Olet täällä

Ovaro (os. Orava)

Sivu:

Sivut

15.4.2021, 14:28
+400
Liittynyt:
2.11.2018, 12:56
Viestejä:
891

Aki Pyysing kirjoitti:

Tosin tulopuolellekin pitäisi keksiä jotain.

Nyt jo? Käytettyyn työaikaan ja myös kalenteriaikaan nähden operatiivinen tulos on noussut turhan hitaasti. Tarkoitan, laskenut miljoonalla, vaikka säästö- ja saneerausohjelmaa on ajettu kuin käärmettä pyssyyn 3 vuoden ajan.

Tulopuolella hyvät ideat lienevät tiukassa, kun se vähemmän arvostettu mutta kovemmin odotettu vaihtoehto, pääomistajien talojen hankkiminen osakkeita vastaan ja arvojen ylöskirjaaminen, antaa odottaa itseään eikä muutakaan lisätuloa ole onnistuttu hankkimaan. Kulusäästöjen etsinnässä tulee pohja jostain vastaan ja silloin tulopuolen ideat ovat paikallaan, jos pohjalta halutaan ponnistaa ylöspäin uppoamatta pohjamutaan.

Teoriassa Ovaron pitäisi onnistua myymään joitain asuntoja voitolla, kun tasearvot on asetettu sopuisasti 10 % alle arvioitsijan arvion. Sana "teoriassa" on lauseessa ensimmäisenä, jotta se saa korkeamman painoarvon. Ovarolla on kuitenkin mahdollisuus yllättää myönteisesti, vaikka se ei ole tähän mahdollisuuteen juuri koskaan turvautunutkaan. Toki markkina arvostaa myös valitusta linjasta kiinni pitämistä, onhan vuosia jatkuneessa kielteisten uutisten sarjassa tiettyä vakauden tuntua ja helpottaa se osakkeen käyvän hinnan arviointia, kun hintaan ei ole pakko lisätä tulevaisuuden odotuksia isoilla kertoimilla.

1
+1
0
-1
1
0
28.4.2021, 23:11
+6010
Liittynyt:
16.12.2013, 13:48
Viestejä:
4909

von Fyrckendahl kirjoitti:

 

Aki Pyysing kirjoitti:

Tosin tulopuolellekin pitäisi keksiä jotain.

 

Nyt jo? 

Nyt jo😎. Tätä on tosin jo aika pitkään viritelty.

Hanke ei ole täysin riskitön eikä vielä likikään maalissa edes ostopuolella. Mutta olin tätä hyväksymässä tänä aamuna. Tosin harkintakykyni saattoi olla kyseenalainen, koska Teams-kokous oli jo aamuyhdeksältä. Vaikka sanoin hallitukseen tullessani, että olen käytettävissä lähinnä puoliltapäivin alkaen. Tästä huolimatta jos menee puluille, voi miutakin syyttää.

"KESKI-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI VALMISTELEE KAUPPAA KUKKULA-ALUEEN MYYNNISTÄ KOLMEN YRITYKSEN KONSORTIOLLE

Keski-Suomen Sairaanhoitopiirin uusi sairaala-Nova on valmistunut 2020, mikä osaltaan on käynnistänyt toimet etsiä vanhalle sairaala-alueelle (Kukkula) uusi käyttö.

Sairaanhoitopiiri on selvittänyt eri vaihtoehdot Kukkula-alueen osalta ja hallitus on tänään linjannut tarkoituksenmukaisimpana käynnistää valmistelut noin 85.000 m2 suuruisen kiinteistön myymisestä kolmen yrityksen konsortiolle 46 M€ kauppahinnalla. Rajattuun osaan sairaanhoitopiiri jäisi vuokralaiseksi. Kauppaan sisältyisi myös Sisä-Suomen sairaala Äänekoskella. Hankkeessa ostajapuolena olevan konsortion muodostavat Ovaro Kiinteistösijoitus Oyj, Investors House Oyj sekä Royal House Oy. Ovaro ja Investors House ovat tiedottaneet hankkeesta pörssitiedotteilla 28.4.2021.

