Olet täällä

Ovaro (os. Orava) - 7.4.2021 09.03

holvius kirjoitti:

Saakohan tuosta betonimöhkäleestä vetäviä kuvia mitenkään ?  Luontaantyöntävä se on vaikka kuinka aurinko porottaisi ja lapset leikkisivät.

Kyllä siitä ainakin vetävämpiä kuvia voisi saada. Ei mikään vanha talo toki kaikkia vakuuta. Ulkonäöllisesti tuo väreillä maalattu kivitalo, jossa värilliset maalit näyttäisivät olevan vielä kohtuullisen hyvin pysyneet seinissäkin, ei taida olla edes Ovaron ongelmallisimpia taloja. Mutta vaikka talo olisi minkä näköinen onkin, niin voi paikasta silti pystyä saamaan elävämmän oloisia kuviakin.

Vertailun vuoksi, tässä on kaksi kuvaa eräästä toisesta Ovaron kohteesta:

https://ovaro-markkinointihaku.etampuuri.fi/Images/kohdekuvat/000072220.jpg

https://ovaro-markkinointihaku.etampuuri.fi/Images/kohdekuvat/000071448.jpg

Kuviin on saatu polkupyörää ja lastenvaunuja, osassa asunnoista on ikkunoissa värikkäitä verhoja, ja lumessakin on monenlaisia liikkumisesta kertovia jälkiä, jolloin talo näyttää eletyltä ja kenties enemmän potentiaaliselta kodilta kuin tyhjillään olevan talon kuntotutkimusraportin kuvalta. 

Kuvista toisessa on jopa kaunis sininen taivaskin, toisessa valkoinen, joka ei näyttäne yhtä houkuttelevalta. Itse talo ei liene monienkaan mielestä kovin kaunis, ja kohdetta lienee ollut vielä vaikeampi saada näyttämään kuvissa houkuttelevalta kuin edellä linkittämääni toista kohdetta, mutta kuvat lienevät silti ainakin jonkin verran parempia kohteen markkinointimateriaalina kuin sen kohteen aiemmin linkittämäni kuva, jossa ei näkynyt juuri elämän merkkejä.

Toki pelkkä ulkokuva ei riitä, vaan pitäisi olla myös kuvia sisältä sekä pohjapiirrokset nähtävillä, ja mielellään myös jotain tietoja asunnon ulkopuolellakin olevista säilytystiloista (esim. pyörävarastosta ja mahdollisista muista säilytystiloista).

Näytä koko viesti
Ovaro (os. Orava) - 7.4.2021 08.09

bin_saftus kirjoitti:

Makuasioita toki, ja voi olla että olen pientä vanhakantaista vähemmistöä, mutta minusta kuvan pitäisi vastata todellisuutta. Varta vasten stailatuista luksuskämpistä otetut kopteriotokset vääristellyllä perspektiivillä voivat olla toki jonkun mieleen, niin kuin Kesämökki kuntoonkin varmasti on.

Tuosta olen ihan samaa mieltä. Kuva ei saa poiketa liikaa todellisuudesta. Mutta kyllä kuvat voivat silti olla hyvällä kuvauskalustolla otettuja tarkkoja kuvia ja otettu vaikka sellaisena päivänä, jolloin on sellainen sää, minkä monet ihmiset mieltävät positiivisesti - sen sijaan, että kuvat olisivat vaikka epäselviä kännykällä räpsäistyjä kuvia tai vaikkapa ulkokuvat otettaisiin ankean näköisenä päivänä. Esimerkiksi tällainen kuva ei monen potentiaalisen vuokralaisen mielestä ole välttämättä kovin houkutteleva:

