Olet täällä

Jeans

Jeans

  • Liittynyt 7.7.2014
  • 639 viestiä
  • 2 aloitettua ketjua

Viimeisimmät viestit

Optiosijoittajan treidit&makronäkemykset - 13.6.2018 0.17

EkeKeke kirjoitti:

Toki löytyy myös kaupallisia backtestien perusteella voitollisia robotteja, mutta en ole ikinä uskaltanut sellaista testata. En jaksa uskoa kenenkään myyvän sampoa joka tahkoo rahaa 24/7

.

Just näin. Olisin myös yhtä epäileväinen niitä kohtaan, jotka kirjoittavat aiheesta kirjoja. Ellei sitten kuuluisuus kiinnosta rahaa enemmän.

EkeKeke kirjoitti:

Erilaisia TA indikaattoreita on kuitenkin älytön määrä joista toki osto/myyntisignaaleja saadaan yksittäin kohtuu helposti. Autotreidaukseen pitäisi kuitenkin pystyä määrittämään useampaa asiaa eli käytännössä kolme eri indikaattoria. Tähän lyödään päälle useamman aikavälin chartit minkä seurauksena signaalit muuttuvat radikaalisti ja yhdistetään vielä stop-loss/voitto säännöt niin alkaa olemaan jo jonkun verran muuttujia

Ei mun mielestä miltään älyttömän vaikealta tehtävältä kuitenkaan kuulosta.

EkeKeke kirjoitti:

Uskon, että voitollinen autotreideri saadaan tehtyä kohtuu helpostikin jos vaan rajataan seurattavat kohde-etuudet, indikaattorit ja säännöt tarpeeksi tiukoiksi.

Miten voitollinen miten suurella kassalla? Jos näin tosiaan on niin miksi ei vaan keskittyä koodaamaan loputon määrä näitä tuottavia TA-botteja?

Optiosijoittajan treidit&makronäkemykset - 12.6.2018 14.59

Yhdyn edelliseen viestiin, kovaa hommaa, että jaksat panostaa niin paljon sijoittamiseen lääkiksen ohella. Jatka samaan malliin!

Mulla on silloin tällöin saattanut jäädä muutama viesti lukematta, mutta vaikuttaa siltä, että aikalailla kaikki mainitsemasi teknisen analyysin menetelmät ovat helposti automatisoitavissa. Onko jokin syy, jonka missaan miksi näin ei ole? Jos taas näin on, niin eikö ole hyvin todennäköistä, että isot pelurit ovat tämän jo tehneet syöden edgen ainakin isoimmilta markkinoilta, kuten S&P 500, jenkkien large capit ja valuuttamarkkinat?

Uhkapelaajan tie kohti Hernesaaren kattohuoneistoa - 11.6.2018 15.12

Kiitti!

"So you go tariff free, you go barrier free, you go subsidy free. That's the way you learned it at the Wharton School of Finance." -Trump

8:48: Trump speaks at G7 before heading to North Korea summit

Mielenkiintoinen lehdistötilaisuus. Näistä saa aina eri kuvan Trumpista verrattuna siihen, mitä mediasta lukee. Törmäsin Facebook-feedissäni tästäkin lehdistötilaisuudesta johonkin alle minuutin pituiseen pätkään, jossa pyrittiin saamaan Trump näyttämään huonolta näyttämällä kun hän vastaa tietävänsä ekan minuutin aikana Pohjois-Korean kokouksessa miten tulee menemään.

Trumppihan on muuten käynyt Philadelphian Whartonin koulun, jota pidetään erityisen kovana rahoituksessa ja joka pyörii aikalailla joka vuosi maailman top Business School -listojen top vitosessa. Koulu oli kolmas FTn 2018 Business School -rankingissa. Warren Buffett on muuten myös käynyt saman koulun.

Kuten aiemmin spekuloin, mun mielestä alkaa näyttämään selvältä, ettei Trumpin tavoitteena ole protektionismi, vaan muun maailman ja erityisesti Kiinan pakottaminen vapaampaan kauppaan. Tähän hänellä on vahva poliittinen tuki sekä republikaaneilta, että demokraateilta. Toinen asia mikä alkaa näyttämään selvältä ja tulee myös tässä lehdistötilaisuudessa esille on, että Trump aikoo pysyä tavoitteessaan hinnalla millä hyvänsä ja onhan hän aika hyvin pitänyt lupauksensa ennenkin. Toki on myös mahdollista, että tämä on Trumpmaista bluffaamista päästäkseen hyvään kompromissiin, mikä peliteoreettisesti olisi järkevää tällaisessa tilanteessa. Ihmetyttää hieman, etteivät pörssikurssit ole tulleet alas, sillä jos muut maat eivät suostu Trumpin ehtoihin, vaikuttaa hyvin paljon siltä, että edessä on kauppasota. Kai luotetaan siihen, että muut maat antavat periksi ja päästään jonkinlaiseen kompromissiratkaisuun, jota Trump voi kutsua voitoksi. On tietty mahdollisuudet isompaan kurssinousuunkin jos Trump onnistuu nyt Pohjois-Korean kanssa ja myöhemmin vapaamman kaupan tavoitteissaan, mutta kun pörssivaluaatiot alkavat olla niin tapissa jo nyt. Ei varmaan mikään huono hetki hieman keventää osakepainoa.