Osapuolten tarkoitus on määrittää tavoiteltavan kaupan pääehdot ja solmia kauppasopimus vuoden 2021 aikana. Suunnitelman mukainen kiinteistökaupan toteutus tapahtuisi vaiheittain alkaen 2021 ja jatkuen siten, että viimeinen osa kaupasta toteutettaisiin kun aluetta koskeva kaavamuutos on saanut lainvoiman. Kaavamuutoksen valmistelu käynnistetään vuoden 2021 lopulla.

Keski-Suomen Sairaanhoitopiirin johtaja Juha Kinnunen:

’’Kaupan toteutuminen olisi merkittävä sairaanhoitopiirille. Kiinteistöjen realisointi keventäisi olennaisesti tyhjilleen jäävän vanhan sairaalan ylläpitokustannuksia. Jyväskylälle upean ja historiallisen Kukkulan -alueen kehittyminen toisi omanlaista vetovoimaa sekä yritysten että alueen asukkaiden näkökulmasta.

Toimitusjohtaja Marko Huttunen, Ovaro

’’Kukkala -hanke on Ovaron uudistetun strategian mukainen. Strategian mukaan siirrämme yhtiön painopistettä kiinteistö- ja aluekehitykseen kasvukeskuksissa. Kukkula-hankkeen toteutuessa Ovaro ottaa merkittävän askeleen kiinteistökehittäjänä ja -sijoittajana”.

Toimitusjohtaja Petri Roininen, Investors House:

’’Kukkula -hanke laajentaa yhtiön toimintaa Jyväskylässä, joka muutenkin on ollut yhtiön suurin toimintakaupunki jo pitkään.’’

Hallituksen puheenjohtaja Tapani Rautiainen, Royal House

’’ Kukkula on Jyväskylässä merkittävä kehitysalue useita vuosia eteenpäin. Haluamme omalta osaltamme olla mukana luomassa Kukkulalle uutta tulevaisuutta.’"

2
+1
0
-1
2
0
29.4.2021, 11:51
+400
Liittynyt:
2.11.2018, 12:56
Viestejä:
891

Aki Pyysing kirjoitti:

 

von Fyrckendahl kirjoitti:

 

Aki Pyysing kirjoitti:

Tosin tulopuolellekin pitäisi keksiä jotain.

 

Nyt jo? 

 

Nyt jo😎.

Plussaa mutta vähän hidasta edelleen, jos tuloja on tiedossa 2020-luvun loppupuolella.

Ennakolta oli toki nähtävissä, että Jyväskylään tullaan. Olisitte voineet edes vähän avata, mikä on suuruusluokka Ovaron osalta, onko kyseessä asunto- tai hoivakotihanke sekä sisältyykö mielisairaala kauppaan ja soveltuuko se rahansa menettäneiden osakkeenomistajien loppusijoituspaikaksi.

Positiivista on, jos pitkä kutistumiskierre tämän myötä vaihtuu kasvuksi.

 

2
+1
0
-1
2
0
29.4.2021, 13:43
Käyttäjän hm kuva
+51
Liittynyt:
12.2.2021, 22:48
Viestejä:
26

Sairaanhoitopiirin Kukkulasta julkaisemat myyntiesitteet ovat olleet julkisia dokumentteja. Myyntiesitteen tiivistelmässä on todettu, että "Kukkula tarjoaa sijoittajille mahdollisuuden osallistua  modernin osaamiskeskuksen kehittämiseen. " ja että suunnitteilla alueelle olisi 50 000 k-m2 tiloja yrityksille, opetukseen, tutkimukseen ja tuotekehittelyyn sekä asumista 60 000 k-m2.

https://cdn2.hubspot.net/hubfs/5814339/KAUPUNKIKEHITYSALUSTAT/Sairaala%2...