https://ovaro-markkinointihaku.etampuuri.fi/Images/kohdekuvat/000062596.jpg

Toki jos joku haluaa nähdä lapsettoman leikkikentän, jossa keinuissa on vain rungot vailla istuimia, ja hiekkalaatikollekaan ei ole jätetty ensimmäistä lelua lapsiperheiden olemassaolon merkiksi, ja jos toivoo, että parvekkeetkin näyttävät vailla eloa olevilta, niin sitten joku voi ehkä pitää kuvaa positiivisenakin. Mutta kyllä kuva todennäköisesti olisi houkuttelevamman näköinen, jos ulkokuva olisi otettu sateisen harmaan pilvisyyden ja kasvuun lähtöä odottelemassa olevan nurmikon tilan kuvaamisen vaikka keskikesän aurinkoisena päivänä, kun nurmikko viheriöi, taivas on sininen tai poutapilvinen, leikkikentän keinun rungossa roikkuu keinut ja hiekkalaatikolla sekä parvekkeilla on kenties elämän merkkejä. Moni mieltää aurinkoiset kesäkuvat ja talven lumiset kuvat positiivisemmin kuin harmaan syksyn tai maan kasvun alkua odottelevan kevään kuvat.

Näytä koko viesti
Ovaro (os. Orava) - 7.4.2021 05.08

Hendrick's kirjoitti:

Tuolta saitilta kun valkkaa vapaat asunnot hakuun, niin ruudulle pläjähtää aika tunkkaisen näköinen kattaus tyhjiä luukkuja.

Jos aika ei riitä kunnon kuvien ottamiseen, niin olisivat nyt ainakin pohjapiirroksen lisänneet.

Monet kuvista ovat kieltämättä jo väritykseltään synkkiä. Ulkokuvista osa vaikuttaisi olevan otettu harkiten, ja osa on ehkä vain räpsäisty silloin kun on joku sattunut olemaan paikalla. Pohjakuvia ei löydy, ei edes sanallista tietoa pyörävarastoista ja vastaavista yhteistiloista (saati kuvia), eikä näy olevan valokuvia sisätiloistakaan. Markkinointi on siltä osin samalla tasolla kuin monissa vajaan käyttöasteen kunnallisissa vuokrataloyhtiöissä, joissa kunta ei tarjoa asunnoista pohjapiirroksia eikä sisäkuvia netissä tutustuttaviksi. Nykyään vuokra-asuntoa etsivät ovat tottuneet siihen, että asunnoista on kuvat ja muut tiedot netissä. Vuokranantajallekin on pitkällä aikajänteellä parempi vaihtoehto, jos esikarsinta tapahtuu jo netissä niin, ettei vuokranantajan edustajan työaikaa kulu turhiin näyttöihin paikan päällä, joissa vasta ilmenee vuokra-asunnon etsijälle, että asunto on ihan erilainen kuin asunnon etsijä toivoisi, ja kun vastaavasti joku uskaltaa netissä olevan hyvän informaation ansiosta hakea asuntoa, jota ei ilman kunnon kuvia tai sanallisia tarkentavia tietoja olisi hakenut. On alueita, joissa melkein asunto kuin asunto menee vuokralle ilman kunnollisia tietoja netissäkin, jos vain hinta on paikallaan, mutta Ovaron asunnoista monet ovat sijainneissa, jotka eivät ole ihan niin helposti vuokrattavia.

Ovaro voisi palkata valokuvaustaitoisen kesätyöntekijän omiin leipiinsä tai hankkia valokuvaustaitoisen alihankkijan kesätöihin kiertämään kuvaamassa sen kohteet ja laatimassa kunnon kuvaukset kohteista. Ammattivalokuvaajankaan hyödyntäminen (jolla itsellä on kuvauksiin tarvittavat laitteet) ei mitenkään mahdottoman kallista ole verrattuna siihen, paljonko tuloja jää saamatta tyhjänä olevista asunnoista. Koronarajoitukset ovat vieneet monilta valokuvaajilta töitä, joten hinnoittelukin on nyt varsin maltillista. Kesätyöntekijällä voisi kulua aikaa esim. keskimäärin pari päivää per kohde. Yksi päivä per kohde kuluisi paikan päällä itse dokumentoiden ja toinen päivä kuluisi kirjallisia tietoja keräten ja tietoja nettiin syöttäen. Hyvän sään päivät olisivat kuvauspäiviä. Kesän aikana olisi koko asuntokanta dokumentoitu kuvin ja sanoin niistä taloista, joissa Ovarolla on useampia asuntoja, ja joista se ei aio ainakaan heti luopua.

