Olet täällä

Jeans

Jeans

  • Liittynyt 7.7.2014
  • 759 viestiä
  • 2 aloitettua ketjua

Viimeisimmät viestit

Uhkapelaajan tie kohti Hernesaaren kattohuoneistoa - 20.4.2019 0.34

Casteliero kirjoitti:

Onneks olkoon opiskelupaikasta. Kova duuni kantaa hedelmää.

JJJJ kirjoitti:

Onnea opiskelupaikan johdosta!

Jos voi uteliaisuudesta kysyä, niin aiotko osallistua ensi kesänä WSOP:hen?

Kiitos!! Kannattaa muuten jättää näin pitkät postaukset "quote"matta, tekee blogin lukemisesta työläämpää. Joka kesä kun tuun Vegasista takas Suomeen niin oon varma, että ensi vuonna WSOP jää väliin. Jännästi kuitenkin aina pelihalut kasvaa vuoden aikana ja jotenkin päädyn sinne uudestaan. Las Vegas on ehdottomasti yksi mun lempparikaupunkeja. Tänä vuonna oon tosin aika varma, että jää väliin. Kiva viettää Suomessa mahdollisimman paljon aikaa ennen Lontoon reissua.

Törmäsin Financial Timesissa hetki sit tällaiseen kuvaajaan:

Ehkä vähän epäselvä, mutta kuvaa siis 120 eri brittiyliopistosta valmistuneiden keskipalkkaa 29-vuotiaana. Vihreet pisteet on "Russell Group"-yliopistoja, jotka ovat vähän niin kuin Brittien Ivy League, eli ns. eliittiyliopistoja. Palkat taitaa toki olla koulujen kaikkien lukuaineiden keskiarvo ja rahoituksen opiskelijoilla korkeampi, mutta yllätyin hieman siitä, miten alhaisia keskipalkat ovat. Jopa LSEstä valmistuneilla vuosipalkka on tossa vaiheessa uraa vaan 60k puntaa vuodessa. Lontoossa sillä ei mitään luksuselämää eletä.

Tuli mieleen, että täältä saattaa löytyä osaavaa porukkaa neuvomaan:

Tuun matkustelemaan paljon Helsingin ja Lontoon välillä tulevan lukuvuoden aikana ja ajattelin säätää sellaisen setin, että mulla ois vaan yksi läppäri käytössä ja sille telakointiasemat sekä Suomessa, että Lontoossa, jotta saan aina kunnon näytön, näppäimistön ja hiiren käyttöön. Pitäis ehdottomasti olla Windows-läppäri, vihaan Macin OSää (toki varmasti vaan siks, etten oo koskaan jaksanut opetella käyttämään sitä). Mahdollisimman kevyt, pitkä akun kesto ja suhtkoht iso näyttö, tyyliin 15,6 tuumaa. Hinnalla ei oo merkitystä. Ihan hyvä jos voi jotain uusia pelejä pyörittää, mutta ei tarvii mitenkään ylitehokas olla. Joskus kun oon automaattisesti ostanut sen kalleimman ja tehokkaimman version, niin se ei ookkaan ollut hyvä kun on saattanut ylikuumentua helposti ja kuluttaa akkua nopeammin. Googlauksella Dellin XPS läppäri vaikuttaa parhaimmalta. Noita telakointiasemia ei oo koskaan ollut käytössä niin niistä en tiedä mitään. Sijoitustietolaiset, suositelkaa jotain!

Uhkapelaajan tie kohti Hernesaaren kattohuoneistoa - 18.4.2019 22.38

London School of Economics

Pitkään ne piti mua jännityksessä, mutta tulihan se offeri sieltä! Syksyllä ois sit muutto vuodeks Lontooseen. Alkoi hieman kuumottamaan, kun tässä kesti niin pitkään, että muiden koulujen hakuajat ehtivät mennä umpeen, enkä ollut hakenut mihinkään varalle. Eikä oikeastaan mikään muu LSEn lisäks ois kiinnostanut, paitsi tyyliin Oxford ja London Business School. Oxfordin hylkäsin sen takia, että tyttöystävä muuttaa messiin ja halutaan asua Lontoossa pikkukylän sijasta. London Business Schooliin oli tarkoitus hakea varavaihtoehtona.