Ei tarvitse kovin paljoa arvailla, jos veikkaa, että kaavahanke sisältää tiloja asumiseen sekä tiloja yrityksille, opetukseen, tutkimukseen ja tuotekehittelyyn. Lisäksi kauppaan kuuluu olemassa olevaa sairaalarakennuskantaa. Avoinna on se, että missä laajuudessa hanke tulisi olemaan mitäkin, millaisella hinnalla kauppoja oltaisiin sairaanhoitopiirin kanssa tekemässä, ja miten konsortion sisällä asiat hoidettaisiin: tulisiko tässä esim. Ovarolle omia hankkeita niin, että omistusta pilkottaisiin konsortion sisällä kunkin omiksi hankkeiksi kunkin omiin taseisiin, vai edettäisiinkö konsortion yhteisomistamina hankkeina niin, että kukin konsortion osapuoli omistaa jonkun osuuden vaikkapa jostain hankeyhtiöstä, joka sitten käytännössä hankkeita toteuttelisi, vai olisiko toteutus yhdistelmä, jossa kaikille tulisi joitain omia hankkeita ja jotkut toiset asiat hoidettaisiin yhteisomistuksellisesti.

1
+1
0
-1
1
0
4/14
29.4.2021, 14:08
+203
Liittynyt:
2.4.2018, 12:41
Viestejä:
165

von Fyrckendahl kirjoitti:

Plussaa mutta vähän hidasta edelleen, jos tuloja on tiedossa 2020-luvun loppupuolella.

 

Jos tuo kelpaa pääministerille ja koko Suomelle, niin miksi se ei sitten kelpaisi pienelle pörssiyhtiölle?

2
+1
0
-1
2
0
30.4.2021, 10:13
+400
Liittynyt:
2.11.2018, 12:56
Viestejä:
891

hm kirjoitti:

Sairaanhoitopiirin Kukkulasta julkaisemat myyntiesitteet ovat olleet julkisia dokumentteja. Myyntiesitteen tiivistelmässä on todettu, että "Kukkula tarjoaa sijoittajille mahdollisuuden osallistua  modernin osaamiskeskuksen kehittämiseen. " ja että suunnitteilla alueelle olisi 50 000 k-m2 tiloja yrityksille, opetukseen, tutkimukseen ja tuotekehittelyyn sekä asumista 60 000 k-m2.

https://cdn2.hubspot.net/hubfs/5814339/KAUPUNKIKEHITYSALUSTAT/Sairaala%2...

Onko sinulla linkkiä tarkempaan dokumenttiin?

1
+1
0
-1
1
0
6.5.2021, 13:58
+6010
Liittynyt:
16.12.2013, 13:48
Viestejä:
4909

Ovaron tulosta ei tarvinnut jännätä, kun sen jo tiesin.

https://otp.tools.investis.com/clients/fi/ovaro_oyj/omx/omx-story.aspx?c...

Inderesin EPRA-odotuksesta jäätiin, joskin katsauskauden raportoitu tulos oli vähemmän kuralla kuin odottivat.

 

Keskeiset tunnusluvut      1-3/2021 1-3/2020 muutos 1-12/2020

Liikevaihto,                          2 337       2 519      -7,2 %     9 677

Nettotuotto,                            965        1 032      -6,5 %     5 330

Katsauskauden tulos,           -845-         592       -42,7 %  -11 501

Tulos/osake, laimentamaton -0,09     - 0,06       -50,0 %    -1,24

Taseen loppusumma,             110,0     154,8      -29,0 %   116,2

Rahavarat,                              7,1         11,6       -38,8 %     4,9     

 Vaihtoehtoiset tunnusluvut           

Operatiivinen tulos (EPRA),  -286       - 375         23,7 %    216

EPRA-tulos/osake,               -0,03          -0,04      25,0 %    0,02

Nettovarallisuus/osake          6,20           7,76      -20,1 %   6,29 

Ei tässä nyt ole paljon lapsille kehumista. Vuokrausasteen ja omavaraisuusasteen nousu kuitenkin valopilkkuja. Lisäksi hallinnon kulut vähän pienenivät jo paperillakin.