Näytä koko viesti
Finnair - 5.4.2021 09.01

Joitain päiviä sitten julkaistiin Tullin ja Asiakasmarkkinointiliiton tiedote, jossa arvioitiin:

”Pakettiralli Kiinasta romahtaa jopa 85%, jos Ruotsin esimerkki pätee”

https://www.sttinfo.fi/tiedote/pakettiralli-kiinasta-romahtaa-jopa-85-jo...

Tilanne voi olla hyvä asia eurooppalaisille verkkokaupoille, joihin kysyntää kiinalaisista verkkokaupoista saattaa vähäarvoisemman tavaran tullauksen alkamisen myös siirtyä, mutta Finnairin strategian tulevaisuudelle voi aiheutua lisäongelmia, jos Kiinasta Suomeen lähetettävän rahdin määrä pysyvämmin vähenee.  Finnairin koneet ovat kuljettaneet sekä matkustajia että rahtia. Finnairin strategia on viime vuosina perustunut Vantaan lentokentän maantieteellisen sijainnin hyödyntämiseen Euroopan ja Aasian välisissä yhteyksissä, johon oli vähitellen saatu kehitettyä hyvät volyymit, jolloin vaihtolennoille monien muidenkin maiden lentokentille riitti kysyntää. Kasvu ruokki kasvua muillekin yhteyksille. Vantaa sijaitsee suurin piirtein mm. Lontoon ja Pekingin  ja Lontoon ja Japanin välisellä reitillä. Vielä ei ole selvinnyt, että mitä Brexitistä lopulta seuraa sen kannalta, mitkä ovat Britannian ja Aasian kaupunkien välisten lentojen väliasemia jatkossa: pyrkivätkö esim. brittilentoyhtiöt tai kiinalaisyhtiöt jatkossa lentämään aiempaa enemmän EU:n ulkopuolisia väliasemia hyödyntäen, jotta välttävät EU-byrokratian? Eli tuleeko vaikka vaihtolentokentäksi aiempaa useammin Britannian ja Kiinan välisissä lennoissa vaikkapa Pietari tai Moskova tai vaikkapa jokin Kazakstanin lentokenttä, jotka Google Mapsin pallon muotoisesta karttaversiosta katsottuna näyttäisivät myös osuvan Britannian ja Kiinan väliselle reitille kohtalaisen hyvin? Jos muutoksia tulee, niin millaisia jatkossa ovat vaikkapa Arlandan ja Vantaan lentokentän asemat lentokenttien kansainvälisessä markkinassa? Runsasväkisessä Aasiassa lentoliikenteellä näyttäisi olevan aika koviakin kasvupotentiaaleja väestön vaurastuessa, kun taas Pohjoismaissa on puhuttu mm. lentohäpeästä sekä siitä, että etäkokoukset voisivat pysyvämminkin korvata monia kansainvälisiä tapaamisia, joihin aiemmin lennettiin. Lentoliikenne Suomessakin kyllä palautunee, mutta palautuuko se niille kasvukäyrille, millä se aiemmin kasvoi, vaiko jäävätkö Suomen kautta tapahtuvat lennot pitkäaikaisesti pienemmäksi toiminnaksi?