Kommervenkki kirjoitti:

Hieno suoritus ja onnea valmistumisesta! Ihan mielenkiinnosta niin kai nostit max Kelan opintolainat opintojen aikana lisävivuksi? 

Joo nostin tappiin smiley. Kyllä mullekkin kelpaa 5000e+ rakebackia valtiolta yhden paperin täyttämisestä. Kirjoitin joskus blogin alkuvaiheissa opintolainahyvityksestä, jota jokainen korkeakouluopiskelija kannattaa ehdottomasti hyödyntää. Mun mielestä tätä systeemiä ei olla mietitty ihan loppuun asti vaikka tarkoitus on alun perin varmasti ollut jalo.

Uhkapelaajan tie kohti Hernesaaren kattohuoneistoa - 5.6.2018 17.27

Valmistuminen!

Virallisesti saan paperit vasta tän kuun lopussa, mutta kelasin nyt tehdä päivityksen ennen kun lähden reissuun. Miten tuntuu siltä, että aloitin ihan just Hankenin avoimella puolella opinnot ja kolme vuotta on vaan sujahtanut ohi. Täytän kuukauden kuluttua jo 29, hemmetti.

Päätin 2015 syksyllä lähteä Hankenin avoimelle puolelle testaamaan miltä opiskelu tuntuisi. Mielenkiintoistahan se oli, ainakin rahoitus ja taloustiede, ja sain puolivahingossa avoimen kautta opiskelupaikan kun tuli tarpeeksi hyvät arvosanat suorittamistani kursseista. Suoritin noin puolen vuoden edestä opintopisteitä samalla kun pelasin aktiivisesti pokeria. Kun 2016 elokuussa aloitin opinnot Hankenin normipuolella ei vielä ollut tarkkoja suunnitelmia opiskelutahdin suhteen, mikä oli virhe sillä seuraavista kahdesta vuodesta tuli elämäni kiireisimmät, vaikka pokeriaikoina on aina tullut painettua pitkää päivää. Syyt tähän oli, että 1) päädyin suorittamaan 2,5v edestä opintoja kahden vuoden aikana, 2) suoritin kauppatieteiden kandin (mielestäni) mahdollisimman haastavalla tavalla ja 3) pelasin liikaa pokeria samana aikana. Neljäntenä voisin vielä lisätä, että sijoitushommatkin ja blogikin veivät jonkin verran aikaa. Ensimmäinen pointti on aika selkeä, mutta kirjoitetaan muista vähän lisää.

Valitsin pääaineeksi rahoituksen, jossa tuli nopeasti huomattua, että jos oikeasti haluaa oppia asiat ja saada kovia arvosanoja niin vaadittavat duunimäärät olivat paljon suuremmat kuin monissa muissa aineissa. Toiseksi päätin lähteä ulkomaille työharjoitteluun vaihto-opiskelun sijasta. Jompikumpi on Hankenilla nykyään pakollinen tehdä kandin tutkintoa varten, mutta vaihdosta saa 30 opintopistettä (op) kun taas työharjoittelusta ainoastaan 8 op. Tämä, vaikka rahoitusalan kunnon työharjoittelussa tulee varmaan paiskittua tuplasti enemmän hommia kuin vaihdossa. Ainakin jenkeissä Susquehannalla painettiin sen verran kovaa tahtia, että kun 12 viikon jälkeen mun lento Suomeen laskeutui sunnuntai-iltana ja heti maanantaina alkoi koulun syyslukukausi, niin ekat kuukaudet Hankenilla tuntuivat lomailulta. Varmasti tästä kahden vuoden putkesta teki myös rankemman, että en ehtinyt juuri lainkaan viettää kesälomaa työharjoitteluni takia.

Monet koulufrendit taas ovat valinneet vaihto-opiskelun ja kertoneet sen olevan lomailua Hankeniin verrattuna. Vaikuttaa siltä, että kansainvälisessä mittakaavassa Suomen kauppakorkeissa vaaditaan paljon duunia. Jos valitsee vaihto-opiskelun, ne 30 op saa vielä käyttää sivuaineena, eli ei tarvitse lukea sivuainetta erikseen. Mä taas valitsin sivuaineeksi taloustieteen, jonka väittäisin olevan rahiksen ohella ne kaks haastavinta ainetta kauppiksessa. Rahiksella ja taloustieteellä on myös hyvin vähän synergiaa keskenään eli on tosi paljon uutta opittavaa. Esim. rahis+laskentatoimi menisi iisimmin, kun molemmissa aineissa käydään jonkin verran samoja asioita läpi. Viimeisenä kandiin kuuluu 24 op vapaavalintaisia kursseja, joihin löytyisi kaikennäköisiä iisejä kirjallisuuskursseja, enkkukursseja sun muita mutta mä päädyin valitsemaan maisteritason rahoituskursseja ja tilastotieteen kurssin. Jos oikeasti haluaisi vaan mennä siitä mistä aita on matalin saadakseen kandin paperit, niin väitän, että siihen ei paljoa duunia tarvitsisi tehdä.