Päätettiin kuitenkin jatkaa omien ostoja. Näitä ei vähään aikaan uudella toimeksiannolla voinut ostaa, koska Kukkula-projekti oli hallituksella, mutta ei markkinoilla tiedossa. 

Ovaro hankkii omia osakkeita enintään 50.000 kappaletta, eli enintään noin 0,52 % koko osakekannasta. Osakkeet hankitaan Nasdaq Helsingin järjestämässä julkisessa kaupankäynnissä hankintahetken markkinahintaan. Omien osakkeiden hankinta aloitetaan aikaisintaan 7.5.2021 ja lopetetaan 19.08.2021 tai kun määrä on tullut täyteen.

Katsauskauden jälkeen positiivissävytteisiä tapahtumia:

Ovaro teki huhtikuussa ylimääräisen 2,9 miljoonan euron lainanlyhennyksen Collector Bank AB:n lainaan. Lainanlyhennys tehtiin kassavarojen puitteissa. 

Huoneistojen myynnit julkaisuhetkeen mennessä olivat 61 kappaletta, velattomin kauppahinnoin yhteensä 5,1 miljoonaa euroa.

Ovaro irtisanoi ulkoistetut taloushallinnon kirjanpitopalvelut 1.5.2021. Pääosa kirjanpidon keskeisistä tehtävistä siirretään yhtiön itsensä hoidettavaksi kesän aikana.

Vuokrasalkun neliöpohjainen vuokrausaste oli huhtikuussa 95,05 prosenttia.

4
+1
0
-1
4
0
6.5.2021, 23:15
+14
Liittynyt:
1.3.2019, 07:32
Viestejä:
39

Kysymys viisaammille.

Mikä selittää maksettujen korkojen määrän olennaisen kasvaminen tilanteessa jossa korollisten lainojen määrä on olennaisesti pienentynyt ? Onko ainoa selitys se, että koron määrä on mahdollisesti noussut sitten viime vuoden.

0
+1
0
-1
0
0
8/14
7.5.2021, 10:27
+6010
Liittynyt:
16.12.2013, 13:48
Viestejä:
4909

holvius kirjoitti:

Mikä selittää maksettujen korkojen määrän olennaisen kasvaminen tilanteessa jossa korollisten lainojen määrä on olennaisesti pienentynyt ? Onko ainoa selitys se, että koron määrä on mahdollisesti noussut sitten viime vuoden.

Rahoituskulut Q1 2021 554 000 ja Q1 2020 704 000 on nähdäkseni laskua🤔.

En siis löydä maksettujen korkojen olennaista kasvua. Mistä tällaisen käsityksen saa?

0
+1
0
-1
0
0
7.5.2021, 21:07
+14
Liittynyt:
1.3.2019, 07:32
Viestejä:
39

Näinhän se on. Minä tein väärän päätelmäni rahavirtalaskelman perusteella.

0
+1
0
-1
0
0
7.5.2021, 21:56
Käyttäjän hm kuva
+51
Liittynyt:
12.2.2021, 22:48
Viestejä:
26

von Fyrckendahl kirjoitti:

 

hm kirjoitti:

Sairaanhoitopiirin Kukkulasta julkaisemat myyntiesitteet ovat olleet julkisia dokumentteja. Myyntiesitteen tiivistelmässä on todettu, että "Kukkula tarjoaa sijoittajille mahdollisuuden osallistua  modernin osaamiskeskuksen kehittämiseen. " ja että suunnitteilla alueelle olisi 50 000 k-m2 tiloja yrityksille, opetukseen, tutkimukseen ja tuotekehittelyyn sekä asumista 60 000 k-m2.

https://cdn2.hubspot.net/hubfs/5814339/KAUPUNKIKEHITYSALUSTAT/Sairaala%2...

Onko sinulla linkkiä tarkempaan dokumenttiin?