Näytä koko viesti
Stockmann - 27.3.2021 09.13

Stockmannilla on suhteellisen isoksi kasvatettu kassa, mikä antaa sille pelivaraa jonkin verran kestää ainakin lyhyitä sulkuja. Tosin lyhyetkin sulut voivat saada mm. osan materiaaleista pilaantumaan ja sesonkituotteet vanhenemaan niin, koska niiden arvo ei ole sama vaikkapa kesällä myydä yrittäessä. Tilinpäätöstiedotteen mukaan 31.12.2020 rahavaroja Stockmannilla oli 152,3 miljoonaa euroa. 31.12.2019 niitä oli ollut vain 22,7 miljoonaa euroa. Yrityssaneerausta pystyy viemään eteenpäin, jos kassavaroja ja samalla maksuvalmiutta riittää maksaa yrityssaneerauksen aikaisia laskuja. Jos alkaisi kertyä saneerauksen aikaisia massavelkoja, tilanne olisi huomattavasti huonompi.

Haastava tilanne toki on. Kiinteistötkin olisi oletettavasti ollut helpompi saada myytyä hyvään hintaan ennen koronatilanteen alkua kun liiketilojen kysyntä oli korkealla kuin nyt kun kaupungeissa on paljon tyhjeneviä liiketiloja. Haastavuutta myyntiin voi tuoda sekin, että yrityssaneerauksessa vuokrauksiin liittyviä velkojaan leikattua saanut Stockmann olisi jatkossa tilojen päävuokralainen. Kiinteistön arvonmääritykseen kun voi vaikuttaa sekin, millaisia riskejä ostajat arvioivat kiinteistössä vuokralla olevilla olevan tulevaisuudessa jättää vuokria maksamatta. Lindex on takonut Stockmannin onneksi konserniin positiivista kassavirtaa.

Näytä koko viesti
Citycon - 27.3.2021 06.47

Gladstone Capital Management LLP:llä on Finanssivalvonnan nettisivujen mukaan laskentapäivällä 25.3.2021 1,13 %:n lyhyeksimyyntipositio Cityconin osakekannasta, eli ilmeisesti vähän yli 2 miljoonan osakkeen verran.

Finanssivalvonnan listalla näkyvät Cityconin osalta yhä myös Woodson Capital Managementin 0,6 %:n nettomääräiset lyhyeksimyyntipositiot laskentapäivällä 21.9.2020.

Lähde: https://www.finanssivalvonta.fi/paaomamarkkinat/liikkeeseenlaskijat-ja-s...

 

Näytä koko viesti
Investors House - 3.3.2021 03.38

Kiinteistöjohtamispalveluiden kohdalla kyky tehdä tulosta voi olla aika paljon kiinni henkilöstöstä. Hyville kiinteistömanagereille on kysyntää muuallakin työmarkkinoilla. Tähän asti Juhola Asset Management on sitouttanut avainhenkilöitään firmaan osakkuusaseman tarjoamisen kautta. Osakkuusaseman omaavat työntekijät usein ovat valmiita tyytymään esimerkiksi pienempään palkkaan, koska he osaavat huomioida myös mahdollisten osinkojen sekä omaisuuden arvonnousun merkityksen palkkatasovaatimustensa osalta. Nyt avainhenkilöt saavat muunnettua omistuksensa osin rahaksi ja osin Investor Housen osakkeiksi. Yrityskaupan hinnoittelussa pitää ehkä huomioida sitä, että palkkatasovaatimus voi jonkin verran nousta sen jälkeen, jos osakkuusaseman merkitys kutistuu verrattuna aiempaan. Pörssiyhtiössä osingon saavat nekin omistajat, jotka eivät ole firmassa töissä - jos osinkoa jaetaan. Iso kysymys on, että kuinka iso riski on olemassa sille, että osa avainhenkilöistä lähtisisi 2022 jälkeisen arvonmääritystakarajan jälkeisinä vuosina fuusioituneesta firmasta eteenpäin, ja että miten paljon kannattavimmat asiakkaat seuraisivat siinä tapauksessa avainhenkilöitä ja miltä osin jäisivät - sekä miten Investors House tulee ehkäisemään avainhenkilöiden lähtöön liittyviä riskejä. Mahdollisuuksiakin yritysostoon toki liittyy. Investors House saisi yritysostossa koottua talliinsa laajemman palvelutarjooman kiinteistöliiketoiminnan arvoketjuun, mikä parhaimmillaan voi tukea yrityksen muitakin toimintoja.