Mutta kouluunhan mä menin oppimaan, enkä papereita hakemaan, ja kyllä on sellanen fiilis, että maailmaa osaa katsoa eri silmin kuin kolme vuotta sitten. Jälkeenpäin ajateltuna, ehkä taloustieteen kurssit olivat ne mielenkiintoisimmat ja laittoivat ajattelemaan joitain juttuja täysin uudella tavalla. Kandityön arvosanoja ei olla vielä saatu, mutta muuten niin 54op rahoituksen keskiarvo on 93, 26op taloustieteen 85, 14op tilastotieteen 98 ja kaikkien kurssien total 89. Viimeistä keskiarvoa olisi helposti saanut nostettua jos alkuaikoina olisi vähän enemmän jaksanut panostaa johonkin markkinoinnin ja yritysstrategian peruskursseihin, mutta silloin en vielä ollut keksinyt tätä jatko-opinnot ulkomailla -juttua. Skaala on siis 80-89=4 ja 90-100=5.

Oon hemmetin tyytyväinen tuloksiin erityisesti olosuhteet huomioonottaen. Niin paljon kouluhommia mahtui kahteen vuoteen ja lukuisat tentit tuli painettua aamulla samoilla silmillä yöllisten pokerisessioiden jälkeen. On myös ollut hauskaa huomata miten jotkut konseptit tuntuvat niin vaikeilta aluksi, mutta kun laittaa aikaa ja rauhassa pähkäilee niitä, niin jossain vaiheessa ne avautuu ja sen jälkeen ne tuntuvatkin todella helpoilta. Esim. tilastotiede oli mulle aine, jossa kurssien alussa jutut vaikuttivat täysin heprealta, mutta lopussa olivatkin yllättävän iisejä.

Pokeri

Isoissa blindeissa:

Mulla on kaikki jaot tallella opiskelun aloittamiskohdasta. Tässä kaikki pelatut jaot 1.8.2015 lähtien tähän päivään saakka. Kannatti osa-aikaduunina päivystää nettipokerin äärellä. Voittoa nettikäteispeleistä tuli 1,471 miljoonaa dollaria ja odotusarvoa 70 tonnia enemmän. Jakoja tuli loppujen lopuksi aika kivasti, 300 tuhatta, vaikka niitä joskus aikoinaan tuli sen verran yhden vuoden aikana. 95 tuhannen ja 120 tuhannen jaon välissä oli varmaan rankin rupeama, kun odotusarvoisesti pysyin suurin piirtein omillani, mutta hävisin 400 tuhatta dollaria. Mutta kuten nyt kun tuloksia tarkastelee tällaisella isommalla otoskoolla niin ne kaikki swingit, joista oon täällä viime vuosien varrella blogittanut, näyttävät yllättävän pieniltä ja suunta on koko ajan selkeä. Isoissa blindeissa EV bb/100 oli 4,56, mikä on vähemmän kuin mitä mulla on urani aikana keskimäärin ollut, mutta todella hyvin nykypeleihin. Niille, jotka epäilevät onko pokeri taito- vai tuuripeli, niin tämä käyrä yksinään on jo melko hyvää todistetta taidon suuntaan. Otoskoon standard deviation isoissa blindeissa per 100 jakoa oli 117. Vedin mielenkiinnosta luvut varianssisimulaattorin läpi ja todennäköisyys mun tulokseeni tai sitä parempaan 300000 jaon jälkeen on 1,639% olettaen kyseessä olevan puhtaasti tuuripeli ja winrateni pyöreä 0. Kun otetaan vielä huomioon maksamani rake niin todennäköisyys menee pitkälle alle prosentin. Voihan se olla, että hyvä tuuri vaan jatkuu. smiley

