Jos olen oikein ymmärtänyt, niin tuo uusi 10 % tulli ("Section 122") voi presidentin asetuksella olla voimassa vain 150 päivää, eli heinäkuun loppupuolelle. Jos sitä halutaan venyttää pidemmälle, siihen tarvitaan kongressin hyväksyntä - josta ei ole mitään varmuutta. Lisäksi heinäkuun lopussa tai elokuun alussa kongressi suuntaa kesätauolle, mikä tuo aiheeseen lisädraamaa jos hyväksyntää haetaan viime hetkellä.

Talouspolitiikan rintamalla Yhdysvaltain korkein oikeus on päättänyt äänin 6-3, että kansallinen hätätilalainsäädäntö ei anna presidentille lupaa määrätä tulleja ulkomailta tuotaville tavaroille. Tämä päätös oletettavasti kumoaa monet (mutta ei kaikkia) viimeisen vuoden aikana määrätyt tullit.

Seuraavana voidaan odotella vastauksia vaikkapa seuraaviin kysymyksiin:

1.) Määrätäänkö hallinto myös palauttamaan kumottavien tullien perusteella maksetut rahat maahantuojille? Tällä olisi merkittävä taloudellinen vaikutus.

2.) Millä keinoilla Yhdysvaltain hallinto seuraavana yrittää junailla uusia tulleja? Tyydytäänkö menemään kongressin kautta, vai etsitäänkö muista pykälistä porsaanreikiä.

3.) Miten Wall Streetillä reagoidaan uutiseen?

Jos Ponssella haluttaisiin muuttaa tilauksia nopeammin liikevaihdoksi, niin se vaatisi investointeja Vieremän tuotantolaitoksen kapasiteetin nostamiseen. Nopea vilkaisu firman webbisivuille kertoo, että tehtaan laajentamiseksi tehtiin investointipäätös syksyllä 2018 - ilmeisen hyvä ajoitus, koska samoihin aikoihin myös tilauskirjat kasvoivat.

Mutta jos katsoo tuota tilauskanta-kaaviota 2020-luvun osalta, niin kysyntäpiikkiä näyttäisi olevan lähinnä Q1/2021 - Q1/2022 välillä. Sen jälkeiset tilauskannan palkit eivät näytä antavan kauheasti motivaatiota tuotantokapasiteetin lisäämiseen ainakaan minun näkökulmastani.

Ponssea en ole koskaan omistanut, osake on mielestäni ollut aika korkealle arvostettu tulokseen nähden.

Akin esimerkistä inspiroituneena päätin vaihtaa suurimman osan B-sarjan osakkeista hieman isompaan pottiin A-sarjan osakkeita. Tämä tosin tapahtui osakesäästötilin sisällä, joten tapahtuma ilahdutti valtiovarainministeriön sijaan lähinnä transaktiokulujen kerääjiä. Jatkossa voinkin siis ihmetellä, miksi salkusta löytyy kahden sarjan osakkeita.

Varsinaiseen asiaan: Kesko raportoi viime perjantaina tammikuun myyntejä. Sukset ja luistimet ovat tainneet käydä kaupaksi, sillä urheilukauppa on petrannut +8,6 % viime vuodesta. Valistuneena arvauksena tähän lienee vaikuttanut tammikuun sangen talvinen keli - edellinen tammikuu (samoin kuin viime vuoden joulukuu) olivat eteläisessä Suomessa sangen vähälumisia. Kokonaisuutena vertailukelpoinen myynnin muutos vuoden takaisesta oli +0,8 %, pelkkä Suomi huomioiden +1,4 %.

Pidempi raportti Keskon sivuilta (huomatkaa rautakaupan osalta yritysostot Tanskassa):

https://www.kesko.fi/media/uutiset-ja-tiedotteet/sijoittajauutiset/2026/keskon-myynti-tammikuussa/

Ajoittain tulen miettineeksi:

1.) Miksi Keskon osakkeesta on A- ja B-sarjat, jotka eroavat äänimäärän suhteen?

2.) Minkä takia minun salkussani on niitä B-sarjan osakkeita?

Ensimmäiseen on varmaankin jokin historiallinen selitys siitä, kuinka muinaisaikoina tällainen oli monilla yhtiöillä tapana. Toiseen kohtaan varmaankin vaikuttaa se, että B-sarjalla on parempi likviditeetti, ja että osakkeiden määräni on niin vähäinen että niiden äänimäärän moninkertaistaminenkaan ei merkittävästi vaikuttaisi yhtiökokousten äänestystuloksiin. Likviditeetti-argumentti ei tosin minun omistamillani määrillä taida olla kauhean relevantti, ja ihan iloisesti omistan joitakin pienempiä yhtiöitä joiden likviditeetti on pienempi kuin Keskon B-sarjalla.

Tänään olisi jälkikäteen katsoen ollut mahdollisuus vaihtaa B-sarjan osakkeita A-sarjaan kohtuullisen halvalla, kun ilmeisestikin lähes koko päivän A-sarjan hinta oli noin 0,5 euroa B-sarjaa halvempi. Tuolla hintaerolla olisi transaktiokulujen jälkeenkin jäänyt jokunen euro ylimääräistä tilille.

Lisättäköön tuohon Alankomaiden vero-reformiin liittyen, että ilmeisesti uudessa mallissa tulee olemaan vuosittain 1 800 euron automaattinen vähennys verotettavasta tulosta. Eli pienehköstä salkusta ei tavanomaisena vuonna välttämättä tarvitsisi maksaa ollenkaan veroa.