Ei ole. Kohteiden tarkempia tietoja ei liene vapaasti jaossa netissä. Mutta julkisia dokumentteja saa julkiselta sektorilta julkisuuslain mukaisia asiakirjapyyntöjä tekemällä. Yksityiskohdat koskien sitä, mitä kiinteistösijoittajat ovat sairaanhoitopiirin kanssa alustavasti sopineet, ei liene yksityiskohdiltaan julkista tietoa. Mutta monet yksityiskohtaisemmatkin tiedot siitä, mitä dokumentteja sairaanhoitopiiri on kohteista tuottanut ja antanut (vaihtoehtoisille) ostajakandidaateille, jotka ovat tietoja pyytäneet, eivät liene salassa pidettävää tietoa, vaan julkisia dokumentteja ja saatavissa julkisuuslain mukaisella asiakirjapyynnöllä. Julkisen sektorin tuottamat asiakirjat kun ovat pääsääntöisesti julkisia.

1
+1
0
-1
1
0
7.5.2021, 22:37
Käyttäjän hm kuva
+51
Liittynyt:
12.2.2021, 22:48
Viestejä:
26

Aki Pyysing kirjoitti:

Päätettiin kuitenkin jatkaa omien ostoja. Näitä ei vähään aikaan uudella toimeksiannolla voinut ostaa, koska Kukkula-projekti oli hallituksella, mutta ei markkinoilla tiedossa. 

Ovaro hankkii omia osakkeita enintään 50.000 kappaletta, eli enintään noin 0,52 % koko osakekannasta. Osakkeet hankitaan Nasdaq Helsingin järjestämässä julkisessa kaupankäynnissä hankintahetken markkinahintaan. Omien osakkeiden hankinta aloitetaan aikaisintaan 7.5.2021 ja lopetetaan 19.08.2021 tai kun määrä on tullut täyteen.

Tänään julkaistun pörssitiedotteen mukaan Ovaro on ostanut 500 omaa osaketta keskihintaan 3.892 €/osake. Ostos maksoi 1 946 euroa. Harvemmin näkee alle 2000 euron hankinnoista pörssitiedotteita, mutta tuo tiedote oli sellainen. Siitä tuli mieleen kysymys, että mitä suuruusluokkaa omien osakkeiden ostokulut Ovarolla mahtavat olla silloin, jos volyymit ovat noin pieniä?

Kysymyksen taustalla on pohdinta siitä, että moni muu omia osakkeita ostava yhtiö ostaa kymmenillä tai sadoilla tuhansilla euroilla osakkeita päivässä, jolloin pankin kulut suhteessa ostoihin jäävät pieniksi. Pankkihan joutuu paitsi tekemään ostot, myös hoitamaan päivittäistä pörssitiedottamista omia osakkeita ostettaessa. Olettaisi, ettei pankki pelkkään vaikkapa 1-3 promillen välityspalkkioon noin pienissä osakeostoissa tyytyisi, jos sillä on tiedotusvastuutakin, koska esim. 1-3 promillen palkkio tuottaisi noin pienillä volyymeillä vain noin 2-6 euroa per päivä. Vertailukohtana voisi todeta, että kun esim. Rovio on ostellut omia osakkeitaan, on volyymi usein ollut kuusinumeroinen euromääriltään per päivä. Tuo 50 000 kappaleen erä aikavälillä 7.5.-19.8.2021 merkkaisi 3,9 euron keskihinnalla yhteensäkin alle 200 000 euron ostosta. Maksaako Ovaro saman verran palkkiota koko kauden ostoksista kuin esim. Rovio on maksanut yhden päivän omien osakkeiden ostostaan vastaavalla volyymillä, vai olennaisesti enemmän?