Oon kyllä yliarvioinut miten nopeasti nettikäteispelit ovat kuihtumassa mutta nykyään homma on silti suureksi osaksi tietokoneen edessä venaamista, että peli lähtevät pyörimään, kun joskus aikoinaan pystyi aina vaan hyppäämään suoraan kahdeksaan pöytään mukaan. Siksi synergiat opiskelun ja pokerin kanssa ovat nyt olleet tosi hyvät. Oon pystynyt lukemaan tenttiin tietokoneen edessä ja hypätä hyviin peleihin siinä samalla kun niitä on ilmestynyt. Jonkin verran on tullut multitaskattua kun pelannut pöytää tai kahta ja lukenut tenttikirjaa samalla. Ehkä kovimmalle jouduin tän suhteen mikrotaloustieteen kurssilla, kun meitä oli vaan pieni parinkymmenen hengen ryhmä ja tosi hyvä ja aktiivinen proffa, joka jatkuvasti yllättäen pommitti jotain meistä kysymyksillä kesken luennon. Kurssin aikoihin yks iso fisu pyöri nettipöydissä aktiivisesti ja jouduin sen takia istumaan takarivissä läppäri ja Pokerstarsin softa auki. Pääsin useamman kerran luennon aikana pelaamaan ja siinä kuumotuksessa yritin seurata luentoa ja vastailla kysymyksiin samalla kun salaa grindailin. Kun tuloksissa ottaa näitä multitaskauksia huomioon ja vielä sen, että olin kokonaan kolme kuukautta pelaamatta jenkeissä viime kesänä niin ei voi olla muuta kuin erittäin tyytyväinen. Veikkaan, että kandin suorittamiseen käytetty aika maksoi 0,5-1 miljoonaa dollaria odotusarvoa, mikä ei haittaa yhtään enkä vaihtaisi tutkintoani lähellekään tuohon summaan.

Nettiturnaukset:

2010-2015 oli erittäin kuivia turnausvuosia mulle. Niin siistiä et alkoi nyt viime kolmen vuoden aikana napsumaan. Ja napsuikin sit ihan kunnolla sekä netti- että liveturnauksissa. Kuvasta näkyy nettiturnaustulokset 1.8.2015 eteenpäin. Niistä puuttuu yksi tärkeä päivä, nyt 20.5. Scoopin main event päivä, jonka pelasin läppärillä ja josta en oo ehtinyt mainita täällä blogissa mutta napsui kivasti. Tulin tuolloin neljänneksi 888pokerin kilon pääturnauksessa cashaten 84,5k ja otin myös mincashin SCOOPin 10k highroller mainista. Sisäänostoihin meni tuona päivänä noin 17 tuhatta dollaria ja rahastuksia tuli 114,5 tuhannen dollarin edestä. Nettiturnausten sisäänostoihin meni siis yhteensä 185+17= 202 tuhatta dollaria ja rahastuksia tuli 525+114,5=639,5 tuhatta dollaria. Jäin siis voitolle nettiturnauksista 639,5-202=437,5 tuhatta dollaria.

Liveturnauksista rahastin 1.8.2015 jälkeen 1,193 miljoonaa dollaria, joista lähes kaikki Vegasin WSOP rannekkeen voitosta (1,127m). Sisäänostoista en tiedä tarkkaa lukua, mutta koulun ja työharjoittelun takia en juurikaan liveturnauksia ehtinyt pelata ja oon aika varma, että luku on alle 100k$. Sieltä tuli siten voittoa siis 1,1 miljoonaa dollaria, vaikkakin verottajaa pääsi tukemaan puolella millillä.

Oon myös pelannut yhdessä vauhdikkaassa livepeliringissä, mutta en oo tarkalleen pitänyt kirjaa niistä peleistä. Aika harvoin oon kuitenkaan jäänyt juurikaan tappiolle ja jos tekisin konservatiivisen arvion niin oon voittanut livekäteispeleistä noin 100 tuhatta dollaria tänä aikana. Yhteensä oon siis voittanut pokerista 1 471 000+437 500+1 100 000+100 000=3 108 500 dollaria. Aika rajua. Tulee mieleen vaan yks suomalainen, jonka arvioisin olevan suurin piirtein samoissa luvuissa. Toki se pitää todeta, että turnausvoitot ovat tietenkin olleet suurimmaksi osaksi munkkia ja pitkälle yli miljoonan oon juossut yli odotusarvon sieltä. Mutta väittäisin, että nettikäteispeleissä maailmanlaajuisestikin ihan jo tää puolentoista millin tulos riittää tosi korkealle.

Heh. Kirjoitin tän tekstin eilen ja illalla ehti pyöriä vielä isot pelit, joista voitin 62 tonnia lisää… Ei jaksa editoida tekstiä ja ottaa uusia kuvia, mutta tulos nousikin 3,17 miljoonaan dollariin. laugh

Sijoittaminen

Tästä on näköjään tulossa vähän turhan pitkä postaus mutta tungetaan nyt samaan vielä hieman juttua sijoituksista/sijoittamisesta. Osakesalkkuni tuotto oli 1.1.2015 lähtien tähän päivään 114% ja koostui 90%+ pelkästään suomi-osakkeista.

