Itse olen tähän mennessä jättänyt Harviaan tarkemmin tutustumatta, kun osakkeen arvostustasot ovat ainakin P/E mittarilla aika korkealla. Nyt kuitenkin innostuin näiden kirjoitusten inspiroimana vilkaisemaan vuoden 2025 tuloksia, ja kasvuprosentit näyttävät kyllä aika lupaavilta - huolimatta valuuttakurssiheilahteluista ja yleisesti haastavana pidetystä markkinaympäristöstä.

Jos tuollaista tavoitteeksi asetettua 10 % kasvua pystyttäisiin pitämään yllä pitkällä aikavälillä, niin tämän hankkimista voisi harkita omaan "pitkään salkkuun" - sinne kun mahtuisi Helsingin pörssistä muutama keskikokoinen kasvuyhtiö lisää. Täytyisi kyllä tehdä vielä syvällisempi oma analyysi ennen kuin ripustan ostohousut pukuhuoneen naulaan ja rupean ostoksille.

Apetit ei näytä täällä kauheasti herättäneen keskustelua, vaikka tämän firman tuotteita varmaan monelta löytyy pakastimesta tai ruokakomerosta, joko firman omalla nimellä tai sitten kauppaketjujen omien brändien (Pirkka ja Kotimaista) alla myytynä.

Viime vuoden lopulla Apetit osti Ruotsista pakastehernetehtaan, jonka kunniaksi tänään ilmestynyt vuositilinpäätös on otsikoitu komeasti "liiketulos nousi yrityskaupan kertaluontoisen laskennallisen vaikutuksen johdosta" mikä tarkoittaa että oikeasti vuoden liiketulos laski (9,3 -> 5,9 miljoonaa euroa) kun tuo hankinta jätetään pois luvuista.

Oikeasti tuo Ruotsin pakastehernetehdas oli ostettaessa tappiollinen, ja sen odotetaan heikentävän liiketulosta ensi vuonna. Apetit:illa on omaa, ilmeisesti kannattavaa, pakastehernetuotantoa Suomen puolella, joten täältä varmaan on lähdössä joku iskuryhmä Ruotsin puolelle diskuteeraamaan liiketoiminnan kehittämisestä. Vuoden päästä voidaan sitten ihmetellä, onko siellä saatu kehitystä aikaan - suomalaisten pörssiyhtiöiden viime aikojen Ruotsin valloituksilla kun on vähän heikko maine. Tässä tapauksessa kauppa tosin näyttää ainakin paperilla edulliselta: 4,9 miljoonan euron hankintahinnalla saatiin yhtiö jonka nettoarvoksi arvioidaan 13,2 miljoonaa euroa (sisältäen ilmeisesti ison varaston pakastettuja herneitä).

Investointeja on tehty myös Kantvikin öljynpuristamolle, kun pitkään työn alla ollutta, tuotannon sivuvirroista syntyvää "BlackGrain from Yellow Fields" -rapsijauhetta aletaan valmistaa isommassa mittakaavassa kaupalliseen käyttöön. Tässä siis aiemmin eläinten rehuksi menneestä puristustähteestä valmistetaan ihmisravinnoksi kelpaavaa proteiinipitoista elintarviketta - omasta perspektiivistäni oikein järkevää jalostusasteen nostoa. Tuotteelle voisi tosin vielä keksiä jotkin luontevat suomen- ja ruotsinkieliset nimet.

Monilla Helsingin pörssin konepajayhtiöillä on ollut kurssi koholla viime aikoina, mutta lasinjalostuslaitteita valmistava Glaston erottuu joukosta - kurssi on madellut viimeiset puoli vuotta historiallisen matalalla.

Ongelmana on matala kysyntä alalla, jonka takia tilauskirjat alkavat käydä ohuiksi. Vuoden 2023 lopussa tilauskantaa oli 106,5 miljoonaa euroa, vuoden 2024 lopussa 98,2 miljoonaa euroa ja tänään ilmestyneen raportin mukaan vuoden 2025 lopussa 61,3 miljoonaa euroa. Vuoden 2025 viimeisellä kvartaalilla tilauksia tuli sisään 48,8 miljoonalla ja myyntiä oli 49 miljoonalla, josta 20,5 miljoonaa huoltopalveluja. Laitepuolen kysynnän ei odoteta parantuvan lähiaikoina.

Liikevaihdoksi vuodelle 2025 tuli 208,8 miljoonaa euroa, ja vertailukelpoiseksi EBITA:ksi 14,0 miljoonaa euroa, eli molemmat osuvat noihin heinäkuun negarissa esitettyihin haarukoihin (205-215 ja 13,1-15,1 miljoonaa euroa).

Hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle, että vallitsevassa taloustilanteessa ei vuodelta 2025 maksettaisi osinkoa tai pääoman palautusta (jostakin historiallisesta syystä Glastonilla on ollut tapana maksaa osingon sijaan pääoman palautusta). Taseen perusteella käteisvaroille taitaa löytyä käyttöä, joten toivottavasti yhtiökokous arvostaa hallituksen näkemystä asiasta.

Huhtamäen Q4/2025 raportti ilmestyi tänään, eikä sisältänyt suuria yllätyksiä: liikevaihto ja -voitto putosivat hieman - nämä tosin pitkälti näyttävät selittyvän valuuttakurssien vaihtelulla.

Koko vuodelta 2025 osakekohtainen tulos oli 1,83 euroa (2,14 edellisenä), ja hallitus ehdottaa 1,14 euron osinkoa (1,10 edellisenä vuonna). Kyseessä ilmeisesti 17. vuosi putkeen kun Huhtiksen osinkoa korotetaan. Esitetty osinko on tosin korkeampi kuin virallinen osinkolinjaus (40-50 %).

Ostohousuja ehdittiin vuonna 2025 ulkoiluttaa Floridassa, josta ostettiin keväällä Zellwin Farms -niminen kananmunakennojen valmistaja. Ajankohta ei ehkä ollut munakennobisneksen kulta-aikaa, koska samoihin aikoihin uutisointiin isosti lintuinfluenssan aiheuttamasta munapulasta Yhdysvalloissa.

von Fyrckendahl wrote:

 

Viitebudjettien taustalla olevaa vuoden 2025 tutkimusta ei ilmeisesti ole vielä julkaistu. Edellisessä vuoden 2021 tutkimuksessa viitebudjettiin laskettiin kotona valmistettu ruoka, 2 kertaa kuussa ulkona syöminen ja työikäisellä lisäksi työpaikkalounaat. Ruokalista koostui tavanomaisesta arkiruoasta, ei päivittäin samaa. 

Kiitokset lisätiedoista! Pienellä lisäetsinnällä löysin myös Helsingin yliopiston kuluttajatutkimuskeskuksen sivuilta nuo aiemmat julkaisut:

https://www.helsinki.fi/fi/kuluttajatutkimuskeskus/tutkimus/kohtuullisen-minimin-viitebudjetit

Täytynee tutustua tarkemmin miten nuo muut kulutuskategoriat on budjetoitu.

hauturi wrote:

Kantakaupungissa on varmaan edelleen taloyhtiöitä, joissa asuinhuoneistoista ei peritä vastikkeita? Velaton kämppä sellaisessa, niin 1500 on varmaan ihan ok. Aika monella ei tosin ole velatonta kämppää vastikkeettomassa yhtiössä.

Olen joskus kuullut näistä harvinaisista Helsingin kantakaupungin taloyhtiöistä, joissa vastikkeet voidaan pitää hyvin matalina taloyhtiön omistamien liiketilojen ja/tai asuntojen vuokratuotoilla. Tämän pitäisi sitten heijastua vastaavasti asuntojen hintoihin, joten asunto tuollaisesta taloyhtiöstä ei ole ihan halpa sijoitus. Joku minua viisaampi näyttää aihetta jo pähkäilleenkin:

https://inssinosingot.fi/2023/11/taloyhtio-nollavastike/

Elinkustannuksista syvällisemmin keskustelu taitaa mennä hieman ketjun aiheen eli sijoitusstrategioiden ohi, ja yksilöllinen rahantarve voi vaihdella suuresti elämäntavoista riippuen. Noissa von Fyrckendahlin ansiokkaasti linkkaamissa viitebudjeteissa on ruokakustannukset oletettavasti laskettu sen mukaan että ruoat tehdään pitkälti itse tai ostetaan kaupasta edullisia valmisruokia.

Risto Koivunen wrote:

Metsäteollisuuspäivä Helsingin pörssissä

Tänään Q4/2025 julkaisivat metsä-jätit UPM-Kymmene ja Stora Enso. Esitetyt tulokset ilmeisesti yllättivät markkinat positiivisesti, sillä molempien kurssi on tällä hetkellä noin 7 % plussalla aamuisesta.

Näiden kahden metsäralli ylämäkeen on näköjään jatkunut noiden 4.2. tulosjulkistusten jälkeen, tosin hieman pienemmin harppauksin.

