Kun tässä on lukenut Bingo53:n todella synkistä tulevaisuuden näkemyksistä Intrumille, niin olisi kyllä mielenkiintoista lukea, kuinka paljon ja millä painoarvolla esim. Velho taikka Aki jakavat näitä samoja huolenaiheita vai onko kyse vain tietoisesta mustapekan peluusta?
Olen jo aiemmin sanonut että Bingo ei valitettavasti ymmärrä mistä puhuu, ja ajan rajallisuuden vuoksi olen jättänyt loput kommentoimatta. Mä en oikein näe, että tällaisia heittoja olisi tarpeen kunnioittaa vastauksilla:
Kuulostaa hölmöläisten peiton jatkamiselta ja varmaan varpaat jäätyvät. Vekselivedolla jatketaan.
Tässä vaiheessa on epäselvää onko yhtiö osakkeenomistajien hallussa vai velkojien hallussa.
Eli omistajat voivat niitata osake- ja lainapaperinsa hyyskän seinään tapetiksi
Tilanne yhtiön kannalta on tällä hetkellä erittäin hyvä: sillä on selkeä sopimus jälleenrahoituksesta, joka tulee toteutumaan, kyse on enää vain ajasta ja muotoseikoista. Hiljattain uutisoitiin että 71% velkojista on allekirjoittanut sopimuksen; pidän lähes varmana, että 75% tulee täyteen ennen kuin määräaika umpeutuu. Näin tulee käymään siksi, että edelleen on tarjolla pieni porkkana (0,5% pääomasta) vapaaehtoisille allekirjoittajille, ja fiksut velkakirjojen omistajat toki näkevät, että se on pienimmän riesan tie. En oikein näe mitä uutisarvoa on siinä, että 18% velkojista vastustaa sopimusta. Se ei riitä sopimuksen kaatamiseen, eikä todennäköisesti edes sen merkittävään hidastamiseen.
Seuraavaksi mulla olisi työn alla laskea ikään kuin proforma luvut Intrumille velkojen uudelleenjärjestelyn jälkeen siihen tapaan, mitä Kepilläjäätä tuossa edellä kyseli. Odotan yhtiöltä myös selkeitä marginaaliparannuksia jatkossa, jotka pitää huomioida. Velkajärjestelyyn sisältyy optio maksaa uudet velat ennenaikaisesti pois. Korkotaso on menossa alaspäin. Kun yhtiö pääsee nykyisestä kriisiyhtiön tilasta näyttämään vahvuutta operatiivisen toiminnan kautta, osakekurssi tulee korjaamaan ylös selvästi. Uudelleenrahoitus voidaan tuolloin ratkaista yhdistelmänä osakeantia ja uusia liikkeelle laskettavia velkakirjoja. Tämä puolestaan laskee sitten rahoituskuluja ja tulos paranee vivulla. Näin siis parin vuoden tähtäyksellä. Viimeisimmässä webcastissa toimitusjohtaja vähän vihjaisikin tähän suuntaan, että emissiota ei suljeta pois tulevaisuudessa.
Operatiivisestä toiminnasta ja sen parannuksista ei ole näkynyt juurikaan uutisia, kun kaikki uutisointi pyörii tämän kriisin sammuttamisessa.
Klarnahan pääsi otsikoihin tekoälyn laajalla käyttöönotolla ja merkittävillä henkilövähennyksillä sen johdosta.
Onkohan Intrumilla mitään vastaavaa tekeillä? toivottavasti on
Joo, on. Intrum osti Opheloksen noin vuosi sitten. Kyseessä on pitkälti automatisoitu perintäalusta (tietysti myös AI trendikkäästi mukana), jonka Intrum on ottanut käyttöön tietääkseni Belgiassa ja Hollannissa toistaiseksi. Yhtiön mukaan se on leikannut kulut noin puoleen noissa kokeilukohteissa vrt. perinteiseen prosessiin. Eli onhan siinä valtava potentiaali jos tuollainen teknologia voidaan ottaa käyttöön muillakin markkinoilla. Mulla on tästä omat varaukseni minkä vuoksi en usko aivan ruusuisimpiin skenaarioihin, mutta ilman muuta potentiaalia on ja uskon sen myös tulevan läpi marginaaleihin suhteellisen nopeasti. En usko että marginaalit pysyvästi tasokorjaavat ylös, vaan tietysti kilpailu tulee vaikuttamaan tässäkin niin, että myös asiakkaat saavat osansa tehostumishyödyistä.
Ehkä noihin Bingon viesteihin vielä, että tarkoitukseni ei ollut olla ilkeä. Mua on Bingon jutuissa häirinnyt, että ensinnäkin niistä on usein vaikeaa erottaa mikä on copy-pastea jostain muualta, ja mikä hänen omaa analyysiaan. Sitten kun tähän yhdistyy Intrumin kohdalla trollahtava ja väsyneen oloinen vertailu SAS:n kaltaisiin yhtiöihin, väliin vähän name droppaillaan Lehman Brothersia ymv., niin se vaan osoittaa, että ei ymmärretä mistä tässä keississä on kysymys. Intrumin ongelma on ollut velkojen uudelleenrahoituksessa, ei itse liiketoiminnassa, joka kertauksen vuoksi on edelleen Euroopan markkinajohtaja-asemassa ja kassavirraltaan vahvaa. Se on solidi bisnes, joka pystyy selviämään velvoitteistaan, jos vaan nuo velvoitteet jaksotetaan järjelliselle ajalle. Ja niin ollaan nyt tekemässä.
Jos on sitä mieltä että "saneeraus on yleensä pelkkää tekohengitystä ja epäonnistuu pääsääntöisesti", niin sitten ei varmaan kannata sijoittaa Intrumiin eikä Lindexiinkään, jotka ovat mulla salkun 1. ja 2. painavimmat rivit. Tilastollisella tasollahan tuo väite varmaan pitää paikkansa, ei siinä mitään. Jos joku ottaa sijoitusstrategiakseen sivuuttaa kaikki saneerauksessa olevat firmat, niin siitä vaan. Itse tykkään mieluummin arvioida joka keissin erikseen.
Onko Intrum osakkeenomistajien vai velkakirjojen omistajien hallussa huomenna
Hyvä kun tulee palautetta, kiistanalaistamalla uusia näkökulmia saadaan ja hallittu ilkeys piristää.
En ole keksinyt Intrumin kyseenalaistamista itse. Lainataanpa tähän JR:n viestiä #106423 tähän maaliskuun 14. päivältä keväällä tässä samassa Intrum-ketjussa leikkeenä, välilehti 10.
Meneillään oleva, huomenna 16. syyskuuta ratkeava velkajärjestelyyn hakeutuminen osoittaa, että yhtiön johto ei ole kysymässä osakkeenomistajilta yhtiökokouksen kautta kuinka yhtiössä toteutetaan tulevia operaatioita vaan velkakirjojen omistajilta sitä hyväksyisivätkö he ehdotettua menettelyä toiminnan jatkamiseksi.
Voimasuhteet ovat: Velkojat 4:1 osakkeenomistajat
Osakkeenomistajilla pyyhitään pöytää ja velkojat tulevat päättämään saneerausmenettelyn kautta mitä yhtiössä tehdään. Hallituksen korvaa saaneerausselvittäjä. Osakkeenomistajilta nyhdetään joka äyri, kruunu ja euro joka kassaan saadaan.