Aloitin blogin marraskuussa 2014 ja 2015 lähtien oon ensimmäistä kertaa ottanut sijoittamisen vakavasti, joten siksi vertailukausi alkaa 2015. Tältä samalta ajalta Suomi indeksien tuotot osinkoineen liikkuivat noin 60% luokassa, eli pärjäsin selvästi indeksiä paremmin. En käyttänyt mitään vipua ja keskimääräinen osakepaino oli varmaan hieman yli 95%. Tästä tuotosta en tosin voi itse ottaa kuin hyvin pienen kunnian, sillä oon suurimmaksi osaksi kuunnellut kokeneempien neuvoja. Oon usein saanut Daytrader-tasoista analyysia yhdeltä hyvältä frendiltä. Oon koittanut vielä suodattaa parhaimmat ideat ja miettiä missä itse näen parhaimman edgen. Vaikka monilla kokeneilla pörssisijoittajilla on (välillä vähän liikaakin) itsevarmuutta ja hyviä ideoita niin koen usein, että osaan itse hyvin hahmottaa mistä ideoista edge saattaa parhaiten löytyä ja mikä taas on suurella todennäköisyydellä jo leivottu sisään pörssikurssiin. Tuntuu, että kun pokerissa on pitänyt niin paljon miettiä, mitä se toinen osapuoli ajattelee, niin sen ajattelutavan vie automaattisesti myös mukaan pörssisijoittamisen. Välillä ainakin omasta mielestäni tuntuu, kokeneet sijoittajat aliarvioivat markkinoita liikaa. Toki tässä on myös vuosien varrella nyt tullut huomattua, ettei ideat aina tarvitse erityisen monimutkaisia olla, jotta edgeä saattaa löytyä. Myös pokerista lainattua pöytävalintaa kannattaa aina harrastaa. Jos salkku on tarpeeksi pieni, että saa saman kokoisen betsin helposti lyötyä pieneen yhtiöön, niin miksi treidata Facebookkia ja Nokiaa, jota kymmenet analyytikot ja tuhannet smart money -ammattilaiset seuraavat.

Sitten on tietenkin täysin mahdollista, että mun indeksin biittaus on ollut pelkkää yli odotusarvon juoksua. Kandissani teoreettinen Magic Formula -salkkuni tuotti 16% per vuosi 2000-2017 Saksan markkinoilla samana aikana kuin Dax-indeksi tuotti 3% suurin piirtein samalla volatiliteetilla. Silti nollahypoteesia, että salkun ja indeksin riskikorjattu tuotto (Sharpe-luku) on sama, ei pystytty hylkäämään 5% merkitsevyystasolla, mikä antaa osviittaa siitä miten pitkään pörssissä on mahdollista biitata indeksit pelkällä tuurilla. Silti kun oon nyt kolmisen vuotta toteuttanut sijoitusideoita hyvällä logiikalla niin alkaa olla vaikeampi ja vaikeampi kelata, että tämä olisi vain hyvää tuuria. Noh katsotaan viiden vuoden kuluttua tilannetta uudestaan.

Epäonnekseni mulla on ollut osakkeissa varmasti paljon vähemmän rahaa kiinni kuin mitä lukijat olettavat, kun on ollut muitakin hyviä sijoitusjuttuja, mihin oon lähtenyt mukaan. Lainannut 10%+ vuosikorolla tutuille, kiinteistöprojekteja ja pari startupia. Uskon, että kaikissa on ollut samaa ellei parempaa riskikorjattua tuotto-odotusarvoa tarjolla, mutta tällä kertaa runit ovat menneet näin pörssin eduksi. Kaikki sijoitukset ovat tähän mennessä menneet hyvin eikä yksikään vielä pieleen.

Pidän tästä syystä välillä hieman isompia betsejä yksittäisissä osakkeissa, koska vaikka mulla olisi yli 20% pörssisalkusta yhdessä yhtiössä, se voi olla paljon alle 10% sijoitusomaisuudesta, jolloin hajautus pysyy hyvänä. Tästä syystä pörssisalkkuni volatiliteetti saattaa näyttää korkeammalta ja siten riskikorjattu tuotto Sharpe-luvulla huonommalta, mutta se olisi väärä tapa ajatella tilannetta. Tilannetta pitää tietenkin tarkastella koko sijoitusomaisuuden kannalta pelkän pörssisalkun sijaan ja silloin uskon olevani tarpeeksi hyvin hajautettu saadakseni mahdollisimman hyvää riskikorjattua tuottoa.