LSEssä hain ykkösvaihtoehtona MSc Finance and Private Equity -linjalle ja tokana MSc Accounting and Finance. Ensimmäisen uskon olevan jenkkien ulkopuolella halutuin maisteri rahoitusalalla. Hakusivulla varoitettiin selvästi, että pitää olla hyvät Private Equityyn liittyvät perustelut, miksi juuri hakee tälle linjalle. Esim. internshippejä tms. Mulla ei ollut mitään sellaista mutta ajattelin mun vahvalla hakemuksella, että ne ottaa mut kuitenkin. Noh eipä sit ottanut mikä yllätti kovasti. Ja sen jälkeen jouduin venaamaan piiitkään:

17.1. Saan hakemuksen valmiiksi ja laitettua sisään.

7.2. Saan sähköpostia LSEltä ja luulen, että nyt saan selville pääsinkö sisään. Pettymyksekseni selviää kolme viikkoa kestäneen siinä, että joku siellä päässä oli käynyt hakemukseni läpi ja todennut, että kaikki kunnossa. Nyt vasta hakemus lähtee ykkösvaihtoehdon departmentille.

20.2. Hakemukseni ykkösvaihtoehto hylkää mut ja hakemus lähtee kakkosvaihtoehdolle.

28.2. Saan sähköpostin, jossa pyydetään lisätietoja ainoasta suorittamastani laskentatoimen kurssista.

5.3. Saan vasta lähetettyä tiedot, koska kurssitiedot oli ainoastaan saatavilla ruotsiksi. Jouduin kääntämään ne enkuksi ja hyväksyttämään ne Hankenin proffalla.

10.4. London Business Schoolin rahoituksen maisterin (MFA) haku menee umpeen ja alkaa oikeesti jännittämään jäänkö kokonaan ilman opiskelupaikkaa. Oon tosin lukenut, että mitä kauemmin hakemus on sisällä, sitä suuremmalla todennäköisyydellä se hyväksytään, sillä kieltävät vastaukset tulevat useimmiten nopeammin. Saattoi myös liittyä siihen, että ne venaa mahdollisimman pitkään Brexit-tilanteenkin takia, ettei viisumin kanssa mee liian vaikeeks.

17.4. Eilen tuli sähköpostin, että pääsin sisään! Sillä ehdolla tosin, että suoritan kesällä yhden preparatory laskentatoimen kurssin.

Toki ykkösvaihtoehto ois ollut kiva sen takia, että ois päässyt Private Equity -kurssille, mutta muuten tutkinnoissa pystyy lukemaan käytännössä samat kurssit. Mun Accounting and Finance maisteritutkintoon hakee ~1100 kovatasoista hakijaa, joista ~140 saa paikan. Tutkintoon sisältyy kaksi pakollista laskentatoimen kurssia, jotka ovat yhteensä 25% tutkinnosta. Toinen niistä on "Topics in Financial Reporting", jonka oisin varmaan joka tapauksessa halunnut lukea, jotta saa paremman käsityksen siitä, miten pörssiyhtiöt pystyvät kikkailemaan lukujen kanssa osareissa. Teslaa seuratessa tätä on jo hieman oppinut. Mun mielestä Hankenin rahoituksen kursseilla käydään ihan liian vähän läpi näitä juttuja. LSEn maisterissa on myös hemmetin mukavaa, ettei ole mitään pakollisia kielikursseja sun muuta turhaa kuten Suomessa. Neljä kurssia pääsee vapaasti valitsemaan seuraavista vaihtoehdoista:

Ainakin joku 8 noista kiinnostaa, niin joutuu tarkemmin funtsimaan mihin päädyn.

Kelasin avata itse hakuprosessia ja antaa vähän vinkkejä jos vaikkapa jotain lukijaa kiinnostaisi hakea tulevaisuudessa. Lista kaikesta, mitä vaaditaan:

Application Form

Täytetään netin kautta, jossa vastataan erilaisiin kysymyksiin itsestään.