Näytä koko viesti
Ovaro (os. Orava) - 27.2.2021 09.04

Näköjään Kauppalehden keskustelualueella on kommentoitu tätä ketjua:

https://keskustelu.kauppalehti.fi/5/i/keskustelu/thread.jspa?threadID=256672&start=5850&tstart=-1

Siellä km2 kirjoittaa:

"Sama hm puhui lööperiä Tilastokeskuksen vanhojen osakeasuntojen hintaindeksistä väittäessään ettei malli huomioi sijaintia. Jos hm olisi oikeasti lukenut TKn kuvaukset mallista, niin tietäisi mallin perustuvan mikrosijainteihin."

Km2 ei nähdäkseni ymmärrä, mistä olen kirjoittanut. En ole sanonut kommentissani, ettei malli huomioisi sijaintia lainkaan - mikä käy ilmi, jos lukee kommenttini. On sijainteja ja sijainteja. Täsmennän, mitä tarkoitin. Tilastokeskuksen malli huomioi mikrosijainnin siinä merkityksessä, että se huomioi postinumeroalueen. Totesin aiemmassa kommentissani, että Tilastokeskuksen malli huomioi kyllä sijainnin postinumeroaluetasolla. Mutta Tilastokeskuksen malli ei huomioi mikrosijaintia postinumeroalueen sisällä, eikä se tunnista postinumeroalueiden sisäiseen mikrosijaintiin liittyviä eroja.  Jos vaikka kauempana postinumeroalueen sisäisestä arvostetuimmasta alueesta sijaitsevat, omistusasunnoiksi ARA-rajoitteiden päätyttyä muutetut kunnan entiset vuokra-asunnot lähiön laidalla ovat selvästi heikompiarvoisia kuin vaikkapa samanikäiset asunnot omistusasunnot postinumeroalueen sisäisessä palvelukeskuksessa (esimerkin vuoksi olkoot hintaero näiden välillä vaikkapa 25 %) - niin postinumeroalueen sisäisiä mikrosijainteja huomioimattomassa mallissa voi aiheutua hintaindekseihin heiluntaa sen mukana, jos jonain vuonna tai kuukautena kaupaksi ei käy juurikaan heikomman sijainnin asuntoja, ja jos jonain vuonna näitä vaikeammin myytävinä pidettyjä asuntoja käykin suhteessa enemmän kaupaksi. Joissain paikoissa postinumeroalueet ovat suppeita, joissain hyvinkin laajoja. Korona-aikana kiinteistönvälittäjiltä on tullut viestiä, jonka mukaan esimerkiksi lähiöiden laidalla hyvillä ulkoilualueilla ja sijaitsevat, väljemmät asunnot, jotka vielä jokin aika sitten liikkuivat markkinoilla heikosti, olisivat käyneet lähimenneisyyttä paremmin kaupaksi. Jos postinumeroalueiden sisällä ne asunnot, jotka kävivät aiemminkin kaupaksi, käyvät kaupaksi yhä samalla tavoin kuin aiemmin, mutta samaan aikaan alkaa saman postinumeroalueen sisällä käydä kaupaksi paremmin sellaisia vähemmän arvostuksen asuntoja, joista vertailuajankohtana ei ole juuri tehty edes kauppoja heikon kiinnostuksen takia, postinumeroalueen keskimääräinen hintataso ja samalla Tilastokeskuksen hintaindeksi voi postinumeroalueen sisäisten myynnin jakaumien muutosten johdosta valua alaspäin ilman, että markkinoilla oikeasti olisi tapahtunut arvostuksen pudotusta - ellei Tilastokeskuksessa asian johdosta erikseen tehdä manuaalista korjausta.