Morningstarin lukujen mukaan yhtiön talous näyttää ensi katsomalta aivan asialliselta, kun vapaa kassavirtakin on ollut hyvä.
Tiivistelmässä tulee esiin luku Velka/oma pääoma 3,12 mikä panee katsomaan tulosta ja tasetta tarkemmin. Aluksi viimeiseltä viideltä vuodelta tulos osaketta kohden Taloustietojen Tuloslaskelma sivulta.
Kuva
Tulos osaketta kohden viideltä vuodelta on yhteenlaskettuna miinus 0,35 SEK eli puoli vuosikymmentä hukkaan osakkeenomistajan näkökulmasta.
Tase-sivulta nähdään, että taseen loppusummasta 90 207 miljoonaa kruunua vajaa puolet eli 39 828 miljoonaa kruunua muodostuu Aineettomasta varallisuudesta.
Kuva
Aineetonta omaisuutta ovat esimerkiksi yrityksen nimi, tekniset keksinnöt tai menetelmät, muotoilut, palvelukonseptit, brändi, data ja laajasti ajatellen yrityksen osaaminen. Taserivi kasvaa, kun konsolidaatioissa maksetaan ostettavasta yrityksestä sen kirja-arvoa enemmän - erotus kirjataan Goodwill-riville, aineettomiin varoihin.
Eri asia on, onko näillä pysyvää arvoa. Huonot ostokset pitäisi kirjata vuosittain alas, mutta sitähän palkkajohto ei tee, koska menettäisi bonuksensa. Tarkastin kuitenkin vuoden 2023 vuosikertomuksesta, että poistoja aineettomasta omaisuudesta oli tehty. Laskelma löytyy huomautuksesta 8, sivulta 81.
Kuva
Toinen asia on tarkastaa vuosikertomuksen laskelma jakokelpoisista varoista. Laskelma tehdään osingonjakoa varten. Intrumin vuosikertomuksen 2023 sivulta 104 löytyy laskelma:
Kuva
Vuodelta 2023 ei makseta osinkoa eikä ehkä pitkään aikaan jatkossakaan.
Oma pääoma ja velat sivulta nähdään oman pääoman 16 751 miljoonaa kruunua suhde lyhyiden velkojen 16 643 ja pitkien velkojen 51 899 summaan joka on 1 : 4,1.
Kuva
Yhtiön tilanne on kulminoitunut siihen, että johdon on käännyttävä vahvemman osapuolen puoleen jatkosta neuvotellessaan. Vahvempi osapuoli ja sanelijat tässä ovat karkeasti neljä bondipaperin omistajaa yhtä osakeenomistajaa vastaan - kumpi voittaa. Asia näkyy myös Intrumin sivuilla, joissa on omat sivut Shareholder Investors ja omat sivut Debt Investors.
Snurraa Intrumiin on tullut pyörittämään taas uusi talousjohtaja 4. syyskuuta eli Johan Åkerblom. Vaihtuvuutta on.
SAS-kommentista mainittakoon, että siinä kappaleessa oli kyse Indrid Coldin kommenttiin vastaamisesta - Yhdysvaltain konkurssilainsäädännön Chapter 11 menettelyssä yhtiöön kohdistuvat velkojien suorittamat perintätoimet keskeytyvät ja yhtiö pääsee oikeuden päätöksellä hetkeksi suojaan velkojiaan ja järjestelemään asioitaan uudelleen, velkojia ei suojata. Sama koskee täkäläistä saneerausmenettelyä, joka Sijoitustiedossa oli esillä Stockmann OYJ:n (myöhemmin Lindex Group) akordeja puitaessa.
In addition, Intrum has obtained consents of the requisite majorities under the Lock-up Agreement to further extend the Lock-Up Deadline from 11.59 pm (London time) on 6 September 2024 to 11.59 pm (London time) on 16 September 2024.
Jos hyvin käy, Intrum on käänneyhtiö huomenna velkakirjojen haltijoiden vastausajan päätyttyä. Tai sitten ei.
Joo, eli ihan noin heikosti asiat eivät onneksi ole.
Ensinnäkin toi DI:n "game over" -juttu viime maaliskuulta. Se on vanhentunut suurin piirtein yhtä hyvin kuin Krista Kiurun koronastrategiat. DI:ssä on yksi toimittaja (Richard Bråse), joka jaksoi julkaista karhujuttuja viikko toisensa perään, mutta viime aikoina hän on ollut varsin hiljaa. Tuon jutun Bråse jättäisi varmasti nyt mielellään kirjoittamatta, jos se olisi mahdollista. Logiikkahan siinä oli, että kun Intrum on ottanut konsultikseen Houlihan Lokeyn, joka on joskus konsultoinut Enroniakin, niin Intrum on sitten uusi Enron. No, lopputulos oli että tämän konsultin avustuksella Intrum sai neuvoteltua velkojien kanssa yhtiölle erittäin hyvän sopimuksen, jonka vähintään 71% velkojista on jo vapaaehtoisesti allekirjoittanut. Sopimuksen perusteella velkojat saavat 10% yhtiön osakepääomasta, eivät 100%. Vastaavasti velkojat myöntävät 10% akordin veloille ja saavat lisäksi mm. paremmat korkoehdot.
Mitä tulee saneeraukseen, niin jos olen oikein ymmärtänyt, Intrum ei ole varsinaisesti menossa saneeraukseen, vaan velkojien kanssa vapaaehtoisesti neuvoteltu sopimus pyritään juridisesti vahvistamaan jonkin valittavan saneerausmenettelyn kautta. Yhtiön hallitusta ei olla korvaamassa millään saneerausselvittäjällä. Hallituksen pj on muuten ostanut yhtiön osakkeita yli 2 miljoonalla eurolla sillä välin, kun neuvotteluja velkojien kanssa on käyty.
Mitä tulee lukuihin, niin EPSiä ei ole viimeiseltä viideltä vuodelta tehty, mutta tämä selittyy muutamalla isolla alaskirjauksella. Nämä ovat jääneet kertaluontoisiksi vanhojen virheiden seurauksiksi, joilla ei ole ollut kassavirtavaikutusta. Se on totta että taseessa on goodwilliä, ilmeisesti Lindorff-oston ajoilta. En osaa sanoa siitä sen tarkemmin kuin, että käsittääkseni goodwill on jatkuvasti testattava ja eiköhän näin myös ole tehty. Joka tapauksessa yhtiön P/B on jotain 0,3-0,4 luokkaa. Osinkoa ei tulla maksamaan muutamaan vuoteen sopimusehtojen vuoksi, se on selvä, eikä mikään uutinen. Jos olet osinkosijoittaja älä sijoita tähän. Sen sijaan kiinnittäisin huomiota, että yhtiön markkina-arvo on suurin piirtein sama kuin v. 2023 vapaa kassavirta (fcf tulee tästä muuttumaan tehtyjen järjestelyjen ja strategiamuutosten vuoksi, mutta noin suuntaa-antavana indikaattorina).
Uuden talousjohtajan rekry oli selvästi positiivinen uutinen. CV:llä arvioituna kovatasoinen ukko, tuskinpa hän olisi tullut remmiin jos näyttäisi siltä, että yhtiö on menossa velkojien syliin. Eikä tässä ole ollut mitään kummoista vaihtuvuutta.