Two academic references

Suositukset kahdelta proffalta. Tää oli mulle vähän hankala, koska Hankenilla luennoilla on useimmiten isot ryhmäkoot jolloin professoreiden kanssa ei juurikaan tuu bondailtua. Muistan toki, että muutamat hikarit kävi aina pyytämässä proffalta lisätehtäviä ja kysyi tapoja auttaa jne. Varmaan just sen takia, että tiesivät tarvitsevansa suosituksia tulevaisuudessa. Eli jos eliittikoulu ulkomailla kiinnostaa niin kannattaa ehdottomasti pitää tämä mielessä opiskelujen alusta asti ja bondailla muutaman proffan kanssa kunnolla. Mulla kävi sinänsä vähän tuuri kun otin valinnanvapaaksi kurssiksi maisteritason Mergers & Acquisitions -kurssin. Proffalla oli paljon uusia laskuharjoitustehtäviä, joita mä päädyin ratkomaan ekana kaikista ja huomasin monessa olevan laskuvirheitä. Proffa oli kiitollinen kun ilmoitin niistä aina kun löysin. Kurssilla oli välitentti, josta onnistuin saamaan luokan parhaan arvosanan, jonka jälkeen proffa alkoi kyselemään multa kiinnostaisiko mua PhD-tutkinnot. Chattailtiin niitä ja näitä kunnes tajusin kysyä häneltä, suostuisiko hän suosittelemaan mua joskus tulevaisuudessa kun mulla on tarkoitus hakea ulkomaille kouluun, johon hän vastasi, että ilomielin. Tokan suosituksen mä päädyin vaan pyytämään random proffalta jota en juurikaan tuntenut, mutta jonka rahoituksen kursseilla olin saanut hyviä arvosanoja. Se ei salee ollut hirveän vakuuttava suositus, kun ymmärtäkseni LSE kysyy proffilta suosituksessa kaikennäköisiä eri kysymyksiä oppilaaseen liittyen.

Academic Transcript

Kopio koulutodistuksesta, eli mitä arvosanoja kursseista on saanut. Tässä uskon olleeni vahvoilla, sillä pääaineeni kandin rahoituksen kurssien keskiarvo oli 94/100, jonka olettaisin olevan ~1-3% parhaan joukossa Hankenin rahoituksen opiskelijoista.

Statement of academic purpose

Tää oli vittumainen tehtävä mutta ymmärtäkseni tosi tärkeä. 1000-1500 sanan essee siitä, miksi LSEn pitäisi valita juuri mut ja miksi haen juuri tälle linjalle. Mun erikoisella taustalla tää essee oli erityisen tärkeä. Meni varmaan joku viikko kun kirjoitin eri versioita ja muokkasin niitä. Aloitin sillä, miten en ole koskaan ollut uhkapelaaja, eikä ammattimainen pokerin pelaaminen ole lainkaan sitä, vaan laskelmoivaa ja kovaa duunia. Kerroin miten pokeriurani lähti käyntiin ja kehittyi, ja sen jälkeen kuinka pokerissa vaaditaan hyvin paljon samoja ominaisuuksia kuin sijoittamisessa. Jatkoin sillä, miten menestykseni pokerissa sai mut kiinnostumaan sijoittamisesta ja mainitsin tän blogin. Sen jälkeen kerroin koulumenestyksestäni ja treidausharjoittelupaikastani, josta sain täysipäiväsen työtarjouksen. Sit tulevaisuuden suunnitelmistani ja jotain diibadaabaa keskusteluistani vanhan Hanken+LSE tyypin kanssa LSE-kokemuksesta, "jotta ymmärsin juuri LSEn olevan se paikka mulle", kun ymmärtäkseni on tärkeää pystyä perustelemaan miksi haluan juuri tähän kouluun, ja "koska se on paras" on kuulemma huono vastaus.

CV

LSEhen ja rahoitusalalla yleensäkin odotetaan hieman erilaista CVtä kuin mitä oon nähnyt normi Suomi-duuneihin. On tärkeää saada kaikki mahtumaan yhdelle sivulle, eikä missään nimessä laiteta kuvaa itsestä. Keskityin pokerisaavutuksiin mutta uskon, että jenkkitreidausinternshippi oli hyvin tärkeä siinä mielessä, että se osoittaa pystyväni pärjäämään myös normiduuniympäristössä. Näin jälkeenpäin ajateltuna on mahdollista, että taustastani oli enemmän haittaa kuin hyötyä. Näen helposti sen, että joku Admissions-työntekijä ei oikein tajua tätä mun pokerihommaa ja ottaa mielummin 22-vuotiaan parilla internshipillä, kuin tällaisen 29-vuotiaan ikälopun yhdellä internshipillä.