Kojamo teki aiemmin (vielä vuonna 2019, mutta ilmeisesti ei enää 2020) sijoituskiinteistöjen käyvän arvon määrityksiään kauppa-arvomenetelmää hyödyntäen niin, että se teki kauppa-arvomenetelmällä KVKL:n seurantapalvelun kahden edellisen vuoden dataa hyödyntäen ensin arvostettuihin kohteisiin vuokratalovähennyksen (-5 %) ja rakennukseen ja sekä sijaintiin kohdistuvaa harkintaa käyttäen sitten -30 % - +25 %:n oikaisun. KVKL:n data huomioi postinumeroaluetason tilanteen, ja tuotti karkeaa tietoa arvion tueksi, mutta sen jälkeen tehtiin oikaisuja mm. juuri postinumeroaluetta tarkemman mikrosijainnin perusteella. Lisäksi tehtiin mm. huoneiston kuntoon, tulossa oleviin korjaustarpeisiin, yhtiömuotoon sekä realisointitapamahdollisuuksiin (kasvukeskusten ulkopuoliset kohteet) liittyviä oikaisuja.

Näytä koko viesti
Ovaro (os. Orava) - 26.2.2021 04.58

Aki Pyysing kirjoitti:

Kovasti olen ihmetellyt, miten vaikeaa normaalin pankkirahoituksen piiriin pääseminen EKP:n luottoekspanaation aikanakin on ollut niinkin solidille yhtiölle kuin Ovaro. Aivan, kirjoitin solidi. Mutta kun on yli 50 prosentin omavaraisuus ja paljon pieniä asuntoja ympäri Suomea, mutta enimmäkseen pääkaupunkiseudulla ja yliopistokaupungeissa, ei pankilla oikeasti ole riskiä kiinteistövakuudellisessa luototuksessa. Pankinjohtajana myöntäisin Ovarolle kiinteistövakuuksin lainaa hyvin tyytyväisenä. Ovaron konkurssiriski on olematon eli edellyttää asuntomarkkinan romahtamista. Vanhan Oravan synnit painanevat mainehaittana edelleen niskassa🤔?

Tilinpäätösten mukaan oman pääoman tuotto on ollut:

2016: +1,6 %

2017: -2,9 %

2018: -17,1 %

2019: -8,5 %

2020: -17,7 %

Neljältä viimeiseltä tilivuodelta on siis oman pääoman tuotto ollut tilinpäätöksissä negatiivinen. Sellainen tilinpäätösten lähihistoria ei näytä kauhean hyvältä lainaa hakiessa. Yhtiön muuttui Ovaroksi vuonna 2018. Ovaro ei putsannut tasettaan realistiseksi ensimmäisessä tilinpäätöksessään. Alaskirjaukset jatkuivat toisessa tilinpäätöksessä ja ne ovat jatkuneet nyt myös Ovaron kolmannessa tilinpäätöksessä. Voi toki olla niinkin, että jos täysimääräinen alaskirjaus olisi tehty jo vuoden 2018 tilinpäätökseen, jatkorahoituksen hinta olisi kohonnut nyt toteutunuttakin korkeammalle. Alaskirjausten tekeminen vasta vähitellen sitä mukaa kun kassaan on saatu rahaa kiinteistöjä alle tasearvon myymällä lienee ollut insolvenssimenettelyihin joutumisriskien ehkäisyn kannalta turvallisempi ajoitus alaskirjausten tekemiselle. Toivottavasti tasearvot ovat nyt realistisella tasolla.