UPM-Kymmenen kurssi oli tulosjulkistusta edeltävänä iltana noin 23,74 euroa ja tänään pörssin sulkeutuessa 27,75 euroa, eli kurssi yhdeksässä päivässä +16,9 % (sisältäen tuon julkaisupäivän loikan). Stora Enson R-paperille vastaavasti 9,84 euroa ennen julkkaria ja tänään 11,815 euroa eli kurssi samassa ajassa +20.0 %. Ihan mukavaa kurssinousua, joten markkinasentimentti lienee muuttunut näiden kahden yrityksen kohdalla melko positiiviseksi - toivottavasti myös alkaneen vuoden tuloksista löytyy katetta tälle optimismille.

Aki Pyysing wrote:

Kemiralla vähän jo odoteltukin negari. 

 

Kemiran lasketut näkymät vuodelle 2025
Liikevaihto: Kemiran liikevaihdon odotetaan olevan2 700 ja 2 950 miljoonan euron välillä vuonna 2025 (vuoden 2024 raportoitu liikevaihto: 2 948,1 miljoonaa euroa).

Operatiivinen käyttökate: Kemiran operatiivisen käyttökatteen odotetaan olevan 510 ja 580 miljoonan euron välillä vuonna 2025 (vuoden 2024 raportoitu operatiivinen käyttökate: 585,4 miljoonaa euroa).

Tänään julkaistut luvut vuodelle 2025 osuvat tuohon kesäisen negarin haarukkaan: vuoden liikevaihto 2 753.5 ja operatiivinen käyttökate 524.6 miljoonaa euroa. Tosin sinne haarukan alapäähän. Vuodelle 2026 vastaavat ennusteet ovat 2 600 - 3 000 ja 470 - 570 miljoonaa euroa, eli kovin kummoista kasvua ei ennusteta vallitsevassa epävarmassa markkinaympäristössä.

Hallitus kuitenkin esittää pientä osingon nostoa 0,76 euroon (viime vuonna 0,74 euroa), osakekohtaisen tuloksen ollessa 1,18 euroa.

Risto Koivunen wrote:

ensi viikon Q4/2025 tuloksissa ei kannata odottaa ihmeitä - toivottavasti ei tule viime aikoina ostaneille pettymyksenä.

Tuli sitten jollekin pettymyksenä, kun kurssi laski tänään tulosjulkistuksen jälkeen yli 4 %.

Kokonaisuutena viime vuosi oli melko maltillista liiketoiminnan kasvua, tilausten ja myynnin molempien kasvaessa 4 %. Tulevaisuuden näkymissä seuraavien 6 kk aikana markkinatilanteen odotetaan pysyvän samana, mikä kuullostaa minun korviini ihan realistiselta, sillä nykyisen kaivos-innostuksen muuttuminen varsinaisiksi tilauksiksi ja toimituksiksi kestää aikansa.

Hallitus sentään on sen verran optimistisella tuulella, että korottaa osingon 0,40 euroon (viime vuonna 0,38).

Orion Q4/2025: Markkinat pettyivät rahantulosta huolimatta

Jos Orionin kurssiin oli päässy muodostumaan turhan kovia odotuksia, niin tänään niitä tasoiteltiin kurssin laskiessa päivän aikana noin 10 % hyvästä tuloksesta huolimatta. Vuoden liikevaihdoksi muodostui 1 885,5 ja liikevoitoksi 631,6 miljoonaa euroa, mihin sisältyi jo aikaisemmin tiedossa ollut Bayerin (viimeinen) bonuspalkkio 180 miljoonaa. Ensi vuoden näkymiksi ennustetaan edelleen jo aiemmin mainitut 1 900 - 2100 miljoonan euron liikevaihto ja 550 - 750 euron liikevoitto.

Tulevaisuuteen ollaan panostamassa ainakin tutkimuksen ja tuotekehityksen muodossa, johon on panostettu yli 30 miljoonaa euroa lisää edellisvuodesta, ollen 210,4 miljoonaa euroa vuonna 2025. Vastaavasti henkilökunnan määrä on kasvanut lähes 300 henkilöllä, ja väkeä on värvätty mm. Orionin uuteen tutkimuskeskukseen joka sijaitsee Cambridgen yliopistokaupungissa Iso-Britanniassa.

Osinkohaukkoja muistetaan korottamalla osinko 1,80 euroon (viime vuonna 1,64), mikä on vähän yli puolet osakekohtaisesta tuloksesta 3,56 euroa (viime vuonna 2,35 euroa). Taseen puolella lainaa näyttäisi olevan maltillisesti, tosin niistä merkittävä osa on erääntymässä lähitulevaisuudessa, joten käteiselle kassassa löytyy käyttöä.