Huomenna ei ratkea vielä mitään, koska oli ennalta selvää ettei 100% vapaaehtoisia suostumuksia tietenkään voida saada. Odotan että huomenna tai tiistaina julkaistaan tieto, että yli 75% velkojista on hyväksynyt sopimuksen. Sen jälkeen toivottavasti pian saadaan tarkempaa tietoa siitä, millainen prosessi sopimuksen juridinen toteutus on ja miten kauan se kestää.
Joka tapauksessa yhtiön P/B on jotain 0,3-0,4 luokkaa. Osinkoa ei tulla maksamaan muutamaan vuoteen sopimusehtojen vuoksi, se on selvä, eikä mikään uutinen. Jos olet osinkosijoittaja älä sijoita tähän. Sen sijaan kiinnittäisin huomiota, että yhtiön markkina-arvo on suurin piirtein sama kuin v. 2023 vapaa kassavirta (fcf tulee tästä muuttumaan tehtyjen järjestelyjen ja strategiamuutosten vuoksi, mutta noin suuntaa-antavana indikaattorina).
Uuden talousjohtajan rekry oli selvästi positiivinen uutinen. CV:llä arvioituna kovatasoinen ukko, tuskinpa hän olisi tullut remmiin jos näyttäisi siltä, että yhtiö on menossa velkojien syliin. Eikä tässä ole ollut mitään kummoista vaihtuvuutta.
Tähän muuten huomiona että P/B varsin huono mittari isosti vivutetuissa yhtiöissä. Esim tässä kohtaa -60% discountti omasta pääomasta (P/B 0,4) tarkoittaa vain luokkaa 8% alennusta yhtiön kaikkien assettien määrästä/koko taseen loppusummasta. Eli isoa discounttia tässä ei ole tarjolla omaisuuserien tasearvoon nähden. Sama pätee toki esim. Citykaniin, jonka osalta Aki taisi asiaa Kanin ketjuu avata. Intrumin kohdalla omaisuuseristä taitaa noin puolet olla aineettomien erien aktivointeja, joka ei ainakaan pienennä riskiä mahd. alaskirjausten osalta. Historiallinen kassavirta on tehty käytännössä isoa tasetta lähes ”nollakorkolainoilla” vivuttamalla, nyt noihin korkotasoihin ei ole paluuta, jolloin nykymarkkina-arvon vertaaminen edellisvuosien kassavirtoihin voi harhaanjohtaa ei valveutuneita sijoittajia.
En halua kuulostaa liian negalta tähän caseen koska omat proforma laskelmat jatkosta tekemättä enkä osaa yhtään arvioida tuota käänteen todennäköisyyttä. Mutta imo yo mittareista ei tässä casessa voi hakea tukea sijoituscaseen. Perustellut eteenpäin katsovat kassavirta- ja tulosennusteet ovat sitten toinen juttu.
e: sinällään tämä on kyllä lappu steroideilla. Jos markkina lopulta arvottaa tasearvojen vastaavan käypiä arvoja niin yli kurssi tuplaa. Jos markkina kokisi että yhtiön omaisuuserät luokkaa 15-20% käypää arvoa korkeammin taseessa arvostettuja, niin kurssin pitäisi painua nollaan.
Joka tapauksessa yhtiön P/B on jotain 0,3-0,4 luokkaa. Osinkoa ei tulla maksamaan muutamaan vuoteen sopimusehtojen vuoksi, se on selvä, eikä mikään uutinen. Jos olet osinkosijoittaja älä sijoita tähän. Sen sijaan kiinnittäisin huomiota, että yhtiön markkina-arvo on suurin piirtein sama kuin v. 2023 vapaa kassavirta (fcf tulee tästä muuttumaan tehtyjen järjestelyjen ja strategiamuutosten vuoksi, mutta noin suuntaa-antavana indikaattorina).
Uuden talousjohtajan rekry oli selvästi positiivinen uutinen. CV:llä arvioituna kovatasoinen ukko, tuskinpa hän olisi tullut remmiin jos näyttäisi siltä, että yhtiö on menossa velkojien syliin. Eikä tässä ole ollut mitään kummoista vaihtuvuutta.
Tähän muuten huomiona että P/B varsin huono mittari isosti vivutetuissa yhtiöissä. Esim tässä kohtaa -60% discountti omasta pääomasta (P/B 0,4) tarkoittaa vain luokkaa 8% alennusta yhtiön kaikkien assettien määrästä/koko taseen loppusummasta. Eli isoa discounttia tässä ei ole tarjolla omaisuuserien tasearvoon nähden. Sama pätee toki esim. Citykaniin, jonka osalta Aki taisi asiaa Kanin ketjuu avata. Intrumin kohdalla omaisuuseristä taitaa noin puolet olla aineettomien erien aktivointeja, joka ei ainakaan pienennä riskiä mahd. alaskirjausten osalta. Historiallinen kassavirta on tehty käytännössä isoa tasetta lähes ”nollakorkolainoilla” vivuttamalla, nyt noihin korkotasoihin ei ole paluuta, jolloin nykymarkkina-arvon vertaaminen edellisvuosien kassavirtoihin voi harhaanjohtaa ei valveutuneita sijoittajia.
En halua kuulostaa liian negalta tähän caseen koska omat proforma laskelmat jatkosta tekemättä enkä osaa yhtään arvioida tuota käänteen todennäköisyyttä. Mutta imo yo mittareista ei tässä casessa voi hakea tukea sijoituscaseen. Perustellut eteenpäin katsovat kassavirta- ja tulosennusteet ovat sitten toinen juttu.
Allekirjoitan yleisellä tasolla P/B:stä mittarina. Intrumin taseessa on lisäksi huomioitava, että velkaportfoliot ovat siellä arvostettuna vain siihen hintaan, millä ne voitaisiin raakana myydä ulos. Yhtiö laskee niille myös ERC-luvun (estimated remaining collections), joka on yli 2x tasearvoon nähden. ERC kertoo paljonko Intrum pystyy purkamaan noista asseteista arvoa pitkällä aikavälillä. Lähtökohtaisesti tarkoitus ei ole myydä portfolioita taseesta, vaan periä ne tyhjiksi. Aiemmin tänä vuonna taseesta jouduttiin suoraan myymään Cerberukselle assetteja, että saatiin likviditeettiä, mutta se oli poikkeus.
Joka tapauksessa yhtiön P/B on jotain 0,3-0,4 luokkaa. Osinkoa ei tulla maksamaan muutamaan vuoteen sopimusehtojen vuoksi, se on selvä, eikä mikään uutinen. Jos olet osinkosijoittaja älä sijoita tähän. Sen sijaan kiinnittäisin huomiota, että yhtiön markkina-arvo on suurin piirtein sama kuin v. 2023 vapaa kassavirta (fcf tulee tästä muuttumaan tehtyjen järjestelyjen ja strategiamuutosten vuoksi, mutta noin suuntaa-antavana indikaattorina).
Uuden talousjohtajan rekry oli selvästi positiivinen uutinen. CV:llä arvioituna kovatasoinen ukko, tuskinpa hän olisi tullut remmiin jos näyttäisi siltä, että yhtiö on menossa velkojien syliin. Eikä tässä ole ollut mitään kummoista vaihtuvuutta.