Jos yhtiö voisi todentaa pankille, että yhtiön toiminta tuottaa enemmän rahaa kuin kuluttaa, lainatarjontakin pankeista varmaan paranisi. Jos Ovaron johto toimii jatkossa järkevästi, yhtiöllä ei käytännössä ole olennaista konkurssiriskiä, koska omaisuutta on kuitenkin selvästi enemmän kuin velkoja, eikä kassakaan ole tyhjä. Mutta jos Ovaron johto vaikka päättäisi alkaa pelata korkomenoja "suojatakseen" korkojohdannaisilla, ja tekisi siinä pelissä miljoonatappiot, ja tekisi joukon investointivirheitä (saaden lopulta aikaan vaikkapa Barents Center -tyyppisen montun https://www.kauppalehti.fi/uutiset/haaparannan-jattihankkeesta-barents-centerista-jai-jaljelle-vain-torrottavat-perustuspaalut-tontille-sopisi-nyt-outlet-keskus/1baf815e-2d5d-4575-bfc5-a26d5405cfd0 johonkin sekä miljoonittain velkaa) ja joutuisi sitten pakkomyymään kohteita millä hinnalla hyvänsä, niin kyllä tuollaisenkin yhtiön nurin pystyisi varmaan saamaan muutamassakin vuodessa.

Näytä koko viesti
Ovaro (os. Orava) - 26.2.2021 03.36

Aki Pyysing kirjoitti:

 

hm kirjoitti:

Rahoituskuluihin* toki menee paljon (ja kohta korkotaso vielä nousee, kun Ovaron nostaman rahalaitoslainan korko nousee 5,25 %:n tasolle) 

 

Ovarolla on 27M lainaa 5,25% korolla. Tätä on lyhennetty 7M alkuperäisestä 17M. Lisäksi taloyhtiöillä on pankkilainaa normaalein pankkilainaehdoin. Otin nämä luvut nyt ulkomuistista, mutta lienevät oikein.

Ovaron hiljan Reisjärveltä nostaman pienen lainan korko on alempi. Tämän voinee kertoa, koska ei kai sitä muuten olisi otettu.

Millä perusteella Ovaron nostaman rahalaitoslainan korko nousee 5,25 %:n tasolle? Kun jokaisella Collectorin lainan lyhennyksellä keskikorko nähdäkseni laskee.

Kirjoitettuani tämän tajusin, mitä tarkoitit. Luultavasti puhuit vuositasolla, eli kun 1.4. maksettiin vähän halvempaa lainaa pois uudella 5,25 pinnan lainajärjestelyllä. Mie elän vain päivän kerrallaan, jossa jokaisessa lyhennyksessä Ovaron maksama keskikorko laskee.

Puhuin tulossa olevista lainojen korkojen nousuista 4,5 prosentista 5,25 prosenttiin ja 5 prosentista 5,25 prosenttiin, joihin liittyen annettiin markkinoille Ovaron tilinpäätöstiedotteen liitteessä uutta, aiempaa täsmällisempää tietoa siitä, minkä kokoista lainakantaa koronnosto näyttää tulevan koskemaan. Siitä kerrottiin:

Quote:

Emoyhtiöllä on kaksi rahalaitoslainaa, jotka sisältyvät alla esitettyyn lainasalkun uudelleen järjestelyyn, yhteismäärältään 18 miljoonaa euroa. Toisen 8 miljoonan euron lainan nykyinen vuotuinen korko on 4,5 % 1.4.2021 asti, jonka jälkeen 5,25 %:a ja toisen 10 miljoonan euron lainan nykyinen vuotuinen korko on 5,0 %,  jonka jälkeen 5,25 %:a. Molemmat lainat erääntyvät 1.12.2024.

Nuo lienevät juuri Collectorin lainoja, joiden koronnoususta sovittiin jo silloin, kun lainoja uudelleen järjesteltiin 1.4.2020 eteenpäin, mutta tilinpäätöstiedotteessa mainitun korkojen 5,25 %:n tasolle nousun kustannuksia nostava vaikutus alkaa siis näkyä tulosluvuissa vasta vuodesta 2021 eteenpäin.

Näytä koko viesti