Yksi mielenkiintoinen asia, jonka olen huomannut on kun tunnen paljon menestyneitä sijoittajia, jotka ovat erikoistuneet yksittäiseen asiaan, oli se sitten kiinteistöt, startupit tai vaikka lainapalveluita. Tuntuu usein keskustelujen jälkeen, että ne ymmärtävät parhaiten yleisesti sijoittamisesta, finanssimarkkinoista ja maailmantaloudesta, jotka sijoittavat aktiivisesti myös pörssiin, kuten vaikka Pyysing. Saattaa liittyä siihen, että pörssisijoittamisessa on erityisen tärkeää seurata maailman menoa laajemmin. Kun ymmärtää pörssisijoittamisen hyvin, hahmottaa myös paremmin minkälaista riskikorjattua tuottoa markkina tällä hetkellä vaatii rahaltaan ja pystyy paremmin vertailemaan eri omaisuusluokkien sijoitusten tuottopotentiaalia. Vaikka haluan tällä hetkellä erityisesti kehittyä pörssisijoittajana, niin tavoitteena on ehdottomasti se, että jonain päivänä olisin todella hyvä arvioimaan sijoituskohteen kuin sijoituskohteen potentiaalia, oli kyse sitten vaikka kryptovaluutasta, keräilyautosta tai metsätontista.

Suurin syy miksi tiedän, että mulla on hyvät mahdollisuudet menestyä sijoittamisessa on, että innostus ei ole vielä laantunut ollenkaan. Oon nyt vuosia käyttänyt vähintään tunnin pari joka päivä talousuutisten (FT, KL jne.) ja sijoitusfoorumeiden/blogien lukemiseen, samalla tavalla kuin oli innostusta pokerifoorumeihin aikoinaan. Välillä uppoutuu helposti moneksi tunniksi jonkin foorumin Bitcoin-väittelyyn tai vaikka Afarakin Danko Koncar vs Finanssivalvonta dokumentteihin. Mä uskon, että esimerkiksi Susquehanna International Groupissa (SIG) just tää mun innokkuus huomattiin, kun kyselin jatkuvasti kokeneilta treidereiltä asioista, joita pohdiskelin. Vaikka en välttämättä ymmärrä jotain aihetta syvällisesti, niin musta tuntuu, että oon aika hyvä hahmottamaan onko vastaus kysymykseen looginen. Joiltain suomalaisilta kokeneemmilta sijoittajilta saa välillä vastauksina jotain “vanhoja totuuksia” tai muuten vaan sellaisia, jotka tuntuvat epäloogisilta, eikä helposti haluta myöntää, että on olemassa jotain asiaa mitä ei tiedettäisi. SIGin kokeneemmat treiderit taas osasi lähes aina antaa tyydyttäviä vastauksia ja myös myöntää suoraan jos jotain ei tiedetty (usein koska sitä ei ollut mahdollista tietää varmuudella). Darwinismi on erityisesti treidauksessa vahvaa, kuten myös pokerissa, koska toistoja tulee niin monta joka päivä, jolloin varianssin osuus tuloksiin pienenee nopeammin. Epäloogisesti ajattelevat tippuvat nopeasti pois pelistä. Tämä taas ei muuten päde monessa muussa ammatissa, vaikka niin helposti ajattelisi.

Mainitsin joskus kolumnissani, että sain vikana päivänä täysipäiväisen työtarjouksen SIGiltä. Jätin yhden asian silloin kertomatta koska annoin jonkinlaisen todennäköisyyden sille, että ne ovat löytäneet mun blogin ja seuraavat mitä kirjoitan niistä. Koko lafkan perustaja Jeff Yass, lähes varmasti nykyään miljardööri, pyysi mut myös vikana päivänä toimistoonsa. Olimme pari kertaa jutellut niitä näitä ja sopinut sopinut duunin jälkeisistä pokeripeleistä, jotka hän kuitenkin oli joutunut perumaan kiireiden takia. Hän kertoi vikana päivänä, että oli kuullut treidereiltä pelkkää hyvää musta, ja että jos päädyn nyt kieltäytymään työtarjouksesta niin “the door is always open” mulle jatkossa, jos tekeekin mieli tulla takas hommiin. Tähän liittyi tosin aika suurella todennäköisyydellä myös pokerimenestykseni. Jeff oli pokeriammattilainen ennen kuin 30 vuotta sitten perusti SIGin, ja varmasti jollain tasolla fiilisteli sitä, että olisi saanut kunnon pokeriukon mukaan firmaan, mutta kyllä tää lämmitti sydäntä.

Mitä jatkossa?