GMAT

GMAT-testi on haastavin ja eniten aikaa vievä osa hakemusta. Mun mielestä se on nerokkaasti tehty testi, joka testaa tosi hyvin matemaattista älykkyyttä ja loogista ajattelukykyä. Mä harjoittelin siihen tyyliin kaksi kuukautta ja sain 720/800, millä pääsee parhaimman 6% joukkoon kaikista GMATin suorittaneista. Kirjoitin aikoinaan pidemmän tekstin testistä, jossa jaan myös vinkkejä testissä pärjäämiseen:

GMAT osa 1

GMAT osa 2

IELTS

IELTS on kansainvälinen englannin kielen testi, joka muistuttaa ylioppilaskirjoitusten enkkutestiä mutta sisältää myös suullisen testin. Harjoittelin testiin vaan muutaman tunnin päivää ennen tekemällä IELTSän omilta kotisivuilta jotain harjoittelutehtäviä. Ymmärtäkseni tää ei oo hirveen tärkeä osa hakemusta. Testissä saadaan arvosana neljästä eri kategoriasta, joista mä sain: Listening: 8,5/9  Reading: 8,5/9   Writing 8/9  Speaking: 7,5/9   Overall Score (keskiarvo): 8/9

Eka osio on hyvin samanlainen testi kuullun ymmärtämisessä kuin ylioppilaskirjoituksissa. Kaikissa osioissa on tiukat aikarajat. Nauha pyörii ja kuuluu eri arkitilanteiden keskusteluja, ja pitää niiden perusteella vastata paperilla erilaisiin kysymyksiin. Tokassa osiossa luetaan tekstejä ja vastataan kysymyksiin. Kolmannessa kirjoitetaan kaksi esseetä random annetuista aiheista. Sit mulla oli vika eli suullinen osio eri päivänä. Siinä ollaan kahdestaan huoneessa testaajan kanssa ja vastataan kysymyksiin/keskustellaan hänen kanssaan ~15 minuutin ajan eri aiheista. Se meni ehkä mulla vähän alle EVn kun tuli muutama niin erikoinen kysymys, etten oikein keksinyt niistä hirveesti puhuttavaa. LSE minimivaatimukset näistä tosin ei oo hirveen kovia:

Mä uskon, että testi on enemmän sitä varten, että LSE saa selville onko kielitaso tarpeeksi hyvä, että pystyy ymmärtämään koulutehtävät ja selviää Lontoossa asumisesta.

Mut hemmetti miten fiiliksissä mä oon! Ois ollut melko turhauttavaa jos kaikki tää duuni ois mennyt hukkaan ja opiskelupaikka ois jäänyt saamatta. Tässä just fiilistelen Banksiden pilvenpiirtäjävuokrakämppiä.

Uhkapelaajan tie kohti Hernesaaren kattohuoneistoa - 17.4.2019 16.04

Hyvää settiä kaikilta Aallon Grouppiin liittyen, kiitti. Mietityttää kuinka paljon automatisoinnilla pystytään vielä tehostamaan tilitoimistoalaa lähivuosina. Olettaen, ettei tällainen softakehitys ole aivan liian vaikeaa niin luulisi sen päätyvän suurimmalle osalle tilitoimistoista. Siinä tapauksessa pitäisi kyl myydä omistus pois, koska kuten jpkl mainitsi niin jos sama työ voidaan tehdä esim. tuplasti pienemmällä työmäärällä, niin liikevaihto puolittuu mutta voittomarginaali pysyy todennäköisesti ennallaan kun ylimääräiset voitot kilpaillaan pois. Silti musta tuntuu, että tässä voi olla lyhyellä aikavälillä pelipaikka holdata ainakin muutaman osarin ajan ja katsoa miten yritysostostrategia lähtee liikkeelle. Jos pystytään näin fragmentoituneella markkinalla ostamaan <10x voittomultippelilla tilitoimistoa, joka sen jälkeen valuoidaan pörssissä 15x niin se on rahan printtaamista ja Aallon Groupin valuaatio saattaa lähteä lähestymään Talenomia.

Nordea - 17.4.2019 15.41

Mä hyppäsin vähän suunniteltua nopeammin pois kelkasta tänään @7,5e. Ajoitus meni tällä kertaa erittäin nappiin, +10% nousut kun OMXHGI samassa ajassa +4%.

Uhkapelaajan tie kohti Hernesaaren kattohuoneistoa - 10.4.2019 21.46

Manialöytyy kirjoitti:

Onko Ethereumit jo ostettu?

Päädyin pari päivää pieneen sijoitukseen kun ostin 5 Bitcoinia ja 50 Ethereumia kryptotreidausalgoritmiä varten, johon oon aiemminkin maininnut sijoittaneeni. Kieltämättä vähän harmittaa kun olin jo yli viikko sitten päättänyt ostavani ne ja silloin olisivat irronneet 30% halvemmalla, mutta Coinbase Pron kanssa joutui vähän tappelemaan, että sai rekisteröityä tilin ja depottua euroja. Aiemmin olin sijoittanut pelkkää Tetheriä niin en ole joutunut kantamaan kryptohintariskiä (paitsi sitä riskiä, ettei Tetherillä olekaan väittämiään dollareita backattuna).