Omien osakkeiden ostoissa mietityttää myös se, että jos ja kun asuntosijoittaminen on skaalaetuja omaavaa liiketoimintaa, jossa suuruudesta on nimenomaan etua, niin onko järkeä kutistaa Ovaroa yhä pienemmäksi ja pienemmäksi omia osakkeita ostamalla, vai olisiko mielekkäämpää käyttää nuo varat ennemmin vaikka investointeihin, jotka alentaisivat tulevia operointikuluja, kuten nykyisten kohteiden muuttamiseen energiatehokkaammiksi, tai uusiin investointeihin, joita ei ole Kukkula-aikeita lukuunottamatta viime vuosina paljoakaan näkynyt? Ovarolla pörssiyhtiönä eivät pörssiin liittyvät menot skaalautune alaspäin, kun yhtiö kutistuu, kun taas kasvusuuntaan mentäessä sellaisten suhteellinen osuus kai kutistuisi. Jatkuvat osto-ohjelmat tilanteessa, jossa yhtiö ei tuota, tuovat mieleen kysymyksiä siitä, että aiotaanko Ovaroa pitkällä tähtäimellä pitää pörssissä.

6
+1
0
-1
6
0
8.5.2021, 16:51
+400
Liittynyt:
2.11.2018, 12:56
Viestejä:
891

hm kirjoitti:

onko järkeä kutistaa Ovaroa yhä pienemmäksi ja pienemmäksi omia osakkeita ostamalla, vai olisiko mielekkäämpää käyttää nuo varat ennemmin vaikka investointeihin

Omien ostot ovat sen verran pieniä, että ne voi katsoa lähinnä hallituksen kannanotoksi osakekurssista.

Kutistuminen on seurausta asuntomyynneistä, tappioista ja alaskirjauksista. Vallanvaihdoksen jälkeen tase on kutistunut 94 m€. Omien ostojen osuus on noin 2 m€. 

 

0
+1
0
-1
0
0
9.5.2021, 01:13
Käyttäjän hm kuva
+51
Liittynyt:
12.2.2021, 22:48
Viestejä:
26

von Fyrckendahl kirjoitti:

 

hm kirjoitti:

onko järkeä kutistaa Ovaroa yhä pienemmäksi ja pienemmäksi omia osakkeita ostamalla, vai olisiko mielekkäämpää käyttää nuo varat ennemmin vaikka investointeihin

 

Omien ostot ovat sen verran pieniä, että ne voi katsoa lähinnä hallituksen kannanotoksi osakekurssista.

Kutistuminen on seurausta asuntomyynneistä, tappioista ja alaskirjauksista. Vallanvaihdoksen jälkeen tase on kutistunut 94 m€. Omien ostojen osuus on noin 2 m€. 

Virallisen taseen osalta on toki noin, että taseen kutistuminen on pääosin johtunut myynneistä ja arvon alentumisista (ottamatta kantaa tarkkoihin lukuihin, kun en ole niitä tarkistanut). Asunto-omaisuus ei aikoinaan vaikuttanut olleen realisoitavissa siihen hintaan, mitä kirjanpitoon oli merkattu, vaan taseessa oli kuplaa. Yhtiö ei ole kutistunut niin paljon kuin taseluvut näyttävät, mutta kutistunut se on. Omien osakkeiden ostoista pääosa on käsittääkseni tehty korkeampaan osakekurssiin kuin mitä Ovaron nykyinen pörssikurssi on. Eli jos yhtiö nyt myisi samat osakkeet takaisin markkinoille, se saisi niistä käteen huonomman summan kuin mitä on joutunut maksamaan osakkeista sisään ostaessaan. Jos omia osakkeita on ostettu noin 2 miljoonalla eurolla, sillä summalla olisi saanut ostettua esimerkiksi noin 4 miljoonan edestä vanhaa heikosti vuokranantajan kannalta tuottanutta asuntokantaa paremmin tuottavaa asuntovarallisuutta, jos vivutusaste on 50 % - tai remontoitua nykyistä asuntokantaa tavoilla, joiden myötä joko vuokratuotot kasvaisivat tai operointimenot pysyvästi kutistuisivat, ja jonka myötä myös asuntojen jälleenmyyntiarvo paranisi. Tuottavilla sijoituksilla olisi yhtiössä ollut käyttöä, kun tavoitellaan nollan yläpuolelle pysyvämmin päätyviä tuloksia, missä ei ole toistaiseksi vielä onnistuttu.

