Heh, joku ranskalainen ekonomisti ehdottaa, että Euroopan pitäisi pistää pystyyn jenkkeihin suunnattu oligarkki-tariffi. Jos haluavat päästä EU-markkinoille, heidän täytyy maksaa siitä erillinen vero, josta pääsee eroon vain jos onnistuvat suitsemaan trumpetin pahimpia ylilyöntejä. Mahtava idea!
Itsellä on käynyt mielessä idioottitariffi, joka nousee automaattisesti prosentin verran viikoksi joka kerta, kun kyseisen valtion päämies laukoo jotain poikkeuksellisen typerää. Voi tosin olla aika raskas toteuttaa käytännössä.
Tuosta kun tekee pienen laskuharjoituksen laajentaen koskemaan koko Eurooppaa, niin voi huomata Euroopan käyttävän reilusti enemmän rahaa Microsoftin lisenssimaksuihin kuin Ukrainan tukemiseen.🤔
Tuosta kun tekee pienen laskuharjoituksen laajentaen koskemaan koko Eurooppaa, niin voi huomata Euroopan käyttävän reilusti enemmän rahaa Microsoftin lisenssimaksuihin kuin Ukrainan tukemiseen.🤔
Mutta jos ehdottaa tavalliselle toimistotyöntekijälle esim. Linux&Open Officeen siirtymistä, tulos on sama kun jos ehdottaisi perheelle Netflix-tilauksen lopetusta
Jos kehitystyöhön panostettaisiin miljardi pari per vuosi, niin saisimmeko Eurooppalaisen tuotteen, joka ajastaan voisi kehittyä paremmaksi kuin Microsoftin vastaavat?
Tuosta kun tekee pienen laskuharjoituksen laajentaen koskemaan koko Eurooppaa, niin voi huomata Euroopan käyttävän reilusti enemmän rahaa Microsoftin lisenssimaksuihin kuin Ukrainan tukemiseen.🤔
Mutta jos ehdottaa tavalliselle toimistotyöntekijälle esim. Linux&Open Officeen siirtymistä, tulos on sama kun jos ehdottaisi perheelle Netflix-tilauksen lopetusta
Perheelle voisi olla enempi hyötyä kuin haittaa Netflix-tilauksen lopettamisesta 😊
Jos kehitystyöhön panostettaisiin miljardi pari per vuosi, niin saisimmeko Eurooppalaisen tuotteen, joka ajastaan voisi kehittyä paremmaksi kuin Microsoftin vastaavat?
Riippuu varmaan. Jos tuo panostus tarkoittaa jotain EU-tason himmeliä, niin veikkaan, että saadaan ensin melkoinen budjettiylitys ja aikatauluviivästys, mutta viimein sitten kuitenkin valmis tuote, joka muistuttaa jotain Apottia.
Jos kehitystyöhön panostettaisiin miljardi pari per vuosi, niin saisimmeko Eurooppalaisen tuotteen, joka ajastaan voisi kehittyä paremmaksi kuin Microsoftin vastaavat?
Riippuu varmaan. Jos tuo panostus tarkoittaa jotain EU-tason himmeliä, niin veikkaan, että saadaan ensin melkoinen budjettiylitys ja aikatauluviivästys, mutta viimein sitten kuitenkin valmis tuote, joka muistuttaa jotain Apottia.
Jep. Budjettiohjatulla yleiseurooppalisella kehitystyöllä edes apotinomaisen järjestelmän rakentaminen lähestyisi isoa ihmettä.
The EU and India on Tuesday signed what European Commission President Ursula von der Leyen and India Prime Minister Narendra Modi described as the “mother of all deals.”
Pan-eurooppalainen laaja indeksi Stoxx 600 on ollut tänään puolen prosentin nousussa. Diili vaikutta erityisesti eurooppalaisiin autovalmistajiin joiden 110% tullit ja maksut Intiaan viennille putoavat niinkin alas kuin kymmeneen prosenttiin. Sopimus on suuruudeltaan suurin eurooppalaisten OEM-valmistajien avaus Intian valtaville markkinoille.
