Itse en jotenkin osaa ajatella tilannetta tai Jenkkeihin liittyviä mielipuolisia käänteitä juuri Jenkkikäänteinä. Näen ne yksinomaan Trumpiin liittyvinä ilmiöinä. Kukaan muu tuskin olisi lähelläkään nykyistä hulluutta, ja kun Trumpin kellosta loppuu aika, loppuu myös hulluus. Tai ainakin tämän sortin hulluus.
Pyysingin Akin aikaisemmat arviot siitä, että viimeisellä kaudellaan Trumpilla ei ole kovin kummoisia pidäkkeitä, ja jälki voi olla sen mukaista, osuivat aika hyvin maaliinsa.
Itse en jotenkin osaa ajatella tilannetta tai Jenkkeihin liittyviä mielipuolisia käänteitä juuri Jenkkikäänteinä. Näen ne yksinomaan Trumpiin liittyvinä ilmiöinä. Kukaan muu tuskin olisi lähelläkään nykyistä hulluutta, ja kun Trumpin kellosta loppuu aika, loppuu myös hulluus. Tai ainakin tämän sortin hulluus.
Tämä on optimistinen skenaario, jonka toteutuminen ei minusta ole mitenkään kirkossa kuulutettu.
^ Tunnustan olevani muutenkin yltiöoptimistinen luonne. Ei tässä maailmassa toki mitään varmaksi voi todeta, mutta sen voi todeta melko huoletta, että Jenkkeihin liittyvät nykyhulluudet ovat vaatineet - vähintään osittain - Trumpin luonnevikaista mielenmaailmaa.
Trump on ympäröinyt itsensä samanmielisillä hulluilla Milleristä Vanceen. Niin kauan kuin nykyinen hallinto jatkaa, tuskin kovin kummoista muutosta voidaan odotella, ellei jotakin ihmettä tapahdu. Esimerkiksi riittävä määrä rebuja vaihtaa puolta kongressissa. Muuten jouduttaneen odottamaan ainakin välivaaleihin asti (melkein vuosi), eikä ole sanottua etteikö Trump yritä niidenkin suhteen jonkinlaista kepulia. Jätetään pitämättä kun sota, tms. Ja jos kongressissa valta vaihtuu, hallinto voi päättää etteivät tottele kongressia niinkuin eivät ole totelleen oikeusistuimiakaan. Siellä ollaan nyt tilanteessa, jossa melkein koko hallinto päätyy vankilaan, kun valta vaihtuu. Sen verran ovat erilaisia lakeja rikkoneet jo nyt. Ja ne toki itsekin sen tietävät. Joten varmuudella on jonkinlaista kepulia odotettavissa.
Niillähän on jo vallanperimyskin mietittynä parikymmentä vuotta eteenpäin. Tosin joutuvat suunnitelmaa vähän päivittämään, kun siinä oli sillä Kirkillä keskeinen osa. Muistaakseni ensin Vancen varapressana ja sitten pressana, sillä sitten Baron varapressana, kunnes on Baronin vuoro ottaa valta.
Näin heikko EU aikuisen oikeasti on, kun tulee ns. kova paikka.
EU ei ole puolustusliitto. Tuntuu hiukan oudolta arvostella sen heikkoutta hypoteettisessa tilanteessa, jossa sen muka pitäisi olla semmoinen.
Tämä. Kun olen itse huudellut sen perään, että EU:n pitäisi kehittää riittävä kyvykkyys kahden rintaman sotaan saadakseen ääntään kuuluviin nykyisessä reaalipolitiikassa, niin rivien väleissäkin on jäänyt sanomatta, että tällainen kehitys ei olisi suoraan rinnastettavissa siihen, että jokin yksittäinen maa kansallisine identiteetteineen päivittäisi omaa sotilaallista kyvykkyyttään pari napsua ylemmäksi. Sellaista EU:ta ja ylipäätään yhtenäistä eurooppalaista identiteettiä, jona tällaista projektia voitaisiin viedä uskottavasti eteenpäin, ei ole koskaan ollut olemassa, joten ensimmäinen konkreettinen askel tätä kohti ei ole puolustusmenojen lisääminen, vaan aivan uudenlainen identifioituminen ensisijaisesti eurooppalaisena, ja sen kautta rajusti liitovaltiota kohti tiivistyvä hallintomalli.
...muuten olen sitä mieltä, että Yhdysvallat on hajotettava ja jaettava pohjoiseen (Kanada+demokraattiset pohjoisen ja rannikon osavaltiot - Grönlantiakin voisi kiinnostaa paljon enemmän liittyä osaksi tätä viritystä) ja eteläiseen osaan.
...muuten olen sitä mieltä, että Yhdysvallat on hajotettava ja jaettava pohjoiseen (Kanada+demokraattiset pohjoisen ja rannikon osavaltiot - Grönlantiakin voisi kiinnostaa paljon enemmän liittyä osaksi tätä viritystä) ja eteläiseen osaan.