Tähän muuten huomiona että P/B varsin huono mittari isosti vivutetuissa yhtiöissä. Esim tässä kohtaa -60% discountti omasta pääomasta (P/B 0,4) tarkoittaa vain luokkaa 8% alennusta yhtiön kaikkien assettien määrästä/koko taseen loppusummasta. Eli isoa discounttia tässä ei ole tarjolla omaisuuserien tasearvoon nähden. Sama pätee toki esim. Citykaniin, jonka osalta Aki taisi asiaa Kanin ketjuu avata. Intrumin kohdalla omaisuuseristä taitaa noin puolet olla aineettomien erien aktivointeja, joka ei ainakaan pienennä riskiä mahd. alaskirjausten osalta. Historiallinen kassavirta on tehty käytännössä isoa tasetta lähes ”nollakorkolainoilla” vivuttamalla, nyt noihin korkotasoihin ei ole paluuta, jolloin nykymarkkina-arvon vertaaminen edellisvuosien kassavirtoihin voi harhaanjohtaa ei valveutuneita sijoittajia.
En halua kuulostaa liian negalta tähän caseen koska omat proforma laskelmat jatkosta tekemättä enkä osaa yhtään arvioida tuota käänteen todennäköisyyttä. Mutta imo yo mittareista ei tässä casessa voi hakea tukea sijoituscaseen. Perustellut eteenpäin katsovat kassavirta- ja tulosennusteet ovat sitten toinen juttu.
Allekirjoitan yleisellä tasolla P/B:stä mittarina. Intrumin taseessa on lisäksi huomioitava, että velkaportfoliot ovat siellä arvostettuna vain siihen hintaan, millä ne voitaisiin raakana myydä ulos. Yhtiö laskee niille myös ERC-luvun (estimated remaining collections), joka on yli 2x tasearvoon nähden. ERC kertoo paljonko Intrum pystyy purkamaan noista asseteista arvoa pitkällä aikavälillä. Lähtökohtaisesti tarkoitus ei ole myydä portfolioita taseesta, vaan periä ne tyhjiksi. Aiemmin tänä vuonna taseesta jouduttiin suoraan myymään Cerberukselle assetteja, että saatiin likviditeettiä, mutta se oli poikkeus.
Cerberus kauppa taidettiin tehdä muutaman prossan alle tasearvon? Siinä mielessä voisi olettaa että jos myytiin keskimääräisen laadun portofolio niin tasearvot kuvastavat jotakuinkin päivän käypää arvoa.
Varmaan voidaan todeta noiden tulevien ERC tuottojen siis olevan nykypäivään diskontattuna lähellä portfolioiden tasearvoja? Muuten myyjän ei kannattaisi myydä tai ostajan ostaa?
Tavallaan ymmärrän ERC luvun esittelyn logiikan, mutta pitäisin hieman hassuna jos esim Kesko vastaavaan tapaan esittelisi osareissa vaihto-omaisuuden lisäksi erikseen vaihto-omaisuuden tulevaisuuden kuluttajamyyntiarvon.
Opheloksen sisäänajo kahdelle isommalle markkinalle pitäisi tapahtua tämän vuoden puolella. Nyt syyskuussa Espanjaan ja myöhemmin Ranskaan. Toivottavasti rahoitushässäkän selvittyä kuullaan uutisia Cerberuksen kanssa hankitusta yhteissalkusta. Kyllä tässä pitäisi kaikki ainekset olla servicing puolen tulosparannukseen ja liikevaihdon kasvuun tuleviksi vuosiksi. Tämän vuoden marginaaliksi ennuste oli himpun verran alle 19% Q2 yhteydessä.
Saa nähdä onko reilun parin vuoden päästä rahoituksen järjestely uusiksi. Siihen mennessä luottoluokituksien pitäisi olla palautuneet paremmiksi ja pääsy velkakirjamarkkinoille jälleen auki. Tällä saataisiin säästöä huomattavasti rahoituskuluissa, jos korkojen suunta olisi lisäksi oikeaan suuntaan.
Lisäksi meillä on JPMorgan/Morgan Stanley, jossa ensimmäinen antaa 5kr tavoitehinnan ja jälkimmäinen lainaa osakkeita shorttareille. Mahtanut olla vastustamaton tarjous shorteille.
Tarkkana saa olla mihin lähteisiin luottaa tämänkin firman uutisoinnissa. Joillakin tahoilla moraali saattaa olla löyhä tai puuttua kokonaan.
The assessment of genuine economic interest, along with cross-class cram-down when that is in play, will put valuation at the heart of a court’s judicial scrutiny of any Restructuring Plan and also provide opportunities for competing valuations between classes of creditors who will likely have different interests in the outcome of such a valuation dispute. Whilst the court has wide discretion as to the assessment of genuine economic interest (there is no case law, at present on what “genuine” means), valuation evidence is likely to continue to play a significant role in guiding the court to analyse the position of “out of the money” creditors. This will be particularly acute where there are multiple classes proposed as part of the restructuring and the court is asked to approve a Restructuring Plan where significant classes have accepted the plan treatment but not others. We expect this to be a key area of challenge and/or litigation
Dissenting classes are able to be crammed down only if they would be no worse off than in the “relevant alternative”. The “relevant alternative” is whatever the court considers would be most likely to occur in relation to the company if the Restructuring Plan were not sanctioned
Other than permitting a compromise or arrangement with members in order to deal with financial difficulties, the Act does not deal expressly with the rights of shareholders. However, the intention underpinning the Act is that shareholder equity can be transferred, diluted or extinguished as part of a court approved Restructuring Plan which makes sense in the context of distress where shareholder value is likely, in real terms, to be materially impaired, if not nil, based on the then subsisting valuation of the business.
ei tuo brittimalli ole mikään kumileimasin vaikka sitä tukea löytyisi sen 75%:n verran
Voin ainakin ihan suorilta myöntää, että mulla ei ole kompetenssia arvioida eri valtioiden yritysjärjestelylainsäädäntöä näiltä osin. Tätä varten yhtiö on palkannut konsultteja, joille arvatenkin maksetaan miljoonia. Ja noiden konsulttien avulla yhtiön toimitusjohtaja on pystynyt sanomaan, että jos 2/3 hyväksynnät saadaan, niin sopimus tullaan ajamaan läpi. Jos saadaan 3/4, niin se on vielä vähän helpompaa ja edullisempaa. Tämän tiedon varassa olen ja luotan siihen. Toistaiseksi se mitä on näistä asioista sanottu on myös paikkansa pitänyt.
Indrid Cold löysi hyvän artikkelin brittiläisen yrityssaneerauksen vuonna 2020 muutetusta versiosta. Poimin ja käännän siitä asianharrastuksesta kohtia, joita voi tulla vastaan, jos Intrum AB hakeutuu tai pääsee sellaiseen menettelyyn.
Yrityssaneerausta koskeva lakia - The Corporate Insolvency and Governance Act - muutettiin kesäkuussa 2020 ja sovellettiin ensi kerran Virgin Atlantic Airwaysin uudelleen järjestelyissä syyskuussa 2020. Lain muutoksissa sitä tuotiin lähemmäksi Yhdysvaltalaista "Chapter 11 Lite" eli kevyempää konkurssilain suojaa kohti.
