paljon aikaa.

Samalla tavalla kuin työharjoittelussa jenkeissä treidausfirmassa, täällä meidän maisterilinjalla puolet tai hieman yli ovat aasialaisia. Hauskaa miten suurin osa niistä ovat niin samanlaisen kohteliaita ja hiljaisia. Ottavat jokaisella luennolla niin hemmetisti ahkerasti muistiinpanoja, että itsellä tulee melkein syyllinen olo. Kun luennoitsija ottaa katsekontaktin niin esittävät aina todella kiinnostunutta, nyökyttävät kovasti jutuille ja hörähtävät jopa proffan paskimmille vitseille. Selvästi kotona on opetettu arvostamaan opettajaa. Yhdellä luokkalaisella on Facebookin vanhana profiilikuvana tällainen laugh:

Saattaa tosin olla joku läppä.

Toissapäiväisen luennon alkaessa selailin twitteriä ja vastaan tuli video Hong Kongista, jossa protestoija ilmeisesti viiltää veitsellä poliisin kaulaa:

Yllätyksekseni takanani istuva aasialainen kiihtyi ja alkoi selittämään mulle miten tuo oli niin oikein. Kertoi olevansa Hong Kongista ja selitti miten kytät ovat täysin Kiinan puolella ja tapattavat salaa protestoijia. Kysyin eikö tällainen vaan pahenna kriisiä entisestään, johon hän vastasi, että ihan sama kunhan saavat kostettua protestoijien kokemat vääryydet. Esitteli viereisen kaverinsa, joka oli myös Hong Kongista ja oli asiasta samaa mieltä. Jännä nähdä miten pahaksi tilanne voi vielä eskaloitua, kun tällaiset nuoret LSEläiset, joiden pitäisi ollaa hongkongilaisista sieltä järkevimmästä päästä, ajattelevat tilannetta niin tunteella.

On tullut hengailtua enemmän yhden paikallisen ja yhden singaporelaisen opiskelijan kanssa. Paikallinen asuu vieläkin vanhempiensa luona kauempana Lontoosta ja tulee joka aamu tunnin junalla kouluun. Singaporelainen on 27-vuotiaana pari vuotta mediaaniopiskelijaa vanhempi ja selvisi siellä pakollisen varusmiespalveluksen kestävän kaksi vuotta, uff. Hän on sitä mieltä, että Lontoon kelit on Singaporen kelejä paremmat, koska Singaporessa on aina niin kuuma. laugh

 

Kamuxista sen verran, että viiden euron hinnassa kun tankkasin sitä pääsalkkuuni pidin sitä naurettavan halpana. 5,34e kun ostin sitä Traderace-salkkuun, pidin sitä vielä halpana. Jos loppuvuosi sujuu hyvin näen tän helposti 7 eurossa, mutta samalla downsiden riski on kasvanut. Eli jos löytyy salkusta ylipainossa niin mun mielestä voi olla hyvä spotti keventää, mutta pidän kyllä vielä 5,8 euron hinnassakin hyvänä betsinä.

Näytä koko viesti
Mandatum Trader - 9.10.2019 08.48
Harri Holderi kirjoitti:

Jensin kyselyt törmäsivät varmaan yhteistyösopimuksen ehtoihin, joten laitetaan sama kysymys tännekin: missä tuo pörssidatan hinnoittelu on tällä hetkellä nähtävissä? Tuntuu vähän erikoiselta että se hävisi sen jälkeen kun muutama äänekäs ihminen mouhosi täällä asiasta.

Minua ei reaaliaikaisuuden puute haittaa, koska en päivätreidaa. Mandatumin hinnoittelu ja tarjooma vaikuttaa itselle parhaalta, mutta epäselvä tai puutteellinen hinnasto on aina niin punainen vaate että tilin avaus on nyt jäänyt toistaiseksi väliin.

Vastasin blogissani.

Näytä koko viesti
Uhkapelaajan tie kohti Hernesaaren kattohuoneistoa - 9.10.2019 08.31
Jeans kirjoitti:
Harri Holderi kirjoitti:

Jens, linkkisi Mandatumin hinnastoon on rikki, kaksoispiste puuttuu https:n jälkeen.