Tällähän on jo koettua historiaa: Amerikan konfederoidut valtiot (engl. Confederate States of America; lyhenne CSA, englanninkielisessä arkipuheessa joskus Dixie) eli Etelävaltiot, oli vuosina 1861–1865 olemassa ollut valtioliitto Pohjois-Amerikassa. Alun perin sen perusti seitsemän Yhdysvalloista irtautunutta osavaltiota: Alabama, Etelä-Carolina, Florida, Georgia, Louisiana, Mississippi ja Texas.
Rittää, että Trump erottaa Etelävaltiot Yhdysvalloista, perustaa pääkaupungin Floridaan ja alkaa liittää Meksikoa ja Väli-Amerikkaa uuteen Konfederaatioon.
Tällähän on jo koettua historiaa: Amerikan konfederoidut valtiot (engl. Confederate States of America; lyhenne CSA, englanninkielisessä arkipuheessa joskus Dixie) eli Etelävaltiot, oli vuosina 1861–1865 olemassa ollut valtioliitto Pohjois-Amerikassa. Alun perin sen perusti seitsemän Yhdysvalloista irtautunutta osavaltiota: Alabama, Etelä-Carolina, Florida, Georgia, Louisiana, Mississippi ja Texas.
Rittää, että Trump erottaa Etelävaltiot Yhdysvalloista, perustaa pääkaupungin Floridaan ja alkaa liittää Meksikoa ja Väli-Amerikkaa uuteen Konfederaatioon.
Trumpille toki ei välttämättä kävisi se, että jäljelle jäävien Pohjoisvaltioiden pääkaupunki siirtyisi Ottawaan jonkun muun kuin kuningas Trumpin vallan alle, ja siitä seuraavan rähinän lopputuloksena erottelun pitäisi jäädä pysyväksi, toisin kuin edellisellä kerralla.
Trumpin viesti öljy-yhtiöille kuukausi sitten oli: “Get ready”
Trump viestitti, että muutoksia olisi Venezuelassa tulossa. Hän ei kuitenkaan kertonut yksityiskohtia siitä mitä Caracasissa tulisi tapahtumaan tai pyytänyt mitään neuvoja, asiasta tietävien mukaan WSJ:ssä. Vihjailu kuitenkin osoittaa, että keskipisteessä on juuri öljy, jonka takia Venezuelaan on menty.
Jo joulukuussa Trumpin hallinto tarjosi Mandurolle mahdollisuutta luopua toimestaan ja elää maanpaossa, mutta Manduro kieltäytyi. Nyt hän on leivättömän pöydän edessä.
Trumpin puheista huolimatta Chevron on kovin varovainen ottamaan kantaa mihinkään suurempiin investointeihin ennen kuin maassa on stabiilit olosuhteet ja valmiiksi ratkaistut kaupalliset sopimukset. Chevronin puolelta ei suostuta arvailemaan.
Muutkaan sopivan kokoiset ja oikeanlaisella kokemuksella varustetut öljy-yhtiöt - ConocoPhillips ja Exxon - eivät ole ilmoittautuneet mitenkään riemuiten palaamaan heidan aikaisempaa omaisuuttaan kansallistaneeseen maahan. ConocoPhillips sanoo asiaan kommentoimisen olevan ennenaikaista eikä Exxon vastaa kysymyksiin lainkaan.
Kuva
"Jos aiot mennä Venezuelaan, sinulla on oltava valmiina sitoumuksia, joiden uskot suojelevan sinua sekä venezuelalaisilta, että - rehellisesti sanottuna - erisuuntaisilta hallinnoilta Yhdysvalloissa", sanoo The Wall Street Journalissa Dan Pickering, chief investment officer at Pickering Energy Partners.
Chevron, joka on ollut Venezuelassa jo yli vuosisadan, on parhaiten varustautunut elvyttämään Venezuelan öljykenttiä. Chevronilla on yksityiskohtaiset suunnitelmat laajentumisesta Venezuelassa tietyissä skenaarioissa. Jotta se voisi edetä, sen on kuitenkin oltava suhteellisen varma siitä, että sen työntekijät voivat työskennellä turvallisesti maassa ja että se voi saada omat rahansa ulos.
Toistaiseksi Chevron pitää parempana säilyttää tuotantomääränsä nykyisillä tasoillaan toistaiseksi.
Kuva
Venezuelaan mahdollisesti tehtävien investointien on ensin kilpailtava tuottomahdollisuuksien suhteen Chevronin globaalin portfolion muiden positioiden kanssa. Näihin vaihtoehtoisiin mahdollisuuksiin kuuluu sukupolvien mittainen öljylöytö Guyanassa, josta se hankki 30 prosentin osuuden ostaessaan Hessin viime vuonna. Chevron aikoo käyttää tänä vuonna 7 miljardia dollaria offshore-poraushankkeisiin esimerkiksi itäisellä Välimerellä ja Meksikonlahdella, jota Trumpin hallinto kutsuu nyt Amerikanlahdeksi.