Uusi saneerausmenettely - Restructuring Plan - on oikeusistuimen valvoma yrityksen rakenteen ja toimintojen uudelleen järjestely, jota erityisesti voisivat käyttää yhtiöt, joiden velkasitoumukset tai sopimukset ovat sopusoinnussa englantilaisen lainkäytön kanssa, sitouttamaan osapuolet liiketoiminnan pelastavaan ohjelmaan. Aiemman menettelyn sijasta saneerausohjelmaan voidaan sisällyttää erilaisiin luokkiin jaettavia velkojia - a so called cross-class cram-down - näiden vastustuksesta huolimatta velkojen konversiomenettelyllä.
Kuka ohjelmaa esittää?
Velallinen eli yhtiö
Luotonantajat ja osakkeenomistajat voivat myös tehdä hakemuksen, mutta suositus esityksen tekijäksi on velallinen yritys, jotta saneerausohjelmasta tulisi mahdollisimman realistinen suhteessa sen liiketoimintaan.
Millä ehdoin saneerausohjelmaan voi päästä?
Yhtiö, joka on lähestymässä tai voi joutua taloudellisiin vaikeuksiin, jotka vaikuttavat sen kykyyn jatkaa liiketoimintaa tai uhkaavat liiketoimien jatkuvuutta voi tehdä hakemuksen saneerausohjelman muodostamiseksi.
Tässä hakijalta vaadittavat edellytykset poikkeavat englantilaisen Scheme of Arrangement under Part 26 of the Companies Act 2006 (Scheme) mukaisesta menettelystä, jota käytetään enemmänkin jo selviin vaikeuksiin joutuneisiin yrityksiin ja vaikkapa niiden haltuun ottoon.
Voidaanko englantilaista saneerausmennettelyä käyttää ei-englantilaisiin yhtiöihin?
Saneerausmenettely on mahdollinen myös ei-englantilaisille yhtiöille - saksalaisille, jenkeille, vietnamilaisille etc. - niin kauan kun voidaan osoittaa, että vierasmaalaisella yhtiöllä on riittävä yhteys Englantiin antaa englantilaisen oikeusistuimen käyttää lainsäädäntöä asian päättämiseen sen puolesta - so long as it can be shown that the overseas company has sufficient connection with England for an English court to have jurisdiction over it.
Mitä saneerausohjelma voi sisältää?
Kaikenlaiset ja joustavat liiketoimintaa tukevat ratkaisut, joissa muotoillaan uudelleen liiketoiminnan ja velkojien väliset suhteet ( vaikkapa velan muuttaminen ja maksuajan pidentäminen tai velan vaihtaminen osakeosuuksiksi tms. uudelleen järjestelyt) tulevat kysymykseen.
Osapuolien valinnasta
Saneerausohjelmasta voidaan jättää pois osapuolet, joilla oikeuden mukaan ei ole 'aitoa' taloudellista etua yhtiössä ajettavanaan. Nämä eivät voi osallistua ohjelman hyväksymiseen.
Osakkeenoimistajien oikeuksia voidaan muuttaa saneerausohjelmassa?
Osakkeenomistajien oikeuden muuttamisesta ei saneerauslainsäädännössä ole erityisiä mainintoja, mutta lainsäädännön tarkoitus on, että osakkeenomistajan omaisuutta voidaan siirtää, pienentää tai poistaa saneerausohjelman osana: The intention underpinning the Act is that shareholder equity can be transferred, diluted or extinguished as part of a court approved Restructuring Plan which makes sense in the context of distress where shareholder value is likely, in real terms, to be materially impaired, if not nil, based on the then subsisting valuation of the business.
Onko oikeusistuin ohjelmassa mukana?
Saneerausohjelma edellyttää oikeusistuimen valvontaa ja hyväksymistä. Oikeusistuin toimittaa asiassa kaksi kuulemista. Prosessi on pääpiirteissään samanlainen kuin velallisen aloittama Chapter 11 US konkurssilainsäädännössä.
Kuinka paljon ääniä tai velkavaltaa tarvitaan hyväksymiseen - 75%
The relevant threshold for approval is 75% in value (gross value of debt) of creditors in each class who vote.
Cross-class cram-down menettely
Luotonantajat, joilla on saatavia yhtiöltä jaetaan luokkiin velkojen laadun mukaan. Vaikka tämä luokka ei äänestäisikään saneerausohjelman puolesta, heitä sitoo ohjelma, jos yhdenkin muun luokan edustajat äänestävät ohjelman puolesta.
Toisessa kuulemisessa oikeus päättää sitooko saneerausohjelma luotonantajia ja osakkeenomistajia.
Saako yhtiö suojaa luotonantajien toimenpiteiltä?
Saneerausohjelma tarjoaa kaivatun hengähdystauon yhtiölle perintätoimista: The Restructuring Plan provides some much-needed flexibility and optionality here for companies that can take advantage of this breathing space. The proposal of a Restructuring Plan can be combined with the new moratorium procedure under the Act which will prevent certain actions against the company while the Restructuring Plan is being progressed to approval.
Tätä hengähdystaukoa Intrum AB todellakin tarvitsisi.
Kuva
Velkakonversioista eli mahdollisuudesta muuttaa yhtiön velkoja osakkeiksi voi myös toteuttaa sopimusmenettelyillä ilman insolvenssimenettelyä. Koskee ennaltaehkäiseviä uudelleenjärjestelyjä.
Virgin-yhtiön saneerauksessa tuli yllätyksiä:
Tapauksessa vakuusvelkojat menettivät osan saatavistaan, vakuudettomat normaalilla etuoikeudella olevat velkojat leikattiin kokonaan, mutta omistajat saivat pitää omistuksen yhtiössä, koska omistajat olivat sitoutuneet yhtiön lisärahoitukseen saneerauksen yhteydessä. Tuomioistuin perusteli ratkaisua että on viime kädessä ‘in the money’ (vakuus)velkojien ja yhtiön asiana päättää ohjelman sisällöstä
Yhtiö sai sopimuksen sulkeutumiseen mennessä allekirjoitukset 72 % velkojista. Tämä on vähän pettymys, koska se ilmeisesti sulkee oven UK:n menettelyltä. Itse kyllä odotin että 75 % menisi heittämällä yli sen jälkeen, kun tuli varmistus, että 67 % on allekirjoittanut. Varsinkin kun jo 2 viikkoa sitten tuli tieto, että kasassa oli 71 %. Ihan lopussa homma hyytyi jotenkin.
As a reminder, the Lock-Up Agreement binds consenting noteholders to support the Recapitalisation Transaction and Intrum has until the Long-Stop Time (as defined in the Lock-Up Agreement, being 31 March 2025, or, if a court-based restructuring has been launched and remains ongoing as at 31 March 2025, 31 May 2025) to finalise implementation of the Recapitalisation Transaction.
At this time, all implementation routes are still being considered and no decision has yet been made on which implementation route will be pursued. Updates will be provided in due course.
Tässä vaiheessa voi kestää jonkin aikaa ennen kuin saadaan tietoa seuraavista askeleista. Saa nähdä saadaanko tietoa ennen Q3:a. Toivottavasti sopimus voitaisiin vahvistaa ruotsalaisessa prosessissa. Se olisi varmasti nopeampi ja halvempi kuin USA:n chapter 11. Tästä ei vaan paljonkaan ole tietoa annettu vielä.