Nyt on ensimmäistä kertaa täysi-ikäisenä tarkoitus ottaa vähän iisimmin ja pitää välivuosi, vaikka tuskin maltan pysyä poissa pokeripöydista. Haluan myös tänä aikana perehtyä paremmin suurimpaan osaan Helsingin pörssin yhtiöistä ja niiden toimialoihin, jotta pystyisin parempaan sijoitusideagenerointiin niihin liittyen. Näiden yhtiöiden kanssa tulee kuitenkin varmasti olemaan tekemisissä loppuelämän ajan. Mulla on paljon ideoita siitä, mihin tulevaisuus on menossa, mutta ensin pitää ymmärtää yhtiöitä paremmin. Yritän jatkossa kirjoittaa useammin erilaisista pörssisijoitusideoista. On vieläkin se fiilis, että tulen hakemaan Lontooseen jatko-opintoihin. Hakuprosessi vie siinä tapauksessa aika paljon aikaa, erityisesti GMATiin harjoittelu. Yksi handicappi mikä mulla moneen muuhun nuoreen noin yleisesti sijoittamisessa on, että koen elämäntilanteeni olevan liian hyvä mennäkseni ulkomaille painamaan johonkin treidausfirmaan/hedgerahastoon viideksi vuodeksi pitkää päivää ja oppimaan taidot sitä kautta. SIGillä oli kuitenkin siistiä huomata, että pystyin laittamaan kampoihin yhden ikäluokan maailman terävintä matemaattista kärkeä vastaan. Maailman siksi, että nää Harvardin ja MITin matemaattisten aineiden opiskelijat eivät olleet pelkästään jenkkejä, vaan useat oli erityislahjakkuuksia jostain Etelä-Koreasta tai Kiinasta ja lähtenyt stipendillä jenkkeihin opiskelemaan. En toki pärjännyt niille puhtaimmissa optioteorian laskutehtävissä, mutta kuitenkin tarpeeksi hyvin ja sain sitten kirittyä muissa jutuissa. Tuntuu, että kun kerran on eräänlaiset lahjat suotu, on pakko kokeilla miten pitkälle rahkeet riittävät. En epäile, ettenkö voisi oppia ja kehittyä myös täällä Suomessa, niin kauan kuin motivaatiota riittää.

Erittäin pitkän ajan sijoitusstrategiaa ja ajankohtaista talouskeskustelua - 25.5.2018 23.35

Taka-Töölön oma Sherlock Holmes. Viihdyttävää settiä! smiley

Uhkapelaajan tie kohti Hernesaaren kattohuoneistoa - 15.5.2018 15.52

Jaaha, seitsemänneksi jäätiin. Sain hyvin pöllittyä pieniä potteja mutta isommissa ei napsunut. Tuli useampi hankala river tilanne, joissa tein yhden ison väärän maksun ja päädyin muuten usein kippaamaan. Oon kuitenkin tyytyväinen siihen miten vedin enkä usko, että hirveästi enempää EVtä mun korteilla ois ollut mahdollista saada irti.

Ylihuomenna on vika tentti Hankenilla! En ollut ihan ottanut huomioon, että tää turnaus vie puolitoista päivää pois lukuajasta, joten tulee kiire.

hauturi kirjoitti:
Jeans kirjoitti:

En varmaan ite saa käydä kun ehdin valmistua kesäksi.

Ensinnäkin, eikö opetus yliopistoissa ole edelleen julkista, ts. luennoille saa mennä, mutta harjoituksiin ja tentteihin sitten vain opiskeluoikeudella?

Toiseksi, ainahan voi hakea jatko-opiskelijaksi.

Mulla ei oo mitään hajua, varmaan on sit noin. Ainakaan kukaan luennoilla ei tarkista ketä on paikalla joten miksipä ei. Tosin ilman Moodle-tunnuksia voi olla vähän hankalaa kun kaikki kurssiin liittyvä on siellä.

Tällä hetkellä alkaa olla niin loman tarpeessa ettei tuollaista vielä jaksa miettiä. Pitää katsella lähempänä jos jaksais hakea jatko-opiskelijaksi tota kurssia varten.

Uhkapelaajan tie kohti Hernesaaren kattohuoneistoa - 14.5.2018 19.47

Joku vastasi ettei löydy, kun kyselin jonkin aikaa sitten löytyisikö mistään Helsingin yliopistosta kryptoihin liittyvää kurssia. Nyt syksyllä näyttää ensimmäistä kertaa tulevan Hankenille:

17018 FINTECH and Blockchain

Luulisin, että JOO-opintojen kautta on mahdollista käydä tää kurssi vaikka olisi kirjoilla jossain toisessa yliopistossa. Tosin eiköhän näitä ala lähiaikoina tulla muuallekkin ellei ole jo. En varmaan ite saa käydä kun ehdin valmistua kesäksi.

Artikkelitoiveet - 14.5.2018 16.23

Huhhu, kova äijä.

Uhkapelaajan tie kohti Hernesaaren kattohuoneistoa - 14.5.2018 16.07

Juhlapaikanhakija kirjoitti:

Satuin eilen puolivahingossa seuraamaan sun turnausta Pokerstarssilla ja hyvin sulla napsuu tossa 10,300$ PLO Scoopissa. Good luck, kahdet tuplat viel ni sulla melkeen turnauksen kaikki merkit, toivottavasti en nyt jinxannut sun runia.

Jos täällä muita jotka haluaa katsoa ni turnaus jatkuu tänään 22:00 Pokerstarssilla.