The long-pending agreement, which comes as both sides seek to strengthen ties amid U.S. tensions, includes slashing tariffs on imports of EU-made cars to 10% from as high as 110% under a quota of 250,000 vehicles per year.
It represents the biggest opening yet of India’s previously restricted car market to European original equipment manufacturers, with German engineering association VDMA describing it as a “day of celebration for export-oriented mechanical engineering.”
Autoteollisuus on Euroopan suurin vientiteollisuussektori, joten sopimus Intian kanssa tulee nostamaan eurooppalaista autoalaa. Intian oma automarkkina perustuu voimakkaasti paikalliseen valmistukseen, jota on tietenkin vaikea murtaa, mutta eurooppalaiset saavat tästä mahdollisuuden kilpailla. Samalla avautuu uusi markkina kalliille automerkeille.
To be sure, India represents the world’s third-largest market for passenger cars worldwide and auto industry groups expect tax cuts, particularly for smaller vehicles, to stimulate the country’s market significantly in 2026. (CNBC)
Tekninen vienti tarvitsee sääntöpohjaista kaupallista markkinaa ja vapaan kaupan sopimus Intian ja EU:n välillä tuo kovasti kaivattua happea hengittämiseen kasvavien kaupallisten konfliktien keskellä.
“The EU has delivered. With this agreement, Europe is sending a clear signal in favour of rules-based trade and against the law of the jungle”
Euroopan kansainvälisen poliittisen taloustieteen keskuksen johtaja Hosuk Lee-Makiyama sanoi EU:n ja Intian välisen kauppasopimuksen olevan yksi parhaista sopimuksista osapuolille, jotka ovat perinteisesti olleet protektionistisia talouksiensa strategisilla aloilla, kuten maataloudessa ja autoteollisuudessa.
"Tämä on sopimus, jonka he voivat tehdä ja jolla on myönteinen vaikutus, kun taas Yhdysvallat ja Kiina pysyvät suljettuina uusien markkinoiden avautuessa. Joten siinä mielessä tämä on luultavasti yksi parhaista sopimuksista, joita he voivat tehdä juuri tällä hetkellä", Lee-Makiyama kertoi CNBC:lle tiistaina.
Itse olen käyttänyt Libre Officea, johon siirryin Open Officesta. En itse ainakaan näe yhtään syytä miksei Libre Officella voisi korvata MS-Officea. Libre Office osaa excelin taulukon sisäiset kaavat ja tuottaa täysin excel yhteensopivaa taulukkodataa. Word on sama juttu ja presentaatioista ei erota kummalla ne on tehty. Microsoftin käyttäjät ovat niin jumitettu kiinni Windowsiin ja MS-Softiin ja maksavat turhasta. Vähän sama kuin Adoben riistohinnoittelu, joka sai siirtymään 20v Adobe -käytön jälkeen Canvaksen Affinityyn.
Joskus muinoin Open Officessa oli ongelmia ainakin makrojen yhteensopivuuden kanssa. Onko tämä poistunut nykyisten versioiden myötä?
OpenOfficen kehitys on lopetettu vuosia sitten ja sen on korvannut LibereOffice. OpenOfficen kehitystiimin osa muistaakseni siirtyi jatkokehittämään LibreOfficea. Aiemmin näitä kehitettiin kilpailuhenkisesti "rinnakkain". LibreOffice oli siihen siirtyessäni mielestäni kehittyneempi ja paremmin yhteensopiva Excelin kanssa kun jo kuopattu OpenOffice. Monimutkaisia makroa en ole LibreOfficen Calc:illa itse kokeillut, mutta tähän saakka kaikki saamani makroja sisältävät Excelit ovat siinä toimineet.