En usko, että sijoituskassasta parin prosentin sijoitus kryptoihin voi iso virhe olla jo hajautushyötyjen takia, mutta en oo vieläkään muuten innoissani niiden holdaamisesta.

Accounting 101 kirjoitti:

Hyvä, teksti! lisäyksenä vielä, että etenkin invertoiva korkokäyrä tekee tuloksen teosta haasteellista, kun pankki ottaa lainaa lyhyenä ja lainaa pitkänä ulos.

Kiitti! Oon tykännyt sun analyyseista ja lueskelin, että oot ostanut Aallon Grouppia nyt 8,5e. Viitsisitkö avata tätä tarkemmin tänne tai vaikka omaan blogiisi? Mä arvon vielä mitä teen omillani. Alun perin olin näissä hinnoissa päättänyt myydä, mutta nyt kun tarkemmin mietin niin käteispuhdistettuna ei valuaatio vieläkään oo erityisen kallis tälle toimialalle jos saatais jotain onnistuneita yritysostoja ja järkevän kokoista kasvua aikaseks. Vaikea rahoilla on löytää muutakaan mielenkiintoista pörssisstä tällä hetkellä.

hauturi kirjoitti:

Suuri(n) osa suomalaisista sitoutuu pankkiinsa asuntolainan kautta. Toki siihen rinnalle voi sitten tulla kakkos- ja kolmospankkeja, mutta asuntolaina on yleensä se minkä perusteella pankki valitaan, ja sen mukana menee sitten käytännössä lähes kaikki päivittäisasiointi. Sitä en osaa sanoa kauanko menee siihen, että joko pienet ketterät niche-pelurit tai GAFA/BAT-jättiläiset ovat kilpailukykyisiä Suomen asuntolainamarkkinoilla.

Tämä ei tokikaan koske suur(in)ta osaa foorumilaisista, mutta voi olla että keskivertofoorumilaisen oma pankkiasiointi ja siihen liittyvät valitsemisprosessit ovat kaukana ns. tuularimassasta.

Joo hyvä pointti.

Uhkapelaajan tie kohti Hernesaaren kattohuoneistoa - 9.4.2019 0.04

JJJJ kirjoitti:

Mitä mieltä Jens olet finanssialasta (Nordea erityisesti) sijoituskohteena pitkällä aikavälillä?

Itse kun keskusteluja seuraa, niin moni tuntuu olevan sitä mieltä, että nämä fintech-yritykset ja isot teknologiafirmat vievät pankeilta markkinat. En kylläkään näe tilanteen olevan ihan näin huono, koska keskuspankkien täytyy jatkossakin pystyä säätelemään pankkitoimintaa, eikä se tuossa skenaariossa olisi mielestäni mahdollista.

Suosittelin Nordea-ketjussa Citin 2018 maaliskuun tutkimusta BANK OF THE FUTURE: The ABCs of Digital Disruption in Finance, jota en kuitenkaan itse oo saanut luettua. Huomasin, että Citiltä on 2016 lähtien aina kerran vuodessa maaliskuussa tullut finanssialan disruptioon liittyvä tutkimus ja päätin siksi odottaa jos tänä vuonnakin kävisi samoin, koska oletan asioiden muuttuvan niin isosti yhdessä vuodessa. Niin siinä kävikin ja viime kuussa tuli Citin Bank X: The New New Banks. Tällä kertaa ei harmikseni mainittu mitään kryptoista, joista oli jotain tossa 2018 versiossa. Luin viikonloppuna ekat 60 sivua läpi ja selasin tänään loput. Jutut meni jossain vaiheessa hieman itsensä toistamiseksi, kun tutkimuksessa haastateltiin niin montaa alan asiantuntijaa, jotka sanoivat suurin piirtein samat asiat. Kirjoitin joitain mielenkiintoisia juttuja ylös, kun kelasin, että jengiä saattaa kiinnostaa:

Nykyisiä pankkeja kutsutaan legacy banks'eiksi ja disruptoivia uusia yrityksiä nimellä Challenger Banks. Jälkimmäiset jaetaan kolmeen kategoriaan. Standalone Challenger Banks, eli perus Fintech startupit. Incumbent Bank-led Challenger Banks, eli nykyisten pankkien kehittämät uudet yritykset, jotka eivät liity niiden omien järjestelmien IT-päivityksiin. Ja BigTech Led Challenger Banks, eli BigTech, kuten GAFA (Google, Apple, Facebook ja Amazon) ja BAT (Baidu, Alivaba ja Tencent) kehittämät yritykset.