Yksi mahdollinen vertailukohta omien osakkeiden ostoon kulutetuille rahoille on vertaaminen siihen, paljonko yhtiö on investonut asuntoihinsa. Vuonna 2020 "Asuntokohteisiin investointiin yhteensä 1,1 miljoonan euron arvostajosta n50käytettiin mmKeravan Nissilänpihan ja Vantaan Maauunintien peruskorjauksiin."  Nuo peruskorjaukset auttoivat yhtiötä saamaan vuokrausastetta nostettua. Jos vähän yli puolen miljoonan euron remonteilla saatiin aikaan olennaisia muutoksia vuokrattavuuteen, mitä kaikkea olisikaan saatu vuokrattavuuden kannalta aikaan 2 miljoonalla euron fiksusti kohdennetuilla investoinneilla näiden lisäksi? Vuokrausasteen parantamisen lisäksi Ovaron tulisi saada kuitenkin myös neliökohtaisia vuokria korkeammiksi, jos se haluaa tehdä vuokraustoiminnalla voittoa. Investoinnit ovat avainasemassa paitsi vuokrausasteen, myös neliövuokrien kehityksen kannalta. Paremman näköisestä talosta ja parempikuntoisesta asunnosta saa perittyä parempia neliövuokria kuin huonokuntoisesta huoneistosta remontointia odottelevassa talossa. Myös energiatehokkuusinvestointeihin panostaminen olisi osassa Ovaron kohteista mielekästä. Ne eivät yleensä paranna vuokria, mutta niiden myötä kulurakenne voisi kutistua, ja monen investointivaihtoehdon tuotto kulusäästöjen kautta ylittäisi todennäköisesti Ovaron vieraasta pääomasta maksaman korkotason - saati, jos investoinnit olisi voitu tehdä koroitta niillä varoilla, joita on nyt käytetty omien osakkeiden ostoon. Vuokraustoiminnan tuloksen saaminen nollan yläpuolelle vaatisi sekä tuottojen kasvattamista että kulutasojen pysyvää kutistamista. Asuntomyynnin tulos on sitten vielä oma lukunsa. Kun Ovaro tekee seuraavan ison lainasopimuksen, lainarahan hinta on todennäköisesti olennaisesti alempi, jos yhtiö on voitollinen (eli saanut lisättyä tuottojaan ja karsittua kulujaan, missä investoinnit voisivat olennaisesti auttaa) kuin jos yhtiö näyttää jatkuvasti vain syövän omistajiensa omaisuuden arvoa.

Pointtini aiemmassa kommentissani ei koskenut kuitenkaan ensisijaisesti mennyttä, vaan tulevaisuutta. Eli onko tässä tilanteessa enää järkeä kutistaa Oravoa yhä pienemmäksi ja pienemmäksi omien osakkeiden ostoilla, vai kannattaisiko ylimääräiset varat ennemmin laittaa investointeihin? Lisäksi pohdin sitä, minkä suuruisia kuluja tuollaisiin minikokoisiin osakkeiden ulkoistettuihin kertaostoihin liittyy, joista joka päivän ostojen osalta joku kirjoittelee ja lähettelee tiedotteita, joiden tekemisestä voisi olettaa Nordean laskuttavan jotakin. Ymmärtääkseni isoissa yhtiöissä omien osakkeiden ostoihin liittyvät kulut kolmannelle osapuolelle ovat suhteellisen pieniä, koska ostovolyymit ovat niin isoja. Ovaron tapauksessa omien osakkeiden päiväostot ovat pörssiyhtiöksi poikkeuksellisen pieniä, mutta pankin edustajien laatimia tiedotteita tulee silti päiväostoista yhtä tiheään (eli päivittäin) kuin isoillakin yhtiöillä.