Olen käyttänyt OpenOfficea (ja myöhemmin LibreOfficea) vuodesta 2004 lähtien, jolloin lopetin työni Nokialla ja perustin oman yrityksen. Olen ollut täysin tyytyväinen OpenOfficeen, sillä on pystynyt tekemään pääosin aivan samat asiat kuin M$:n tuotteilla. Omassa koneessani ainoa käyttis on ollut Linux (Ubuntu, 24.04.3 LTS tällä hetkellä) jo ainakin 15 vuotta. Tietty myös nykyisin LibreOffice ja sähköpostiohjelmana Thunderbird (paljon parempi kuin Outlook, mm. etsintätoiminto) ja kuvankäsittelyyn GIMP. Toki muutaman harrastuksiini liittyvän sovelluksen takia tarvitsen omaan koneeseen Linuxin sisään Virtuaalikoneen (Virtual Machine Manager), jossa pyörii Windows 11. Näillä olen pärjännyt ja pärjäisin pitkälti edelleen nykyisessä työssäni, vain Power BI:tä jäisin kaipaamaan, mutta tähänkin on avoimen lähdekodin ratkaisu olemassa. Linux ja OpenOffice kombo toimisi julkisellakin puolella aivan loistavasti suurelta osin. Eikä tässä olisi mitään uuden oppimisen kynnystä. Esim. kun vaimo kyllästyi Windows 11:n jatkuvaan päivitykseen, joka kesti aina todella pitkään ja sen aikana koneella ei voinut tehdä mitään, asensin vaimolle Linuxin ja LibreOfficen jne ja hyvin on osannut tehdä kaiken ja on ollut tyytyväinen kun Linux päivittää itsensä taustalla eikä jatkuvasti tarvitse käynistellä konetta uudestaan.
Koska siirryin julkiselle puolelle töihin mm. mielenkiintoisen työtehtävän perässä 2,5 vuotta vuotta sitten, jouduin taas alkamaan käyttää M$:n tuotteita - valitettavasti. Toki työnantajani on sallinut toistaiseksi myös sen, että työkoneelleni on asennettu mm. LibreOffice, GIMP ja VLC. Toiseen työkoneeseeni nämä jää, toiseen niitä en ymmärrettävästi saa.
M$ osaa kyllä laskuttaa todella paljon työkaluistaan (tiedän summat mitä työnantajaltani laskutetaan). Esim. jopa yksittäinen sähköpostiosoite M$:n ympäristössä maksaa vuositasolla todella paljon. Mutta kyllä valtion omistama Valtorikin (Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskus) osaa laskuttaa TUVE-verkkosta (Suomen valtion omistama turvallinen ja luotettava tietoverkko) isosti, tosin tämä on rahan siirtämistä "lompakosta" toiseen, kun se tapahtuu Suomen sisällä ja julkisten organisaatioiden välillä. Valtio antaa siis työnantajalleni budjetin ja Valtion täysin omistama Valtor (TUVE verkon ylläpitäjä) ottaa tästä osan takaisin Valtion "lompakkoon", josta maksetaan Valtorin kulut.
Purkupallotalouden normalisoituessa Eurooppa etsii pöytää mihin istuutua - aseistettuna, mutta sähköisessä hihnassa
Päivän sana on jatkuva liikesuhteiden, normien ja tapojen tuho, jota läpikokemalla muka uusi, uljas vauraus ja maailmanjärjestys löytyy. Tämä on tietenkin täräyttänyt sijoiltaan Euroopan, joka yrittää nyt koota itseään etsimällä yhtenäistä linjaa Kiinaa, Aasiaa ja Lähi-Itää kohtaan ja samalla pelkäämällä mitä Yhdysvallat ja Venäjä yhdessä juonivat sitä vastaan.
Münchenin turvallisuuskonferenssin järjestäjän puhemies, Wolfgang Ischinger, pitää Euroopan omana vikana sen jäämistä sivuraiteelle: “We have no role. Things have been decided by others,” he said. “Why the hell do we not have a place at the table? This is our continent. It’s our future,” Ischinger said on Friday. “The answer, of course, is not that Donald Trump is making a mistake. The answer … is that we have failed to speak with one voice.” (CNBC)
Trumpin rähjättyä aikansa ja uhkailtua kaapata osia Euroopasta hän on palannut takaisin kotipaikkoja rikkomaan, jättäen eurooppalaiset sormeilemaan budjettejaan. Puolustusmenoja onkin kasvatettu kohti viittä prosenttia.