"Mobile money" on nopeasti kehittymässä vaihtoehdoksi tavalliselle pankkitilille erityisesti kehittyvillä markkinoilla, ja moni Fintech-yhtiö on mobile-only. Monissa Afrikan maissa useampi omistaa mobile money accountin kuin tavallisen pankkitilin finanssi-instituution kanssa. Kiinassa 45% omistaa mobile money accountin vs 85% pankkitilin.

Pankeilla ylipäätänsä on hemmetisti dataa tarjolla, jota voisi hyödyntää, mutta legacy pankeilla on usein dataa jumissa eri mestoissa sen takia, että teknologia rakennettiin mustavalkoisen television aikaan. Moni alan asiantuntija on sitä mieltä, että legacy pankkien järjestelmät ovat sen verran kömpelöt ja monimutkaiset, että niitä uusimalla on lähes mahdotonta saada kulutaso tarpeeksi alas vaan on helpompi aloittaa alusta.

2018 tehtiin venture-backed Fintech deal and funding ennätys, yhteensä $39,6 miljardia ja yli tuplasti enemmän kuin 2017.

Suurimmalla osalla challenger pankeista ei ole fyysisiä konttoreita. Ne tarjoavat pelkästään online ja mobile banking palveluita ja keskittyvät usein erityisesti retail ja SME (pienet yritykset) sektoreihin. Panostavat usein myös erityisesti yksittäiseen tuotesegmenttiin huokuttelevalla hinnalla sen sijaan, että tarjoaisivat pankkien tapaan kaikkea.

Challenger pankeilla on vaikeuksia sen kanssa, että ala perustuu hyvin paljon skaalaetuihin ja siihen, että asiakkaat tuntevat ja luottavat yhtiöön. Tässä taas BigTechillä on etu, koska heillä on jo valmiiksi bränditunnettavuutta ja asiakkaiden luottamusta. He pystyvät myös tehokkaasti kilpailemaan nykyisten pankkien kanssa kun ei ole kalliita vanhanaikaisia IT-ratkaisuja ja alikäytettyjä fyysisiä konttoriverkkoja, mutta samaan aikaan heillä on luonnollinen etu asiakkaiden hankinnassa heidän high user engagement -mallien takia. Sen lisäksi isot tech-yhtiöt pystyvät pyörittämään uutta Fintech-liiketoimintaa tappiollisena pidemmän aikaa kasvattakseen markkinaosuuttaan. Esimerkkejä onnistumisista:

"In recent years, we have seen some evidence of successful challenger banks being set up by tech companies. One of the most prominent of these is in Korea, where popular social messaging app Kakao Talk, launched a digital-only bank in 2017, acquiring two million customers in a short span of just two weeks from launch date. Further, Kakao Bank's user base has continued to growth even in 2019, reaching around 6 million users, which accounts for about 15% of Korea's adult population. Similarly in China, challenger banks such as MYbank and WeBank, backed by Alibaba and Tencent,respectively, have seen strong user-base growth following their launch in 2015. Today, WeBank, which offers unsecured lending, has 60 million customers in over 500 cities in China, by leveraging Tencent’s social user base. In contrast, MYbank has leveraged Alibaba's strong merchant network on the e-commerce platform, by offering loans to over 5.7 million small and micro corporate users."

Fintechin muutoksen ennustetaan kuitenkin tulevan hitaasti. 3-7 vuoden kuluttua olennaiset osat pankkibisneksestä alkavat muuttua.

Iso ongelma tähän mennessä on ollut suuret barriers of entryt alan uusille yrityksille. Briteissä 2013 tuli hyvin tärkeä uudistus:

“In March 2013, the Financial Services Authority (FSA) and the Bank of England published results of their review on the barriers to new entrants in the banking sector. The review set out significant changes to regulatory requirements and authorization processes with the objective of lowering entry barriers and eventually enabling increased competition amongst banks.”

Jonka takia U.K.ssä on nyt syntynyt suuri määrä uusia Fintech-yhtiöitä.