Jos sattuu olemaan isompi salkku ja parempi vuosi, niin tuo 36 % veroprosentti voi kyllä kirpaista aika pahasti. Tosin huonoilta vuosilta syntyneitä tappioita voi vähennellä summasta.

Valtion veronkeruun näkökulmasta tuo uusi järjestelmä ei ole mitenkään ihanteellinen, sillä verotuotot voivat vaihdella hyvin suuresti ja ennalta ennakoimattomasti vuodesta toiseen. Valtion kassan kannalta tasaiset ja ennakoitavat verotulot ovat mukavia.

Ei tuo tilinpäätös kauheasti innosta etsimään ostohousuja, vaikka nyt taitaisi saada halvalla kun pörssikurssi laski napakasti (laskiaistiistai tosin oli jo eilen). Tällaisena ei-omistajana toivottelen kuitenkin parempia myyntejä alkaneelle vuodelle, jospa se kaivosinnostus alkaisi näkyä tuloksissa jossakin vaiheessa. Taseen puolesta ei varsinaisesti näytä olevan syytä panikointiin, tosin varastoihin näyttää sitoutuvan melkoisesti pääomaa.

PS. Sikäli kuin englanninkieltä osaan, tuo Down the Hole ei kuullosta kovin lupaavalta liiketoiminta-alueen nimeltä, mutta ehkä pora-porukat osaavat sitä enemmän arvostaa. Ilkeä-kielisemmät taitavat myös ivailla firman nimellä kirjoittamalla sen muodossa "Rob-It".

Kannattaa kuitenkin huomata, että Alankomaiden nykyinen verosysteemi, jossa pääomia verotetaan näiden laskennallisten (eikä todellisten) tulojen mukaan on myös hieman erikoinen. Jotta tilanne ei olisi liian yksinkertainen, on maan korkein oikeus päättänyt, että veronmaksaja voi kuitenkin halutesssaan käyttää verotuksen pohjana todellisia tuloja laskennallisten tulojen sijaan. Muutamia linkkejä maan hallinnon aihetta käsitteleville verkkosivuille:

https://www.government.nl/topics/income-tax/types-of-income-tax

https://www.belastingdienst.nl/wps/wcm/connect/en/income-in-box-3/content/what-percentages-calculation-notional-return

Ilmeisestikin maan parlamentissa haluttaisiin siirtyä verottamaan arvonnousua vasta sitten kun se realisoidaan käteiseksi, mutta jostakin syystä tätä pidetään liian vaikeana toteuttaa halutulla aikataululla.

Ansiokas artikkeli Almanakalta! Kävin vielä kaivamassa esiin varsinaisen tilinpäätöksen, ja näyttää siltä että vuoden aikana ei ollut kauheasti tapahtunut uutta. Tosin markkinareaktiosta päätellen odotukset olivat ehtineet sijoittajilla nousta.

Liiketoiminta on kuitenkin vakaata ja tase kunnossa, joten tämä ei vaikuta varsinaisesti miltään riskisijoitukselta tällä hetkellä - tosin pörssikurssin perusteella ei myöskään miltään laskiaistarjoukselta. Toisaalta jos tuo ulkomaiden ja erityisesti Aasian myynti saataisiin kannattavalle kasvu-uralle, niin yhtiö olisi varmaan huomattavasti houkuttelevampi. Vuonna 2026 kasvua ollaan näköjään hakemassa laajentamalla myymäläverkkoa 10-15 liikkeellä, joista suuri osa Aasiaan. Menee tietysti aikansa ennen kuin nuo liikkeet on saatu perustettua ja pyörimään täydellä teholla - ja tulokset näkymään osareissa.

Itse olen ostanut Marimekkoa keväällä 2023 ja myynyt vuotta myöhemmin voitolla, kun aloin kokea yhtiön turhan brändipainotteiseksi omaan salkkuuni. Tosin nyt kun katselen uudelleen yhtiön tasetta, niin se näyttää aika "kovalta" - immateriaalioikeuksien yms. arvo on kirjattu melko alhaiseksi. Kasvua on myöskin haettu orgaanisesti yritysostojen sijaan, joten liikearvolla ei ole tasetta myöskään pumpattu. Melkoinen kontrasti esimerkiksi joidenkin isojen konepajayritysten taseisiin.

Itse olen tähän mennessä jättänyt Harviaan tarkemmin tutustumatta, kun osakkeen arvostustasot ovat ainakin P/E mittarilla aika korkealla. Nyt kuitenkin innostuin näiden kirjoitusten inspiroimana vilkaisemaan vuoden 2025 tuloksia, ja kasvuprosentit näyttävät kyllä aika lupaavilta - huolimatta valuuttakurssiheilahteluista ja yleisesti haastavana pidetystä markkinaympäristöstä.

Jos tuollaista tavoitteeksi asetettua 10 % kasvua pystyttäisiin pitämään yllä pitkällä aikavälillä, niin tämän hankkimista voisi harkita omaan "pitkään salkkuun" - sinne kun mahtuisi Helsingin pörssistä muutama keskikokoinen kasvuyhtiö lisää. Täytyisi kyllä tehdä vielä syvällisempi oma analyysi ennen kuin ripustan ostohousut pukuhuoneen naulaan ja rupean ostoksille.