Mandatumin tarjonta vaikuttaa kyllä mielenkiintoiselta. Pohjois-Amerikan markkinoiden hinnoittelu on jo erittäin jees. Ainoa mikä vähän hämmentää on se että Mandatumin sivuilta ei kohtalaisella etsimisellä löytynyt tietoa tarjousdatan saatavuudesta. 15min viive ei henkilökohtaisesti juuri haittaa, mutta suomalaisia microcappeja ahdistaisi kyllä ostaa jos myyntilaidassa näkyy vain yksi taso ja siinä se iänikuinen robon 1 osakkeen tarjous. Viisi tasoa on tälläisillä markkinoilla aika välttämätön minimi, ellei välityspalkkioon saa jotain prosentin kattoa.

Tsemppiä kisaan, mielenkiinnolla odotamme analyysejä!

Katos kiitti. Oon nähnyt reaaliaikaisen pörssidatan hinnoittelusivun aikaisemmin mutta en onnistunut itsekään pikaisella haulla löytämään, laitoin kyselyä.

Olin unohtanut tän kokonaan, pahoittelut. Olin jo viikko sitten saanut vastauksen:

"Esimerkiksi Trader GOssa ja PROssa reaaliaikasten kurssien tilaukset löytyvät seuraavan polun takaa:

Tili > Muut > Tilaukset

Ei-ammattimaisille asiakkaille osake- ja ETF-markkinoiden 1-tason reaaliaikaisten hintojen maksu hyvitetään takaisin, jos asiakas on tehnyt kalenterikuukauden tilauskohtaisen minimimäärän verran toteutuneita toimeksiantoja. Toteutuneiden toimeksiantojen tilauskohtainen minimäärä on 4 kappaletta ja Australian pörssissä 6 kappaletta.

Esimerkiksi OMX Nordic -tilauksessa riittää, että käy kalenterikuukauden aikana yhteensä 4 kauppaa Helsingin, Tukholman ja Kööpenhaminan pörsseissä. Hyvitykset maksetaan aina kvartaalin lopussa."

Mulle ei jostain systä TraderPROssa toiminut, mutta GOssa näytti. Näyttää tältä:

Sen verran pitkä lista, etten kaikkia lähde laittamaan tänne. Noi pitäisi mun mielestä ehdottomasti olla nähtävissä ilman rekisteröimistä, vaikuttavathan ne samalla tavalla välittäjän valintaan kuin kaupankäyntikulut. Pitää mainita asiasta Mandatumille.

Näytä koko viesti
Uhkapelaajan tie kohti Hernesaaren kattohuoneistoa - 4.10.2019 01.24
ktee kirjoitti:

Näkisin myös että sähköautojen kanssa auton vaihtotarve on pienempi. Sähköautot ovat niin paljon luotettavampia, kuin fossiililla kulkevat. Riikkoontuvia osia on huomattavasti vähemmän.

Tässä on myös hyvä huomioda, miten kaukaisessa tulevaisuudessa tällaisella olisi oikeasti väliä. Heitetään vaikka bensa-auton kestävän 10-20 vuotta ennen kun se "menee rikki" ja se joudutaan kokonaan vaihtamaan, ja sähkö-auton kestävän 20-30 vuotta. Vuonna 2030-2040 siis tänään ostettu bensa-auto menisi rikki ja omistaja ostaisi tavallisesti Kamuxilta uuden käytetyn vanhan auton, mutta koska kyseessä onkin sähköauto tämä ostos tapahtuu vasta vuonna 2040-2050. Vaikutus alkaisi siis näkymään joskus 2030-2040 aikoihin, mutta kuitenkin tosi marginaalisesti, koska tällä hetkellä sähköautojen osuus kaikista myydyistä autoista on tyyliin muutaman prosentin luokkaa. On ennustettu, että 2040 hieman yli 50% kaikista autoista (tosin jos Suomessa ei autoverotukseen tule muutoksia niin täällä varmaan lähemmäs 100%), jotka myydään ovat sähköautoja. Eli ehkä vuonna 2050-2060 tämä effekti alkaisi selvästi vaikuttamaan Kamuxiin.

Ja mulla on muuten vahva epäilys siitä, ettei tänään ostettu Tesla tule kestämään tänään ostettua laadukasta bensa-autoa kauempaa.

Näytä koko viesti
Uhkapelaajan tie kohti Hernesaaren kattohuoneistoa - 3.10.2019 09.57
ktee kirjoitti:

Lukujen puolesta kamuxilla on nousuvaraa, mutta tulevaisuudessa riittää haasteita. Kamuxin toimintamalli on todettu erittäin toimivaksi. Niin toimivaksi, että sitä kopioidaan innolla (mm. SAKA, autolle.com) kamuxin kilpailuetu vain pienenee kun vierellä kilpailee ei niin salonki kelpoiset listaamattomat yritykset.