Trump on tässä nylkemässä nahkoja ennen kuin pyynti on edes alkanut.
Kiinaan harmittaa, että sieppaus tehtiin juuri kun heidän delegaationsa oli Venezuelassa vierailulla. Peking on tuominnut Yhdysvaltojen iskun ja sanonut olevansa "syvästi järkyttynyt räikeästä voimankäytöstä". Ensimmäisessä kommentissaan Xi kritisoi maanantaina "yksipuolisia kiusaamistoimia", jotka hänen mukaansa "heikentävät vakavasti kansainvälistä järjestystä".
Ei tiedetä kuinka paljon yhteydenpitoa Pekingillä on ollut Caracasiin Maduron syrjäyttämisen jälkeen. Analyytikkojen mukaan Kiinan hallintojen ollessa vielä läheisissä kanssakäymisissä Maduron hallituksen korruptio ja maan resurssien huono hoito olivat turhauttaneet Kiinaa. Kun miljardien dollarien edestä maksamatta olevia lainoja alkoi kertyä, Kiina käytännössä lopetti lainojen myöntämisen Caracasille yli kahdeksan vuotta sitten.
”Venezuela on nyt Kiinalle päänsärky, mutta se on päänsärky, joka on ollut sen arvoista”, sanoi Ryan C. Berg, Amerikan ohjelman johtaja ja Venezuelan tulevaisuus -aloitteen johtaja Center for Strategic and International Studiesissa. ”Peking piti Maduroa täydellisenä pellenä, mutta monella tapaa hän oli heidän pellensä niin kauan kuin hän pysyi vallassa.” (NyTimes)
Sinne tänne joukkojaan juoksuttava Trump on kääntänyt katseensa välillä pohjoiseen jäätikköön: "Greenland is covered with Russian and Chinese ships all over the place. We need Greenland from the standpoint of national security."
Tanska kiistää viimeisen väitteen. Se lupasi hiljattain investoida 4 miljardia dollaria Grönlannin puolustukseen, mukaan lukien veneet, droonit ja lentokoneet.
Kahdenvälisen sopimuksen nojalla Yhdysvalloilla on jo sotilastukikohta Grönlannissa – se perustettiin kylmän sodan alussa. USA on vähentänyt siellä olevan henkilöstön määrää silloisesta 10 000:sta (kylmän sodan huippuoperaatioiden aikana) nykyiseen noin 200:aan. Yhdysvaltoja on pitkään syytetty arktisen turvallisuuden huomiotta jättämisestä, tähän päivään asti.
Nyt pää taas yht'äkkiä kääntyykin, vanhat pinttymät muistaen ja tosiasioista viis.
Kuva
The New York Post, one of his favorite publications, seems to have coined “Donroe Doctrine” about a year ago. The paper put the words on the cover on January 8, 2025, when Trump’s ambitions for Greenland were in the news.
Sunnuntaina Trump sanoi, että Yhdysvaltojen ”tulisi olla toimeenpanijana maissa lakia ja järjestystä noudattaen. Meidän pitäisi hallita maita, jossa voimme hyötyä heidän omistamistaan taloudellisista resursseista – arvokkaasta öljystä ja muista arvokkaista asioista.”
Varkaan valahan tuo on, kiiltävän kimmellys silmissä kiiluen.
Tuli mieleen sellainenkin skenaario, että Trump toteuttaisi eräänlaisen mediaoperaation, jolla saa Tanskan kansan kannattamaan Grönlannin ”myyntiä”. Trump kun tunnetusti tykkää aiheuttaa hämmennystä, hän ilmoittaisi maksavansa esimerkiksi 600 miljardia dollaria Grönlannista (joka voi olla vielä jopa alakanttiin jos katsoo millaisia mineraalvarantoja Grönlannissa on). Sitten Trump sanoo, että Tanska voisi jakaa sen rahan tanskalaisille ”kansalaisosinkona” eli noin 100 000 dollaria per naama. Ei menisi kauaa, kun kansan syvät rivit asettuvat tukemaan ”myyntiä”. Loisi muuten valtavan likviditeetin Tanskan osakemarkkinoille, eikä ehkä olisi huono idea siinä mielessä tarkkailla Tanskan pankkisektoria, ehkä lisäksi myös vähittäiskauppoja ja rakennussektoria. Trumpilla on tunnetusti tapana saada mitä haluaa. Liitteenä kuva, mitä tapahtui Venezuelan osakemarkkinoille.
Voin olla väärässä, mutta olen siinä käsityksessä, ettei Tanska voi myydä Grönlantia kenellekään. Valtiosopimus vai mikä se onkaan olisi sellainen, että Grönlanti päättää omista asioistaan. Vähän niinkuin Suomikaan ei vissiin voi myydä Ahvenanmaata pois, vaikka mieli tekisikin.