On myös jonkin verran puhetta Banking-as-a-Service (BaaS) mallista, jossa pankkien peruskomponentin jaetaan moduuleihin, jotta voidaan tomittaa kustomoituja Fintech use-caseja pankkialan ulkopuolisille yhtiöille APIen kautta.

Case study -esimerkki Fintech-yhtiöstä nimeltä Starling Bank. Brittiläinen mobile-only pankki, joka aloitti henkilökohtaisen käyttötilin tarjoamisen huhtikuussa 2017 kuluttajille ja pienille yrityksille. Starling Bank eroaa tavallisesta pankista sillä, että kulutaso on huomattavasti alhaisempi ilman fyysisia konttoreita. Starlingilla on mahdollista avata 10 minuutissa käyttötili, johon on täydet valtuudet. Modernin teknologian ansiosta Starling pystyy sopeutumaan nopeisiin muutoksiin asiakkaiden tarpeissa. Asiakkaiden on myös mahdollista tehdä kansainvälisiä rahasiirtoja, kätevää laskujen hallintaa kolmannen osapuolen Flux'in integraation kautta ja hallita sijoituksiaan Moneybox-appin avulla.

Pankki lanseerasi äskettäin euro-tilit, joiden avulla U.K. asiakkaat voivat holdata, lähettää ja vastaanottaa euroja ilmaiseksi. Starlingilla on Marketplace-niminen avoin API, joka tarjoaa asiakkaille laajan valikoiman kolmannen osapuolen tuotteita ja palveluja yhteistyökumppaneiden kautta kuten Pensionbee, Wealthify, Wealthsimple, Kakso ja Habito. Pienille yrityksille Starling Marketplacella on yhteistyökumppanina kirjanpidon softa-alusta Xero, joka automaattisesti integroi pankissa tehdyt transaktiot pilveen. Luottokortti on tietty myös mahdollista saada.

Starlingin toimitusjohtajaa Anne Bodenia haastatellaan. Hänellä on 40v ura pankkialalla ja lukuisa ylimmän tason johtajan rooleja isoimmissa pankeissa:

“I set up Starling Bank in 2014. A career at the top of some of the U.K.’stop banks had left me disillusioned. The financial crash and emerging technologies presented vast opportunity for change, but change was just not happening.”

Oaknorth on toinen esimerkki uudesta Fintech-yhtiöstä, joka on erikoistunut customized mid-sized loaneihin, mikä tarkoittaa 0,5-40 miljoonan punnan kokoisten lainojen myöntämisen yrityksille ja kiinteistönkehittäjille. Oaknortin co-founderia haastatellaan:

“We start by collecting data around a particular business that is looking to borrow money from us, i.e., financials etc. In most typical big banks, this is the start and end for borrowing money. In our case, this is just the beginning of the process. We then supplement it using data pulled from external sources —which includes comparative data from peers and also specific industry groups. This helps us spot trends in the business which may not be visible purely from looking at the company's financials and their own projections about the business.”

Singaporessa löytyy PayNow, jonka avulla pystyy ilmaiseksi ja instana 24/7 lähettämään rahaa kännykällä toiseen.

Tällainen Fintech-yhtiöiden erikoistuminen ja sitä kautta kilpailukykyisempien tuotteiden tarjoaminen nakertaa väkisin pankkien bisnestä pikkuhiljaa eri suunnista. Jos joku Amazon yhtäkkiä ilmoittaisi kehittäneensä nettipankin upouudella softalla, niin kyllä mä mielelläni vaihtaisin siihen. Tän kehityksen lisäksi Nordealla (kuten muillakin pankeilla) on varainhoidon puolella ylihinnoitellut tuotteet, joiden palkkioissa on jatkuvaa painetta alaspäin kun kilpailijat tälläkin saralla tarjoavat enemmän ja enemmän parempia tuotteita. Korot eivät ole pitkään aikaan lähdössä nousuun eli sieltä ei oo tulossa taustatukea. Sitten ollaan tietenkin vielä luultavasti lähellä syklin huippua, jolloin Markets-bisneksen tuotto on parhaimmillaan. Jotenkin on silti fiilis, että tää kehitys etenee hitaammin Suomessa kuin muualla. Vaikea sanoa onko <10 P/Ellä Nordean omistaminen silti hyvä diili. Ei siitä ainakaan hirveesti yli kympin P/Etä voi mun mielestä maksaa.

Uhkapelaajan tie kohti Hernesaaren kattohuoneistoa - 4.4.2019 18.28

Mun Interactive Brokersin short Tesla - long Alphabet (Google) treidi on edennyt todella hyvin ja tänään oli mukava katella P&Lää.