Nyt on varmaankin suurimmat kurssiin vaikuttavat katalyytit kadonneet eikä kurssi edes huutarissa liikkunut juurikaan. Lisätiedot prosessin etenemisestä tai vänkäyksestä tuon rikkuriryhmän kanssa toki voivat aiheuttaa vielä värinää, mutta saa nähdä lähteekö shortit hiljalleen vähentelemään vai pysyy tiukassa..
Intrum AB vaikuttaa olevan maksukyvyttömyyden partaalla ja hakee vapaaehtoista suojaa velkojiltaan?
Intrumin toivoma Lock up-sopimus eli joukkovelkakirjojen haltijoiden sitoumus olla vaatimatta maksua Intrumin liikkeelle laskemille debentuurilainoille (vakuudettomat senioridebentuurit) toteutui vain alle kolmen neljäsosan eli 72% velkapääoman osalta. Tämä ei riitä vielä saneeraukseen hakeutumiseen eikä Intrum AB ole suojassa konkurssivaatimuksilta muilta kuin sopimuksen allekirjoittaneilta ja niiltäkin ensi kevään määräpäiviin.
Intrum pitää edelleenkin sivuillaan Lock-up-linkkiä saadakseen 75% määräenemmistön kasaan ja tähtää 'court-based restructuring' eli oikeusistuimen valvomaan yrityssaneeraukseen.
Yrityssaneeraus on konkurssin vaihtoehto ja viimeinen keinoista pelastaa maksukyvytön yritys. Yrityssaneerauksen tarkoituksena on varojen ulosotosta poiketen velallisen maksukyvyn palauttaminen ja tämän toiminnan jatkaminen. Menettelyä kutsutaan rehabilisaatiomenettelyksi, jossa taloudellisissa vaikeuksissa olevan velallisen jatkamiskelpoinen yritystoiminta tervehdytetään ja veloille saadaan aikaan velkajärjestely.
Yrityssaneeraus on tuomioistuimen hyväksymä menettely. Saneeraukseen voi hakeutua, jos yritys on maksukyvytön, mutta ei niin maksukyvytön, ettei tilannetta voisi korjata. Yrityssaneeraukseen ei pääse, jos saneerattava ei pysty maksamaan saneerauksen alkamisen jälkeen syntyviä velkojaan tai saneerauskuluja (pitää olla toimivaa, kassavirtaa tekevää liiketoimintaa).
Saneeraukseen ei Suomessa pääse myöskään, jos tarkoituksena on vain velkojen perinnän estäminen tai velkojat eivät luota yritykseen tarpeeksi.
Yrityssaneerauksessa laaditaan saneerausohjelma, joka määrää kuinka yrityksen toiminnan on muututtava ja miten velat järjestellään. Saneeraus kestää yleensä 5...10 vuotta.
Saneerausmenettelyssä (Suomessa) tuomioistuin määrää yritykselle selvittäjän. Hänen tehtävänään on selvittää, miten yritystoiminta voisi tervehtyä. Hän neuvottelee sekä yrityksen että velkojien kanssa ja etsii ratkaisuja yritystoiminnan ongelmiin. Määräysvalta säilyy yrityksen johdolla, mutta yrityksen omaisuutta ei voi myydä tai uutta velkaa ottaa ilman selvittäjän lupaa.
Yrityssaneerauksia ja selvittäjien työtä valvoo Suomessa konkurssiasiamies.
Intrumin kohdalla kiinnostavaa on, onko se maksanut kokonaan kesällä 15.7.2024 erääntyneen 469 miljoonan euron velkansa (ISIN XS1634532748). Tähän yrityksellä piti olla varat olemassa keväällä, mutta velka näkyy edelleen listauksissa.
Seuraava onkin ensi kuussa eli 1. lokakuuta erääntyvä 1500 miljoonan kruunun velkakirja (ISIN: SE0013102407)
Kuva
Tätä varten minun oli katsottava hieman tarkemmin Morningstarista Intrum AB:n kassavirtalaskelmaa, josta kohdasta Taloustiedot Kassavirta kopio alla.
Kuva
Siitä näkyy, että muista vuosista poiketen vuoden 2023 osingot (1.627 MSEK) ja vuodenlopun rahavarat (3.474 MSEK) on saatu kasaan Käyttöomaisuuden myynnillä (5.385 MSEK).
Tilikauden 2023 tulos oli -188 MSEK.
Kun yritys alkaa maksaa velkojaan käyttöomaisuuden myynnillä eikä toiminnan tuloksella, maksukyvyttömyys on verrattain lähellä. Tähänastiset analyysit ovat olleet sitä mieltä, että Intrum selviäisi jotenkin kuluvan vuoden erääntyvistä veloista, mutta ei ensi vuoden vastuista.
Ensi vuodelle Intrumin olisi alettava lyhennyksiä varten myydä aineellisia hyödykkeitä (taseessa 864 MSEK), vaihto-omaisuutta (taseessa 329 MSEK), jotka eivät riitä vuoden 2025 lyhennyksiin tai korkoihin.
Jäljelle jää Aineettoman omaisuuden (taseessa 39.828 MSEK) myynti, mutta ostaako joku rahalla Intrumin nimikylttejä, mainetta tai brändinpalasia?
Velkojien luottamuksen saaminen saneeraukseen pääsemiseksi voi olla kovilla, jopa brittiläiseen menettelyyn, jossa on velalliselle ja velkojille enemmän järjestelyn vaihtoehtoja.
Norjaan sijoittaneet muistavat ahkeran, vuonna 2005 perustetun öljynporaajan Seadrill Inc, jonka kotipaikka aluksi oli Bermudalla. Seadrill omisti ja vuokrasi satojen tuhansien dollarien päivävuokralla öljynporauslauttoja ja porauslaivoja. Yhtiö meni ensimmäisen kerran konkurssiin joulukuussa 2017 ja lainojen järjestelyn jälkeen palasi liiketoimintaan kesällä 2018. Osakkeenomistajat polttivat näppinsä, minä muiden mukana. Joulukuussa 2020 Seadrill hakeutui toisen kerran Chapter 11 konkurssilain suojaan velkojiltaan ja vapautui saneerausohjelmasta uuden johdon avulla helmikuussa 2022. Yhtiö oli poistanut osakkeensa New Yorkin pörssistä 2020. Seadrill listautui uudelleen NYSE:een lokakuussa 2022 tikkerillä SDRL ja Euronextissä Oslon pörssi tuli sille toissijaiseksi. Joulukuussa 2022 Seadrill yhdistyi Aquadrill LLC:n kanssa. Linkki: https://en.wikipedia.org/wiki/Seadrill
Ominaista Seadrillille oli, että toivorikkaita osakkeenomistajia ilmestyi tyhjästä nostattamaan kurssinousun henkeä yritykselle, joka monesti upottuaan aina nousi pintaan kuin pullonkorkki. Menetettyään rahansa osakkaat uivat rantaan ja alkoivat haalia kasaan uutta porukkaa upotakseen jonkin ajan kuluttua uudelleen. Päivätradereita varmaan, koska heille on aivan sama onko osakehtiö pystyssä enää seuraavana päivänä.