Kiitti! Jännäksi menee kun nyt alkaa jo olla ihan realistiset mahdollisuudet voittoon. Oispa pokerijumalat suotuisia tänään.

Uhkapelaajan tie kohti Hernesaaren kattohuoneistoa - 14.5.2018 4.25

Joo meinasin mainita edellisessä viestissäni, että asia ei kuitenkaan ihan niin yksinkertainen ole, koska koulujen eklusiivisuus ja sitä kautta niiden tuoma status, verkosto ja signaalivaikutus saattaa joissain tapauksissa olla lähes yhtä tärkeä asia kuin itse asiat, jotka siellä koulussa opitaan. Tää on kuitenkin pidempi keskustelu ja palaan siihen joskus kun on enemmän aikaa, mutta oon about samaa mieltä.

(Esim. Harvardin MBA-linjalle hakiessa vaaditaan hyvät GMAT-tulokset, kouluarvosanat, pari suosittelijaa, hyvä CV, koulun+duunin ulkopuoliset saavutukset ja essee siitä miksi juuri sinun tulisi päästä kouluun ja sen jälkeen sua vielä grillataan haastattelurundeilla. 10000 hakijasta, jotka varmasti ovat keskimääräistä motivoituneempia 900 saa paikan. Se, että on päässyt näin tiukan seulan läpi signaloi jo valmiiksi tulevalle työnantajalle, että olet todennäköisesti sopiva töihin vaikka et juurikaan oppisi uutta MBA-tutkinnon myötä.)

Tomi Haataja kirjoitti:

Uskon, että pikkuhiljaa monella alalla perinteiset koulututkinnot alkaa menettää yhä enemmän merkitystään, kun netin kautta käytännössä kuka tahansa voi opiskella melkein mitä tahansa. Eikä se arvostetun koulun tutkintokaan mitenkään automaattisesti kerro, että tyyppi osaa hommansa paremmin kuin joku toinen netin kautta oppinut. Tietysti se vaatii paljon tekemistä, että miten työnantaja pystyisi nopeasti varmistumaan, että työnhakija osaa oikeasti hommansa, vaikka ei perinteistä tutkintoa ole käynytkään. Esim. noi Courseran sertifikaatit tuskin kiinnostaa ketään, kun noissa tenteissä voi toistaiseksi hyvin helposti huijata.

Rogue kirjoitti:

Toki pitkällä aikavälillä voi hyvin olla niin, että nykymuotoinen yliopistosysteemi kuolee kun käy liian ilmeiseksi, että saman substanssin saa perille paljon tehokkaammin netin kautta. Lopulta yliopistojen määrä voi olla hyvin pieni ja käytännössä kaikki saman kielialueen opiskelijat kuuntelevat parhaita opettajia verkossa. Jos tähän mennään, yliopistokoulutus menettää suurimman osan signaaliarvostaan ja huomio kiinnittyy siihen, kuinka löyhä kytkös useimpien tutkintojen sisällöllä on työmarkkinoilla vaadittavaan osaamiseen. Tämä havainto luo paineita koulutusten tiivistämiseen ja ylimääräisen hötön karsimiseen. Kuuden vuoden maisterintutkinnot todennäköisesti kuopataan. Työnantajat alkavat erottelemaan jyviä akanoista uusin tavoin ja verkostoituminen eksklusiivisissa korkean statuksen ryhmissä hoidetaan nettiyliopistojen ulkopuolella.

Lyhyesti:

Jotakuinkin samaa mieltä näistä. Selkeänä ongelmana näissä on juuri tuo signaalivaikutus, enkä keksi tapaa jolla se pystyttäisiin tekemään yhtä hyvin kuin tällä hetkellä eliittiyliopiston tutkinnolla. Yksi tapa yrittää ratkaista tätä voisi olla CFA/GMAT/ylioppilaskirjoitus -tyyliset oman alan kokeet, jossa kaikki laitetaan samalle lähtöviivalle. Ilmoitetaan vaan mitkä osa-alueet tulee osata kokeisiin ja kukin saa itse päättää, miten ja mitä kautta asiat haluaa oppia. Skaalataan ne GMAT-tyylisesti siten, että on käytännön mahdotonta saada ihan täysiä pisteitä, jolloin myös vaikka top 1% erottuu selvästi top 5% joukosta jne. Näin pystyttäisiin vertaamaan tietotaitoa tyypeiltä, jotka ovat vaikka Harvardista, Aallon KTM ja kolmatta tyyppiä, joka on oppinut asiat itsestään netin kautta. Toki tän tyyppisessäkin ratkaisussa on ongelmansa, kuten esim. sitä onnistutaanko kokeessa testamaan niitä relevantteja asioita työmarkkinoille. Yliopistotutkintohan ei pelkästään todista osaamista vaan myös esimerkiksi sitä, että henkilöllä riittää pitkäjänteisyys ja työmoraali suorittamaan pidempiä hommia loppuun asti.