Tesla siis -8,5% tänään, koska Q1 autojen toimitukset jäivät selvästi odotuksista. Osakkeen hinta oli tosin viime viikon aikana noussut saman verran ilman sen kummempia uutisia. Kai odotettiin Muskin jotenkin keksivän tavan, jolla taikoa luvut paremman näköisiksi ja saada pumpattua osaketta ylös vielä tän kerran. Mikään ei oo saanut mua epäilemään mun Teslan bear thesisiä ja jatkan oikein mielelläni tällä positiolla vielä pitkään.

Päädyin myös vähän isompaan gämbläykseen ja survasin 800ke merkinnän Aallon Groupin instikka-antiin. Oman analyysini ja Sijoitustiedon keskustelun perusteella olin hyvin varma, että anti ylimerkitään. Niin siinä kävikin ja sain vaan 60ke edestä osakkeita. 10% nousu ekana päivänä ois ihan kiva, mutta silloinkin se ois alle prosentin tuotto koko riskeeratulle pääomalle. Ei hirveen usein tällaisissa betseissä oo varaa mokata, jotta ne pysyy voitollisina. Mulla oli noin 300ke cashia vapaana joten jos kamaa olisi siihen asti tullut niin olisin ollut ihan tyytyväinen, ja jään mielelläni tässä vaiheessa sykliä holdaamaan näin defensiivistä ja halpaa lappua. Jos kaikki 800ke ois tullut niin ois nöyränä joutunut lähteä lainansoittorundille tai pahimmassa tapauksessa likvidoida sen verran nopealla aikataululla epälikvidejä pikkufirmoja, että reippaasti olisi turpaan tullut. Jos Aallon Group nousee lähiaikoina 20-30% niin saatan kuitenkin irroittaa.

Aloitin Game of Thronesin uudelleenkatsomisprojektin vaikka tuskin ehdin kaikki jaksot läpi ennen vikan tuotantokauden alkua ensi viikon sunnuntaina. Eka tuotantokausi tuli näköjään 8 vuotta sitten ja katsoin aikoinaan jaksot samaan aikaan grindatessani, niin nyt huomaa miten paljon kaikennäköistä on tullut missattua. Erityisesti kun hahmot tuntee tällä kertaa niin hyvin. Suosittelen!

Nordea - 3.4.2019 17.42

Aki Pyysing kirjoitti:

Mie otin vielä lopulta loputkin takaisin @7,71 ja vielä lisää @7,62. Nyt on enemmän Nordeaa kuin koskaan ja keskihinta vain vähän yli pörssikurssin. Osinkoveroja on kiva maksella, pysyypähän maaseutu asuttuna. Tosin sijoitusyhtiö mitään osinkoveroja maksa, kokonaistuloksesta menee. Joka toivottavasti nykyisestä Nordea-positiostakin muodostuu vielä positiiviseksi.

Aki Pyysing kirjoitti:
Aki Pyysing kirjoitti:

Mie sitten kevensin yhden erän @7,08. 

Kun ensimmäinen laukaus lähti hätäisesti, ammuin toisenkin @7,18. Vielä on paljon laukauksia, saa nousta vaikka taivaasen asti. Tai ainakin ysiin.

0,69e osinko huomioiden hinta on suurin piirtein samalla tasolla kuin alle viikko sitten, jolloin olit ostokannalla. Onko mielestäsi jokin keississä muuttunut? Aidosti siis kiinnostaa nyt kun itsekin omistan Nordeaa.

Sijoitustiedon #Teerenpelit 7 - Elina Lepomäki - 31.3.2019 16.20

Hyvä Aki ja Elina! Järkevän kuuloiset jutut Elinalta, kuten aina.

Nordea - 29.3.2019 18.52

Vaikka en hirveän innoissani toimialasta ole niin mäkin hyppäsin tänään kyytiin. Tarkoituksena olla messissä ainakin niin pitkään, että markkinoilta alkaa rahanpesujutut unohtumaan. Luulisi, ettei sentimentti eurooppalaisia/pohjoismaalaisia pankkeja kohtaan voi hirveästi enää heiketä. Ainoa mikä hieman huolestuttaa on, että dumb money on pitänyt kurssia siltikin liian korkealla tuijottaen vaan yksinkertasesti multippeleita kuten osinkotuottoa ja P/Etä. Pidetään sormet ristissä, ettei Nordealta löydy mitään pahempia luurankoja kaapista.