Alla EU-maiden viimeisen kymmenen vuoden puolustusmenojen kehitys maittain.
Kuva
Trumpin ajama rankka kuuri on saanut poliittiset johtajat Euroopassa puolustusmenojen lisäysten taakse, joskin niitä oli nostettu jo venäläisten hyökättyä Ukrainaan neljä vuotta sitten ja vähitellen tajuttaessa, ettei kyseessä ollut mikään läpimarssi.
Tämä on tuntunut myös eurooppalaisten asetehtaiden tilauskannassa ja investoinneissa.
The spending plans have bolstered European defense primes, some of which have seen their shares more than double in value, while order backlogs have hit record levels.
Ischinger told CNBC Europe needed “to create a more consolidated, a more competitive, a more unified defense industry.”
Aseteollisuus onkin Euroopassa ponkaissut virkeästi ja sijoittajat ovat siinä mukana kannustamassa rahalla. Pulmaksi on tullut talutushihna - eurooppalaiset ovat tiukasti kiinni amerikkalaisessa datatallennuksessa ja softassa. Jenkkiyhtiöt valvovat pilvipalvelujen enemmistöä, yrityssoftaa ja CRM-alustoja (Customer Relationship Management).
Pelkona on, että jenkkien lakeja toimeenpaneva koneisto voi vaatia käyttäjädataa amerikkalaisista yrityksistä riippumatta siitä missä data on tallessa (Cloud Act).
Kuva
Eurooppalaiset pilvipalvelun tuottajat ovat tasaisesti menettäneet osuuksiaan jenkkikilpailijoille ja jääneet nyt viime vuoden 15% osuuteen. (Synergy Research Group)
Markkinaosuutta on tavattoman vaikea muuttaa, sillä ollakseen johtava tekijä alalla on kaiken aikaa investoitava tutkimukseen, palvelujen kehittämiseen, tekniseen infraan, asiakastukeen ja tuotantokanavan partnereihin. Kyse on skaalasta: “You also have to have the brand recognition and ability to operate globally or at least across multiple geographies.” (CNBC)
Pilvimarkkinasta hiukan vajaa kolme neljäsosaa on Amazonin, Microsoftin ja Googlen käsissä.
Kuva
Eurooppalaista osuutta hallitsevat SAP ja Deutsche Telekom noin kahden prosentin osuudella kumpikin. Kymmenen vuotta sitten jollakin europpalaisella tekijällä olisi ollut mahdollisuus nousta tähän joukkoon, mutta yksikään ei tehnyt niin. Ja jenkki käyttää tätä naiviutta nyt hyväksi.
Amazon gained a huge early mover advantage by acting first in the market, he said, adding that Microsoft and Google followed at a distance. “Oracle eventually got serious about the cloud and is now growing rapidly, and neocloud companies are targeting specific services with some success.” (CNBC)
Yrityssoftassa tilanne on parempi SAP:lla ollessa suurin markkinaosuus Euroopan yrityssoftamarkkinassa. Silti jenkeillä on siellä 59% suurinen markkinaosuus. Oraclella on 18% osuus ja Microsoftilla 10% osuus.
Kuva
Jenkkien purkupallotalouteen ei vastaukseksi riitä, että hallinnon puudeli Rubio käy kilttinä poliisina silittelemässä riehumisen jälkiä, vaan eurooppalaisten teknoihmisten pitäisi yhdessä brittien kanssa purra sähköiset talutushihnat riekaleiksi ja pystyä pitämään tietonsa ja työkalunsa ominaan.
Rahasta ei ole puutetta, kyvystä hylätä mukavuudenhalu ja sisusta kylläkin. Sijoittamisen kannalta onkin oltava varuillaan, jos tämäkin nouseva tietoisuus suo tilaisuuksia ohjelmointitaloille - pelkkä keinoaivo ei sitä ratkaise
93 alahuoneen edustajaa on pössytellyt liikaa luistelijoiden pärjättyä.