Samaa ihmeisiin uskovaa henkeä näyttää olevan Intrumissakin. Itse olen kiinnostunut tuleeko Intrumin johto töihin työsuhdeautolla vai taksilla. Jos CEO Rubio tulee taksilla, kruununvouti on todennäköisimmin käynyt ulosmittaamassa työsuhdeajoneuvon ja napannut rekisterikilvet palttoon taskuun.
Jäljelle jää Aineettoman omaisuuden (taseessa 39.828 MSEK) myynti, mutta ostaako joku rahalla Intrumin nimikylttejä, mainetta tai brändinpalasia?
Ei tee hyvää uskottavuudelle, jos kirjoittaa muutoin selvästi asiapitoisen tosissaan kirjoitetun tekstin sekaan jotain lainatun kaltaista.
Mitä tästä oikein pitäisi tulkita. Oletko tosissasi? Joko ymmärrät että aineeton omaisuus on Intrumin bisnes ja silti tarkoitushakuisesti sivuutat tämän erittäin oleellisen asian tekstissäsi kokonaan TAI et ymmärrä, mitä Intrum tekee.
rikkuriryhmä on aika hapokas sana kun osakkeenomistajat yrittävät vetää velkojia kölin alitse
On myös perusteltavissa, että muut velkojat vetävät kölin ali vuoden 2025 velkojat. Muut velkojat tietävät, että jos vuoden 2024 ja 2025 velkojat tyydytetään, niin on riski, että he eivät saa mitään. He tietävät myös, että konkursissa ja saneerauksissa saatavien erääntymiselle ei anneta arvoa vaan vakuudettomat velkojat ovat samalla viivalla. Näin ollen tehdään suunnitelma jossa vuosien 2024 ja 2025 velkojien rintama rikotaan tyydyttymällä vuoden 2024 velkojat ja vuoden 2025 velkojat pakotetaan mukaan paattiin.
Jäljelle jää Aineettoman omaisuuden (taseessa 39.828 MSEK) myynti, mutta ostaako joku rahalla Intrumin nimikylttejä, mainetta tai brändinpalasia?
Ei tee hyvää uskottavuudelle, jos kirjoittaa muutoin selvästi asiapitoisen tosissaan kirjoitetun tekstin sekaan jotain lainatun kaltaista.
Mitä tästä oikein pitäisi tulkita. Oletko tosissasi? Joko ymmärrät että aineeton omaisuus on Intrumin bisnes ja silti tarkoitushakuisesti sivuutat tämän erittäin oleellisen asian tekstissäsi kokonaan TAI et ymmärrä, mitä Intrum tekee.
Nimimerkki A:n kysymykseen viitaten mainitsen vain, että olen jo käsitellyt Intrum AB:n vuoden 2023 tilinpäätöksen mukaista Aineettoman omaisuuden poistolaskelmaa sen sivulta 81, huomautuksessa numero 8.
Laskelma löytyy 15.9.2024 päivätyssä viestissä #111387 tämän ketjun tällä samalla välilehdellä ylempää.
Siinä on eritelty Ingtangible assets loppusummat 2023 seuraavasti:
- softa ja laitekustannukset 1.358 miljoonaa SEK - asiakaspalvelun varat 2.810 miljoonaa SEK - Goodwill 35.544 miljoonaa SEK - brändit 118 miljoonaa SEK
Aineeton omaisuus yhteensä 39.829 miljoonaa SEK, josta Goodwill on 89,2% eli noin yhdeksän kymmenesosaa.
Goodwill voi koostua yrityksen maineesta, asiakassuhteista, henkilöstön osaamisesta, brändeistä tai muista immateriaalioikeuksista. Se ilmestyy taseeseen mm. yrityskaupoissa, kun ostettavan yrityksen kauppahinta ylittää sen taseen mukaisen nettovarallisuuden.
Maksettua ylihintaa on vaikea saada realisoitua rahaksi, muulla kuin myymällä ostettu toiminta voitolla eteenpäin. Ei yleensä onnistu siltä, joka on jo sössinyt muun oman toimintansa.
Loistavaa, kiitos selvennyksestä ja pahoittelut! Oli mennyt tuo aiempi viestisi ohi.
Goodwill osuus yllätti ja on mielestäni suhteettoman suuri, vaikka vaikea sen tarkemmasta oikeasta arvosta (tai siis oikeasta merkityksestä tuloksentekokyvylle ja koko bisnekselle) on tietää ulkopuolisena. Ja ylipäätään se voi pitää sisällään vaikka mitä esim. kirjanpitosyistä. Ehkäpä Intrumin verkostot, sopimukset ja muiden yritysten vakiintuneet Intrumille bisnestä ohjaavat käytännöt ovat muutaman miljardin arvoisia?
"At the foundation of credit markets is one very basic idea: If I lend you money and you can’t pay me back, I’ll seize your assets and pay myself. That bargain is written into debt terms known as covenants that have long been regarded as iron-clad."
Kyvyttömyys maksaa joukkovelkakirjojen lyhennyksiä ja kuponkikorkoja uusia velkakirjoja jakoon panemalla ja vaikeudet debentuurilainojen hoidossa ovat johtaneet Intrum AB:n epäterveeseen tilaan. Asiaa on yritetty hoitaa liiketoimintakaupalla, mutta se tie on jo käyty, varat vähenevät ja taloudellinen kassatilanne heikkenee.
Edessä on konkurssi- ja saneerausvaihtoehdoista valitseminen. Konkurssi on likvidaatiomenettely, jossa yrityksen liiketoiminta päättyy ja sen omaisuus myydään ulkopuolisille. Saadut varat käytetään velkojien saatavien maksuun velkamäärien mukaisissa suhteissa. Yritys lakkaa olemasta.
Saneerausmenettely puolestaan on rehabilitaatiomenettelyä, jossa velallisyrityksen maksukyky palautetaan saneeraustoimilla ja yhtiön toiminta jatkuu. Periaatteellinen ero valintaan menettelyiden välillä on siten se, voidaanko velallisen maksukyvyttömyys korjata vai ei.
Saneeraukseen hakeutuminen on todennäköisesti romahduttanut jäljellä olevan liiketoiminnan arvon. Saneerausta voi jatkaa realisaatiosaneerauksella eli myymällä liiketoiminnan osia ulkopuolisille, maksamalla kauppahinnalla velkoja pois ja pyytämällä lopuille veloille akordia. Kuitenkin konkurssi ja siinä tehty koko liiketoiminnan kauppa tuottaisi todennäköisesti paremman realisaatiotuloksen pesälle ja jako-osuuden velkojille kuin myynti pala kerrallaan.
Intrum AB:ssä on kahdenlaisia sijoittajia: osakkeenomistajat (shareholders) ja velkojen omistajat (debt investors). Meneillään olevassa tilanteessa painosuhteet ovat yksi osakkeenomistaja vastaan neljä velkojaa, joten yrityksen kohtalo on pääpiirteissään velkojien käsissä.
Vaikka Intrum AB:n velkojat ja muut osapuolet haluavat saneerauksen tai liiketoiminnan tervehdyttämisen toteutuvan niin, että liiketoiminta pysyy toistaiseksi jatkuvana - "going consern" periaatteella - niin tilanteessa, jossa ei ole saavutettu sopua tai riittävää enemmistöä, yritys voi joutua valitsemaan konkurssin tai sellaisen realisaatiosaneerauksen, jossa liiketoimintaa jatketaan uudessa yhtiössä. Vanhat osakkeenomistajat jäävät silloin rannalle.