On tilanteita, joissa on järkevää harjoittaa omien osakkeiden ostamista ja tukea yhtiön osakkeen arvoa. Tässä tapauksessa itse näkisin, että osakkeen arvoa tukisi paremmin pitkällä aikajänteellä se, jos Ovaro investoisi asuntokantaansa tuottoja lisätäkseen ja pysyviä kuluja karsiakseen kuin se, jos osakkeen arvoa koitetaan keinotekoisesti pitää korkeammalla sitä kautta, että yhtiö ostelee vapaana liikkuvaa osakekantaa pois. Yhtiö on nyt panostanut peruskorjausten tekemiseen suhteessa aiempaa enemmän, mutta sillä saralla on paljon jäänyt aikoinaan tekemättä. Ovaron vuoden 2020 tulosluvut näyttivät siltä, että vaikka yhtiön vuokrausaste olisi ollut 100 %, tulos olisi ollut tappiollinen. Osasyynsä tähän oli korkeilla korkomenoilla, mutta Ovaron vanha asuntokanta kuluttaa myös ilmeisesti liikaa vuokranantajan rahaa mm. energiaan verrattuna siihen, mitä investoimalla säästöjen aikaan saamiseksi tilanne voisi olla. Turhien kulujen karsiminen vuokrausta harjoittavissa yhtiöissä on helpoimpien karsimisten jälkeen työlästä hommaa, ja se vaatii usein myös riittävän suuria pitkäjänteisiä investointipanostuksia.

4
+1
0
-1
4
0
9.5.2021, 21:24
+400
Liittynyt:
2.11.2018, 12:56
Viestejä:
891

Olet tutustunut aiheeseen hyvin, arvoisa hm, emmekä ole täysin eri linjoilla. Jatkan kuitenkin toisesta näkövinkkelistä.

Oliko Ovaro siinä kunnossa, että se olisi voinut tehdä järkeviä (korjaus)investointeja? Vuosina 2018-2020 oli toimitusjohtaja käytännössä koko ajan joko juuri lopettamassa tai juuri aloittanut. Rahoitus on ollut katkolla ja/tai liian kallista. Sen lisäksi on haettu päätöksiä, mitkä talot pidetään ja mitkä myydään. Nähtävästi päätösprosessi on edelleen kesken. Jos rahat ja johdon aika käytetään sen talon korjaukseen, joka pian myydään, menevätkö panokset 100-prosenttisesti talon hintaan? Vaihtoehtoisia käyttökohteita ovat mm. omien ostot ja kalliiden lainojen lyhentäminen, mitä onkin viime aikoina tehty.

Ajattelet omien ostoja kurssin pönkittämisenä. Ostot voi myös nähdä investointina, joka nostaa jäljelle jäävien osakkeenomistajan nettovarallisuutta - ehkä enemmänkin kuin rahojen käyttö remonttiin. Tämä toki riippuu remontin tuotto-odotuksesta. Osataanko remontoida oikeat talot oikeaan aikaan ja silloin, kun korjausrakentamista saa edullisesti, vai maksetaanko kovia hintoja korkeasuhdanteessa? 

Osakkeiden keskiostohinta on ollut 4,28 €/osake. Jälkikäteen näkee, että osakkeet olisi saanut vähän halvemmallakin. Erotus nykyiseen kurssiin on noin 150 000 €. Mitkä ovat pörssiyhtiön mahdollisuudet ajoittaa ostot juuri halvimman kurssin hetkeen? Se on riippumattomalle sijoittajallekin vaikeaa. 

Pieni osto-ohjelma ei nykyisessä rahatilanteessa muodostune esteeksi korjauksille. Seuraava korjaushanke tullee olemaan kokoluokaltaan selvästi isompi kuin nykyinen osto-ohjelma. Tälläkin palstalla voidaan vielä keskustella siitä, kannattaako siihen kohteeseen investoida vai olisiko pitänyt ostaa enemmän osakkeita. smiley

0
+1
0
-1
0
0

Sivut