Tämä tulee olemaan isoin kysymysmerkki. SAKA on kasvanut pelottavan kovaa tahtia, mutta samaan aikaan näiden välinen kilpailu on ollut meneillään jo useamman vuoden ja Kamux on pärjännyt hyvin. SAKAn liikevaihto kasvoi 2016->2017 66m eurolla ja 2017->2018 69m eurolla. Jos Kamuxilla on Suomessa 420m euron liikevaihdolla 8% markkinaosuus niin Kamuxilla ja SAKAlla on yhteensä 11% markkinaosuus. Kun katsoo näiden yhtiöiden viime aikaista kasvutahtia niin ei ole nähtävissä hyytymisen merkkejä vaan vaikuttaa siltä, että vielä on kummallekkin hyvin tilaa kasvaa.

Kuten sanoit toimintamalli toimii hyvin, mikä tekee Ruotsin ja Saksan kasvuoptiosta mielenkiintoisen. Onko Kamux mahdollisesti yksi ensimmäisiä, joka vie toimintamallin niihin maihin? Kasvulukujen perusteella näyttäisi siltä, että näin voi olla, ja siellä potentiaalinen markkina on moninkertainen. Käytettyjen autojen markkinan koko: Suomi 0,5 miljoonaa, Ruotsi 1,2 miljoona ja Saksa 7,3 miljoonaa myytyä autoa vuodessa.

ktee kirjoitti:

Suurin haaste tulevaisuudessa tulee olemaan sähköautojen yleistyminen. Sähköautoja tullaan myymään isolla profiililla uutena. Maahantuojat kilpailevat markkinaosuuksista ja autoja myydään 0% rahoituksilla. Mikäli ilmastonmuutos trendi pysyy muodissa se tulee nostamaan sähkö/hybridiautojen tukia, mikä sataa uusien autojen myyntiin.

Suomessa myydään muistaakseni hieman yli 100k uutta autoa vuodessa. Jos tämä kasvaisi käytettyjen autojen kustannuksella muutamaksi vuodeksi todella paljon, vaikka 50 prosentilla, se olisi silti vaan tyyliin -10% käytettyjen autojen markkinaan (500k autoa) siksi aikaa. Toki tekisi Kamuxille kipeää, mutta muutaman vuoden kuluttua nämä uudet autot alkaisivat jo tulemaan Kamuxille myytäväksi.

ktee kirjoitti:

Näkisin myös että sähköautojen kanssa auton vaihtotarve on pienempi. Sähköautot ovat niin paljon luotettavampia, kuin fossiililla kulkevat. Riikkoontuvia osia on huomattavasti vähemmän. Kamuxin tulos perustuu volyymiin ja se volyymi on tulevaisuudessa laskussa. Tulos tehdään rahoituksilla eikä matalat korot jatku ikuisuuteen. Auton omistaminen tulee myös tulevaisuudessa vähenemään. Jo nyt monet tarjoaa yksityiselle leasing-sopimuksia, jossa auto vuokrataan 1-vuoden sopimuksella mihin kuuluu kaikki paitsi vakuutus ja bensat. Toimintaympäristö tulee vain pienenemään ja hankaloitumaan tulevaisuudessa kamuxin ostalta.

Mä en osaa nähdä näitä hirveän vakavina riskeinä. Mitä itse oon seurannut vierestä niin useimmiten auton vaihdon syy ei ole ollut se, että auto on mennyt rikki. Aina tekee mieli vaihtaa uudempaan ja parempaan malliin, eikä se varmasti ole muuttumassa tulevaisuudessakaan. Voi olla, että aliarvioin sitä, kuinka moni ostaa vasta pakosta uuden käytetyn auton kun oma auto on mennyt rikki, ja kuinka tärkeitä nämä asiakkaat ovat Kamuxille.

Korot tulevat todennäköisesti jatkumaan matalina vielä pitkään. Ja vaikka nousisivat muutaman prosentin niin eiköhän ne auton rahoitukset mene vieläkin kaupaksi.

Auton omistaminen vähenee tulevaisuudessa, mutta luultavasti hyvin hidasta vauhtia suhteessa Kamuxin kasvutahtiin.

Mutta nähtäväksi jää! Oon Mäkisen kanssa samoilla linjoilla siitä, että laput saattavat lentää hyvinkin nopeasti pois salkusta jos kehitys alkaa näyttämään hyytymisen merkkejä.

Saattais muuten tällä hetkellä hieman ahdistaa omistaa pientä käytettyjen autojen autoliikettä.

Näytä koko viesti