"While the range of outcomes remains wide, one thing is clear—Intrum’s situation has reached an inflection point and the coming months will be critical in charting its course forward."
Toiminnan tervehdyttäminen tarkoittaa tosiasiallisesti yritystoiminnan harjoittajan saneerausta, velkojien edun korostaminen johtaa puolestaan liiketoiminnan saneeraukseen. Jos menettelyn yhteydessä havaitaan, ettei maksukyvyttömyyttä voida saneeraustoimin korjata, menettely on pääsääntöisesti keskeytettävä.
Yrityssaneerauksen aikana velallisella säilyy oikeus määrätä varallisuudestaan. Velkojat tai selvittäjät eivät voi määrätä omaisuudesta. Velallisen liiketoiminnan myyjänä toimii saneerausmenettelyn tai ohjelman toteutuksen aikana aina velallinen itse.
Siten liiketoiminnan luovutus edellyttää omistajan eli velallisen (Intrumin) omaa suostumusta. Keskeistä on myös huomata, että konkurssin yhteydessä tapahtuvaan liiketoimintakauppaan ei tarvita velallisen suostumusta.
Velkojat päättävät ohjelmasta äänestäessään, onko yrityssaneerauksen jatkaminen vahvistamalla ohjelma tarkoituksenmukaisempaa kuin siirtyminen konkurssimenettelyyn. Saneerausohjelman vahvistamisessa on myös erityissäännös, jonka mukaan ohjelmaehdotusta ei voitaisi vahvistaa, jos joku ohjelmaehdotusta vastaan äänestäneistä velkojista saattaa todennäköiseksi, että toisenlainen menettelytapa johtaisi velkojien kannalta taloudellisesti edullisempaan tulokseen.
Saneerausmenettelyn kohteena ei voi olla konserni vaan realisaatiosaneeraus kohdistuu tytäryhtiöön. Emoyhtiö perustaa uuden yhtiön ”NewCo”:n, joka pyrkii hankkimaan saneerauksen kohteena olevan tytäryhtiön liiketoiminnan itselleen. Tällöin liiketoiminta pysyy konsernissa ja konsernin toiminta voi jatkua.
Kysymys on, mistä maksukyvytön konserni saa varat oman liiketoimintansa lunastamiseen. Ehkäpä kääntymällä osakkeenomistajiensa puoleen ja pyytämällä rahaa?
Osakkeenomistajan on hyvä tietää myös, ettei yhtiö saa jakaa varoja osakkeenomistajille osinkoina tai pääomapalautuksina saneerauksen aikana - määräys liittyy velkojien suojaan. Varojen jako, joka on johtanut yhtiön maksukyvyttömyyteen, voidaan peruuttaa eli velkoa maksetut osingot takaisin.
Saneerauksessa kestää vuosia, mutta niin menee konkurssissakin. Wärtsilän Meriteollisuus meni konkurssiin lokakuussa 1989 ja lopputilitys tehtiin marraskuussa 2013 eli 24 vuoden kuluttua. Silloin saatiin viimeiset varat 13,5 miljoonaa euroa jaettua ja yhtiö purkautui. Siinä ehti sukupolvi syntyä ja osa päättääkin opintonsa.
Jason Zweig kirjoittaa tuntojaan kaiveltuaan tietoja muutamasta “Colossal Yields – Without the risk,” yhtiöstä, jotka takaavat 15% tuottoja seuraaville kymmenelle vuodelle, mutta osoittautuvat puhtaaksi humpuukiksi: It’s a tale of nonexistent companies, illusory returns and unlicensed salespeople making absurd claims.
Nykyistä osakkeenomistajaa varmasti kiinnostaa jäisikö mitään jaettavaa, jos Intrum AB asetettaisiin nyt konkurssiin, velat maksettaisiin ja lopuista roposet osakkeenomistajille. Asialla on oma tunnuslukunsakin TBVPS eli Tangible book value per share. Se saadaan jakamalla aineelliset varat osakkeiden määrällä.
Reutersin sivujen mukaan Intrumin osakkeen TBVPS kolmena viime vuotena olivat:
Tangible Book Value per Share, Common Eq 2023 (191.44) 2022 (170.18) 2021 (133.39) All Negative
ja viimeiset vuosineljännekset
Tangible Book Value per Share, Common Eq SEK 30.6.2024 (223.79) 31.3.2024 (193.85)
Suluissa oleva arvo tarkoittaa negatiivista arvoa. Osakkeenomistajan reaaliomaisuus on huvennut jo aikaa sitten ja jäljellä jaettavaksi ovat jääneet vain velat.
Mitä syvemmälle isoa yritystä kaivaa sitä oudommaksi menee. Vähän niin kuin Hakaniemen mysteerimöykyn kanssa. Toiveissa on kaikilla löytää jotakin muuta kuin pohjaton reikä.
Pidän positiivisena uutisena, jos yhtiön vaalitoimikuntaan valitaan kaveri, joka on lisännyt omaa omistustaan reilusti, oli sillä ollut Ruotsin Fivan kanssa riitaa nolkytluvulla tahi ei. Monet muut eivät pidä, joten kurssi tänään -1,49% @49,57. Ja tähän looginen toimenpiteeni oli ostaa vähän myytyjä takaisin.
Styrelsen i Intrum har efter kontakter med bolagets ägare utsett en valberedning inför årsstämman 2025, där representanter för storägarna Nordic Capital, AMF och Handelsbanken Fonder finns med.
Nykomling i valberedningen är dock Lennart Laurén, som "representerar eget innehav" enligt ett pressmeddelande från kredithanteringsbolaget.
Lennart Laurén var under 00-talet bland annat vd för dåvarande Intrum Justitia Sverige, men avgick från sina befattningar 2008 sedan han blivit utsatt för hård kritik från Finansinspektionen för sin roll som styrelseordförande för NGM. Samtidigt drog FI även in tillstånden för NGM.
Enligt FI tog NGM vid tillfället ett lån av schweiziska Contact Marketing, som kontrollerades av NGM:s storägare Bo Lundevall. Genom att neka till ägandet undgick Bo Lundevall enligt FI budplikt, och enligt myndigheten kände även NGM:s styrelse och Lennart Laurén som ordförande till detta.
Lennart Laurén höll dock inte med om att han medvetet dolt information.
"Jag har aldrig undanhållit sanningen eller försvårat Finansinspektionens tillsyn. Tvärtom har jag ställt allt material till förfogande som jag har haft", sade han till Dagens Industri vid tillfället.
Enligt ägardatatjänsten Holdings har Lennart Laurén ända sedan han lämnade dåvarande Intrum Justitia haft kvar ett ägande i bolaget. Han har dock ökat sitt innehav i Intrum betydligt de senaste två åren, då han gått från att ha motsvarande drygt 0,1 procent av aktierna till att nu ha strax över 0,9 procent.
Intrum on hiljalleen valunut koko ajan alaspäin. 9pv päästä osari. Oletettavasti tärkeää nähdä service busineksen suorittavan hyvin. Ei negaria, ainakaan vielä (saatikka posaria). Shortit hieman laskenut noin 7,5% tienoille. Viimeisin sisäpiiriostos pari kuukautta sitten.