Idea pohjaa ansiottoman arvonnousun verottamiseen. Ilmiöön liittyy ajatus, että yhteiskunnan luoma arvonnousu (ympäristön kehittyminen, kasvanut kysyntä) tulisi verottaa kovemmin kuin omalla työllä ansaittu omaisuus. Harhaluuloa lisää päättäjien uskomus siitä, että heillä olisi jotakin tekemistä asiassa yritteliäisyyden sijasta. Niinpä nämä ovat kädet ojossa tuhoamassa yhteiskunnan kehitystä.
Surulliseksi vetää mielen tuo Hollannin touhu. 36 prosentin luovutusvoittoveron voi vielä ehkä ymmärtää, mutta siellä se koskee myös realisoimattomia tuottoja. Kansalaisten laillistettu ryöstö yhdessä maailman sivistyneimmistä maista. Tai kansalaisten sosialisointi yhdessä kapitalismin alkukehdossa.
Kannattaa kuitenkin huomata, että Alankomaiden nykyinen verosysteemi, jossa pääomia verotetaan näiden laskennallisten (eikä todellisten) tulojen mukaan on myös hieman erikoinen. Jotta tilanne ei olisi liian yksinkertainen, on maan korkein oikeus päättänyt, että veronmaksaja voi kuitenkin halutesssaan käyttää verotuksen pohjana todellisia tuloja laskennallisten tulojen sijaan. Muutamia linkkejä maan hallinnon aihetta käsitteleville verkkosivuille:
Ilmeisestikin maan parlamentissa haluttaisiin siirtyä verottamaan arvonnousua vasta sitten kun se realisoidaan käteiseksi, mutta jostakin syystä tätä pidetään liian vaikeana toteuttaa halutulla aikataululla.
Lisättäköön tuohon Alankomaiden vero-reformiin liittyen, että ilmeisesti uudessa mallissa tulee olemaan vuosittain 1 800 euron automaattinen vähennys verotettavasta tulosta. Eli pienehköstä salkusta ei tavanomaisena vuonna välttämättä tarvitsisi maksaa ollenkaan veroa.
Jos sattuu olemaan isompi salkku ja parempi vuosi, niin tuo 36 % veroprosentti voi kyllä kirpaista aika pahasti. Tosin huonoilta vuosilta syntyneitä tappioita voi vähennellä summasta.
Valtion veronkeruun näkökulmasta tuo uusi järjestelmä ei ole mitenkään ihanteellinen, sillä verotuotot voivat vaihdella hyvin suuresti ja ennalta ennakoimattomasti vuodesta toiseen. Valtion kassan kannalta tasaiset ja ennakoitavat verotulot ovat mukavia.
Valtion veronkeruun näkökulmasta systeemi on ihanteellinen, koska rahat saadaan heti eikä 20 vuoden päästä. Yksityishenkilön näkökulmasta systeemi on katastrofi, koska iso osa korkoa korolle -efektistä menetetään välittömien veroseuraamusten takia.
Tämän voisi helposti simuloida, mutta jos 36 % lähtee sukkana niin normaalilla markkinavolatiliteetilla (osakkeet) henkilön kuolinvarallisuudessa on tod. nak. kymmenien prosenttien ero verrattuna länsimaissa yleisesti käytettävään malliin, jossa vero maksetaan realisoidusta myyntivoitosta.
Varat siirtyvät päähänpistoilla johdetusta jenkkitaloudesta Eurooppaan
Jenkkipainon vähentäminen on saanut rahat virtaamaan kohti eurooppalaisia osakkeita samaan aikaan kun optimismi Euroopan talouden kyvykkyydestä kasvaa.
Kuva
Eurooppalaisiin osakkeisiin on tullut mittavin koskaan rahavirta helmikuussa, kun kahtena viikkona on viikkomäärä ollut yli 10 miljardia dollaria EPFR:n mukaan (se seuraa ETF:ien ja keskinäisten rahastojen rahavirtoja).
Maanosan Stoxx Europe 600 indeksi on puhkonut ennätyskorkealle tässä kuussa, samoin kuin indeksit briteissä, Ranskassa ja Espanjassa. Eurooppa hyötyy isojen sijoittajien halusta hajauttaa pois Wall Streetiltä ja sen massiivisesta teknosektorista kupla-arveluineen.
Euroopan osakkeissa on vähemmän teknopainoa ja enemmän vanhanaikaista talouspainoa pankki- ja luonnonvarasektoreineen. Hinku kohti fyysisiä ja käsin kosketeltavia varoja on saanut brittien FTSE 100 indeksin nousemaan jo seitsemän prosenttia tänä vuonna ja sellaiset osakkeet kuin Weir Group ja Antofagasta ylös yli 20 prosenttia.
Many investors believe Europe offers one such (...which are the cheapest pockets - where are the opportunities) opportunity: the Stoxx Europe 600 trades at a price-to-earnings ratio of 18.3, compared with 27.7 for the S&P, according to LSEG data.
Defence stocks, which soared last year, have made further gains, with Germany’s Rheinmetall up 12 per cent in 2026 and the UK’s BAE Systems rising 26 per cent. (FT)
Analyytikot ovat huomanneet aasialaisten kasvavan kysynnän, vaikka suurimmat sijoitusvirrat eurooppalaisiin osakkeisiin ovat tulleetkin Yhdysvalloista.
Nomuran sijoitusstrategi Tomochika Kitaoka sanoo japanilaisten sijoittajien kiinnostuksen eurooppalaisiin sijoitusvaroihin kasvavan koko ajan suuremmaksi, Financial Timesin mukaan.
Kuva
Kehitys näkyy myös indeksianarkistin Nordea-salkun sisältämässä XTackers FTSE 100 ETF:n kehityksessä. Yllä kolmen vuoden käyrä, pallukat ostoja.
Luulenpa, että ärtymyksen aiheuttamilla aivopieruilla johdetun jenkkitalouden pohja ei ole riittävä toistaiseksi pitämään luonaan niitä sijoittajia, jotka eivät etsi korkeinta riskiä vaan hyvää tuottoa kohtuullisella riskillä.
Euroopan tukitoimet Ukrainalle ovat taas ja jälleen täysin jumissa yhden miehen, Unkarin pääministerin Viktor Orbanin vuoksi. Hänet tunnetaan Unkarissa nimellä "Keresztapa” (Kummisetä) ja "Viktátor". Esim. Orbanin kaveri "Gázszerelő” (Putkimies) Lőrinc Mészáros, entinen kaasuasentaja nousi erittäin nopeasti jostain kumman syystä monimiljardööriksi. Näin asiat hoituvat tämän päivän Unkarissa. Ei ihme , että "Jojo" tykkää Viktátorista.
EU:n pelleily Orbanin kanssa olisi saanut riittää jo ajat sitten eli heti:
-Unkarin EU-rahojen jäädyttäminen kokonaan (tehokkain vipu)
Unkarin talous on vahvasti riippuvainen EU-varoja, vaikuttava painekeino.
-EU Perustaa erillisen hallitustenvälisen rahaston ilman Unkaria
- Siirtää päätöksiä enemmistömenettelyn piiriin niin pian kuin suinkin.
EU ei todennäköisesti erota Unkaria, koska EU-sopimuksissa ei valitettavasti ole mekanismia jäsenmaan erottamiseksi. Kukahan ääliö nämäkin sopimukset on laatinut ja hyväksynyt.
ja suomalaiset muistavat 3.10.2022 : "Suomen ja Ruotsin Nato-äänestys tyssäsi Unkarissa".
EU ei todennäköisesti erota Unkaria, koska EU-sopimuksissa ei valitettavasti ole mekanismia jäsenmaan erottamiseksi. Kukahan ääliö nämäkin sopimukset on laatinut ja hyväksynyt.
Luulen, että tässä näkyy taas yksi EU:n perusongelma. On kuviteltu, että on olemassa joku "sääntöpohjainen toimiva maailma", jossa väärinkäytöksiä ei tietenkään tehdä, koska se on kiellettyä. Vähän samanlainen harhausko, kuin että suunnitelmataloudessa keskusjohto toimii hyvin ja pyyteettömästi. Tämän takia systeemiä ei sitten ole suunniteltu sillä ajatuksella, että: "Miten toimitaan, kun joku ei noudata sääntöjä?", joka taas tarjoaa järkyttävän kovan paikan taholle, joka on valmis rikkomaan sääntöjä jatkuvalla syötöllä omaa etuaan tavoitellen. Pelataan omasta tahdosta tai valinnasta Ultimatum gamen diktaattoriversiota (https://en.wikipedia.org/wiki/Dictator_game) sen sijaan, että pitäisi pelata rankaisijan versiota. Jälkimmäiselle en löytänyt wikipedia-artikkelia, mutta siinä kolmas osapuoli voi tärvätä jakajan osuuden, mikäli kokee sen epäreiluksi. Tämä peliversio on tuottanut parhaan tuloksen sikäli, kun parhaus määritellään yhteisen hyvän kautta.
Euroopan tukitoimet Ukrainalle ovat taas ja jälleen täysin jumissa yhden miehen, Unkarin pääministerin Viktor Orbanin vuoksi. Hänet tunnetaan Unkarissa nimellä "Keresztapa” (Kummisetä) ja "Viktátor". Esim. Orbanin kaveri "Gázszerelő” (Putkimies) Lőrinc Mészáros, entinen kaasuasentaja nousi erittäin nopeasti jostain kumman syystä monimiljardööriksi. Näin asiat hoituvat tämän päivän Unkarissa. Ei ihme , että "Jojo" tykkää Viktátorista.
EU:n pelleily Orbanin kanssa olisi saanut riittää jo ajat sitten eli heti:
-Unkarin EU-rahojen jäädyttäminen kokonaan (tehokkain vipu)
Unkarin talous on vahvasti riippuvainen EU-varoja, vaikuttava painekeino.
-EU Perustaa erillisen hallitustenvälisen rahaston ilman Unkaria
- Siirtää päätöksiä enemmistömenettelyn piiriin niin pian kuin suinkin.
EU ei todennäköisesti erota Unkaria, koska EU-sopimuksissa ei valitettavasti ole mekanismia jäsenmaan erottamiseksi. Kukahan ääliö nämäkin sopimukset on laatinut ja hyväksynyt.
ja suomalaiset muistavat 3.10.2022 : "Suomen ja Ruotsin Nato-äänestys tyssäsi Unkarissa".
Tässä on Saksan suuryritysten edut pelilaudalla. Erityisesti Saksan autoteollisuutta on tuettu näppärästi EU:n kehitysaluetukien avulla. Saksa ohjaa EU:n tukia näppärästi Unkariin, jossa niitä käytetään näiden suuryritysten tuotantolaitosten rakentamiseen ja infraan. Tästä tuesta tietysti ohjataan sulle mulle jakoperiaatteella mm. Orbanin etupiirille. Orban järjestään puolestaan kaavat ja luvat nopeasti ja tehokkaasti korvaukseksi sekä huolehtii työvoimasta tehtaille. Ihan peruskorruptiosta ja valtioiden tuista yrityksille näissä lopulta on kyse. Orbania voi toki syyttää, mutta EU:n ytimestä syylliset löytyy.
Sen verran jatkan vielä, että tietääkö kukaan yhtäkään kertaa, kun Suomi on hyötynyt yhteistyöstä Saksan kanssa enemmän tai edes suhteellisesti yhtä paljon kuin Saksa meistä?
Sen verran jatkan vielä, että tietääkö kukaan yhtäkään kertaa, kun Suomi on hyötynyt yhteistyöstä Saksan kanssa enemmän tai edes suhteellisesti yhtä paljon kuin Saksa meistä?
